Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.

Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. ”Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti”, kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.

Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.

Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan

Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.

Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.

”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia. 

Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.

”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.

”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.” 

---

Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

Yrittäjien työttömyys väheni viime vuonna, vaikka Ukrainan sota, energiakriisi, nopeasti kiihtynyt inflaatio sekä korkeat korot heikensivät kotitalouksien ostovoimaa.

Vuonna 2022 Yrittäjäkassan jäsenistön keskimääräinen työttömyysaste oli 2,5 prosenttia (2021: 3 prosenttia). Korkeimmillaan se oli alkutalvesta maaliskuussa 2,9 prosenttia ja matalimmillaan marraskuussa 2 prosenttia.

Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin ja kriiseihin.    

– Yrittäjillä on korkea resilienssi ja he tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi. Maksoimme etuuksia lopulta 1451 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1657 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 813 jäsenelle ja joulukuussa 593 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 12,4 miljoonalla eurolla, kun taas edellisvuonna 19,5 miljoonalla, sanoo Jokinen

Tuhannet yrittäjät ilman ansioturvaa

Tilastojen valossa Suomessa on noin 270 000 sellaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää sekä yrityksen osaomistajaa, jotka voisivat kuulua Yrittäjäkassaan.

Jokisen mukaan kovin moni suomalainen yrittäjä luottaa vielä omiin rahkeisiinsa näinä haastavinakin aikoina.

– Yrittäjät ovat huomanneet, että menestyminen yritystoiminnassa ei ole vain heistä itsestään kiinni, vaan ulkoisilla tekijöillä voi olla dramaattinen vaikutus yritystoiminnan jatkuvuuteen. Valitettavasti vain harva yrittäjä tietää, että he voivat myös liittyä työttömyyskassaan tai ylipäätänsä edes saada työttömyysturvaa. Yrittäjistä vain noin 11 % yrittäjistä kuuluu Yrittäjäkassaan, kun taas palkansaajakassoihin kuuluu 85 % palkansaajista.

Jokinen haluaa muistuttaa, että Yrittäjäkassaan kannattaa liittyä ajoissa.

– Kassaan liittyminen kannattaa, sillä jäsenen ansiopäiväraha on suurempi kuin Kelan maksama peruspäiväraha, jota Kela maksoi vuonna 2021 2866 kassaan kuulumattomalle yrittäjälle. Yrittäjäkassan jäseneksi kannattaa liittyä kuitenkin ajoissa, sillä yrittäjä voi saada ansiopäivärahaa vasta oltuaan kassan jäsenenä 15 kuukautta.

Yrittäjäkassan jäsenmaksuun ei tule ensi vuodelle muutosta, vaikka kassa odottaakin etuusmenojen kasvavan epävarman maailmantilanteen takia ensi vuonna. Jäsenmaksu on 2,1 % vuosityötulon 5 800 euroa ylittävältä osuudelta.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun pitäminen ennallaan on mahdollista, koska Yrittäjäkassa on huolehtinut pitkäjänteisesti kassan hyvästä taloudellisesta asemasta.

”Olemme tehneet systemaattisesti töitä vahvistaaksemme kassan vakavaraisuutta sellaiselle tasolle, jossa yllättävä työttömyyden kasvu ei lyhyellä aikavälillä aseta paineita jäsenmaksun nostamiselle. Olemme tyytyväisiä, että voimme säilyttää nykyisen jäsenmaksutasomme tässä epävakaassa maailmantilanteessa”, kertoo Jokinen

Jokisen mukaan Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys on laskenut huomattavasti viime vuoteen verrattuna.

” Yrittäjäkassa maksoi lokakuussa ansiopäivärahaa 651 jäsenelle eli jäsentemme työttömyysaste oli 2,3 %. Viime vuoden lokakuussa maksoimme päivärahaa 860 jäsenelle. Vaikka viestiä yritystoiminnan vaikeutumisesta ei ole vielä kuulunut, katson ensi vuoteen aavistuksen huolestuneena. Korkea inflaatio, korkojen ja sähkön hinnan nousu sekä kuluttajien luottamuksen heikentyminen ovat perinteisesti vaikuttaneet taantuman toteutumiseen. Arvioimme etuusmenojen kasvavan ensi vuonna noin 12 % tähän vuoteen verrattuna”, sanoo Jokinen

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on vuosimaksu, jonka Finanssivalvonta vahvistaa vuosittain. Vuoden 2023 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-vuosityötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) 14 088 €/v verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna 174,05 € eli 14,50 €/kk.

