Hae
Jäsensivut
Sulje

Kategoria: Yrittäjätarinat

  • Yrittäjä halusi tuoda Suomeen palan Kreikkaa – Aino Mavrigiannakis rakentaa yhteisöä ruoan ympärille

    Yrittäjä halusi tuoda Suomeen palan Kreikkaa – Aino Mavrigiannakis rakentaa yhteisöä ruoan ympärille

    Kun Aino Mavrigiannakis puhuu ruoasta, hän ei puhu ensisijaisesti resepteistä. Hän puhuu ihmisistä, yhteydestä ja kulttuurista.

    Kreikkalaissuomalainen kokki syntyi New Yorkissa, kasvoi Haniassa Kreetalla ja päätyi myöhemmin Suomeen opiskelemaan kokiksi. Matkan varrella ruoasta tuli Mavrigiannakikselle tapa pitää yhteyttä omiin juuriinsa.

    – Tykkäsin jo lapsena tehdä ruokaa. Ruuanlaitossa yhdistyi koti, kulttuuri ja ihmiset. Ruoka onkin ollut minulle aina paljon enemmän kuin vain syömistä, hän sanoo.

    Tänä päivänä sama ajatus näkyy hänen yrityksessään Ataraxia Lifessa.

    Halu tehdä asiat omalla tavalla

    Ennen yrittäjyyttä Mavrigiannakis työskenteli ravintola-alalla palkansaajana. Vaikka ammattikeittiöt opettivat paljon, yrittäjä koki samaan aikaan, että omaa kulttuuriperimää piti jatkuvasti pienentää.

    – Vietettyäni vuosia ammattikeittiöissä halusin valita toisenlaisen polun. Päätin astua pois jatkuvasta suorittamisesta ja rakentaa sen sijaan jotain omaa.

    Oman yrityksen perustamisen taustalla vaikutti myös havainto siitä, kuinka kreikkalainen ruokakulttuuri oli suomalaisella ravintolakentällä selvästi aliedustettuna.

    Kokin mukaan monelle suomalaiselle kreikkalainen keittiö tarkoittaa muutamaa tuttua klassikkoannosta. Siksi Mavrigiannakis halusi näyttää, että kreikkalainen ruoka ja ruokakulttuuri ovat paljon muutakin.

    Pöydässä näkyy kreikkalainen filosofia

    Tänä päivänä Ataraxia Life tarjoaa kokkauskerhoja, kulttuurisia pop up -tapahtumia ja räätälöityjä pitopalveluja Helsingissä. Yrittäjä kuvailee palveluitaan kokoontumisiksi, joissa ruoka, kulttuuri ja yhteys kohtaavat pöydän ääressä.

    – Palveluni eivät ole vain ruokaa, vaan kreikkalaista kulttuuria. Ruoka on tapa viettää aikaa, kohdata ihmisiä ja kuulua johonkin, Mavrigiannakis toteaa.

    Ruoka ei ole vain ruokaa. Se on tapa viettää aikaa, kohdata ihmisiä ja kuulua johonkin.

    Myös yrityksen nimi kertoo paljon. Kreikan kielen sana ataraxia tarkoittaa mielenrauhaa, tasapainoa ja levollisuutta.

    – Se on kaiken tekemiseni ytimessä oleva filosofia.

    Ajatus helppoudesta ja tasapainosta näkyy myös siinä, miten kokki itse suhtautuu ruokaan. Kreikassa ateria ei ole vain päivän pakollinen pysähdys, vaan syy kokoontua yhteen.

    Mavrigiannakiksen mukaan ruoka-annosten jakamisesta on tullut viime vuosina trendikästä Suomessa. Kreikassa yhteinen syöminen ja ruoan jakaminen ovat kuitenkin olleet arkea niin kauan kuin yrittäjä muistaa.

    Keittiössä sekoittuu kaksi kulttuuria

    Kahden kulttuurin välissä kasvanut yrittäjä näkee suomalaisissa ja kreikkalaisissa keittiöissä omat vahvuutensa.

    Kreikkalaisuus näkyy Mavrigiannakiksen ruokafilosofiassa yhteisöllisyytenä ja taitona pysähtyä hetkeen. Suomessa yrittäjä on puolestaan oppinut järjestelmällisyyttä sekä ammattikeittiöissä tarvittavaa teknistä osaamista.

    – Suomessa olen oppinut paljon esimerkiksi esille laittoa ja ihan vain tapaa toimia ammattikeittiössä.

    Suomalaisista vaikutteista huolimatta Mavrigiannakis pitää omaa ruoanlaittoaan ennen kaikkea kreikkalaisena. Myös suomalaisessa ruokakulttuurissa on hänen mukaansa kuitenkin omat hyvät puolensa.

    – Suomalaiset marjat ja sienet ovat ihania. Mustikkapiirakka on suuri herkkuni!

    Yrittäjyys opetti hyväksymään keskeneräisyyden

    Kaksi vuotta yrittäjyyttä on opettanut paljon. Suurimmat haasteet eivät ole liittyneet kokkaamiseen, vaan oman ajan hallintaan.

    – Mihin käytän aikani ja miten erotan työn vapaa-ajasta? Se on ollut vaikeinta, yrittäjä pohtii.

    Siksi hänen neuvonsa yrittäjyydestä haaveileville on yksinkertainen.

    – Koskaan ei ole täydellistä hetkeä aloittaa. Tekemällä oppii. Pitää hyväksyä, että virheitä tulee, ja niiden kanssa täytyy oppia elämään.

    Ajatus kuvaa hyvin myös hänen omaa yrittäjätarinaansa. Ilman rohkeutta yrittää Ataraxia Lifea ei olisi koskaan syntynyt. Ehkä juuri siksi Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun finalistiksi pääseminen tuntui erityiseltä.

    – Se, että olin saanut niin paljon ilmiantoja kisaan, tuli minulle täytenä yllätyksenä. Kilpailu on ollut kaiken kaikkiaan hauska kokemus, yrittäjä iloitsee.

  • Harrastajaleipurista seikkailupuistoyrittäjäksi – Karoliina Keskikallion ja Pyhäkurun tarina

    Harrastajaleipurista seikkailupuistoyrittäjäksi – Karoliina Keskikallion ja Pyhäkurun tarina

    Karoliina Keskikallion yrittäjätarina sai alkunsa mustikkapiirakasta. Leipomisesta innostuneen 12-vuotiaan Keskikallion mustikkapiirakasta tuli nopeasti hitti tuttavapiirissä, ja pian piirakoita ja muita leivonnaisia alettiin kysellä erilaisiin juhliin. Ensimmäiset askeleensa yrittäjänä Keskikallio otti vain 13-vuotiaana, kun hän perusti 4H-yrityksen.

    Leipominen ja yrittäjyys jatkuivat, kun Keskikallio työllisti itsensä opintojensa ohessa kesäkahviloilla. Toiminta kasvoi, ja mukaan tuli hääkakkuja ja pitopalvelukeikkoja.

    – Joka kesä rakensin kesäkahvilan uudestaan. Yöt leivoin, päivät myin kakkuja ja illalla kävin kaupassa seuraavaa päivää varten.

    Hiljalleen yrittäjyys alkoi tuntua raskaalta.

    – Koin olevani aika uupunut ja ajattelin, että ehkä yrittäjyys ei sittenkään ole minun juttuni, Keskikallio kertoo.

    Yrittäjyys ei kuitenkaan jäänyt taakse, mutta muutti sen sijaan muotoaan melko perusteellisesti. Tänä päivänä Keskikallio pyörittää Pyhäkurua, joka on Suomen ainoa kallioseikkailupuisto. Pyhäkurussa kuljetaan vaijereiden varassa korkealla tunturimaisemissa, kiipeillään kallioilla ja ennen kaikkea haastetaan itsensä ylittämään omia rajoja ja pelkoja.

