Usein kysytyt kysymykset

Kassaan valitsemasi vakuutustason korottamisessa on 20 % sääntö. Säännön mukaan voit korottaa 15 kuukauden sisällä vakuutustasoasi enintään 20 % siten, että korotus alkaa heti vaikuttaa ansiopäivärahasi perusteeseen.

Jos korotat kassan vakuutustasoasi yli 20 %, emme voi huomioida sitä osuutta korotuksesta joka ylittää 20% ansiopäivärahasi perusteeksi ennen kuin olet pitänyt yllä uutta vakuutustasoa vähintään 15 kuukauden ajan.

Jos nostat kassan vakuutustasoasi enemmän kuin 20 %, sinun tulee siis ylläpitää korotettua tasoa vähintään 15 kuukautta, jotta myös 20 % ylittävä osuus otetaan ansiopäivärahasi perusteeksi.

Maksamme ansiopäivärahaa enintään 300, 400 tai 500 päivää riippuen tilanteestasi. Kun olet kokonaan työtön, jokaisesta maksetusta työttömyyspäivästä kuluu yksi päivä tuosta enimmäismaksuajasta. Myös silloin, kun etuutesi maksetaan vähennettynä jonkin etuuden (esim. osatyökyvyttömyyseläke) vuoksi, jokaisesta päivästä kuluu yksi päivä enimmäismaksuajasta.

Kun maksamme soviteltua ansiopäivärahaa, päiväörahan enimmäismaksuaika kuluu suhteessa siihen, kuinka monen päivän verran maksamme ansiopäivärahaa sinulle.

esimerkki:

Täysi päivärahasi on 70 euroa päivässä. Teet osa-aikatyötä siten, että saat soviteltua päivärahaa työn ajalta 35 euroa päivässä. Tällöin 20 maksupäivän hakujaksolta kertyy 10 päivää enimmäisajan laskuriin.

Liikkuvuusavustus korvaa työn vastaanottamisesta aiheutuvia työmatka- ja muuttokuluja.

Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa, jos otat vastaan vähintään 2 kuukautta kestävän työsuhteisen työn tai osa-aikatyön. Päivittäinen työmatka tulee kokoaikatyössä kestää yli kolme tuntia ja osa-aikatyössä yli kaksi tuntia. Avustuksen saa vain toteutuneilta eli tehdyiltä työpäiviltä.

Osa-aikatyöksi katsotaan työ, jossa työaika on enintään 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Jos esimerkiksi enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa, työ on vielä osa-aikainen 30 viikkotunnin työajalla. Liikkuvuusavusta voi myös saada työhön liittyvään koulutukseen, jos koulutus liittyy vähintään kaksi kuukautta kestävään työhön. Koulutuksen täytyy olla työnantajan järjestämä tai työnantajan muualta hankkima koulutus.

Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että

• sinulla on oikeus työttömyyspäivärahaan juuri ennen työn tai työhön liittyvän koulutuksen aloittamista
• työmatkasi tai työhön liittyvä koulutusmatkasi on kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä
• työsuhde kestää vähintään kaksi kuukautta

Jos arvelet, että sinulla voisi olla oikeus liikkuvuusavustukseen, ota yhteyttä meihin jäsensivuilta.

---

Työttömyysturvalain 3 luvun 7 § mukaan, sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan ajalta, jolle jaksotamme yritystoimintasi lopettamiseen liittyvän yritysomaisuuden myyntivoiton. Kun yritystoimintasi päättyy, Yrittäjäkassan on selvitettävä, onko sinulle tullut myyntivoittoa.

Sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan ajalta, jolle jaksotamme yritystoimintasi lopettamiseen liittyvän yritysomaisuuden myyntivoiton.

Myyntivoittoa voi syntyä esimerkiksi osakkuuden, yhtiöosuuden, liiketoiminnan tai yritysomaisuuden myynnistä. Myös myymättä jääneestä tai omaan käyttöön
otetusta yritysomaisuudesta voi syntyä myyntivoittoa.

Myyntivoitto selvitetään ja mahdollisesti syntynyt myyntivoitto jaksotetaan, kun olet lopettanut yritystoimintasi. Myyntivoitto jaksotetaan ansiopäivärahasi perusteena käytetyn työtulon perusteella. Jaksotus siirtää ansiopäivärahan enimmäiskauden alkamista eteenpäin sen verran, kuinka pitkän jakson työtuloa myyntivoitto vastaa. Yritysomaisuutesi myyntivoitto jaksotetaan enintään 24 kuukauden ajalle.

