Kategoria: Yrittäjätarinat

  • Rohkeutta käsityönä – Yrittäjäpariskunta valmisti Suomen rohkein yrittäjä -palkinnon

    Rohkeutta käsityönä – Yrittäjäpariskunta valmisti Suomen rohkein yrittäjä -palkinnon

    Tänä vuonna Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun voittaja sai ensimmäistä kertaa myös uniikin, suomalaista käsityötä olevan ja kilpailua varten suunnitellun palkinnon. Palkinnolla haluttiin jättää voittajalle konkreettinen muisto saavutuksesta. Vuoden 2026 palkinnon suunnittelivat ja valmistivat lahtelaiset koruntekijät Chao-Hsien Kuo ja Eero Hintsanen.

    Palkinnon teko oli Chaolle ja Eerolle täysin uudenlainen projekti. Uniikki rintakoru tekee näkyväksi sen ajan, ammattitaidon ja omistautumisen, joilla laadukas käsityö syntyy. Korussa yhdistyvät taidokkaasti molempien tekijöiden tunnistettavat muodot ja tekniikat. 

    Palkinnon teemana oli luonnollisesti rohkeus. Rohkeus kuvastaa paitsi tämän vuoden palkinnonsaajaa Ömer Acaria, myös palkinnonvalmistajien omaa pitkää yrittäjätaivalta ja sen aikana tehtyjä rohkeita ratkaisuja. 

    Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun palkintokoru. Tekijät Chao-Hsien Kuo ja Eero Hintsanen.

    Taiwanista New Yorkiin ja edelleen Suomeen

    Chao ja Eero ovat tehneet yhdessä koruja ja toimineet yrittäjinä jo yli 25 vuoden ajan.

    Chaon tie korujen pariin alkoi Taipeissa, jossa hän opiskeli muotoilua 1990-luvulla. Taipeista Chao muutti New Yorkiin, jossa hän aloitti korualan opinnot ja päätyi sieltä Lahden Muotoiluinstituuttiin. Lahdessa hän tapasi tulevan yrityskumppaninsa ja aviomiehensä Eeron opintojen yhteydessä ja kaksikko perusti yhteisen yrityksensä vuonna 2006.

    Kaksikon koruissa yhdistyvät omaperäinen muotoilu, perinteinen käsityö ja pitkäikäisyys. Eero kuvailee heidän teoksiaan myös aidoiksi ja rehellisiksi. Eeron tyyli on hänen mukaansa primitiivisempi, muotoilultaan karskimpi. Chaon tyyli on romanttisempi, ja hänen koruissaan yhdistyvät herkkyys ja sulavat muodot.

    Korut valmistetaan pääasiassa hopeasta, ja inspiraatiota teokset saavat muun muassa luonnosta, vuodenaikojen vaihtelusta ja aivan tavallisista arjen pienistä yksityiskohdista. Chao painottaa, että tarkoitus ei ole kuitenkaan kopioida luonnon muotoja sellaisenaan, vaan tavoitteena on löytää ja muuttaa esimerkiksi terälehtien olemus koruksi.

    - Inspiroidun tavallisista asioista, kuten puiden lehdistä ja niiden muodoista. Haluan vaalia niitä pieniä iloja ja kauneutta, joita arjesta löytyy, Chao kertoo.

    Koru voi valmistua viikossa – tai kolmessa vuodessa

    Uuden korun syntyminen on monivaiheinen prosessi, johon kuuluu suunnittelua, prototyyppien valmistamista ja erilaisten muotojen testaamista. Ennen kaikkea se vie aikaa: korun valmistus voi kestää viikosta kolmeen vuoteen. Joskus työ täytyy laittaa syrjään, jotta siihen voi paneutua taas uusin silmin.

    Korujen valmistaminen vaatii myös tarkkuutta. Erityisesti vasaroidessa ja herkkiä pintoja työstäessä katse ja ajatus on pidettävä tiukasti käsillä olevassa työssä. Työskentelyn taustalla soi usein musiikki, joskin pariskunnan musiikkimaut eroavat toisistaan lähes yhtä paljon kuin heidän korutyylinsä. Erilaisuus ei kuitenkaan ole haitaksi. Jos toinen jää jumiin, toinen saattaa huomata ratkaisun ongelmaan, koska pariskunta tuntee toistensa työskentelytavat niin hyvin. 

    Tilaustöitä Eero ja Chao tekevät jonkin verran esimerkiksi merkkipäivien kunniaksi. Viime vuosina heidän asiakkaissaan on ollut yhä enemmän myös vanhoja tuttuja niin Suomesta kuin ulkomailta. Ensimmäisen korun hankittuaan moni palaa asiakkaaksi uudelleen.

    – On hienoa huomata, että asiakkaat arvostavat työmme laatua ja sitä, mitä voimme heille tarjota, Chao sanoo.

    Ammattitaito ei synny kahdessa päivässä

    Valmiista korusta ei suoraan näe niitä tuhansia ja tuhansia tunteja, jotka tekijä on vuosien aikana käyttänyt taitojensa hiomiseen. Nykypäivänä massatuotetut tuotteet ja kotiovelle vartissa saapuvat nettitilaukset saattavat hämärtää kuluttajien ymmärrystä ja arvostusta käsityötä kohtaan. Käsityön arvo syntyy nimenomaan hitaudesta ja tekijän pitkään kerryttämästä ammattitaidosta. 

    Kun materiaalia käytetään huolella, koru myös kestää käyttöä, aikaa ja tarvittaessa korjaamista. Heidän alallaan korujen korjaaminen on aina ollut luonteva osa käsityöperinnettä. Niin kauan kuin materiaali antaa myöten, koru voidaan korjata ja sen elinkaarta jatkaa. Laadukas, käsintehty koru voi kestää vuosikymmeniä ja siirtyä edelleen sukupolvelta toiselle. Eero ja Chao tuntevat paljon ylpeyttä siitä, että juuri heidän työnsä jälki on osa jonkun elämää, mahdollisesti jopa vuosikymmenten ajan.

    - Vaikka pystyisimme valmistamaan jonkin korun kahdessa päivässä, se ei tarkoita, että tekemiseen on mennyt vain kaksi päivää. Olemme käyttäneet opiskeluun, harjoitteluun ja taitojemme hiomiseen vuosia, jotta pystymme tekemään työn kahdessa päivässä. Se vaatii älyttömästi aikaa ja tietoa, Eero sanoo.

    Yrityksen muututtava maailman mukana

    Yrittäjyys on vaatinut myös sitkeyttä ja toimintamallien muokkaamista vuosien saatossa. Yrityksen alkuvaiheessa Chao ja Eero myivät korujaan gallerioiden ja jälleenmyyjien kautta. Koronapandemian aikana kaksikko reagoi nopeasti muuttuneeseen maailmantilanteeseen ja rajoituksiin. Eero rakensi verkkokaupan, joka auttoi yritystä merkittävästi, kun muu kaupankäynti pysähtyi. Vuosien saatossa tilanne on elänyt ja nykyään heidän oman verkkokauppansa merkitys on kasvanut entisestään. Tänä päivänä yksi tärkeimmistä asioista onkin tavoittaa asiakas verkossa tai sosiaalisessa mediassa. 