    Huutokauppa muutti suunnitelmat

    Vuonna 2024 Keskikallio muutti puolisonsa kanssa Pyhälle, jotta rakas lasketteluharrastus olisi helpompaa. Samalla tunturista löytyi pariskunnan unelmien koti. Ainoa avoin kysymys oli työpaikka, sillä Keskikalliolla ei vielä ollut tiedossa töitä kesäksi.

    Ratkaiseva idea syntyi puolison heitosta. Huutokaupassa oli myynnissä paikallinen seikkailupuisto, ja puoliso ehdotti puolitosissaan Keskikalliolle puiston ostamista.

    Ajatus jäi kytemään. Entä jos työpaikan hakemisen sijaan ostaisikin koko puiston? Pariskunta oli säästänyt opiskeluvuosien ajan rahaa omaa kotia varten. Kun idea seikkailupuiston ostamisesta syntyi, mielessä alkoi pyöriä uudenlainen mahdollisuus. Mitä jos asuntoon säästetyt rahat käytettäisiinkin seikkailupuistoon?

    Lopullinen päätös syntyi huutokaupan aikana. Kun näytti siltä, että toinen tarjoaja oli viemässä kaupat, Keskikalliossa heräsi tuttu päättäväisyys.

    – Ajattelin, että ei piru, kyllähän tämä on saatava itselle. Olisi harmittanut, jos joku toinen olisi vienyt puiston, Keskikallio muistelee.

    Työpaikka löytyi lopulta hieman odottamattomalla tavalla, omistajan roolissa.

    Rohkeus ei tarkoita pelottomuutta

    Pyhäkuru sijaitsee Pyhätunturilla noin 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Seikkailupuistossa kuljetaan kallioilla ja vaijereiden varassa korkealla tunturimaisemissa. Keskikalliolle itselleen tärkeintä ei kuitenkaan ole jännitys tai adrenaliini. Yrityksen ytimessä on ajatus siitä, että ihmiset pääsevät ylittämään itsensä ja kokemaan luonnon aivan uudella tavalla.

    Seikkailupuistot mielletään helposti lapsiperheille tarkoitetuiksi, vaikka Pyhäkurulla asiakkaisiin kuuluu niin ryhmiä, pariskuntia kuin yksittäisiä seikkailijoitakin. Puistossa vierailee paljon turisteja ja somen myötä myös yhä useampi paikallinen kävijä löytää tiensä Pyhäkurulle.

    – Minun mielestäni Pyhäkuru on ihmisille, jotka haluavat ylittää itsensä. Täällä kaikki ihmiset saavat kokea olevansa rohkeita. Joukkoon mahtuvat korkeita paikkoja pelkäävät, hurjapäät ja kaikki siltä väliltä. Valmiiksi rohkea ei tarvitse olla, Keskikallio vakuuttaa.

    Seikkailupuistoyrittäjä Karoliina Keskikallio

    Luonnossa liikkumisen ei tarvitse olla rauhallista

    Luonto on Keskikalliolle tärkeä osa sekä omaa elämää että Pyhäkurun toimintaa. Lapissa kasvanut Keskikallio on koulutukseltaan liikuntaneuvoja ja liikunnanohjaaja (AMK), ja erikoistunut nimenomaan luonto- ja elämysliikuntaan. Pyhäkurun taustalla onkin myös piilevä tavoite: lisätä ihmisten hyvinvointia luonnossa liikkumisen kautta.

    Keskikallio haluaa haastaa ajatusta siitä, että luonnossa liikkumisen pitäisi aina tarkoittaa rauhallista vaellusta tai hiljentymistä. Hyvinvointia voi syntyä myös siitä, että sydän hakkaa, kädet puristuvat vaijerin ympärille ja lopulta ihminen huomaa tehneensä jotain, mitä ei hetkeä aiemmin uskonut uskaltavansa.

    Keskikalliota kiinnostaa myös se, mitä ihmisen mielessä tapahtuu pelon hetkellä. Pyhäkurun oppaita on opetettu tunnistamaan asiakkaiden pelkoreaktioita ja auttamaan tilanteen rauhoittamisessa, jos jännitys meinaa yltyä liian kovaksi.

    Pyhäkuru ei ole koskaan täysin valmis

    Keskikalliolla riittää jatkuvasti uusia ideoita Pyhäkurun kehittämiseen. Suunnitteilla ja rakenteilla on uusia seikkailureittejä, kahvilan viihtyvyyteen on panostettu ja pitkään suunnitteilla ollut pakopelikin on valmistumassa.

    Uusien ideoiden toteuttamiseen liittyy kuitenkin aina myös epävarmuutta. Esimerkiksi uuden reitin rakentaminen tai kahvilan avaaminen on suuri taloudellinen panostus ilman varmuutta siitä, kuinka kannattavaksi se lopulta osoittautuu. Keskikalliolle kyse ei ole vain kahvin myymisestä, vaan elämyksen tuottamisesta.

    – Matkailijoille seikkailun päätteeksi tarjottu kuuma kaakao ja vaikkapa mustikkapiirakka voi olla juuri se pieni yksityiskohta, joka kruunaa kokemuksen, Keskikallio kertoo.

    Kaikki kehitystyö ei myöskään näy asiakkaalle. Taustalla uudistetaan verkkosivuja, luodaan strategioita ja käydään jatkuvasti keskusteluja siitä, mihin suuntaan yritystä seuraavaksi viedään. Vaikka Keskikallio toimii Pyhäkurun kasvoina, päätöksiä pallotellaan paljon yhdessä puolison kanssa. Keskikallio kuvailee itseään innokkaaksi ideoijaksi, kun taas puoliso tuo suunnitelmiin hieman enemmän realismia ja harkintaa.

    Tätä yrittäjyyden kulissien takaista maailmaa kaksikko aikoo avata myös uudessa podcastissa, jossa Pyhäkurun kehittämistä seurataan reaaliajassa. Tarkoituksena on puhua avoimesti niin ideoista, luvuista ja haasteista kuin keskeneräisistä suunnitelmistakin – ja ottaa myös kuulijat mukaan pohtimaan ratkaisuja. Ajatus sopii hyvin Keskikallion omiin arvoihin: rohkeuteen kehittyä ja yhdessä onnistumiseen.

    – Haluamme näyttää, mitä kaikkea yrittäjyys oikeasti vaatii. Kaikkea ei tarvitse tietää valmiiksi, emme mekään aina tiedä. Ihmiset pääsevät mukaan näkemään eri vaiheet ja sen, millaisia päätöksiä yrityksessä tehdään, Keskikallio kertoo.

    Keskikalliosta olisi hienoa, jos asiakkaat voisivat tulevaisuudessa olla mukana Pyhäkurun kehittämisessä. Yrittäjyyttä ei silloin rakennettaisi vain asiakkaille, vaan yhdessä heidän kanssaan.

    Ihan vain tavallinen tyyppi

    Keskikalliolle finaalipaikka Suomen rohkein yrittäjä -kilpailussa tuntui upealta ja rohkaisevalta. Keskikallio on tehnyt Pyhäkurun tarinaa näkyväksi vahvasti somen kautta. Kiillotetun yrityskuvan sijaan hän on halunnut näyttää onnistumisten rinnalla myös vaikeita hetkiä, ja ilman sosiaalista mediaa Pyhäkuru ei olisi saanut samanlaista näkyvyyttä.

    – Kaikkein pelottavinta on ollut tulla nähdyksi juuri sellaisena kuin olen. Olen uskaltanut näyttää somessa ilot ja onnistumiset, mutta myös hankalat tunteet ja keskeneräisyyden. Finaaliin pääseminen sai minut ymmärtämään, että rohkeus on juuri se syy, miksi tarinani on tullut kuulluksi ja miksi ihmiset haluavat seurata ja kannustaa minua. Voi olla tosi pelottavaa tulla nähdyksi juuri sellaisena kuin on, Keskikallio kertoo.

    Ulkopuolisilta saatu kannustus ja kehut ovat tuntuneet erityisen merkitykselliseltä. Esimerkiksi messuilla ihmiset ovat jopa tulleet pyytämään Keskikalliolta yhteiskuvia. Tätä kokemusta yrittäjä itse kuvailee hieman absurdiksi.