Myyntivoittoa ei kuitenkaan jaksoteta, jos yritystoimintasi on kestänyt enintään 18 kuukautta tai jos yrityksesi viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä
yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000 €. Taseen puuttuessa käytämme omaisuusluetteloa.

Jos et ole ollut velvollinen tekemään tasetta, käytämme omaisuusluetteloa.

Sosiaalietuuksilla voi olla vaikutusta ansiopäivärahaan. Osa etuuksista estää ansiopäivärahan saamisen, osa vähentää täysimääräisesti ansiopäivärahan määrää ja osalla ei ole vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin.

Etuudet, joilla ei ole vaikutusta

Nämä etuudet eivät yleensä pienennä päivärahaa eivätkä estä sen maksamista

• Henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläkevakuutus
• Asumistuki tai eläkkeensaajan asumistuki
• Lapsilisä
• Lasten kotihoidon tuen kuntalisä
• Osittainen hoitoraha (osittainen hoitovapaa)
• Puolisolle maksettava joustava hoitoraha
• Osittainen varhennettu vanhuuseläke
• Toimeentulotuki (Työttömyyspäiväraha voi kuitenkin vaikuttaa toimeentulotukeen.)
• Omaishoidontuki
• Eläkettä saavan hoitotuki
• Haittaraha tapaturmavakuutuslain perusteella
• Elinkorko ja täydennyskorko sotilasvammalain perusteella
• Vammaistuki (vammaisetuuksista annetun lain mukainen vammaistuki)
• Sotilasavustus ja sotilasavustuksen asumisavustus
• Ylimääräiset sotaeläkkeet
• Erityisten kustannusten korvaus tapaturmavakuutuslain tai sotilasvammalain perusteella
• Muun kuin lakisääteisen vakuutuksen, esimerkiksi yksityistapaturmavakuutuksen tai sairauskuluvakuutuksen, perusteella maksettava korvaus
• Toisen valtion lainsäädännön perusteella myönnetty etuoikeutettu tulo
• Perhe-eläkkeet, joina pidetään myös huolto- ja lisähuoltoeläkkeitä

Etuudet, jotka vähentävät päivärahaa

• Takuueläke, jos se on myönnetty jonkin edellä mainitun etuuden täydennykseksi
• Lasten kotihoidon tuki (hoitoraha ja hoitolisä)
• Joustava hoitoraha (puolison saama etuus ei vaikuta)
• Työeläkelakien mukainen osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki
• Työeläkelakien mukainen osa-aikaeläke
• Luopumiseläke ja luopumiskorvaus
• Kansaneläkelain 12 § 4 momentin mukainen sokeuden tai liikuntakyvyttömyyden perusteella maksettava kansaneläke ja esimerkiksi tätä eläkettä täydentämään myönnetty takuueläke
• Sotilasvammalain mukainen päiväraha, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella
• Tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke (elinkoron täydennyskorko), jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella
• Liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus
• Tapaturmaeläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella
• Työnantajan järjestämä vapaaehtoinen eläke tai lisäeläke
• Toisesta valtiosta saatu eläke tai muu etuus täyden tai osittaisen työkyvyttömyyden perusteella
• Rikosvahinkolain mukainen ansionmenetyskorvaus
• Potilasvahinkolain mukainen korvaus työansion menetyksestä (eläke)
• Opintotuki (jos Kela ei ole perinyt etuutta takaisin) ja asumislisä
• Vanhuuseläke, jota ei ole myönnetty täysien palvelusvuosien perusteella
• Elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa, joka on myönnetty tapaturmavakuutuslain perusteella ja jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella

Päivärahan maksun estävät etuudet

• Sairausvakuutuslain perusteella myönnetty sairauspäiväraha tai osasairauspäiväraha
• Ansionmenetyskorvaus kuntoutustoimenpiteiden ajalta
• Ansiomenetyskorvaus tapaturmavakuutuksen tai sotilasvammalain perusteella
• Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke
• Vanhuuseläke täysien palvelusvuosien perusteella
• Yksilöllinen varhaiseläke
• Työkyvyttömyyseläke tai muu täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnetty etuus
• Kuntoutustuki ja kuntoutusraha
• Työttömyyseläke
• Takuueläke, joka on myönnetty täydentämään kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä
• EU/ETA-maasta myönnetty vanhuuseläke, kun se voidaan rinnastaa Suomessa myönnettyyn eläkkeeseen
• Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainraha
• Erityishoitoraha
• Aikuiskoulutuslakiin perustuva koulutustuki
• Lain tai työehtosopimuksen mukainen irtisanomisaika, jolta olisi maksettava palkkaa