    Yli 25 vuoden yrittäjätaival on opettanut Chaolle ja Eerolle, että yrittäjän on oltava valmis muuttumaan maailman mukana, kuitenkaan kadottamatta sitä, mikä omassa tekemisessä on tärkeintä. Heidän kohdallaan se tarkoittaa käsityötä, omaa tunnistettavaa tyyliä ja vuosien aikana karttunutta ammattitaitoa.

    Ehkä juuri siksi heidän valmistamansa koru sopii niin hyvin Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun palkinnoksi. Sekä korun että pitkän yrittäjäuran taustalla on sama ajatus: mitään kestävää syntyy harvoin hetkessä. Se vaatii aikaa, uskallusta ja ennen kaikkea rohkeutta luottaa omaan tekemiseen.

  • Ömer Acar on valittu Suomen Rohkeimmaksi yrittäjäksi 2026

    Ömer Acar on valittu Suomen Rohkeimmaksi yrittäjäksi 2026

    Kouvolalainen sarjayrittäjä, hammaslääkäri ja luontokuvaaja Ömer Acar on valittu Suomen Rohkeimmaksi yrittäjäksi 2026. Yrittäjäkassan kevään aikana järjestämässä kilpailussa etsittiin yrittäjää, jonka tarinassa näkyvät rohkeus, ennakkoluulottomuus ja uskallus kulkea omaa tietään. Acar palkittiin Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta Kouvolassa.

    Hammaslääkäristä puurobaarin pitäjäksi

    Ömer Acarin yrittäjätarina ei kulje aivan tavanomaisinta reittiä. Hän on koulutukseltaan hammaslääkäri ja valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 2018. Nykyisin hän toimii Kouvolassa Suu & hammas -klinikan perustajahammaslääkärinä ja toimitusjohtajana.

    Yrittäjyys ei kuitenkaan ole Acarille tarkoittanut pitäytymistä vain yhdessä toimialassa. Hammaslääkärin työn rinnalla kulkee toinen intohimo: valokuvaus ja pohjoinen luonto.

    Acar aloitti valokuvaamisen jo teini-ikäisenä tähtikuvauksesta ja ansaitsi opiskeluaikoinaan elantoaan tapahtumakuvaajana. Sittemmin kameran kohteeksi ovat nousseet erityisesti pohjoisen erämaat, jäätiköt ja villieläimet. Kuvausmatkat ovat vieneet häntä muun muassa Huippuvuorille.

    Näistä maailmoista syntyi lopulta jotakin täysin uudenlaista

    Acar perusti joulukuussa 2025 Kouvolan keskustaan Ö. A. Gallerian & Puurobaarin, jossa yhdistyvät hänen kiinnostuksenkohteensa poikkeuksellisella tavalla. Galleriassa on esillä Acarin luontokuvia ja jääkauden fossiileja, ja samalla asiakkaat voivat nauttia hänen kehittämiään näyttäviä puuroannoksia.

    Puurobaarin idea kumpuaa luonnossa vietetystä ajasta, kuvausmatkoista ja halusta hidastaa. Puurot haudutetaan yön yli, ja inspiraatiota annoksiin haetaan muun muassa lumesta, villieläimistä ja Lapin erämaasta.

    Juuri ennakkoluulottomuus tekee Acarin tarinasta poikkeuksellisen: harva hammaslääkäri ja terveysalan yrittäjä päättää ryhtyä samalla galleristiksi ja puurobaarin pitäjäksi.

    Ömer Acarin puurobaarissa leikitellään erilaisilla makuyhdistelmillä. Inspiraation puuroihin Ömer saa esimerkiksi luonnosta.

    Rohkeus on sitä, että uskaltaa tehdä omalla tavallaan

    Valinta vuoden Rohkeimmaksi yrittäjäksi on Acarille tunnustus uskalluksesta toteuttaa omia, välillä epätavallisiakin ideoita.

    – Olen todella otettu tästä tunnustuksesta. Minulle yrittäjyydessä on tärkeää, että uskaltaa tehdä asioita omalla tavallaan ja luottaa omaan näkemykseensä. Aina ei voi tietää etukäteen, onnistuuko jokin idea, mutta jos siihen itse uskoo, sitä kannattaa lähteä toteuttamaan. Rohkeus on myös sitä, että jatkaa eteenpäin vaikeinakin hetkinä, Ömer Acar sanoo.

    Yrittäjyys tarvitsee rohkeita esimerkkejä

    Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan Acar on erinomainen esimerkki siitä, mitä rohkeus yrittäjyydessä parhaimmillaan tarkoittaa.

    – Ömerin tarina osoittaa, ettei yrittäjän tarvitse mahtua valmiiseen muottiin. Hän on uskaltanut yhdistää osaamistaan, intohimojaan ja hyvin erilaisia maailmoja tavalla, jota harva olisi osannut etukäteen kuvitella. Juuri tällaista ennakkoluulottomuutta ja uskallusta suomalainen yrittäjyys tarvitsee, Merja Jokinen sanoo.

    Jokisen mukaan rohkeuden rinnalla yrittäjä tarvitsee myös turvaa

    – Yrittäjän rohkeuden ei tarvitse tarkoittaa turhaa riskinottoa. Kun oma perusturva on kunnossa, yrittäjällä on paremmat edellytykset keskittyä yrityksensä rakentamiseen ja uusien ideoiden toteuttamiseen. Tätä viestiä haluamme Yrittäjäkassassa pitää esillä, Jokinen jatkaa.

    Rohkeita yrittäjiä ehdotettiin ympäri Suomen

    Rohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin vuonna 2026 jo 11. kerran. Kilpailuun ehdotettiin yhteensä 453 yrittäjää eri puolilta Suomea.

    Ehdotusten joukosta raati valitsi viisi finalistia, minkä jälkeen suomalaiset pääsivät äänestämään omaa suosikkiaan. Finalistit keräsivät yleisöäänestyksessä yhteensä 5 651 ääntä. Lopullinen voittaja valittiin yleisöäänestyksen ja raadin arvioinnin perusteella.

    Kilpailulla Yrittäjäkassa haluaa nostaa esiin innostavia ja persoonallisia yrittäjiä, jotka katsovat rohkeasti tulevaisuuteen ja uskaltavat rakentaa oman näköistään yrittäjyyttä.

    Ömer Acar palkittiin Suomen Rohkeimpana yrittäjänä Yrittäjän päivänä 5.9.2026 hänen omassa Ö. A. Galleriassaan & Puurobaarissaan Kouvolassa.