    – Olen kuitenkin vain ihan tavallinen tyyppi.

  • Ikäihmisten hyvinvointi etusijalla – Mirka Saarisen ja Seuranan tarina

    Ikäihmisten hyvinvointi etusijalla – Mirka Saarisen ja Seuranan tarina

    Mirka Saarinen viihtyi hyvin työssään tapahtuma-alalla, eikä ollut koskaan haaveillut yrittäjyydestä. Saarinen oli nähnyt yrittäjyyden haastavat puolet yrittäjävanhempiensa kautta ja ajatellut, ettei sama polku olisi häntä varten.  

    Ajatus omasta yrityksestä kuitenkin muuttui, kun hänen yli 90-vuotias Sulo-pappansa muutti muistisairaana hoivakotiin. Sosiaalinen ja huumorintajuinen pappa kaipasi päiviinsä kahta hyvin tavallista asiaa: juttuseuraa ja ulkoilua. 

    Saarisen Sulo-pappa sai asua pitkään kotona vaimonsa hoidettavana, kunnes mummun voimat eivät enää riittäneet omaishoitajuuteen ja pappa muutti hoivakotiin. Perhe ajatteli muuton tuovan papan elämään turvallisuuden lisäksi myös sosiaalisuutta ja tekemistä. Ensimmäinen vierailu hoivakotiin muutti kuitenkin käsityksen. 

    – Pinkit lasit pirstaloituivat kyllä aika lailla, kun tilanteen näki, Saarinen muistelee. 

    Toiveena kiireetön seura

    Hoivakodin arki näyttäytyi erilaisena kuin hän oli kuvitellut, eikä hoitajilla valitettavasti riittänyt aikaa muuhun kuin välttämättömyyksiin. Pappa olisi halunnut päästä ulos ja ennen kaikkea saada jonkun, jonka kanssa jutella kiireettömästi. Perhe vieraili papan luona viikonloppuisin, mutta arkipäivät olivat pitkiä ja yksinäisiä.

    Saarinen alkoi miettiä, voisiko joku muu käydä papan luona säännöllisesti. Toiveissa oli sama tuttu ja sydämellinen ihminen, jonka kanssa viettää aikaa yhdessä ja joka voisi kertoa tapaamisen jälkeen perheelle, kuinka pappa voi. Saarinen perheineen alkoi etsiä papalleen seuraa, joka lähtisi kävelylle tai torille, olisi läsnä ja jäisi hetkeksi juttelemaan. Kun sopivaa vapaaehtoista ei löytynyt, perhe oli valmis maksamaan palvelusta. Sellaista ei kuitenkaan tuntunut olevan tarjolla. Niinpä Saarinen päätti rakentaa palvelun itse ja Seurana sai alkunsa. 

    – Jos kukaan ei laita vanhusta etusijalle, niin me ainakin laitamme, Saarinen kertoo muistellessaan yrityksen perustamista. 

    Saarisen tuttavat kannustivat viemään yritystä eteenpäin, mutta idea sai osakseen myös epäilyksiä. Saarinen kuitenkin luotti omaan intuitioonsa. 

    Ensimmäinen asiakas jäi mieleen

    Ensimmäisen asiakkaansa Lassen Saarinen muistaa edelleen lämmöllä. Lassen tytär otti Seuranaan yhteyttä, koska hän kaipasi muistisairaalle isälleen seuraa. Ruuhkavuosia elävällä tyttärellä ei ollut niin paljon aikaa isälleen kuin hän olisi halunnut, ja huoli isän hyvinvoinnista oli suuri. 

    Saarinen aloitti itse Lassen seuralaisena. Yhdessä käytiin ulkoilemassa, ravintoloissa ja kauppakeskuksissa sekä vierailtiin jopa Lassen entisellä työpaikalla. 

    – Hän oli niin onnellinen. Ulkoilu oli aina juhlan aihe, ja huumorilla ja ilolla pääsimme aina lähtemään. 

    Kun Lassen kunto myöhemmin heikkeni, myös yhdessä tekeminen muuttui. Ulkoilemaan lähdettiin pyörätuolilla ja hoivakotiin muuttamisen jälkeen tapaamiset jatkuivat siellä. Lasse pysyi Seuranan asiakkaana elämänsä loppuun asti.

    Seuraa, joka mukautuu elämän muuttuessa

    Asiakkaalle pyritään löytämään ihminen, jonka persoona, kiinnostuksenkohteet ja elämäntilanne sopivat mahdollisimman hyvin hänen kanssaan yhteen. 

    Seuralaisen kanssa tehdään tavallisia asioita, joita ystävänkin kanssa tehtäisiin. Yhdessä voidaan ulkoilla, käydä ostoksilla, lääkärissä, kirkossa tai hautausmaalla, harrastaa, muistella vanhoja tai vain jutella. Tekeminen muuttuu asiakkaan toimintakyvyn mukana. Aktiivinen urheilu voi vuosien kuluessa vaihtua tikanheittoon ja teatterikäynnit kirjan lukemiseen hoivakodissa. Lopulta tärkeintä ei välttämättä ole se, mitä tehdään, vaan se, että rinnalla on tuttu ihminen.  

    – Tärkeintä on se läsnäolo. Joskus asiakas avaa silmänsä vain varmistaakseen, että olethan vielä siinä, Saarinen kuvailee. 

    Pitkissä asiakassuhteissa seuralaisesta voi tulla asiakkaalle hyvin tärkeä henkilö. Saarisen mukaan joskus käy niinkin, että muistisairas asiakas muistaa tutun seuralaisensa nimen, vaikka omien sukulaisten nimet eivät enää muistuisikaan mieleen. 

    Merkityksellistä työtä myös eläkeläisille

    Seuranan toiminnan merkitys ei rajoitu vain asiakkaisiin. Yritys työllistää seuralaisiksi eläkeläisiä, jotka saavat työn kautta mahdollisuuden käyttää omaa aikaansa ja elämänkokemustaan muiden hyväksi, ja kiinnostusta työhön riittää. Seuranan listoilla on jo tuhansia eläkeläisiä, jotka haluaisivat toimia seuralaisina, ja sopivia ihmisiä etsitään myös esimerkiksi eläkeläis- ja senioriyhdistysten kautta. 

    Seurana järjestää seuralaisilleen koulutuksia ja yhteisiä tapaamisia. Työ tuo monelle merkityksellisyyden lisäksi työkavereita, yhteisöllisyyttä ja syyn lähteä kotoa.  

    – Tässä työssä kun antaa, saa vähintään tuplana takaisin, Saarinen kertoo. 

    Työn merkityksellisyys nousee seuralaisten palautteissa kerta toisensa jälkeen tärkeimmäksi syyksi tehdä työtä, ja Seurana on saanut myös Suomen paras työpaikka -tunnustuksen vuonna 2021. Kiitosta toiminnasta tulee niin asiakkailta kuin heidän läheisiltäänkin. 

    Yrittäjyys vaati luottamaan omaan ajatukseen

    Seuranan rakentaminen ei ole ollut helppoa. Ensimmäisinä vuosina Saarinen teki pitkälti kaiken itse, ja tunnettuuden rakentaminen oli hidasta. Erityisen haastava vaihe koitti koronapandemian aikana, kun yrityksen koko toiminnan ytimessä oleva ihmisten kohtaaminen vaikeutui. Silti Saarinen ei ole miettinyt yrityksen jättämistä. 

    – Olen rakentanut palvelun itselleni, omaan tarpeeseen, tärkeän asian vuoksi, Saarinen kertoo. 

    Hän pitää jopa vahvuutena sitä, ettei tullut alun perin hoiva-alalta. Aiemmassa työelämässään hän oli oppinut katsomaan palveluita vahvasti asiakkaan näkökulmasta, ja sama ajatus siirtyi Seuranaan. 

    – Hyppäsin rahallisesti johonkin, mihin ei ehkä olisi kannattanut, olihan se iso riski. Mutta en voisi kuvitella tekeväni enää mitään muuta. 