Uusi vuosi vaihtui kuta kuinkin tutuissa merkeissä. Keskustelu siitä, miten koronaviruksen leviämistä tulisi estää, on jälleen noussut mediassa ykkösuutisaiheeksi. Viruksen taltuttaminen on osoittautunut hallitsemattomasti leviävän omikronin myötä entistäkin hankalammaksi. Epävarmuus ja turhautuminen ovat siten ottaneet jalansijaa jokaisen arjesta. 

Viime vuosi oli jo toinen koronavuosi sarjassaan. Yrittäjäkassassa kuluneet vuodenpäivät etenivät kuitenkin melko lailla odotetusti. Kaiken kaikkiaan Yrittäjäkassa maksoi vuonna 2021 etuuksia 1610 jäsenelleen. Yhteensä näitä etuuksia maksettiin 15,3 miljoonan euron edestä. Ensimmäiseen koronavuoteen verrattuna luvut pysyivät melko lailla samansuuruisina: vuonna 2020 etuuksia maksettiin 1657 jäsenelle yhteensä 14,6 miljoonalla eurolla. 

Kuluneena vuonna kassan jäsenten työttömyys laski tasaisesti. Vielä tammikuussa 2021 kaikista kassan jäsenistä 3,3 % oli työttöminä, kun taas joulukuussa vastaava luku oli enää 2,7 %. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjät ovat korona-aikana voineet saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista.

Yrittäjien työmarkkinatuki saanee jatkoa

Yrittäjille suunnattu työmarkkinatuki päättyi viime marraskuun lopussa.

”Silloin tuo päätös tuen lakkauttamisesta tuntui vielä ihan kohtuulliselta, mutta omikronmuunnoksen leviämisen myötä tilanne on muuttunut täysin”, Jokinen toteaa. ”Onneksi koronaministerityöryhmä on päättänyt palauttaa yrittäjän työmarkkinatuen tammi- ja helmikuulle.”

Useat tahot ovat viime aikoina vaatineet hallitukselta nopeita toimia sekä selkeyttä koronarajoituksiin. Harva pysyy enää perillä alati muuttuvista säädöksistä karanteeneihin, koululaisten altistumisiin, kotitesteihin tai tartuntatautisäännöksiin liittyen.

”Yrittäjiä koetellaan taas melko kohtuuttomalla tavalla”, Jokinen harmittelee. ”Koko ajan pitäisi pysyä kärryillä siitä, mitä tukea voi hakea milloinkin. Samalla kuitenkin oma yritystoiminta kärsii jatkuvasti.”

Jokinen toivookin tilanteen helpottavan kevään mittaan. Esimerkiksi Suomen talouden voidaan katsoa olevan tällä hetkellä suhteellisin hyvissä kantimissa. ”Mahdollisuudet positiivisemmasta kehityksestä ovat siis olemassa”, Jokinen tiivistää.

Yrittäjäkassa järjesti kesäkuussa kuudetta kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan haussa oli rohkea, idearikas, lannistumaton puurtaja, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä. Ei edes korona-aikana. Kampanjan kasvona toimi bluesmuusikko ja yrittäjä Erja Lyytinen.

– Kilpailuun tuli toistasataa hyvin perusteltua ehdotusta, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjän, joka ryhtyi hetken mielijohteesta, juuri ennen koronan alkamista, juustokauppiaaksi, jotta Helsingin Vanhassa Kauppahallissa säilyisi juustomyymälä. Raatimme vakuuttui hänen rohkeudestaan, luovuudestaan, sinnikkyydestään ja innovointikyvystään. Tämän vuoden uhkarohkein Yrittäjä on Laura Salonen, Juustoansa Oy, kertoo Jokinen ja jatkaa  

-Lauran usko omaan tekemiseen ja rautainen asenne ei ole horjunut koronankaan edessä, vaan hän innovoi ja kehitti mm. juustotaxin, jonka avulla hänen yrityksensä pysyi pystyssä, kun asiakkaat katosivat viime vuoden koronarajoitusten myötä.

Kivijalkamyymälää pyörittävä, siuntiolaistunut Laura Salonen oli todella liikuttunut ja iloinen kuullessaan valinnastaan.

-Tämä oli hieno yllätys. Tuntuu tietysti hyvältä saada tunnustusta työstään, vaikken sellaista ole odottanutkaan, toteaa liikuttuneen onnellinen voittaja.