Jos jäsen saa kansaneläkettä kansaneläkelain 22 §:n 2 momentin perusteella, tai jotakin muuta lakisääteistä etuutta, jota edellä ei ole mainittu, hänen päivärahansa pienenee etuuden verran.

Maksamme ansiopäivärahaa yritystoimintansa lopettaneille kassan jäsenille. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on työtön, kun hänen yritystoimintansa on todistettavasti lopetettu tai kun yrityksessä työskentely on hänen osaltansa päättynyt työttömyysturvalaissa edellytellä tavalla. Yrityksen lopettamisen käsite työttömyysturvassa taas riippuu yritysmuodosta ja kokonaisuudesta. Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.

Ansiopäivärahalla on vähimmäismäärä. Vähimmäismäärää koskevan säännön myötä ansiopäiväraha maksetaan aina vähintään peruspäivärahan suuruisena. Peruspäivärahaa ei porrasteta.

Jos päivärahan määrä on ennen porrastusta samansuuruinen peruspäivärahan kanssa, porrastus ei vaikuta päivärahaan.

Ansiopäiväraha porrastetaan myös osittaisen työskentelyn ajalta. Porrastuksen 40 ja 170 päivän määräajat täyttyvät kuitenkin hitaammin osittaisen työskentelyn aikana.

Esimerkki:
Täysi päivärahasi on 70 euroa päivässä. Teet osa-aikatyötä siten, että saat soviteltua päivärahaa työn ajalta 35 euroa päivässä. Porrastuksen 40 päivän määräajan täyttyminen kestää 80 päivää.

Silloin, kun päivärahaan tehdään yhtä aikaa vähennys osittaisen työn palkan ja porrastuksen perusteella, porrastusta koskeva vähennys tehdään ennen työtuloa koskevaa vähennystä. Voit arvioida päivärahasi määrän porrastusta ja työtuloa koskevien vähennysten jälkeen TYJ:n päivärahalaskurilla.

Esimerkki:
Täysi päivärahasi on 70 euroa päivässä. Olet saanut päivärahaa niin kauan, että tasoa alennetaan porrastuksen vuoksi. Porrastettu päivärahasi on 56 euroa päivässä. Saat työtuloa 430 euroa kuukaudessa. Työtulon päiväkohtainen vähentävä vaikutus on 10 euroa. Päivärahan tasoksi tulee 46 euroa.

Ansiopäivärahasi porrastetaan, eli se alenee kahdessa vaiheessa, jos yritystoimintasi on päättynyt ja työttömyytesi alkanut 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Jos saat päivärahaa sillä perusteella, että olet sivutoiminen yrittäjä tai yrityksessä työskentelysi on päättynyt, päivärahaasi aletaan porrastaa yritystoiminnan lopettamista seuraavan 40 maksetun päivän jälkeen, jos yritystoimintasi myöhemmin päättyy. Jos olet toiminut palkansaajana ja työttömyytesi on alkanut 2.9.2024 tai sen jälkeen, porrastusta sovelletaan kohdallasi, mikäli olet saanut palkansaajan työssäoloehtoa kerryttävää palkkaa syyskuussa 2024 tai sen jälkeen.

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on

1. YEL- ja MYEL-vakuutusvelvollinen (pois lukien apurahansaaja)
2. TyEL-vakuutettu yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän
   • omistaa yksin vähintään 15 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
   • omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Lisäksi yrittäjän eläkevakuutuksen perusteena olevan työtulon on oltava vähintään 15 481 euroa vuodessa. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

Jos asemasi yrittäjänä on sinulle epäselvä, otathan neuvontaamme yhteyttä asian selvittämiseksi.

Kysymme YEL-vakuutustasoasi, sillä voit liittyä Yrittäjäkassaan, jos eläkevakuutuksesi (YEL/MYEL/TyEL) perusteena oleva vuosityötulo on vähintään 15 481 € vuonna 2026.