    Finaalipaikka toi tärkeälle työlle näkyvyyttä

    Pääsy Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun finalistiksi oli Saariselle sekä yllätys että tärkeä tunnustus. Erityisen merkityksellistä oli kilpailun tuoma näkyvyys. Seuranan tunnettuuden rakentaminen on ollut hidasta, ja Saarinen toivoo yhä useamman löytävän palvelun silloin, kun omassa lähipiirissä on seuraa kaipaava ihminen. 

    Saarinen näkee Seuranan kaltaiselle palvelulle tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta. Moni ruuhkavuosia elävä läheinen kantaa huonoa omaatuntoa siitä, ettei aikaa ikääntyvälle vanhemmalle tai muulle läheiselle ole niin paljon, kuin haluaisi. Samalla Saarinen toivoisi, että Suomessa ymmärrettäisiin nykyistä paremmin ennaltaehkäisevän työn ja yksinäisyyden vähentämisen merkitys. 

    Tulevaisuudessa Saarinen haluaa Seuranan kasvavan, mutta ei vanhusten kustannuksella. Tavoitteena on pitää huolta siitä, että Seurana on hyvä paikka myös työtä tekeville seuralaisille. Kasvun rinnalla Saarinen haluaa säilyttää sen, mistä kaikki aikanaan alkoi: aidosta kohtaamisesta.

    Seuranassa onnistumista mitataan lopulta hyvin yksinkertaisella tavalla. 

    – Kun seuralainen, asiakas ja omainen ovat kaikki tyytyväisiä, tiedämme olevamme oikeilla jäljillä, Saarinen kiteyttää. 

  • Rohkeutta käsityönä – Yrittäjäpariskunta valmisti Suomen rohkein yrittäjä -palkinnon

    Rohkeutta käsityönä – Yrittäjäpariskunta valmisti Suomen rohkein yrittäjä -palkinnon

    Tänä vuonna Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun voittaja sai ensimmäistä kertaa myös uniikin, suomalaista käsityötä olevan ja kilpailua varten suunnitellun palkinnon. Palkinnolla haluttiin jättää voittajalle konkreettinen muisto saavutuksesta. Vuoden 2026 palkinnon suunnittelivat ja valmistivat lahtelaiset koruntekijät Chao-Hsien Kuo ja Eero Hintsanen.

    Palkinnon teko oli Chaolle ja Eerolle täysin uudenlainen projekti. Uniikki rintakoru tekee näkyväksi sen ajan, ammattitaidon ja omistautumisen, joilla laadukas käsityö syntyy. Korussa yhdistyvät taidokkaasti molempien tekijöiden tunnistettavat muodot ja tekniikat. 

    Palkinnon teemana oli luonnollisesti rohkeus. Rohkeus kuvastaa paitsi tämän vuoden palkinnonsaajaa Ömer Acaria, myös palkinnonvalmistajien omaa pitkää yrittäjätaivalta ja sen aikana tehtyjä rohkeita ratkaisuja. 

    Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun palkintokoru. Tekijät Chao-Hsien Kuo ja Eero Hintsanen.

    Taiwanista New Yorkiin ja edelleen Suomeen

    Chao ja Eero ovat tehneet yhdessä koruja ja toimineet yrittäjinä jo yli 25 vuoden ajan.

    Chaon tie korujen pariin alkoi Taipeissa, jossa hän opiskeli muotoilua 1990-luvulla. Taipeista Chao muutti New Yorkiin, jossa hän aloitti korualan opinnot ja päätyi sieltä Lahden Muotoiluinstituuttiin. Lahdessa hän tapasi tulevan yrityskumppaninsa ja aviomiehensä Eeron opintojen yhteydessä ja kaksikko perusti yhteisen yrityksensä vuonna 2006.

    Kaksikon koruissa yhdistyvät omaperäinen muotoilu, perinteinen käsityö ja pitkäikäisyys. Eero kuvailee heidän teoksiaan myös aidoiksi ja rehellisiksi. Eeron tyyli on hänen mukaansa primitiivisempi, muotoilultaan karskimpi. Chaon tyyli on romanttisempi, ja hänen koruissaan yhdistyvät herkkyys ja sulavat muodot.

    Korut valmistetaan pääasiassa hopeasta, ja inspiraatiota teokset saavat muun muassa luonnosta, vuodenaikojen vaihtelusta ja aivan tavallisista arjen pienistä yksityiskohdista. Chao painottaa, että tarkoitus ei ole kuitenkaan kopioida luonnon muotoja sellaisenaan, vaan tavoitteena on löytää ja muuttaa esimerkiksi terälehtien olemus koruksi.

    - Inspiroidun tavallisista asioista, kuten puiden lehdistä ja niiden muodoista. Haluan vaalia niitä pieniä iloja ja kauneutta, joita arjesta löytyy, Chao kertoo.

    Koru voi valmistua viikossa – tai kolmessa vuodessa

    Uuden korun syntyminen on monivaiheinen prosessi, johon kuuluu suunnittelua, prototyyppien valmistamista ja erilaisten muotojen testaamista. Ennen kaikkea se vie aikaa: korun valmistus voi kestää viikosta kolmeen vuoteen. Joskus työ täytyy laittaa syrjään, jotta siihen voi paneutua taas uusin silmin.

    Korujen valmistaminen vaatii myös tarkkuutta. Erityisesti vasaroidessa ja herkkiä pintoja työstäessä katse ja ajatus on pidettävä tiukasti käsillä olevassa työssä. Työskentelyn taustalla soi usein musiikki, joskin pariskunnan musiikkimaut eroavat toisistaan lähes yhtä paljon kuin heidän korutyylinsä. Erilaisuus ei kuitenkaan ole haitaksi. Jos toinen jää jumiin, toinen saattaa huomata ratkaisun ongelmaan, koska pariskunta tuntee toistensa työskentelytavat niin hyvin. 

    Tilaustöitä Eero ja Chao tekevät jonkin verran esimerkiksi merkkipäivien kunniaksi. Viime vuosina heidän asiakkaissaan on ollut yhä enemmän myös vanhoja tuttuja niin Suomesta kuin ulkomailta. Ensimmäisen korun hankittuaan moni palaa asiakkaaksi uudelleen.

    – On hienoa huomata, että asiakkaat arvostavat työmme laatua ja sitä, mitä voimme heille tarjota, Chao sanoo.

    Ammattitaito ei synny kahdessa päivässä

    Valmiista korusta ei suoraan näe niitä tuhansia ja tuhansia tunteja, jotka tekijä on vuosien aikana käyttänyt taitojensa hiomiseen. Nykypäivänä massatuotetut tuotteet ja kotiovelle vartissa saapuvat nettitilaukset saattavat hämärtää kuluttajien ymmärrystä ja arvostusta käsityötä kohtaan. Käsityön arvo syntyy nimenomaan hitaudesta ja tekijän pitkään kerryttämästä ammattitaidosta. 

    Kun materiaalia käytetään huolella, koru myös kestää käyttöä, aikaa ja tarvittaessa korjaamista. Heidän alallaan korujen korjaaminen on aina ollut luonteva osa käsityöperinnettä. Niin kauan kuin materiaali antaa myöten, koru voidaan korjata ja sen elinkaarta jatkaa. Laadukas, käsintehty koru voi kestää vuosikymmeniä ja siirtyä edelleen sukupolvelta toiselle. Eero ja Chao tuntevat paljon ylpeyttä siitä, että juuri heidän työnsä jälki on osa jonkun elämää, mahdollisesti jopa vuosikymmenten ajan.

    - Vaikka pystyisimme valmistamaan jonkin korun kahdessa päivässä, se ei tarkoita, että tekemiseen on mennyt vain kaksi päivää. Olemme käyttäneet opiskeluun, harjoitteluun ja taitojemme hiomiseen vuosia, jotta pystymme tekemään työn kahdessa päivässä. Se vaatii älyttömästi aikaa ja tietoa, Eero sanoo.