    Lisätietoja

    Merja Jokinen
    kassanjohtaja
    Yrittäjäkassa
    p. 050 596 6000
    merja.jokinen@yrittajakassa.fi

    Yrittäjäkassa

    Yrittäjäkassa on Suomen ainoa yrittäjille tarkoitettu työttömyyskassa. Yrittäjäkassa tarjoaa jäsenilleen ansioturvaa työttömyyden varalle ja maksaa jäsenilleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

  • Yrittäjätarina: Arkkikaluste - Autotallin lattialta menestykseen

    Yrittäjätarina: Arkkikaluste - Autotallin lattialta menestykseen

    Oululaisen Aleksi Huhtalan yritys Arkkikaluste tuottaa uniikkeja, ajattomia erikoiskalusteita, keittiöitä ja kodin kiintokalusteita muotoilulähtöisesti henkilöasiakkaille ja yrityksille, kuten hotelleille, ravintoloille ja kahviloille. Alun perin ajatus yrityksestä syntyi yllättävän arkisesta tilanteesta - oman kodin kalustetarpeesta. Kun Aleksi etsi keittiökalusteita taloprojektiinsa, mikään ei tuntunut sopivalta, eikä oikeanlaisia kalusteita löytynyt.

    - Kaikkea olisi pitänyt muokata, koska mikään ei ollut juuri sitä, mitä halusin, Oli siis pakko tehdä itse, Huhtala kertoo.

    Aleksilla oli selkeä visio tuotteista ja vahva usko siihen, että hänen ideansa voisi menestyä. Puuseppä-isän opit ja nuoruuden intohimo puutöihin antoivat rohkeuden ryhtyä yrittäjäksi, ja Huhtala perusti Arkkikalusteen, joka sai alkunsa vaatimattomasti autotallin lattialta. Yhdeksässä vuodessa yritys on kasvanut menestyksekkääksi toimijaksi, joka työllistää jo 15 henkilöä.

    Luottamus omaan visioon on paras pääoma

    Yrittäjyyden alkuvaiheessa suurin haaste oli löytää tuotteille oikea hinta – sellainen, joka takaisi sekä laadun että kannattavuuden. Epävarmuus painoi ja pienet tilausmäärät tuntuivat loputtomalta ylämäeltä, mutta usko omaan tekemiseen kantoi eteenpäin.

    - Alkuvuosina paikkasin itse kaikki sairaslomat ja huonoina kuukausina saatoin joutua maksamaan palkkaa työntekijöille omalta luottokortiltani. Se oli raskasta ja todella kuluttavaa. Nyt tiimi kantaa yhdessä, Aleksi muistelee.

    Arkkikalusteen kalusteita

    Aleksi kannustaa aloittelevia yrittäjiä hakemaan neuvoja kokeneemmilta ja tekemään huolellisen yrityssuunnitelman.

    – Hae varmuutta liiketoimintaasi kokeneilta yrittäjiltä ja sen jälkeen luota itseesi. Fiiliksellä tehdään isoja päätöksiä maailman huipullakin. Yrittäjyys ei ole helppoa, mutta se on palkitsevaa, Aleksi muistuttaa.

    Veljesten yhteistyöllä toiminnalle kasvua

    Käänteentekevä hetki koitti keväällä 2020, kun Aleksin veli Mikael tuli yritykseen töihin ja osakkaaksi. Yhteistyön myötä Arkkikalusteen toiminta sai kasvuloikan ja yrityksestä tuli kestävämpi: enää yksittäinen epäonnistuminen tai sairasloma ei kaatanut arkea. Kun yritys alkoi kasvaa, Aleksi huomasi nopeasti, ettei kaikkea voi – eikä pidä - tehdä yksin.

    Tänä päivänä Aleksin työpäivät vaihtelevat hallinnosta ja suunnittelusta asiakastapaamisiin ja tuotannon seurantaan - yrittäjänä hän on mukana kaikessa, mitä yrityksen pyörittäminen vaatii. Asiakkaat suosivat nyt edullisempia materiaaleja ja brändejä, minkä vuoksi yritys on lisännyt panostuksia markkinointiin. Aleksi kertoo yrittäjyyden parhaaksi puoleksi vapauden, mutta toteaa vastuun ja taloudellisten paineiden olevan ajoittain raskaita, hänelle turvaa tuo jäsenyys Yrittäjäkassassa sekä huolellinen varautuminen pahan päivän varalle. Arkkikalusteen suurimmiksi onnistumisiksi hän nimeää Asuntomessuille osallistumisen, kalusteiden toimittamisen Norjaan sekä sen, että yrityksellä on nyt oma tehdas.

    - Kuitenkin kaikkein hienointa on se, että minulla on tunne, että vaikka minulle tapahtuisi jotain, yritys jatkaisi silti elämäänsä. Se tuntuu todella merkitykselliseltä, Aleksi sanoo.

  • Metsä toi uuden alun – Carita Peltonen valittiin vuoden 2025 Uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi

    Metsä toi uuden alun – Carita Peltonen valittiin vuoden 2025 Uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi

    Yrittäjäkassan vuoden 2025 Uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi on valittu Metsämoodin perustaja ja toimitusjohtaja Carita Peltonen. Hän on kokenut yrittäjä, joka on uransa aikana rakentanut neljä yritystä, saavuttanut menestystä, uupunut ja noussut uudelleen konkurssin jälkeen.

    – Caritan tarina osoittaa, että yrittäjyys ei ole täydellisten onnistumisten sarja, vaan rohkeutta nousta uudelleen. Konkurssi ei määritä ihmistä – todellinen yrittäjä ottaa riskin ja uskaltaa yrittää taas, sanoo Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen

    Metsästä löytyi voima nousta uudelleen

    Kahdenkymmenenviiden yrittäjävuoden aikana Peltonen on nähnyt sekä huikeita menestystarinoita että vaikeita hetkiä. Koronan myötä tullut konkurssi ja aiempi työuupumus pakottivat pysähtymään – ja johdattivat metsän parantavan voiman äärelle.

    – Voisi sanoa, että tarinani alkoi uudelleen sieltä metsän poluilta. Omalla kohdallani sekä bisnes että palautuminen johtavat metsään. Luonto, erityisesti ikimetsä, on minulle elinehto, Peltonen kertoo.

    Hänen nykyinen yrityksensä Metsämood ja sen brändi Metsä/Skogen tuovat metsää sinne, missä sitä ei osaisi odottaa: hotelleihin, lentokentille ja business-parkkeihin. Konseptit yhdistävät kotimaisten pientuottajien valmistamia metsätuotteita, kuten luonnonkosmetiikkaa ja villiruokia, sekä tilasuunnittelua, jossa moniaistillinen metsäkokemus rauhoittaa kiireen keskellä.