Määrittelemme päivärahasi sen vakuutustason perusteella, jonka mukaan olet vakuuttanut itsesi Yrittäjäkassassa 15 kuukauden ajan ennen työttömyyttäsi. Kassaan valitsemasi vakuutustaso ei saa olla suurempi kuin lakisääteisen eläkevakuutuksesi vahvistettu vuosityötulo (YEL-, MYEL-vuosityötulo tai osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-vuosipalkka).

Emme tarkista YEL-vakuutuksesi perusteena olevan vuosityötulon tasoa emmekä saa suoraan tietoa YEL-vakuutuksesi vuosityötuloon tehdyistä muutoksista. Jäsenenä vastaat siis itse siitä, että vakuutustasosi on oikean suuruinen.

Voit liittyä Yrittäjäkassaan, jos otat itsellesi yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL). YEL-vakuutuksesi vuosityötulon tulee olla vähintään 15 481 € vuonna 2026.

Sinun tulee vakuuttaa itsesi päätoimen mukaan. Jos toimit sekä päätoimisena palkansaajana että päätoimisena yrittäjänä, voit itse valita, kuulutko Yrittäjäkassaan vai palkansaajakassaan. Voit liittyä Yrittäjäkassaan, jos eläkevakuutuksesi vuosityötulo on vähintään 15 481 € vuonna 2026.

Et voi kuulua kahteen eri työttömyyskassaan yhtä aikaa. Valtuuta liittymislomakkeessa uusi kassa lähettämään eroilmoitus edelliseen kassaan. Jos siirryt palkansaajakassasta Yrittäjäkassaan kuukauden sisällä yritystoimintasi alkamisesta, työttömyysturvasi voi säilyä katkottomana.

Yrittäjäkassaan voi liittyä henkilö, joka täyttää työttömyysturvalain mukaisen yrittäjämääritelmän ja jonka eläkevakuutuksen (YEL/MYEL/TyEL) perusteena oleva vuosityötulo on vähintään 15 481 € vuonna 2026.

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti velvollinen ottamaan lakien mukaisen vakuutuksen.

Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään TyEL-vakuutettua henkilöä,

1) joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

2) joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

3) joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

4) joka edellä 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä itsellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta.

Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos henkilö tai hänen perheenjäsenensä tai henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa väliyhteisöstä vähintään 50 % tai heillä on vastaava määräämisvalta.

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa.

Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja avopuoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa (vanhemmat ja lapset) ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa.

Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmä rakentuu omistaa ja työskentelee -periaatteelle. Pelkkä omistaminen ei tee henkilöstä yrittäjää vaan yrityksessä on myös työskenneltävä.

Lyhytaikainen sairastuminen ei vaikuta oikeuteesi saada työttömyyskorvausta. Merkitse kuitenkin päivärahahakemukselle, jos olet sairas. Selvitä myös oikeutesi sairauspäivärahaan. Sitä haetaan Kelasta tai joissakin tapauksissa vakuutusyhtiöstä.

Työttömyyspäivärahaa ei makseta pitempiaikaisen sairauden tai pysyvämmän työkyvyttömyyden ajalta. Yrittäjäkassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa niiltä päiviltä, jotka ovat Kelan sairauspäivärahan omavastuuaikaa. Jos sairaus jatkuu vielä tämän jälkeen, kassan jäsen saa ainoastaan Kelan sairauspäivärahaa, ei työttömyysturvaa. Ilmoita sairastumisestasi työvoimaviranomaiselle.

Jos sairastuminen on niin vakavaa, että joudut sairaalaan tai muuhun laitoshoitoon, ilmoita myös siitä hakemuksessa. Kun olet laitoshoidossa, et lain mukaan ole työmarkkinoiden käytettävissä. Tällaisella ajalla sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Lähetä kassaan päivärahahakemus Kelan maksaman sairauspäivärahan omavastuupäiviltä. Kassa saa sairauspäivärahatiedot suoraan Kelasta. Jos vakuutusyhtiö maksaa korvauksia työkyvyttömyyden tai tapaturman takia, kassa tarvitsee kopion vakuutusyhtiön päätöksistä.

Yrittäjäkassa ei maksa sairauspäivärahaa. Jos sairastut yrittäjänä, hae Kelasta sairauspäivärahaa. Kela maksaa sairauspäivärahaa enintään 300 arkipäivän verran.

Hae meiltä huojennettua jäsenmaksua yli kuukauden pituisilta sairausjaksoilta. Oikeus huojennettuun jäsenmaksuun alkaa seuraavasta täydestä kalenterikuukaudesta. Huojennettuun jäsenmaksuun oikeuttavalta ajalta ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa.

Kyllä, työttömyyskassan jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ei voi enää vähentää verotuksessa ja muutoksen vuoksi myöskään työttömyyskassojen jäsenmaksuja ei enää ole merkitty verokortille, vaikka ne ovat edelleen vähennyskelpoisia.

Työttömyyskassojen jäsenmaksut otetaan kuitenkin huomioon vuoden 2026 lopullisessa verotuksessa. Kassat ilmoittavat verovuonna maksetut jäsenmaksut puolestasi Verohallinnolle.

Eläkkeellä et voi saada ansiopäivärahaa. Maksamme päivärahaa pääsääntöisesti sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana täytät 65 vuotta. Voit irtisanoa Yrittäjäkassan jäsenyyden lähettämällä meille viestin jäsensivuillasi tai täyttämällä erolomakkeen. Jos et irtisano jäsenyyttäsi nyt, laskutamme edelleen huojennetun jäsenmaksun sinulta (3 €/kk).

Vaikka sinulla ei voi olla oikeutta ansiopäivärahaan, voit jäsenenä hyödyntää kassan muita palveluita.

Muut palvelumme 
Tarjoamme ansiopäivärahan lisäksi muitakin palveluita jäsenillemme. Jos haluat, voimme soittaa sinulle palveluihin liittyen. Yhteydenottopyynnön voit jättää viestillä jäsensivuilta. 

KoulutusOnline 
Tarjoamme jäsentemme käyttöön Helsingin seudun kauppakamarin koulutusalusta KoulutusOnlinen. KoulutusOnlinesta löydät webinaaritallenteita esimerkiksi taloushallinnosta, verotuksesta, kansainvälistymisestä, työsuhteista, johtamisesta, myynnistä, tietotekniikasta ja digitaidoista. Kaikkiin koulutuksiin voi valita tekoälyn tekstityksen. Kielivaihtoehtoina tekstityksissä ovat suomi, ruotsi ja englanti. 

Webinaarit 
Tarjoamme sinulle jäsenetuna webinaareja. Webinaareissamme oman alansa huippuluennoitsijat johdattavat sinut kiehtovien aiheiden pariin. Saat kutsun ja ilmoittautumisohjeet webinaareihin sähköpostiisi.  

Tietopankki 
Koulutusalustan lisäksi loimme tietopankin, joka ohjaa yrittäjyyden eri vaiheissa olevia yrittäjiä eteenpäin. Tutustu tietopankkiin verkkosivustollamme täältä.

Jos saat osatyökyvyttömyyseläkettä tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, sinun kannattaa jäädä kassan jäseneksi. Mikäli jäät työttömäksi, mahdollinen työttömyyspäiväraha määritellään ensisijaisesti osatyökyvyttömyyseläkettä edeltäneen vakuutustason ja eläkevakuutuksen vuosityötulon perusteella.

Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään mahdollisesta työttömyyspäivärahasta. Ilmoita meille viestillä Jäsensivuilla, jos alat saada osatyökyvyttömyyseläkettä. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei estä päivärahan maksamista eikä pienennä sen suuruutta.

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa pääsääntöisesti enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana täytät 65 vuotta.

Useimmissa tapauksissa sinun kannattaa säilyttää kassan jäsenyys ja kerryttämäsi työssäoloehtokuukaudet. Jos YEL- tai MYEL-työtulosi tai TyEL-palkkasi on alle 15 481 € (vuoden 2026 tasossa) tai eläkevakuutus ei ole voimassa, et voi kerryttää uutta työssäoloehtoa. Säilyttämällä kassan jäsenyyden voit kuitenkin säilyttää aikaisemmin kerryttämäsi työssäoloehdon. Ennen huojennusta kerryttämäsi työssäoloehtokuukaudet säilyvät pääsääntöisesti voimassa niin kauan kuin ne mahtuvat viimeisten 48 kuukauden sisään.

Näissä tapauksissa voit hakea huojennettua jäsenmaksua jäsensivuillasi. Toimita hakemuksen liitteeksi vakuutusyhtiön todistus YEL-/MYEL-vakuutuksen vahvistetusta vuosityötulosta tai palkkatodistus (TyEL-vakuutetut). Pelkkä oma ilmoitus ei ole riittävä eikä kassaan tule toimittaa esim. lääkärintodistuksia.

Lähetä asiasta viesti jäsensivuillasi. Vuoden 2026 alusta lähtien uutta työssäoloehtoa kertyy vain kun vakuutustaso ja YEL-/MYEL-/TyEL-vakuutuksen vuosityötulo ovat vähintään 15 481 €. Et voi ilmoittaa kassaan korkeampaa vakuutustasoa kuin mikä YEL-/MYEL-/TyEL-vakuutuksesi vuosityötulo on.

Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (37,21 euroa v. 2026) ja lopusta rahoituksesta vastaa Yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työllisyysrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas Yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia.

Lisäksi Yrittäjäkassan tasoitusrahaston pitää olla merkittävästi suurempi kuin palkansaajakassalla. Yrittäjäkassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa on oltava Finanssivalvonnan vahvistama vähimmäismäärä (250 %), mikä tarkoittaa, että Yrittäjäkassa selviytyy hallintokuluistaan sekä omalla vastuullaan olevista etuusmenoistaan kahden ja puolen vuoden ajan ilman jäsenmaksutuloa. Palkansaajakassalla tasoitusrahaston pitää olla vähintään 100 %.

Erilaisen rahoituspohjan vuoksi Yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on vuonna 2026 1,7 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 9 600 euron ylittävästä osasta.

Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL, MYEL, TyEL) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 15 481 euroa. Jäsenmaksulaskurilla voit laskea jäsenmaksun suuruuden.

Finanssivalvonta vahvistaa Yrittäjäkassan jäsenmaksun kassan esityksen pohjalta. Työttömyyskassan jäsenmaksu on määrättävä siten, että se yhdessä rahoitusosuuksien kanssa riittää työttömyyskassan sitoumusten täyttämiseen eli etuuksien maksuun. Lisäksi jäsenmaksua vahvistettaessa on otettava huomioon se, että työttömyyskassalla tulee olla työttömyyskassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahasto, johon siirretään työttömyyskassan vuotuinen ylijäämä.

Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (37,21 euroa v. 2026) ja lopusta rahoituksesta vastaa Yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työllisyysrahaston osuus. Palkansaajakassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas Yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia. Erilaisen rahoituspohjan vuoksi Yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun.

Paperiset laskut
Lähetämme paperiset laskut sinulle postitse kerran vuodessa viitelistana joulu-helmikuun aikana. Lasku sisältää kaikki maksuerät joko 1, 4 tai 12 erää valintasi mukaan.

Jos haluat eroon paperilaskuista, voit siirtyä e-laskutukseen. Näin otat e-laskun käyttöösi:

1. Kirjaudu henkilökohtaiseen verkkopankkiisi.
2. Valitse laskuttajaksi Yrittäjän Työttömyyskassa, ja kirjaa yksilöintitiedoiksi henkilötunnuksesi.
3. Saat jatkossa laskut verkkopankkiisi.

e-laskut
Sähköiset e-laskut lähtevät verkkopankkiisi aina hyvissä ajoin ennen eräpäivääsi yksi erä kerrallaan.

Jäsensivuilla voit seurata hakemuksen käsittelyä, täyttää päivärahahakemuksen ja lähettää liitteitä ja viestejä. Voit myös tehdä jäsenyyteesi liittyviä muutoksia ilmoittamalla meille muutoksesta viestillä.  Kirjaudu Jäsensivuille henkilökohtaisilla pankkitunnuksillasi.

Löydät laskusi jäsensivujen Tilannetiedot-välilehdeltä. Kopion postitse toimitetusta viitelistasta löydät jäsensivujesi Viestit-välilehdeltä kohdasta Muut viestintä.

Yrittäjäkassan jäsenenä saat kassaan yhteyden Jäsensivuillasi tai puhelimitse 09 622 4830. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Yrittäjäkassa, PL 86, 00251 Helsinki.

Jos et kuulu kassaan, voit soittaa meille numeroon 09 622 4830 tai lähettää sähköpostia neuvonta@yrittajakassa.fi.