    Yrityksen muututtava maailman mukana

    Yrittäjyys on vaatinut myös sitkeyttä ja toimintamallien muokkaamista vuosien saatossa. Yrityksen alkuvaiheessa Chao ja Eero myivät korujaan gallerioiden ja jälleenmyyjien kautta. Koronapandemian aikana kaksikko reagoi nopeasti muuttuneeseen maailmantilanteeseen ja rajoituksiin. Eero rakensi verkkokaupan, joka auttoi yritystä merkittävästi, kun muu kaupankäynti pysähtyi. Vuosien saatossa tilanne on elänyt ja nykyään heidän oman verkkokauppansa merkitys on kasvanut entisestään. Tänä päivänä yksi tärkeimmistä asioista onkin tavoittaa asiakas verkossa tai sosiaalisessa mediassa. 

    Yli 25 vuoden yrittäjätaival on opettanut Chaolle ja Eerolle, että yrittäjän on oltava valmis muuttumaan maailman mukana, kuitenkaan kadottamatta sitä, mikä omassa tekemisessä on tärkeintä. Heidän kohdallaan se tarkoittaa käsityötä, omaa tunnistettavaa tyyliä ja vuosien aikana karttunutta ammattitaitoa.

    Ehkä juuri siksi heidän valmistamansa koru sopii niin hyvin Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun palkinnoksi. Sekä korun että pitkän yrittäjäuran taustalla on sama ajatus: mitään kestävää syntyy harvoin hetkessä. Se vaatii aikaa, uskallusta ja ennen kaikkea rohkeutta luottaa omaan tekemiseen.

  • Ömer Acar on valittu Suomen Rohkeimmaksi yrittäjäksi 2026

    Ömer Acar on valittu Suomen Rohkeimmaksi yrittäjäksi 2026

    Kouvolalainen sarjayrittäjä, hammaslääkäri ja luontokuvaaja Ömer Acar on valittu Suomen Rohkeimmaksi yrittäjäksi 2026. Yrittäjäkassan kevään aikana järjestämässä kilpailussa etsittiin yrittäjää, jonka tarinassa näkyvät rohkeus, ennakkoluulottomuus ja uskallus kulkea omaa tietään. Acar palkittiin Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta Kouvolassa.

    Hammaslääkäristä puurobaarin pitäjäksi

    Ömer Acarin yrittäjätarina ei kulje aivan tavanomaisinta reittiä. Hän on koulutukseltaan hammaslääkäri ja valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 2018. Nykyisin hän toimii Kouvolassa Suu & hammas -klinikan perustajahammaslääkärinä ja toimitusjohtajana.

    Yrittäjyys ei kuitenkaan ole Acarille tarkoittanut pitäytymistä vain yhdessä toimialassa. Hammaslääkärin työn rinnalla kulkee toinen intohimo: valokuvaus ja pohjoinen luonto.

    Acar aloitti valokuvaamisen jo teini-ikäisenä tähtikuvauksesta ja ansaitsi opiskeluaikoinaan elantoaan tapahtumakuvaajana. Sittemmin kameran kohteeksi ovat nousseet erityisesti pohjoisen erämaat, jäätiköt ja villieläimet. Kuvausmatkat ovat vieneet häntä muun muassa Huippuvuorille.

    Näistä maailmoista syntyi lopulta jotakin täysin uudenlaista

    Acar perusti joulukuussa 2025 Kouvolan keskustaan Ö. A. Gallerian & Puurobaarin, jossa yhdistyvät hänen kiinnostuksenkohteensa poikkeuksellisella tavalla. Galleriassa on esillä Acarin luontokuvia ja jääkauden fossiileja, ja samalla asiakkaat voivat nauttia hänen kehittämiään näyttäviä puuroannoksia.

    Puurobaarin idea kumpuaa luonnossa vietetystä ajasta, kuvausmatkoista ja halusta hidastaa. Puurot haudutetaan yön yli, ja inspiraatiota annoksiin haetaan muun muassa lumesta, villieläimistä ja Lapin erämaasta.

    Juuri ennakkoluulottomuus tekee Acarin tarinasta poikkeuksellisen: harva hammaslääkäri ja terveysalan yrittäjä päättää ryhtyä samalla galleristiksi ja puurobaarin pitäjäksi.

    Ömer Acarin puurobaarissa leikitellään erilaisilla makuyhdistelmillä. Inspiraation puuroihin Ömer saa esimerkiksi luonnosta.

    Rohkeus on sitä, että uskaltaa tehdä omalla tavallaan

    Valinta vuoden Rohkeimmaksi yrittäjäksi on Acarille tunnustus uskalluksesta toteuttaa omia, välillä epätavallisiakin ideoita.

    – Olen todella otettu tästä tunnustuksesta. Minulle yrittäjyydessä on tärkeää, että uskaltaa tehdä asioita omalla tavallaan ja luottaa omaan näkemykseensä. Aina ei voi tietää etukäteen, onnistuuko jokin idea, mutta jos siihen itse uskoo, sitä kannattaa lähteä toteuttamaan. Rohkeus on myös sitä, että jatkaa eteenpäin vaikeinakin hetkinä, Ömer Acar sanoo.

    Yrittäjyys tarvitsee rohkeita esimerkkejä

    Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan Acar on erinomainen esimerkki siitä, mitä rohkeus yrittäjyydessä parhaimmillaan tarkoittaa.

    – Ömerin tarina osoittaa, ettei yrittäjän tarvitse mahtua valmiiseen muottiin. Hän on uskaltanut yhdistää osaamistaan, intohimojaan ja hyvin erilaisia maailmoja tavalla, jota harva olisi osannut etukäteen kuvitella. Juuri tällaista ennakkoluulottomuutta ja uskallusta suomalainen yrittäjyys tarvitsee, Merja Jokinen sanoo.

    Jokisen mukaan rohkeuden rinnalla yrittäjä tarvitsee myös turvaa

    – Yrittäjän rohkeuden ei tarvitse tarkoittaa turhaa riskinottoa. Kun oma perusturva on kunnossa, yrittäjällä on paremmat edellytykset keskittyä yrityksensä rakentamiseen ja uusien ideoiden toteuttamiseen. Tätä viestiä haluamme Yrittäjäkassassa pitää esillä, Jokinen jatkaa.

    Rohkeita yrittäjiä ehdotettiin ympäri Suomen

    Rohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin vuonna 2026 jo 11. kerran. Kilpailuun ehdotettiin yhteensä 453 yrittäjää eri puolilta Suomea.

    Ehdotusten joukosta raati valitsi viisi finalistia, minkä jälkeen suomalaiset pääsivät äänestämään omaa suosikkiaan. Finalistit keräsivät yleisöäänestyksessä yhteensä 5 651 ääntä. Lopullinen voittaja valittiin yleisöäänestyksen ja raadin arvioinnin perusteella.

    Kilpailulla Yrittäjäkassa haluaa nostaa esiin innostavia ja persoonallisia yrittäjiä, jotka katsovat rohkeasti tulevaisuuteen ja uskaltavat rakentaa oman näköistään yrittäjyyttä.

    Ömer Acar palkittiin Suomen Rohkeimpana yrittäjänä Yrittäjän päivänä 5.9.2026 hänen omassa Ö. A. Galleriassaan & Puurobaarissaan Kouvolassa.

    Lisätietoja

    Merja Jokinen
    kassanjohtaja
    Yrittäjäkassa
    p. 050 596 6000
    merja.jokinen@yrittajakassa.fi

    Yrittäjäkassa

    Yrittäjäkassa on Suomen ainoa yrittäjille tarkoitettu työttömyyskassa. Yrittäjäkassa tarjoaa jäsenilleen ansioturvaa työttömyyden varalle ja maksaa jäsenilleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

  • Yrittäjätarina: Arkkikaluste - Autotallin lattialta menestykseen

    Yrittäjätarina: Arkkikaluste - Autotallin lattialta menestykseen

    Oululaisen Aleksi Huhtalan yritys Arkkikaluste tuottaa uniikkeja, ajattomia erikoiskalusteita, keittiöitä ja kodin kiintokalusteita muotoilulähtöisesti henkilöasiakkaille ja yrityksille, kuten hotelleille, ravintoloille ja kahviloille. Alun perin ajatus yrityksestä syntyi yllättävän arkisesta tilanteesta - oman kodin kalustetarpeesta. Kun Aleksi etsi keittiökalusteita taloprojektiinsa, mikään ei tuntunut sopivalta, eikä oikeanlaisia kalusteita löytynyt.