– Viimeiset 1,5 vuotta yrittäjänä on ollut ihan hurjaa koronan tultua ja kuluttajakäyttäytymisen siihen reagoitua. Yrittäjyysaikani on vaatinut valtavasti uuden kehittämistä, reagointia, kokeilua, välillä jopa uhka- ja tyhmänrohkeasti, hurjasti töitä, ponnisteluja ja epäonnistumisiakin. Silti olen yrittänyt pitää positiivisen fiiliksen yllä, vaikka henkisesti onkin ollut raskasta, kertoo Salonen.

Hyppy tuntemattomaan

Laura Salonen aloitti yrittäjänä aivan erilaisessa maailmantilanteessa ja jo hyppy uudelle alalle sekä yrittäjyyteen itsessään oli jo valtava elämänmuutos. Helsingin Vanha kauppahalli on Helsingin tunnetuimpia käyntikohteita, niin turistien kuin paikallisten keskuudessa ja näin ollen todella vaativa paikka uudelle yrittäjälle.

– Alku oli niin lupaava, että reilun kahden kuukauden yrittäjyyden jälkeen siirsin Juustoansan tuplasti kookkaampaan, mutta kalliimpaan liiketilaan. Juuri kun sain toiminnan kunnolla käyntiin, iski korona. Yritän olla pelkäämättä epäonnistumisia ja uskallan kokeilla kaikkea mahdollista. Helpotusta tuo se, että yrittäjänä olen vastuussa vain itselleni tekemistäni kokeiluista ja niiden onnistumisista. Siksi voi toteuttaa hulluimmatkin ideat ilman isompia komiteamietintöjä, Salonen kertoo ja jatkaa.

-Esimerkiksi sosiaalinen media on ollut Juustoansalle ja itselleni elintärkeä brändin rakentamisessa sekä yrityksen tunnettuuden rakentamisessa. Juustoansan some-yhteisö on myös pitänyt minua pinnalla henkisesti vaikeina aikoina ja näen yhteisön jäsenet tietynlaisina sparraajina, joilta saa samalla suoran palautteen. Juustoansan fanit ovat yhtä kuin Juustoansa ja tämä hyvänmielen brändi sekä yhteisö on selvinnyt yhdessä myös korona-ajan yli käsi kädessä kulkien, Salonen kertoo tunteikkaasti.

Työn imua yrittäjyydestä

Ennen yrittäjyyttä Salonen toimi media- ja viestintäalan sekatyöläisenä. Hän pelkäsi epäonnistumisia ja eli vain työlleen.

– Entisessä elämässäni, siis ennen Juustoansaa, olin vuosia kiireinen, väsynyt, stressaantunut, ja pahimpana kaikesta, en oikein läsnä missään. Pelkäsin epäonnistumisia. Ajatukseni olivat aina tulevassa, tai märehtimässä jo menneitä asioita, mutta koskaan ei läsnä tässä hetkessä.

– Elin silloin liian paljon työlle.  En miettinyt enempää elämää, enemmänkin vain työtä. Yrittäjyys mahdollistaa minulle tasapainoisemman elämän. Olen onnellinen tästä urasta ja työstä, jota saan tehdä, ja koen oloni hyvin etuoikeutetuksi siitä ilosta, jota saan työssäni ihmisille tarjota.

-Suurin kiitos tästä tittelistä ja yrittäjyyden mahdollistamisesta kuuluukin perheelleni. Ilman heitä olisin varmaan heittänyt niinä vaikeimpina hetkinä ehkä pyyhkeen kehään. Nyt jaksan joka aamu herätä innokkaana sekä kannustavassa ilmapiirissä tekemään asioita yritykseni ja sen työntekijöiden eteen. Silleen uhkarohkeasti, koska titteli vaatii tekoja, tuumaa pilke silmäkulmassa onnellinen Vuoden 2021 Uhkarohkein yrittäjä Laura Salonen.