    – Suunnittelemamme tilat tarjoavat kosketuksen johonkin sellaiseen, mikä monesti jää rakennetun ympäristön jalkoihin. Tarjoamme moniaistillisen metsäkokemuksen kosketeltavine pintoineen, tuoksuineen ja äänineen sellaisiin tiloihin, joissa tarvitaan luonnon hyvinvointivaikutuksia, mutta metsään lähteminen ei ole mahdollista, Peltonen sanoo.

    “Skutsimutsi” uskoo sinnikkyyteen ja verkostoihin

    Skutsimutsiksikin tituleerattu Peltonen kokee palkinnon olevan kunnianosoitus periksiantamattomuudelle. 

    – Minulle kihosi ihan liikutuksen kyynel silmäkulmaan. Yrittäjyys on sinnikkyyttä, uskoa omaan visioon ja rohkeutta jatkaa eteenpäin vaikeuksista huolimatta, Peltonen sanoo. 

    Aloitteleville yrittäjille hän painottaa verkostoitumisen ja suunnitelmallisuuden merkitystä: 

    – Usko omiin unelmiin antaa yritykselle suunnan, mutta älä rakenna koko yritystä vain unelmien varaan. Yrittäjyys vaatii kovaa työtä, rohkeita päätöksiä ja kykyä nousta ylös silloinkin, kun eteen tulee vaikeita hetkiä. 

    10. kertaa järjestetty kilpailu keräsi lähes 70 ehdotusta 

    Uhkarohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin nyt kymmenettä kertaa, ja tänä vuonna kilpailuun tuli lähes 70 ehdotusta. Voittajan valitsi raati, johon kuului yrittäjiä ja Yrittäjäkassan henkilökuntaa. 

    Aiemmat voittajat: 

    2024 – Ville Mäkipelto 

    2023 – Anu Mäkinen 

    2022 – Aarni Pahajoki

    2021 – Laura Salonen 

    2020 – Jarno Ankerman 

    2019 – Jenni Parpala 

    2018 – Tomi Mäkipelto 

    2017 – Jutta Larm 

    2016 – Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila 

    Teksti ja kuva: Veera Mohell

  • Onnellisten koirien kauppa - Henna Mäntymaan yrittäjätarina

    Onnellisten koirien kauppa - Henna Mäntymaan yrittäjätarina

    Rakkaus koiriin ja eläinten hyvinvointiin toivat Henna Mäntymaan elämään uuden suunnan, kun hän päätti ryhtyä yrittäjäksi vuonna 2017. Hennan eteen osui mahdollisuus ostaa sen hetkiseltä työnantajaltaan lemmikkitarvikkeiden maahantuontiyritys ja Henna päätti tarttua tilaisuuteen. Yrittäjyys oli jo jokseenkin tuttua perhepiiristä, ja visio omasta koira-alan yrityksestä oli alusta lähtien kirkas.

    Henna Mäntymaan yritys, onnellisten koirien kauppa, Dog Feel Good, keskittyy laadukkaiden eläintuotteiden maahantuontiin ja eläinten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Valikoimaan päätyy vain tarkoin valitut, turvalliset, terveelliset ja laadukkaat tuotteet. Henna haluaa tarjota eettisesti kestäviä tuotteita, joita voi ylpeydellä myydä.

    - Sama pätee palveluissamme. Teemme työtämme rakkaudesta eläimiin, ja sen tulee näkyä kaikessa toiminnassamme, Henna kertoo.

    Koiranherkkuja hyllyssä.

    Kotimainen pienyrittäjyys kaipaa kuluttajan tukea

    Pienyrittäjyys vaatii moniosaamista; on hallittava asiakaspalvelu, verkkosivut, markkinointi, kirjanpito ja kaikki siltä väliltä. Henna on ottanut haasteet vastaan rohkeasti ja hän on aloittanut yrittäjyyden ohella myös tradenomiopinnot liiketoiminnan tueksi.

    Hennan mielestä parasta yrittäjyydessä on se, että pääsee itse vaikuttamaan asioihin. Jos haluaa kokeilla jotakin uutta tai muokata tuotevalikoimaa, on se mahdollista tehdä pienellä kynnyksellä. Mäntymaa nauttii siitä, että jokainen päivä on erilainen ja kalenteri täyttyy milloin mistäkin, eikä ikinä päivän alussa tiedä, mitä kyseinen päivä tuo tullessaan.

    - Tietysti yrittäjyyteen liittyy riskinsä ja pienyrittäjältä vaaditaan paljon. On hallittava useampi osa-alue ja nykypäivänä pitää osata niin paljon, esimerkiksi markkinoinnin tuominen tähän päivään on vaativampaa ja vaatii paljon osaamista, Mäntymaa summaa.

    Mäntymaa toivoo, että kuluttajat käyttäisivät enemmän kotimaisia palveluita ja ostaisivat tuotteensa kivijalkaliikkeistä. Nykypäivänä isot ketjut ja ulkomaiset verkkokaupat jyräävät helposti pienet yritykset alleen. Ajoittainen kiire ja vapaa-ajan puute kuuluvat yrittäjän arkeen, ja taloustilanne tuo omat haasteensa, mutta Henna suhtautuu työhönsä intohimoisesti ja luottaa parempaan huomiseen. Yllättäviin tilanteisiin Mäntymaa on varautunut esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyydellä.

    - Ikinä ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Henna toteaa.

    Eläinten puolestapuhuja myös työn ulkopuolella

    Henna Mäntymaan lapsuudenkoira Sonny toimi inspiraationa yritystoiminnalle. Eläinten oikeudet ja hyvinvointi ovat hänelle sydämen asia, ja hän toimii niiden puolesta myös oman yrityksensä ulkopuolella. Henna on tunnettu aktiivisuudestaan Forssan kaupungin suuntaan ja hänen ansiostaan kaupunkiin avattiin esimerkiksi koirapuisto ja koirien uimaranta.

    - Olen aina ollut eläinrakas ja haaveilin pitkään siitä, että voisin yhdistää jotenkin työt ja koirat. Minulle eläinten hyvinvointi on äärimmäisen tärkeää, ja toivon että kaikilla koirilla olisi hyvä olla, Henna sanoo.

    Vapaa-aikansa Henna viettää pitkälti luonnossa ja eläinten parissa harrastaen. 4-vuotias labradorinnoutaja ja Dog Feel Goodin varastomies Albert pitää arjen kiireisenä.

  • Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta Liisa Häklille

    Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta Liisa Häklille

    Vuoden 2023 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun toinen kunniamaininta myönnettiin vaateyritys Ommellisen perustajalle, Liisa Häklille. Ommellinen tunnetaan ennen kaikkea laadukkaista tuotteistaan ja värikkäistä kuoseistaan. Yrityksen suurin arvo on kuitenkin kotimaisuus: tuotteet ommellaan Kinkomaalla Jyväskylän kupeessa.