    - Kaikkea olisi pitänyt muokata, koska mikään ei ollut juuri sitä, mitä halusin, Oli siis pakko tehdä itse, Huhtala kertoo.

    Aleksilla oli selkeä visio tuotteista ja vahva usko siihen, että hänen ideansa voisi menestyä. Puuseppä-isän opit ja nuoruuden intohimo puutöihin antoivat rohkeuden ryhtyä yrittäjäksi, ja Huhtala perusti Arkkikalusteen, joka sai alkunsa vaatimattomasti autotallin lattialta. Yhdeksässä vuodessa yritys on kasvanut menestyksekkääksi toimijaksi, joka työllistää jo 15 henkilöä.

    Luottamus omaan visioon on paras pääoma

    Yrittäjyyden alkuvaiheessa suurin haaste oli löytää tuotteille oikea hinta – sellainen, joka takaisi sekä laadun että kannattavuuden. Epävarmuus painoi ja pienet tilausmäärät tuntuivat loputtomalta ylämäeltä, mutta usko omaan tekemiseen kantoi eteenpäin.

    - Alkuvuosina paikkasin itse kaikki sairaslomat ja huonoina kuukausina saatoin joutua maksamaan palkkaa työntekijöille omalta luottokortiltani. Se oli raskasta ja todella kuluttavaa. Nyt tiimi kantaa yhdessä, Aleksi muistelee.

    Arkkikalusteen kalusteita

    Aleksi kannustaa aloittelevia yrittäjiä hakemaan neuvoja kokeneemmilta ja tekemään huolellisen yrityssuunnitelman.

    – Hae varmuutta liiketoimintaasi kokeneilta yrittäjiltä ja sen jälkeen luota itseesi. Fiiliksellä tehdään isoja päätöksiä maailman huipullakin. Yrittäjyys ei ole helppoa, mutta se on palkitsevaa, Aleksi muistuttaa.

    Veljesten yhteistyöllä toiminnalle kasvua

    Käänteentekevä hetki koitti keväällä 2020, kun Aleksin veli Mikael tuli yritykseen töihin ja osakkaaksi. Yhteistyön myötä Arkkikalusteen toiminta sai kasvuloikan ja yrityksestä tuli kestävämpi: enää yksittäinen epäonnistuminen tai sairasloma ei kaatanut arkea. Kun yritys alkoi kasvaa, Aleksi huomasi nopeasti, ettei kaikkea voi – eikä pidä - tehdä yksin.

    Tänä päivänä Aleksin työpäivät vaihtelevat hallinnosta ja suunnittelusta asiakastapaamisiin ja tuotannon seurantaan - yrittäjänä hän on mukana kaikessa, mitä yrityksen pyörittäminen vaatii. Asiakkaat suosivat nyt edullisempia materiaaleja ja brändejä, minkä vuoksi yritys on lisännyt panostuksia markkinointiin. Aleksi kertoo yrittäjyyden parhaaksi puoleksi vapauden, mutta toteaa vastuun ja taloudellisten paineiden olevan ajoittain raskaita, hänelle turvaa tuo jäsenyys Yrittäjäkassassa sekä huolellinen varautuminen pahan päivän varalle. Arkkikalusteen suurimmiksi onnistumisiksi hän nimeää Asuntomessuille osallistumisen, kalusteiden toimittamisen Norjaan sekä sen, että yrityksellä on nyt oma tehdas.

    - Kuitenkin kaikkein hienointa on se, että minulla on tunne, että vaikka minulle tapahtuisi jotain, yritys jatkaisi silti elämäänsä. Se tuntuu todella merkitykselliseltä, Aleksi sanoo.

  • Metsä toi uuden alun – Carita Peltonen valittiin vuoden 2025 Uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi

    Metsä toi uuden alun – Carita Peltonen valittiin vuoden 2025 Uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi

    Yrittäjäkassan vuoden 2025 Uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi on valittu Metsämoodin perustaja ja toimitusjohtaja Carita Peltonen. Hän on kokenut yrittäjä, joka on uransa aikana rakentanut neljä yritystä, saavuttanut menestystä, uupunut ja noussut uudelleen konkurssin jälkeen.

    – Caritan tarina osoittaa, että yrittäjyys ei ole täydellisten onnistumisten sarja, vaan rohkeutta nousta uudelleen. Konkurssi ei määritä ihmistä – todellinen yrittäjä ottaa riskin ja uskaltaa yrittää taas, sanoo Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen

    Metsästä löytyi voima nousta uudelleen

    Kahdenkymmenenviiden yrittäjävuoden aikana Peltonen on nähnyt sekä huikeita menestystarinoita että vaikeita hetkiä. Koronan myötä tullut konkurssi ja aiempi työuupumus pakottivat pysähtymään – ja johdattivat metsän parantavan voiman äärelle.

    – Voisi sanoa, että tarinani alkoi uudelleen sieltä metsän poluilta. Omalla kohdallani sekä bisnes että palautuminen johtavat metsään. Luonto, erityisesti ikimetsä, on minulle elinehto, Peltonen kertoo.

    Hänen nykyinen yrityksensä Metsämood ja sen brändi Metsä/Skogen tuovat metsää sinne, missä sitä ei osaisi odottaa: hotelleihin, lentokentille ja business-parkkeihin. Konseptit yhdistävät kotimaisten pientuottajien valmistamia metsätuotteita, kuten luonnonkosmetiikkaa ja villiruokia, sekä tilasuunnittelua, jossa moniaistillinen metsäkokemus rauhoittaa kiireen keskellä.

    – Suunnittelemamme tilat tarjoavat kosketuksen johonkin sellaiseen, mikä monesti jää rakennetun ympäristön jalkoihin. Tarjoamme moniaistillisen metsäkokemuksen kosketeltavine pintoineen, tuoksuineen ja äänineen sellaisiin tiloihin, joissa tarvitaan luonnon hyvinvointivaikutuksia, mutta metsään lähteminen ei ole mahdollista, Peltonen sanoo.

    “Skutsimutsi” uskoo sinnikkyyteen ja verkostoihin

    Skutsimutsiksikin tituleerattu Peltonen kokee palkinnon olevan kunnianosoitus periksiantamattomuudelle. 

    – Minulle kihosi ihan liikutuksen kyynel silmäkulmaan. Yrittäjyys on sinnikkyyttä, uskoa omaan visioon ja rohkeutta jatkaa eteenpäin vaikeuksista huolimatta, Peltonen sanoo. 

    Aloitteleville yrittäjille hän painottaa verkostoitumisen ja suunnitelmallisuuden merkitystä: 

    – Usko omiin unelmiin antaa yritykselle suunnan, mutta älä rakenna koko yritystä vain unelmien varaan. Yrittäjyys vaatii kovaa työtä, rohkeita päätöksiä ja kykyä nousta ylös silloinkin, kun eteen tulee vaikeita hetkiä. 

    10. kertaa järjestetty kilpailu keräsi lähes 70 ehdotusta 

    Uhkarohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin nyt kymmenettä kertaa, ja tänä vuonna kilpailuun tuli lähes 70 ehdotusta. Voittajan valitsi raati, johon kuului yrittäjiä ja Yrittäjäkassan henkilökuntaa. 

    Aiemmat voittajat: 

    2024 – Ville Mäkipelto 

    2023 – Anu Mäkinen 

    2022 – Aarni Pahajoki

    2021 – Laura Salonen 

    2020 – Jarno Ankerman 

    2019 – Jenni Parpala 

    2018 – Tomi Mäkipelto 

    2017 – Jutta Larm 

    2016 – Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila 

    Teksti ja kuva: Veera Mohell

  • Onnellisten koirien kauppa - Henna Mäntymaan yrittäjätarina

    Onnellisten koirien kauppa - Henna Mäntymaan yrittäjätarina

    Rakkaus koiriin ja eläinten hyvinvointiin toivat Henna Mäntymaan elämään uuden suunnan, kun hän päätti ryhtyä yrittäjäksi vuonna 2017. Hennan eteen osui mahdollisuus ostaa sen hetkiseltä työnantajaltaan lemmikkitarvikkeiden maahantuontiyritys ja Henna päätti tarttua tilaisuuteen. Yrittäjyys oli jo jokseenkin tuttua perhepiiristä, ja visio omasta koira-alan yrityksestä oli alusta lähtien kirkas.

    Henna Mäntymaan yritys, onnellisten koirien kauppa, Dog Feel Good, keskittyy laadukkaiden eläintuotteiden maahantuontiin ja eläinten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Valikoimaan päätyy vain tarkoin valitut, turvalliset, terveelliset ja laadukkaat tuotteet. Henna haluaa tarjota eettisesti kestäviä tuotteita, joita voi ylpeydellä myydä.

    - Sama pätee palveluissamme. Teemme työtämme rakkaudesta eläimiin, ja sen tulee näkyä kaikessa toiminnassamme, Henna kertoo.

    Koiranherkkuja hyllyssä.

    Kotimainen pienyrittäjyys kaipaa kuluttajan tukea

    Pienyrittäjyys vaatii moniosaamista; on hallittava asiakaspalvelu, verkkosivut, markkinointi, kirjanpito ja kaikki siltä väliltä. Henna on ottanut haasteet vastaan rohkeasti ja hän on aloittanut yrittäjyyden ohella myös tradenomiopinnot liiketoiminnan tueksi.

    Hennan mielestä parasta yrittäjyydessä on se, että pääsee itse vaikuttamaan asioihin. Jos haluaa kokeilla jotakin uutta tai muokata tuotevalikoimaa, on se mahdollista tehdä pienellä kynnyksellä. Mäntymaa nauttii siitä, että jokainen päivä on erilainen ja kalenteri täyttyy milloin mistäkin, eikä ikinä päivän alussa tiedä, mitä kyseinen päivä tuo tullessaan.

    - Tietysti yrittäjyyteen liittyy riskinsä ja pienyrittäjältä vaaditaan paljon. On hallittava useampi osa-alue ja nykypäivänä pitää osata niin paljon, esimerkiksi markkinoinnin tuominen tähän päivään on vaativampaa ja vaatii paljon osaamista, Mäntymaa summaa.

    Mäntymaa toivoo, että kuluttajat käyttäisivät enemmän kotimaisia palveluita ja ostaisivat tuotteensa kivijalkaliikkeistä. Nykypäivänä isot ketjut ja ulkomaiset verkkokaupat jyräävät helposti pienet yritykset alleen. Ajoittainen kiire ja vapaa-ajan puute kuuluvat yrittäjän arkeen, ja taloustilanne tuo omat haasteensa, mutta Henna suhtautuu työhönsä intohimoisesti ja luottaa parempaan huomiseen. Yllättäviin tilanteisiin Mäntymaa on varautunut esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyydellä.

    - Ikinä ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Henna toteaa.

    Eläinten puolestapuhuja myös työn ulkopuolella

    Henna Mäntymaan lapsuudenkoira Sonny toimi inspiraationa yritystoiminnalle. Eläinten oikeudet ja hyvinvointi ovat hänelle sydämen asia, ja hän toimii niiden puolesta myös oman yrityksensä ulkopuolella. Henna on tunnettu aktiivisuudestaan Forssan kaupungin suuntaan ja hänen ansiostaan kaupunkiin avattiin esimerkiksi koirapuisto ja koirien uimaranta.

    - Olen aina ollut eläinrakas ja haaveilin pitkään siitä, että voisin yhdistää jotenkin työt ja koirat. Minulle eläinten hyvinvointi on äärimmäisen tärkeää, ja toivon että kaikilla koirilla olisi hyvä olla, Henna sanoo.

    Vapaa-aikansa Henna viettää pitkälti luonnossa ja eläinten parissa harrastaen. 4-vuotias labradorinnoutaja ja Dog Feel Goodin varastomies Albert pitää arjen kiireisenä.

  • Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta Liisa Häklille

    Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta Liisa Häklille

    Vuoden 2023 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun toinen kunniamaininta myönnettiin vaateyritys Ommellisen perustajalle, Liisa Häklille. Ommellinen tunnetaan ennen kaikkea laadukkaista tuotteistaan ja värikkäistä kuoseistaan. Yrityksen suurin arvo on kuitenkin kotimaisuus: tuotteet ommellaan Kinkomaalla Jyväskylän kupeessa.

    Ompeluharrastus vei koko käden

    Vuonna 2012 Liisa Häkli hullaantui ompeluharrastuksesta, ja ryhtyi tekemään värikkäitä vaatteita itselleen ja lapsilleen. Koska Häkli postasi vaatteista kuvia blogiinsa, kyselivät niiden perään pian muutkin. Lopulta suuren kysynnän vuoksi Häkli päätyi perustamaan oman yrityksen.

    Ommellisen perustamisen kunniaksi yrittäjä järjesti kotikutsut, joissa hän esitteli ensisijaisesti lasten vaatteita, mutta myös muutamia naisten vaatteita.

    ”Kaikki kotikutsujen vieraat juoksivat lastenvaatteiden ohi tutkimaan naisten vaatteita”, Häkli muistelee. ”Ne juoksuaskeleet määrittivät Ommellisen suunnan: keskitymme ensisijaisesti tekemään laadukkaita naisten vaatteita.”

    Erityisopettajasta täysipäiväiseksi yrittäjäksi

    Kaksi vuotta yrityksen perustamisen jälkeen Häkli luopui erityisopettajan virastaan. Virka oli tuonut turvaa yrittäjyyden alkutaipaleelle, mutta liiketoiminnan kasvettua Häkli päätti ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Aikaisemmin Ommellisen kehtona toiminut kotiullakko vaihtui samalla isompiin yritystiloihin.

    Häklin mukaan yrittäjyyden alkuvuosiin mahtui paljon tärkeitä käännekohtia. Näistä yksi oli kangasliiketoimintayrityksen osto vuonna 2016. Muita isoja virstanpylväitä olivat ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen sekä Häklin aviomiehen hyppääminen mukaan yritystoimintaan.

    Tätä nykyä Ommellinen työllistää 15 työntekijää. Vaikka vuosien saatossa Ommellisen toiminta onkin kasvanut vauhdikkaasti, yrityksen ydin on pysynyt samana: laadukkaat vaatteet tuotetaan käsityönä lähellä asiakasta.

    Ommellisen ompelimo

    Näkyväksi Ommellisen kuoseilla

    Ommellisen kuosit tunnistaa suurista kuvioistaan ja leikkisästä värien käytöstään. Verkkosivuillaan Ommellinen kertookin tekevänsä asiakkaansa näkyväksi. Yritys panostaa myös vaatteiden huolelliseen ompeluun ja siten tuotteiden laatuun.  

    Ommellisen suurin arvo syntyy kuitenkin sen kotimaisuudesta. Koko bisnes pyörii ketterästi yhden katon alla Muuramessa. Kankaat tuodaan Ommellisen tehtaalle, josta ne siirtyvät muutaman metrin matkan ompelijoiden työpöydille. Työpöydiltä valmiit vaatteet siirtyvät edelleen verkkokaupan varastokaappeihin, josta ne lähetetään asiakkaalle.

    Varsinaisen ompelimon ja tehdasmyymälän lisäksi Ommellisen rakennuksesta löytyy isot ja viihtyisät henkilökunnan taukotilat. Häkli kertookin henkilökunnan hyvinvoinnin olevan yksi yrityksen kivijaloista. Talossa vallitsevan hyvän hengen aistivat myös asiakkaat.