Tämän vuoden kilpailussa Yrittäjäkassan raati halusi myös antaa kunniamainintoja inspiroiville yrittäjille. Kunniamaininnat kilpailussa saivat:

MiiaMatilda Oy

Taina Joki-Sipilä

Reijo Joki-Sipilä

Piece Of Jeans Oy

Moona Kansanen

Edellisvuosien voittajat:

2016 GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila. 

2017 FitFarm, Jutta Larm

2018 LeaseGreen Oy, Tomi Mäkipelto.

2019 Kiffel Oy, Jenni Parpala

2020 Luhangan kyläkauppa Oy, Jarno Ankerman

SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 16. – 20.7.2018. SYT on menossa mukana sekä keskusteluissa, että kasalaistorilla 16.-18.7.2018.
Maanantaina 16.7.2018 MTV:n lavalla klo 12 alkaen SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen julkistaa Suomen uhkarohkeimman yrittäjän 2018.
Tiistaina 17.7.2018 SYT järjestää yhdessä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa keskustelutilaisuuden otsikolla Yritä perässä – nuorten ja konkariyrittäjien esiinmarssi. Klo 10-11 Porin Puuvillan kauppakeskuksen lavalla nuoret ja konkariyrittäjät keskustelevat rohkeudesta, innosta ja riskinotosta. Mitä kaikkea pitää tehdä menestyksen eteen?
Puuvillan stagelle nousevat Madventuresin Riku Rantala, toimittaja/yrittäjä Katja Ståhl, yrittäjä Joel Harkimo sekä startup-yrittäjä Jaakko Männistö. Nuorten äänen keskusteluun antavat I´m Blue Oy:n Ida Salo, Böördigolfin Viljami Virta sekä JA-YE alumni Finland Ry:n Annika Liikamaa. Keskustelun juontaa Nuori Yrittäjyys Ry:n projektikoordinaattori Tomi Rytkönen.
Tervetuloa vierailemaan teltallemme nro 22. ja kuuntelemaan keskusteluitamme.
SuomiAreenaan ohjelmaan voit tutustua tästä.
 

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) järjesti kesäkuussa kilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Kilpailun keulakuvana toimi viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittu Jutta Gustafsberg. Kilpailuun tuli 135 ehdotusta.
SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
-Kilpailuun tuli lukuisia hyvin perusteltuja ehdotuksia. Tänä vuonna valinta oli erittäin vaikea. Suomen uhkarohkeimpana yrittäjänä halusimme tänä vuonna palkita yrittäjän, joka toimii kestävän kehityksen alalla. Valitsimme, lukuisten ehdotusten joukosta, uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi  toimitusjohtaja KTT, DI, Tomi Mäkipellon, jonka osa-omistama yritys LeaseGreen on lyhyessä ajassa mullistanut Suomen energia-alan markkinoita, kertoi Merja Jokinen.
Jokisen mukaan Mäkipelto otti viisi vuotta sitten ison riskin ja siirtyi pörssiyhtiön johtotehtävistä yrittäjäksi todella kilpaillulle energia-alalle. LeaseGreen parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja myy projektin suunnittelun, toteutuksen ja rahoituksen kiinteistöjen omistajille kuukausimaksullisena palveluna. Investointien rahoitusta varten yritys on kehittänyt energiatehokkuuspalvelun, jonka ansiosta asiakkaan ei tarvitse sitoa investointeihin omia pääomiaan. Säästöt nousevat yleensä suuremmiksi kuin palvelun kuukausimaksut, jolloin energiatehokkuus rahoittaa itse itsensä.
Ennusteiden mukaan Suomen energiankulutus tulee kasvamaan 34 % vuoteen 2035 mennessä. Energiantehokkuus ja energian säätö tulee olemaan tulevaisuuden avainsanoja. Energiatehokkuuden kehittämisen keskeisenä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi energiaa on tärkeää säästää myös muista syistä, sanoi Jokinen
Tomi Mäkipelto oli erittäin otettu kun hänet valittiin Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi. Hänen mukaansa palkinto kuuluu kaikille Suomalaisille yrittäjille, koska jokainen yrittäjä on rohkea. Oma yritys on ollut hänellä haaveena ihan pikkupojasta lähtien.
– Yrityksen perustaminen on ollut minulla haaveena ihan pienestä asti. Kun viisi vuotta sitten perustimme Juho Rönnin kanssa LeaseGreenin, tiesimme, että meillä pitää olla luotettava tekninen tausta, jotta pystymme pitämään lupauksemme. Tiesimme myös, että osaamme toteuttaa hankkeita, mutta tulosten osoittaminen oli se iso juttu. Aivan kuten tänäänkin. Aina kun laskemme ja mallinnamme mahdolliselle asiakkaalle energiansäästömahdollisuuksia, meidän pitää olla -varmoja, että voimme saavuttaa ne tulokset.
Mäkipellon mukaan esimerkiksi kerrostalossa asuville energiasäästöt voivat tuoda merkittäviä säästöjä yhtiövastikkeissa.
-Jos asunto-osakeyhtiöissä tehdään fiksuja energiatehokkuuden parantamishankkeita, jokainen asukas saa käytännössä tehdä kahden vuoden välein ilmaisen Lapin matkan, sillä rahalla mikä säästyy vastikkeissa. Se on huomattava summa, mikä pistetään harakoille, koska kiinteistöjen järjestelmät eivät toimi niin hyvin kuin niiden pitäisi toimia. Arviomme mukaan taloyhtiöiden säästöpotentiaali on 3-4 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, sanoi Mäkipelto.
SYT jakoi Suomen Uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon nyt kolmatta kertaa. SYT antoi tänä vuonna myös kaksi kunniamainintaa. Kunniamaininnan sai The Other Danish Guy / Lähde & Co Oy:n Tommi Lähde sekä Levi Wellness Club Oy:n Laura Peippo
Palkinto luovutettiin Porin SuomiAreenalla.
Katso Tomi Mäkipellon esittelyvideo https://m.youtube.com/watch?v=RsQ25XyHXu4