    Ompeluharrastus vei koko käden

    Vuonna 2012 Liisa Häkli hullaantui ompeluharrastuksesta, ja ryhtyi tekemään värikkäitä vaatteita itselleen ja lapsilleen. Koska Häkli postasi vaatteista kuvia blogiinsa, kyselivät niiden perään pian muutkin. Lopulta suuren kysynnän vuoksi Häkli päätyi perustamaan oman yrityksen.

    Ommellisen perustamisen kunniaksi yrittäjä järjesti kotikutsut, joissa hän esitteli ensisijaisesti lasten vaatteita, mutta myös muutamia naisten vaatteita.

    ”Kaikki kotikutsujen vieraat juoksivat lastenvaatteiden ohi tutkimaan naisten vaatteita”, Häkli muistelee. ”Ne juoksuaskeleet määrittivät Ommellisen suunnan: keskitymme ensisijaisesti tekemään laadukkaita naisten vaatteita.”

    Erityisopettajasta täysipäiväiseksi yrittäjäksi

    Kaksi vuotta yrityksen perustamisen jälkeen Häkli luopui erityisopettajan virastaan. Virka oli tuonut turvaa yrittäjyyden alkutaipaleelle, mutta liiketoiminnan kasvettua Häkli päätti ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Aikaisemmin Ommellisen kehtona toiminut kotiullakko vaihtui samalla isompiin yritystiloihin.

    Häklin mukaan yrittäjyyden alkuvuosiin mahtui paljon tärkeitä käännekohtia. Näistä yksi oli kangasliiketoimintayrityksen osto vuonna 2016. Muita isoja virstanpylväitä olivat ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen sekä Häklin aviomiehen hyppääminen mukaan yritystoimintaan.

    Tätä nykyä Ommellinen työllistää 15 työntekijää. Vaikka vuosien saatossa Ommellisen toiminta onkin kasvanut vauhdikkaasti, yrityksen ydin on pysynyt samana: laadukkaat vaatteet tuotetaan käsityönä lähellä asiakasta.

    Ommellisen ompelimo

    Näkyväksi Ommellisen kuoseilla

    Ommellisen kuosit tunnistaa suurista kuvioistaan ja leikkisästä värien käytöstään. Verkkosivuillaan Ommellinen kertookin tekevänsä asiakkaansa näkyväksi. Yritys panostaa myös vaatteiden huolelliseen ompeluun ja siten tuotteiden laatuun.  

    Ommellisen suurin arvo syntyy kuitenkin sen kotimaisuudesta. Koko bisnes pyörii ketterästi yhden katon alla Muuramessa. Kankaat tuodaan Ommellisen tehtaalle, josta ne siirtyvät muutaman metrin matkan ompelijoiden työpöydille. Työpöydiltä valmiit vaatteet siirtyvät edelleen verkkokaupan varastokaappeihin, josta ne lähetetään asiakkaalle.

    Varsinaisen ompelimon ja tehdasmyymälän lisäksi Ommellisen rakennuksesta löytyy isot ja viihtyisät henkilökunnan taukotilat. Häkli kertookin henkilökunnan hyvinvoinnin olevan yksi yrityksen kivijaloista. Talossa vallitsevan hyvän hengen aistivat myös asiakkaat.

    ”Koska kyseessä on perheyritys, myös työntekijöistä kasvaa väistämättä osa isoa Ommellisen perhettä”, yrittäjä tuumaa ja jatkaa:

    ”Työskentelin itse ennen yrityksen perustamista melko hierarkkisessa työyhteisössä. Meillä täällä Ommellisessa ei sen sijaan viljellä titteleitä, vaan kaikki työntekijät ovat samanarvoisia”, yrittäjä kertoo.

    Liisa Häkli

    Yrittäjän vapaus on näennäistä

    Liisa Häkli ei koe koskaan pitäneensä itseään erityisen rohkeana yrittäjänä.

    ”Varasuunnitelmani on hyvä koulutus – sitä kun ei kukaan voi viedä pois. Toki mitä isommaksi bisnes ja sen myötä riskit kasvavat, sitä rohkeammaksi tässä tulee.”

    Häklin mukaan usein kuulee puhuttavan, kuinka yrittäjällä on vapaus valita. Ommellisen perustaja toteaa sen olevan osittain totta, osittain ei.

    ”Voin näennäisesti valita, menenkö maanantaina töihin, mutta en tietenkään oikeasti voi jättää töitäni tekemättä”, yrittäjä nauraa.

    Vaikka yrittäjyys onkin aika ajoin raskasta, Häkli kertoo kuitenkin nauttivansa työstään. Yrittäjää, saati taitavaa ompelijaa Häklistä ei kuitenkaan pitänyt tulla. Yliopistossa käsitöitä vieroksunut Häkli onnistuikin uravalinnallaan yllättämään myös entiset opiskelutoverinsa.

    ”Ehkä yrittäjätarinani on opetus siitä, että kaiken voi oppia”, Häkli summaa.


    Teksti ja kuvat: Katariina Bergström

  • Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta salolaiselle ravintolayrittäjälle

    Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta salolaiselle ravintolayrittäjälle

    Vuoden 2023 uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta Salon teollisuusalueelle menestyksekkään ravintolan perustaneelle Jari-Jukka Kallungille. JJ’s BBQ -ravintola tunnetaan ennen kaikkea itse hitsatusta savustimesta ja maukkaista barbecue-ruoistaan. Yrittäjälle itselleen barbecue on enemmän kuin ruuanlaittoa: se on ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja ajanviettoa ystävien kanssa.

    Intohimo savustukseen sytytti kipinän yrittäjyyteen

    Kemijärveltä kotoisin oleva Kallunki työskenteli 2000-luvun alussa kokkina Pyhätunturilla. Kun Lapin känkkyräkoivut alkoivat kyllästyttää, muutti yrittäjä työn perässä Saloon Nokialle töihin. Vuoden tehdasrupeaman jälkeen Kallunki siirtyi metallialalle, ja kartutti kokemusta muun muassa hitsaajana. 

    Nähtyään Youtubessa ruokaohjelmia, joissa savustettiin lihaa, heräsi yrittäjällä ajatus oman savustimen tekemisestä. Kallunki päätyi perustamaan iltapuhteena hitsatulle savustimelleen omat sometilit, ja pian joku jo halusi ostaa itselleen samanlaisen.

    Tästä syttyi yrittäjän innostus itse savustetun ruuan myymiseen. Kallunki ryhtyi kiertämään ahkerasti festareita ja toritapahtumia oman peräkärrysavustimensa kanssa. Koska kysyntää riitti, yrittäjä irtisanoutui päivätyöstään, kierteli tapahtumissa ja lopulta perusti pysyvän ravintolan Salon teollisuusalueelle vaimonsa kanssa.

    ”Ajattelin, että jos homma ei lähde rokkaamaan, toimii vanhan IT-firman henkilöstöruokala hyvin vaikka keskuskeittiönä”, yrittäjä muistelee.

    Ravintola on perustettu vanhaan IT-firman tiloihin

    Suomen parasta burgeria

    Huoli toiminnan menestymisestä osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä asiakkaita riitti alusta saakka. Vaikka yrittäjälle olikin ehtinyt muodostua uskollinen asiakaskunta, vaati alkutaival täysipäiväisenä yrittäjänä silti veronsa.

    ”Ensimmäisinä vuosina yövyin asuntovaunussa ravintolalla, jotta pääsin öisin käsittelemään lihoja ja lisäämään savustimeen puita. Tämän jälkeen nukuin muutaman tunnin, ja sitten jo paiskinkin hommia ravintolan puolella”, Kallunki naurahtaa.

    Sittemmin JJ’s BBQ:n toiminta on vakiintunut, ja tätä nykyä yrittäjä työllistääkin kahdeksan vakituista työntekijää. Kallunki on saanut myös runsaasti tunnustusta uutterasta työstään. JJ’s BBQ äänestettiin vuonna 2022 Suomen parhaaksi hampurilaisravintolaksi ja vuonna 2021 Suomen parhaaksi lounasravintolaksi. Kunnioitettavan rimpsun jatkoksi asettuu vuoden 2023 kunniamaininta Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa.

    ”Yrittäjyyden alussa sitä enemmän mietti, että pärjääkö tällä. Ajattelin kuitenkin, että pääsen aina tarvittaessa takaisin muihin hommiin ja päätin ottaa riskin”, Kallunki selittää. ”Nyt sen huomaa, että kova työ on tuottanut tulosta.”

    JJ’s BBQ:lla on myynnissä runsaasti kauppatavaraa

    Verkkokaupalla koronakriisin yli

    Kallungin mukaan yrittäjän arki on monipuolista.

    ”Pyrin olemaan ravintolalla mahdollisimman paljon, vaikka aikaa kuuluu myös myyntivaunulla tehtäviin keikkoihin. Lisäksi päivät koostuvat somen tekemisestä ja ei-niin-mukavista paperitöistä”, Kallunki valottaa.

    Kivijalkaravintolan lisäksi toimintaa on laajennettu myös verkkokauppaan, josta barbecuen ystävät saavat tilattua lihoja ja lisukkeita. Alun perin verkkokauppa oli keino vauhdittaa myyntiä koronakriisin ja ravintolarajoitusten aikaan. Juuri verkkokaupan ansiosta yritys selvisi kriittisimmän koronavaiheen yli.

    Erityisen tunnettu JJ’s BBQ on kuitenkin sosiaalisessa mediassa. Eri somekanavien kautta seuraajia on kertynyt jo yli 160 000. Osittain somen ansiosta ravintolalla riittää kävijöitä myös Suomen ulkopuolelta. 

    Ravintolan takapihalla komeileva savustin

    ”Barbecue on yhteisöllisyyttä"

    Tulevaisuudessa Kallunki haluaa kasvattaa JJ’s BBQ:n tunnettuutta entisestään. Inspiraatiota työhön ja ruuanlaittoon yrittäjä on etsinyt somen lisäksi Yhdysvaltoja kiertämällä.

    ”Ensimmäisen kerran matkustin jenkkeihin 2017 tutustuakseni siellä toimivien barbecue-ravintoloiden filosofiaan”, yrittäjä kertoo. ”Ravintoloitsijat ottivat minut avosylin vastaan, kun kerroin haluavani oppia lisää ruuanlaitosta ja savustamisesta. Sain noilta reissuilta korvaamatonta oppia ja elinikäisiä ystäviä.”

    Yrittäjä kertoo haluavansa tarjota asiakkailleen vain parasta. Tämän vuoksi lihoja savustetaan ravintolan takapihalla komeilevissa savustuspöntöissä pitkään ja hartaasti. Kuka tahansa ravintolassa vieraileva pääsee siis halutessaan seuraamaan ruuan valmistusta.

    ”Juuri Texasissa opin, että BBQ ei ole pelkästään ruuanlaittoa vaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Se on sitä, että vietetään aikaa ystävien kanssa, ja tehdään ruokaa pitkään ja antaumuksella”, yrittäjä summaa.


    Ensimmäinen kuva: Jari-Jukka Kallunki

    Teksti: Katariina Bergström

  • Kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2023

    Kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2023

    Yrittäjäkassan vuoden 2023 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut helsinkiläinen kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkisen sitkeä ja yritteliäs asenne.

    ”Kokemansa konkurssin jälkeen Mäkinen on onnistunut perustamaan uuden menestyksekkään yrityksen, Kidian. Juuri tällaista yrittäjyyttä kaivataan Suomeen lisää”, Jokinen iloitsee.

    Kilpailun voitto tuli Mäkiselle suurena yllätyksenä.

    ”Vaikka en täysin tunnista itseäni sanasta uhkarohkea, ymmärrän hyvin ajatuksen kilpailun taustalla, ja otankin tällaisen kunnian ilolla vastaan. Lisäksi miellän kyllä itseni rohkeaksi päätöksentekijäksi”, Mäkinen valottaa.

    Palkansaajasta konkurssin kokeneeksi yrittäjäksi

    Ennen yrittäjyyttään Mäkinen ehti toimia pitkään palkansaajapuolella. Saatuaan jälkikasvua yrittäjä alkoi kuitenkin pohtia enemmän sitä, miten perheen ja uran saisi sovitettua paremmin yhteen. Tämän myötä Mäkinen päätyi perustamaan yhtiökumppaninsa kanssa lastenvaateliike Ipanaisen, joka sittemmin kaatui velkataakkaan ja konkurssiin.

    ”Yrityksessä oli paljon hyvää, mutta emme keskittyneet riittävästi yhden asian tekemiseen hyvin. Oli maahantuontia, verkkokauppaa ja uusien ja käytettyjen vaatteiden myyntiä – yksinkertaisesti liikaa kaikkea”, Mäkinen pohtii.

    Yrittäjä kertoo olleensa konkurssin jälkeen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että hänellä oli mahdollisuus päästä taloudellisesti eteenpäin.

    ”Suomessa liitetään konkurssiin edelleen paljon häpeää ja stigmaa. Haluan osaltani olla purkamassa tätä, ja siksi puhunkin kokemastani konkurssista avoimesti”, Mäkinen kertoo.

    Uudella yrityksellä tarkka fokus

    Konkurssin jälkeen syksyllä 2020 Anu Mäkinen etsi uralleen uutta suuntaan, ja vannoi, ettei ainakaan ryhdy enää yrittäjäksi. Syksyn aikana Mäkinen liikkui paljon Herttoniemessä, ja teki havaintoja paikallisesta liikeympäristöstä.

     ”Huomasin, ettei Itä-Helsingissä ollut kunnollista second hand -liikettä, vaikka alueella asuu paljon kierrätystä arvostavia ihmisiä. Yhtäkkiä löysinkin itseni kirjoittamasta uusia liiketoimintasuunnitelmia,” yrittäjä naurahtaa.

    Alle vuosi konkurssin jälkeen, alkuvuodesta 2021, Mäkinen perusti lastenvaatteisiin keskittyvän second hand -liikkeen kauppakeskus Hertsiin. Reilut kaksi vuotta myöhemmin Kidia Oy on ehtinyt kasvaa neljän liikkeen ketjuksi. Mäkisen aiempaan firmaan verrattuna nykyisellä yrityksellä on tarkempi missio: säästää vanhemman aikaa.

    Kuvassa vaatteita

    ”Kun työpäivän päätteeksi vanhemmalla on tarve etsiä lapselleen kurahousut koossa 116, ei perinteisten pitkien kirppiskäytävien kiertelyyn ole välttämättä aikaa. Meillä asiakas näkee heti, mitä tuotteita on tarjolla ja missäkin koossa.”

    Kidia siis rikkoo perinteistä kirpputorisysteemiä tarjoamalla täyden palvelun palvelua. Asiakas tuo vaatteet Kidiaan, jossa hoidetaan kaikki tuotteiden hinnoittelusta esillepanoon, myyntiin ja markkinointiin. Tällainen liiketoimintamalli säästää sekä myyjän että ostajan aikaa.

    Vaikka second hand -liikkeitä on perustettu viime vuosina yhä enemmän, Anu Mäkisen mukaan liikkeet eivät kilpaile keskenään.

    ”Suurempi kilpailu on pikemminkin se, että ihmiset saataisiin kierrättämään vanhoja vaatteita ja tavaroita.”

    Suomen uhkarohkein yrittäjä uskaltaa tehdä päätöksiä

    Yrittäjyys merkitsee tämän vuoden uhkarohkeimmalle yrittäjälle paljon. Vahvuudekseen Mäkinen luettelee tarkkuuden talouden kanssa sekä rohkeuden tehdä päätöksiä.

    ”Yrittäjyyden myötä olen oppinut sen, ettei toimimattomista yrityksistä tule pitää kynsin hampain kiinni. Jos olen yrittänyt korjata jotain, eikä selkeää muutosta näy, kannattaa yrittäminen lopettaa. Tällaisten päätösten tekeminen vaatii rohkeutta,” yrittäjä tiivistää ja jatkaa:

    ”Lisäksi se, että minulla on ADHD, on ollut suuri voimavara yrittäjyydessä. Ilman sitä puolta minussa, tätä yritystä ei olisi. Se on ollut suuren luovuuden, intohimon ja herkkyyden lähde.”

    Kuvassa kunniakirja

    Yrittäjäkassa toivottaa paljon onnea voittajalle!

    Tästä pääset katsomaan voittajan videon.

  • Viestinnän välineenä julkinen taide - tamperelainen yrittäjä tekee taidetta kaikkien saataville

    Viestinnän välineenä julkinen taide - tamperelainen yrittäjä tekee taidetta kaikkien saataville

    Valokuva: Elisa Niittylä

    Savonlinnasta lähtöisin oleva kuvanveistäjä ja arkkitehti Maija Kovari tekee taidetta julkisiin tiloihin. Esimerkiksi kauppalista palvelutalon ulkoseinässä tai messinkinen kastepuu kirkossa ovat syntyneet taiteilijan kätevistä käsistä. Teoksien tehtävänä on tuoda taiteen avulla julkisiin paikkoihin sidottuja merkityksiä esiin.

    Intohimona arkkitehtuurin ja taiteen yhteensovittaminen

    38-vuotias Kovari on erikoistunut tekemään taidetta julkisiin tiloihin. Varsinaisten taideteosten lisäksi Kovari tarjoaa julkisen tilan ja nykytaiteen yhteensovittamisen suunnittelu- ja konsulttipalveluita. Koulutukseltaan hän on kuvataiteilija ja arkkitehti.

    Uran alkupuolella taiteilijan teoksia oli pääasiassa esillä perinteisissä gallerianäyttelyissä. Tehtyään arkkitehdin diplomityön julkisesta taiteesta Kovari alkoi kuitenkin entistä enemmän kiinnostua arkkitehtuurin ja taiteen yhteensovittamisesta.

    ”Tajusin, että haluan tehdä taidetta tilaan, joka on kaikille avoin”, Kovari muistelee. ”Galleriassa käymisen kynnys voi tuntua monista korkealta, mutta kadut ja torit jaetaan kaikkien kaupunkilaisten kesken.”

    Taiteilijan ja yrittäjän identiteetit törmäyskurssilla?

    Taiteilija on ollut vuodesta 2015 saakka täysipäiväinen yrittäjä. Kovarin mukaan taiteilijakentällä saatetaan kuitenkin vierastaa ajatusta yrittäjyydestä. Myös tuotteistaminen ja taloudellisten asioiden pyörittely voi tuntua monista taitelijoista vieraalta. Esimerkiksi taidekoulussa ei juuri keskitytty myyntiin, markkinointiin tai asiakassuhteiden hallinnointiin. Nämä taidot Kovari on joutunut itse opettelemaan.

    Aikaisemmin myös Kovarille yrittäjyys merkitsi lähinnä Y-tunnusta. Vuosien saatossa hän on alkanut kuitenkin nähdä yrittäjyydessä entistä enemmän sävyjä.

    ”Itselläni taiteilijan ja yrittäjän identiteetit eivät ole ristiriidassa keskenään”, Kovari tuumaa. ”Yrittäjyydessä mahdollisuudet ovat rajattomat, ja se on nimenomaan yrittäjyyden hieno puoli.”

    Maija Kovari

    Valokuva: Elisa Niittylä

    Aikataulutus tuo haastetta yrittäjyyteen

    Yrittäjän päivät jakautuvat sekä taiteen tekemiseen että toimistotyöhön: usein aamupäivät on pyhitetty luovalle tekemiselle, kun taas iltapäiville sijoittuvat muut yrittäjän arkeen liittyvät tehtävät, kuten sähköposteihin vastailu ja konsultaatiotyö.  

    Kovarin mukaan yrittäjyydessä raskainta ovat aikataululliset haasteet. Esimerkiksi kiireettömälle suunnittelulle tulisi siunata eniten aikaa juuri projektien alkuvaiheessa – vaiheessa, jolloin asiakkaalla on usein suurin kiire.

    ”Ei myöskään ole olemassa yrittäjää, jolle ei joskus tulisi vastaan hankalaa asiakasta,” Kovari naurahtaa. ”Onneksi taide on lähtökohtaisesti iloinen asia, jota halutaan juhlistaa.”

    Selustaansa taiteilija turvaa esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyyden avulla.

    ”Myös se, että teen työni hyvin, on tulevaisuuteen varautumista. Tälläkin alalla jokainen työ toimii mainoksena seuraavalle”, Kovari selittää.

    Taide heijastelee yrittäjän arvoja

    Taiteilija tunnetaan isoista ja näyttävistä taideteoksistaan. Kovarin taidetta voi löytää esimerkiksi Tampereella sijaitsevasta Aleksanterin kirkosta aikaa kestävän messinkisen kastepuun muodossa.

    Kovarin oma suosikki on kuitenkin kauppalistan muotoon taiteiltu Tärkeitä asioita -teos. ”Kauppalista muistisairaiden ihmisten palvelutalossa onnistui tavoittamaan jotakin sellaista, mikä osui ihmisten jaettuihin kokemuksiin. Me kaikki tarvitsemme apua tärkeiden asioiden muistamisessa.”

    Kovarin mukaan hänen teoksensa ovatkin viestinnän välineitä.

    ”Kun esimerkiksi kaupunki valitsee hankkia taidetta julkiseen tilaan, se viestii samalla siitä, kuinka se arvostaa tilassa liikkujia”, taiteilija valottaa. 

    Taiteessa kaikki lähtee viime kädessä taiteilijan omasta maailmankuvasta, ja siten taide heijastelee jollain tapaa aina yrittäjän arvoja ja kuvaa ihmisyydestä.

    ”Sitähän sanotaan, että taide on eräällä tapaa aina taiteilijan omakuva”, Kovari summaa.

    Maija Kovarin liiketila

    Valokuva: Elisa Niittylä

    Lisää yrittäjä & taiteilija Maija Kovarista osoitteessa kovari.fi


    Teksti: Katariina Bergström

  • Vaasalainen ohjelmistoyrittäjä halajaa jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta

    Vaasalainen ohjelmistoyrittäjä halajaa jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta

    Vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta vaasalaiselle ohjelmistoyrittäjä Jussi Mäntylälle. Mäntylä perusti ensimmäisen yrityksensä ollessaan vain 14-vuotias. 25 vuotta myöhemmin samainen yritys tunnetaan paremmin korkeatasoista ohjelmistopalvelua asiakkailleen tarjoavana Skycodena.

    Itseoppinut ohjelmointiyrittäjä

    Alahärmästä kotoisin olevalla Jussi Mäntylällä oli tapana lukea Kauppalehteä isänsä yrityksen takahuoneessa. Kun lehdessä mainittiin kotisivujen tekemisen olevan tuottoisaa puuhaa, Mäntylä sai idean ryhtyä itsekin myymään yrityksille nettisivuja. Innokkaan tietokonepelaamisen ansiosta hiiri pysyi hyvin nuorukaisen kädessä, ja pian Mäntylä saikin myytyä ensimmäiset kotisivunsa.

    Pian nettisivujen rakentamisen lisäksi mukaan tulivat ohjelmointipalvelut. Mäntylä sai puhuttua itsensä ohjelmointipalveluiden tarjouskilpailuun, ja malliopetteli ohjelmoinnin salat tuolloin vajaassa viidessä viikossa. Vaikka hän ei lopulta voittanut tarjouskilpailua, ohjelmointi jäi yrityksen repertuaariin.

    Optimaalinen työjärjestys tekoälyn avulla

    Tätä nykyä Vaasassa toimiva Skycode työllistää jo 15 ihmistä. Työntekijäjoukko koostuu esimerkiksi matemaatikoista, ohjelmoijista ja insinööreistä. Yrittäjä itse kauppaa firmansa tuotteita ja hoitaa tavanomaisia toimitusjohtajan tehtäviä.

    Mäntylä kertoo yrityksen päätuotteen olevan tuotannonsuunnitteluohjelma SkyPlanner. SkyPlanner optimoi esimerkiksi teollisuustuotannon työjärjestystä tekoälyä hyödyntäen.

     ”Tuotannon työjärjestyksellä on valtava merkitys yritykselle. Tehdas saa valmistettua samoilla resursseilla enemmän tuotteita, kun tehtaan työjärjestys on paras mahdollinen”, yrittäjä kertoo.

    Mäntylän mukaan lukemattomissa tehtaissa ympäri maailman tuotannonsuunnittelua tehdään yhä manuaalisesti. ”Ihminen osaa kyllä miettiä järkevän työjärjestyksen, mutta tekoäly löytää optimaalisimman ratkaisun”, Mäntylä selittää.

    Mäntylän mukaan Suomessa voitaisi profiloitua vieläkin vahvemmin tuotannonsuunnittelun edelläkävijänä. Yrittäjän tarkoituksena onkin vallata jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta.

    Korkea punainen tiilitalo
    Skycoden toimisto sijaitsee Vaasan Rantakadun vanhan siilorakennuksen katolla.

    ”Yrittämisessä parasta on kausaliteetti"

    Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun kunniamaininta tulee yrittäjälle yllätyksenä, mutta hän on otettu saadessaan tunnustusta työstään. Tunnustusta työstään Mäntylä on saanut myös voitettuaan vuoden 2021 Kasvu Openissa Suomen lupaavimman automaatioyrityksen pokaalin. Samaisessa Suomen suurimmassa kasvuyrityskilpailussa Skycode valittiin viime vuonna myös yleisön suosikiksi.

    Yrittämisen hyvistä puolista kysyttäessä Mäntylällä on selkeä vastaus valmiina.

    ”Yrittämisessä parasta on kausaliteetti. Jos teen hyviä päätöksiä, hyödyn siitä. Jos taas teen huonon päätöksen, sillä on seurauksia”, Mäntylä selittää ja jatkaa:

    ”Jatkuvan syy-seuraussuhteen alaisena toimiminen tekee mielestäni ajattelulle hyvää. Yrittäjänä ei oikeastaan voi välttyä suurelta surulta, muttei myöskään suurelta onnelta.”

    Työmatka taittuu meloen

    Vastapainoa hektiseen yrittäjän arkeen tuovat kalastus ja metsästys. Lisäksi Mäntylällä on tapana tulla merenrannassa sijaitsevalle toimistolleen kesäisin meloen ja talvisin puolestaan hiihtäen tai moottorikelkkaillen.

    ”Meillä yrittäjillä on mielestäni hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, vedämmekö itsemme piippuun vai pidämmekö hyvinvoinnistamme huolta”, Mäntylä pohtii.

    Aloittelevalla yrittäjälle Mäntylällä on selkeä viesti.

    ”Kannattaa kokeilla, toimiiko oma liikeidea käytännössä. Ei ole olemassa montaa asiaa, jonka toimivuutta ei voisi etukäteen testata. Kannatan siis rohkeasti tarttumaan eteen tuleviin tilaisuuksiin”, Mäntylä tiivistää.   

    Mäntylän omista tulevaisuuden suunnitelmista ei myöskään puutu kunnianhimoa.

    ”Meillä täällä Skycodessa on tarkoitus tehostaa teollista tuotantoa niin monella miljardilla, että siitä riittää yksi meillekin”, Mäntylä naurahtaa pilke silmäkulmassaan.


    Jutun on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.