    ”Koska kyseessä on perheyritys, myös työntekijöistä kasvaa väistämättä osa isoa Ommellisen perhettä”, yrittäjä tuumaa ja jatkaa:

    ”Työskentelin itse ennen yrityksen perustamista melko hierarkkisessa työyhteisössä. Meillä täällä Ommellisessa ei sen sijaan viljellä titteleitä, vaan kaikki työntekijät ovat samanarvoisia”, yrittäjä kertoo.

    Liisa Häkli

    Yrittäjän vapaus on näennäistä

    Liisa Häkli ei koe koskaan pitäneensä itseään erityisen rohkeana yrittäjänä.

    ”Varasuunnitelmani on hyvä koulutus – sitä kun ei kukaan voi viedä pois. Toki mitä isommaksi bisnes ja sen myötä riskit kasvavat, sitä rohkeammaksi tässä tulee.”

    Häklin mukaan usein kuulee puhuttavan, kuinka yrittäjällä on vapaus valita. Ommellisen perustaja toteaa sen olevan osittain totta, osittain ei.

    ”Voin näennäisesti valita, menenkö maanantaina töihin, mutta en tietenkään oikeasti voi jättää töitäni tekemättä”, yrittäjä nauraa.

    Vaikka yrittäjyys onkin aika ajoin raskasta, Häkli kertoo kuitenkin nauttivansa työstään. Yrittäjää, saati taitavaa ompelijaa Häklistä ei kuitenkaan pitänyt tulla. Yliopistossa käsitöitä vieroksunut Häkli onnistuikin uravalinnallaan yllättämään myös entiset opiskelutoverinsa.

    ”Ehkä yrittäjätarinani on opetus siitä, että kaiken voi oppia”, Häkli summaa.

    Teksti ja kuvat: Katariina Bergström

  • Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta salolaiselle ravintolayrittäjälle

    Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta salolaiselle ravintolayrittäjälle

    Vuoden 2023 uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta Salon teollisuusalueelle menestyksekkään ravintolan perustaneelle Jari-Jukka Kallungille. JJ’s BBQ -ravintola tunnetaan ennen kaikkea itse hitsatusta savustimesta ja maukkaista barbecue-ruoistaan. Yrittäjälle itselleen barbecue on enemmän kuin ruuanlaittoa: se on ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja ajanviettoa ystävien kanssa.

    Intohimo savustukseen sytytti kipinän yrittäjyyteen

    Kemijärveltä kotoisin oleva Kallunki työskenteli 2000-luvun alussa kokkina Pyhätunturilla. Kun Lapin känkkyräkoivut alkoivat kyllästyttää, muutti yrittäjä työn perässä Saloon Nokialle töihin. Vuoden tehdasrupeaman jälkeen Kallunki siirtyi metallialalle, ja kartutti kokemusta muun muassa hitsaajana. 

    Nähtyään Youtubessa ruokaohjelmia, joissa savustettiin lihaa, heräsi yrittäjällä ajatus oman savustimen tekemisestä. Kallunki päätyi perustamaan iltapuhteena hitsatulle savustimelleen omat sometilit, ja pian joku jo halusi ostaa itselleen samanlaisen.

    Tästä syttyi yrittäjän innostus itse savustetun ruuan myymiseen. Kallunki ryhtyi kiertämään ahkerasti festareita ja toritapahtumia oman peräkärrysavustimensa kanssa. Koska kysyntää riitti, yrittäjä irtisanoutui päivätyöstään, kierteli tapahtumissa ja lopulta perusti pysyvän ravintolan Salon teollisuusalueelle vaimonsa kanssa.

    ”Ajattelin, että jos homma ei lähde rokkaamaan, toimii vanhan IT-firman henkilöstöruokala hyvin vaikka keskuskeittiönä”, yrittäjä muistelee.

    Ravintola on perustettu vanhaan IT-firman tiloihin

    Suomen parasta burgeria

    Huoli toiminnan menestymisestä osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä asiakkaita riitti alusta saakka. Vaikka yrittäjälle olikin ehtinyt muodostua uskollinen asiakaskunta, vaati alkutaival täysipäiväisenä yrittäjänä silti veronsa.

    ”Ensimmäisinä vuosina yövyin asuntovaunussa ravintolalla, jotta pääsin öisin käsittelemään lihoja ja lisäämään savustimeen puita. Tämän jälkeen nukuin muutaman tunnin, ja sitten jo paiskinkin hommia ravintolan puolella”, Kallunki naurahtaa.

    Sittemmin JJ’s BBQ:n toiminta on vakiintunut, ja tätä nykyä yrittäjä työllistääkin kahdeksan vakituista työntekijää. Kallunki on saanut myös runsaasti tunnustusta uutterasta työstään. JJ’s BBQ äänestettiin vuonna 2022 Suomen parhaaksi hampurilaisravintolaksi ja vuonna 2021 Suomen parhaaksi lounasravintolaksi. Kunnioitettavan rimpsun jatkoksi asettuu vuoden 2023 kunniamaininta Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa.

    ”Yrittäjyyden alussa sitä enemmän mietti, että pärjääkö tällä. Ajattelin kuitenkin, että pääsen aina tarvittaessa takaisin muihin hommiin ja päätin ottaa riskin”, Kallunki selittää. ”Nyt sen huomaa, että kova työ on tuottanut tulosta.”

    JJ’s BBQ:lla on myynnissä runsaasti kauppatavaraa

    Verkkokaupalla koronakriisin yli

    Kallungin mukaan yrittäjän arki on monipuolista.

    ”Pyrin olemaan ravintolalla mahdollisimman paljon, vaikka aikaa kuuluu myös myyntivaunulla tehtäviin keikkoihin. Lisäksi päivät koostuvat somen tekemisestä ja ei-niin-mukavista paperitöistä”, Kallunki valottaa.

    Kivijalkaravintolan lisäksi toimintaa on laajennettu myös verkkokauppaan, josta barbecuen ystävät saavat tilattua lihoja ja lisukkeita. Alun perin verkkokauppa oli keino vauhdittaa myyntiä koronakriisin ja ravintolarajoitusten aikaan. Juuri verkkokaupan ansiosta yritys selvisi kriittisimmän koronavaiheen yli.

    Erityisen tunnettu JJ’s BBQ on kuitenkin sosiaalisessa mediassa. Eri somekanavien kautta seuraajia on kertynyt jo yli 160 000. Osittain somen ansiosta ravintolalla riittää kävijöitä myös Suomen ulkopuolelta. 

    Ravintolan takapihalla komeileva savustin

    ”Barbecue on yhteisöllisyyttä"

    Tulevaisuudessa Kallunki haluaa kasvattaa JJ’s BBQ:n tunnettuutta entisestään. Inspiraatiota työhön ja ruuanlaittoon yrittäjä on etsinyt somen lisäksi Yhdysvaltoja kiertämällä.

    ”Ensimmäisen kerran matkustin jenkkeihin 2017 tutustuakseni siellä toimivien barbecue-ravintoloiden filosofiaan”, yrittäjä kertoo. ”Ravintoloitsijat ottivat minut avosylin vastaan, kun kerroin haluavani oppia lisää ruuanlaitosta ja savustamisesta. Sain noilta reissuilta korvaamatonta oppia ja elinikäisiä ystäviä.”

    Yrittäjä kertoo haluavansa tarjota asiakkailleen vain parasta. Tämän vuoksi lihoja savustetaan ravintolan takapihalla komeilevissa savustuspöntöissä pitkään ja hartaasti. Kuka tahansa ravintolassa vieraileva pääsee siis halutessaan seuraamaan ruuan valmistusta.

    ”Juuri Texasissa opin, että BBQ ei ole pelkästään ruuanlaittoa vaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Se on sitä, että vietetään aikaa ystävien kanssa, ja tehdään ruokaa pitkään ja antaumuksella”, yrittäjä summaa.

    Ensimmäinen kuva: Jari-Jukka Kallunki

    Teksti: Katariina Bergström