Mo­net työttömyysturvassa yrit­tä­jäksi luokiteltavat ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi ol­la yrit­tä­jä­kas­sas­sa. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat kiltisti jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä – väärään kassaan kuuluminen huomataan usein liian myöhään.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta. Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä.
-Moni perheyrityksestä normaalia kuukausipalkkaa saava yrittäjän perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.  Puolison yrityksessä työskentelevä perheenjäsen on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa”, kertoo Jokinen
Työntekijästä osakkaaksi- status saattaa muuttua jo 15 % omistusosuudella
Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi esimerkiksi omistajanvaihdoksen yhteydessä. Väärään kassaan kuuluminen tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö on jäänyt työttömäksi ja hän hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin sieltä kielteisen päätöksen.

-Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 % omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana. Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina eli TyEL-vakuutettuina. Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien YEL-eläkevakuutusta. Tämä kannattaa huomioida myös yrityksen omistajanvaihdostilanteissa ja Startup-maailmassa, mainitsee Jokinen

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua, mikäli oma tilanne muuttuu palkansaajasta yrittäjäksi. Tilastojen valossa Suomessa on yli 300 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää, yrityksen osaomistajaa tai yrittäjän perheenjäsentä, jotka voisivat olla yrittäjäkassan jäseniä. Silti vain noin 12 % kuuluu yrittäjäkassoihin.

Oletko oikean työttömyyskassan jäsen? Testaa oletko työttömyysturvassa yrittäjäasemassa https://syt.fi/jaseneksi/testaa-oletko-tyottomyysturvassa-yrittaja/
 
 

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) etsii jälleen Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Oletko se sinä vai kaverisi?
SYT avaa tänään nettikampanjanjan osoitteessa uhkarohkeinyrittaja.fi, jossa voi ilmiantaa Suomen uhkarohkeimman yrittäjän. Kilpailun keulakuvana toimii tänä vuonna, viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittu, hyvinvointialan yrittäjä ja tv-persoona Jutta Gustafsberg 
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena on löytää yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan lippu Nordic Business Forumiin.
– Suomen taloudella porskuttaa hyvin; työttömyys vähenee, vienti on alkanut vetämään ja suomalaiset suhtautuvat entistä suopeammin yrittäjyyteen. Tämä voisi olla hyvä hetki myös yrittäjille ja mahdollisille tuleville yrittäjille ottaa rohkea askel yrittämiseen tai yritystoiminnan kasvattamiseen, kertoo Jokinen.
Suomen uhkarohkein yrittäjä kilpailu järjestetään nyt kolmatta kertaa. Jokisen mukaan kilpailuun tuli viime vuonna toista sataa ilmiantoa. Nyt tavoitteena on vähintäänkin tuplata ilmiantojen määrä.
-Nyt herättelemme teitä kaikkia mukaan paljastamaan rohkeita, jopa uhkarohkeita yrittäjiä tai yrittäjätiimejä. Suomi tarvitsee lisää heidän kaltaisiaan riskinottajia ja oman tiensä kulkijoita, sanoo Jokinen
SYT:n kilpailu pyörii uhkarohkeinyrittaja.fi –sivuilla 30.6.2018 saakka.
Uhkarohkein yrittäjä julkistetaan 16.7.2018 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 12.00.
Kilpailuun voit osallistua: http://www.uhkarohkeinyrittaja.fi/fi/lomake.html
Katso kilpailun mainosvideo:

 

Sinisten suht koht näkymätön ministeri Pirkko Mattila heräsi männä viikolla eloon ja asetti selvitysmiehen pohtimaan työttömyysturvajärjestelmän kehittämistä. Selvitysmieheksi valittiin Mauri Kotamäki, jolla on jo valmiiksi mielipide millainen järjestelmän pitää olla – toivottavasti tämä ei kahlitse selvityksen objektiivisuutta.
Tosiasia on se, että palkansaajien ansiopäivärahan rahoituksessa on epäkohta –  kaikki palkansaajat maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksua. Myös työnantajat maksavat työnantajan osuuden. Näillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiopäivärahan ansio-osuutta. Vain työttömyyskassaan kuuluville maksetaan kuitenkin ansiopäivärahaa. Ne jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, saavat Kelan maksamaa peruspäivärahaa, joka on valtion verovaroin rahoittamaa. Valtio rahoittaa myös ansiopäivärahasta peruspäivärahan osuuden. Viime aikoina käydyissä keskustelussa jää kuitenkin pääsääntöisesti huomioimatta se, että osa työttömyysvakuutusmaksuista siirretään kuitenkin Kelan etuuksien rahoittamiseen, eli asia ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin annetaan ymmärtää.
Lähes kaikki palkansaajat voisivat halutessaan liittyvä työttömyyskassaan ja saada työttömänä ansiopäivärahaa. Kassaan kuuluminen jokaisen oma valinta. Vuosikustannus eri kassoissa vaihtelee, mutta asian voi hoitaa esimerkiksi keskimäärin 100 eurolla. Erittäin, jopa käsittämättömän, edullista kun ajattelee mitä sillä saa.
Palkansaajapuolella asiaa voisi kehittää kahdella eri tavalla. Joko yrittää saada nykyiset kassoihin kuulumattomat palkansaajat kassojen jäseniksi tai kumota koko systeemin ja rakentaa universaali malli. Nykyinen malli on toimiva ja kustannustehokas. Itsenäisesti toimivat työttömyyskassat osaavat hoitaa lakisääteisen tehtävänsä.
Koko työttömyysturva-reformi on ollut keskustelussa jo vuosia. Nykyjärjestelmä on paikoin äärettömän monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Miten ikinä järjestelmää kehitettäisiinkin, joku aina tarvitaan etuuksia maksamaan, joten nykyisten maksajien ammattitaidon hyödyntäminen olisi ensisijainen vaihtoehto tavalla tai toisella.
Universaalin mallin kritiikiksi on jo heti todettu, että kalliiksi tulisi. Eli todennäköisetsi kävisi niin kuten monessa Euroopan maassa, että kaikille maksettaisi ansiopäivärahaa, mutta taso olisi pienempi kuin nykyinen. Ja tällöin lisätoimeentulo jouduttaisiin hakemaana Kelan asumis- ja toimeentulotuesta. Tiedä sitten olisiko siinäkään mitään järkeä!
Yrittäjät erikseen
Entäpä yrittäjät? Meillä yrittäjäkassoissa etuuksien rahoitus poikkeaa oleellisesti palkansaajapuolesta. Valtio osallistuu etuuksien rahoituksiin peruspäivärahan osuudella, mutta koko ansio-osa rahoitetaan jäseniltä kerätyillä jäsenmaksuilla. Järjestelmä on siis puhtaammin vakuutuspohjaista. Yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat selvästi korkeammat kuin palkansaajakassoissa, mutta se saa ansiopäivärahaa kuka siitä maksaa. Yrittäjistä kuitenkin alle 15 prosenttia on työttömyyskassan jäsenenä, eli reilut 32 000 yrittäjää on tehnyt tämän ratkaisun – tuhannet työttömyysturvassa yrittäjäksi luokiteltavat kuuluvat virheellisesti palkansaajakassoihin.
Yrittäjälle kassan jäsenyys on keino varautua yritystoimintaa liittyvän riskin varalle. Koskaan ei voi tietää onnistuuko yritystoiminta. SYT-kassasta maksetaan päivärahaa tällä hetkellä noin 800 jäsenellä kuukausittain. Jokainen heistä on varmasti tyytyväinen ratkaisustaan liittyä aikoinaan kassan jäseneksi. Aika paljon mukavampi saada päivärahaa tuplasti peruspäivärahan verran.
kevättä odotellessa,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT