Kategoria: Yrittäjätarinat

  • Ympäristövaikuttajalle kunniamaininta

    Ympäristövaikuttajalle kunniamaininta

    Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestetyn Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailun kunniamaininta myönnettiin tamperelaiselle yksinyrittäjälle, Moona Kansaselle. Kansasen Piece of Jeans -yritys pyrkii minimoimaan tekstiilijätteen määrää uusiokäyttämällä vanhaa farkkukangasta. Kansasen suunnittelema ruutumallinen tilkkukuosi on mallisuojattu EU-alueella.

    VANHASTA UUTTA

    Tammikuussa 2022 Piece of Jeans viettää kolmivuotissyntymäpäiväänsä. Idea yrityksen perustamisesta ehti kuitenkin kypsyä pienyrittäjän mielessä pidempään. ”Jo kymmenen vuotta sitten havahduin huomaamaan, kuinka nopeasti farkut tuppasivat hajoamaan haaroista ja reisistä”, Kansanen toteaa. Yrittäjää turhautti erityisesti se, kuinka paljon ehjää materiaalia rikkinäisissä housuissa oli yhä jäljellä. Koska farkkujen paikkaaminen haaroista tuntui hankalalta, Kansasen mielessä syttyi idea: mitä jos paikkaa pyrkisikin korostamaan sen piilottamisen sijasta. Näin syntyi Piece of Jeans -farkuille ominainen tilkkudesign.

    Kuvassa Piece of Jeans -farkuille ominainen tilkkukangas
    Kansasen suunnittelema tilkkudesign on mallisuojattu EU-alueella.

    Juuri ympäristö- ja vastuullisnäkökulma motivoi Kansasta yrittäjyydessä. Tekstiilijätteen hyödyntämisen lisäksi myös tuotanto-olosuhteissa pienyrittäjä pyrki etenemään vastuullisuuskärki edellä. Alussa farkkuja valmisti pienempi ompelimo Tampereella, mutta tilausmäärien kasvettua tuotanto siirtyi suomalaisomisteiseen yritykseen Puolaan. Kansaselle oli tärkeää, että kriteerit turvallisista valmistusolosuhteista täyttyisivät myös ulkomailla.

    KOULUTUS SEURASI KÄYTÄNTÖÄ

    Ensi alkuun Kansanen pyöritti farkkubisnestä sivutoimisena yrittäjänä arkkitehtiopintojen ollessa kesken. Kun Kansanen valmistui kesäkuussa 2020, hän kuitenkin siirtyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Samalla toiminimi muutettiin osakeyhtiöksi. Mikä täysipäiväisessä yrittäjyydessä sitten oikein houkutteli? ”Itselleni yrittäjyyden mukanaan tuoma vapaus ja vastuu sopii", Kansanen pähkäilee. ”On mukavaa, kun pystyy luovimaan omat menot helposti ilman tiukkaa sitoutumista ennalta sovittuun aikatauluun."

    Sekä sivu- että päätoimiseen yrittäjyyteen on kuitenkin liittynyt erinäisiä opinkappaleita. ”Erityisesti yrittäjyyden alkutaival oli täynnä utua ja epäselvyyttä. Ihan urani alussa sain apua esimerkiksi Tampereen Uusyrityskeskuksesta. Heillä oli tarjota paljon paukkuja ja neuvontaa aloittelevalle yrittäjälle. Olen myös mukana erilaisissa sosiaalisen median yrittäjäryhmissä, joista on tarvittaessa saanut apua. On rohkaisevaa huomata, että näissä yhteisöissä monet muutkin kysyvät neuvoa matalalla kynnyksellä."

    Parhaillaan Kansanen suorittaa kahta yrittäjyyteen liittyvää koulutusta, liiketoiminnan erikoisammattitutkintoa sekä yrittäjän ammattitutkintoa. ”Omalla kohdallani asiat ovat menneet ikään kuin käänteisessä järjestyksessä, sillä koulutus on seurannut käytäntöä.”

    VASTUULLISUUDEN HINTA

    Yksi peruste kunniamaininnan myöntämiselle oli nimenomaan ympäristö- ja kierrätysnäkökulman huomioiminen liiketoiminnassa. ”Koen työni merkitykselliseksi, sillä sen avulla saadaan tuhansia kiloa farkkua uusikäyttöön. Myös kuluttaja pystyy samaistumaan siihen, että hyvään tarkoitukseen lahjoitetuilla farkuilla voi olla kokonaisuuden kannalta isokin merkitys", tuumaa yrittäjä. Kansanen kertoo kuitenkin pohtineensa myös oman yrityksensä jätteen minimoimista, ja sitä, miten farkuista saisi hyödynnettyä lahjekankaan lisäksi mahdollisimman tehokkaasti myös muun materiaalin.

    ”Itsellenikin tuli yllätyksenä se, kuinka kallista on olla vastuullinen."

    Moona Kansanen

    Lisäksi Kansanen pohtii vastuullisen vaatteen hintalappua. ”Itsellenikin tuli yllätyksenä se, kuinka kallista on olla vastuullinen. Sittemmin olen ymmärtänyt, mikä siellä hinnan takana maksaa silloin kun vanhasta tehdään uutta.” Kansasen mukaan on hankalaa määritellä, milloin joku voi todeta olevansa oikeasti vastuullinen eikä vastuuta kierrätyksestä tai ympäristöystävällisyydestä tulisi sysätä yksinomaan kuluttajien harteille. ”Haluaisin heittää palloa päättäjille ja kysyä, olisiko vastuullisen muodin hintaa mahdollista hilata alemmas esimerkiksi verohelpotuksin. Näin myös vähävaraisemmille suotaisiin mahdollisuus ostaa muuta kuin pikamuotia.”

    Kuvassa yrittäjä Moona Kansanen
    Moona Kansaselle myönnettiin kunniamaininta Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailussa.

    ”VERKOSTOIDU, PYYDÄ APUA JA TURVAA SELUSTASI"

    Vaikka Kansasen liikevaihto ja tilausmäärät ovat kasvaneet tasaisesti, myös yritystoiminnan ailahtelevuus mietityttää tamperelaista aika ajoin. Yrittäjä on hiljalleen tajunnut, että kaikki ei olekaan omissa käsissä. ”Mitä jos ompelimo sattuisi vaikka palamaan?” Toisaalta myös alkuun yksinkertaisilta tuntuneet asiat ovat osoittautuneet odotettua monimutkaisemmiksi. ”Mikäli mielii kansainvälistyä, täytyy tuntea eri maiden lainsäädäntöä ja direktiivejä.”

    Kansasella on kuitenkin haluja kasvattaa ja laajentaa liiketoimintaansa esimerkiksi ulkomaille. ”Suomessa ei ole tullut vastaavantyyppisiä toimijoita vastaan, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa tekstiilijätettä hyödyntäviä yrityksiä on enemmän”. Kansasella on myös paljon konkreettisempi haave: ”Olisi mahtavaa, mikäli omia farkkuja alkaisi tulla katuvirrassa vastaan entistä enemmän.”

    Kansanen kannustaakin ihmisiä kokeilemaan ja yrittämään rohkeasti. Kaikki toiminta lähtee yrittäjän mukaan pienestä. ”Ei kannata ottaa siitä paineita, että pitäisi myydä esimerkiksi heti ensimmäisen vuonna paljolla”. Verkostoidu, pyydä apua ja turvaa selustasi ovat Kansasen kolme konkreettista vinkkiä aloittelevalle yrittäjälle. Esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyys sekä riittävän suuren YEL-vakuutuksen hankkiminen ovat hyviä keinoja selustan turvaamiseksi. Yrittäjä myös korostaa verkostoitumisen ja avun pyytämisen merkitystä. ”Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin tai ilman apua”, hän pähkäilee. ”Tärkeintä on se, että on intohimoa ja tykkää siitä mitä tekee – sillä pääsee pitkälle”, Kansanen summaa.

    Tästä pääset kurkkaamaan Piece of Jeans -kotisivuja.

    Teksti: Katariina Bergström

  • Laura Salonen on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021

    Laura Salonen on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021

    Yrittäjäkassa järjesti kesäkuussa kuudetta kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan haussa oli rohkea, idearikas, lannistumaton puurtaja, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä. Ei edes korona-aikana. Kampanjan kasvona toimi bluesmuusikko ja yrittäjä Erja Lyytinen.

    - Kilpailuun tuli toistasataa hyvin perusteltua ehdotusta, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjän, joka ryhtyi hetken mielijohteesta, juuri ennen koronan alkamista, juustokauppiaaksi, jotta Helsingin Vanhassa Kauppahallissa säilyisi juustomyymälä. Raatimme vakuuttui hänen rohkeudestaan, luovuudestaan, sinnikkyydestään ja innovointikyvystään. Tämän vuoden uhkarohkein Yrittäjä on Laura Salonen, Juustoansa Oy, kertoo Jokinen ja jatkaa  

    -Lauran usko omaan tekemiseen ja rautainen asenne ei ole horjunut koronankaan edessä, vaan hän innovoi ja kehitti mm. juustotaxin, jonka avulla hänen yrityksensä pysyi pystyssä, kun asiakkaat katosivat viime vuoden koronarajoitusten myötä.

    Kivijalkamyymälää pyörittävä, siuntiolaistunut Laura Salonen oli todella liikuttunut ja iloinen kuullessaan valinnastaan.

    -Tämä oli hieno yllätys. Tuntuu tietysti hyvältä saada tunnustusta työstään, vaikken sellaista ole odottanutkaan, toteaa liikuttuneen onnellinen voittaja.

    - Viimeiset 1,5 vuotta yrittäjänä on ollut ihan hurjaa koronan tultua ja kuluttajakäyttäytymisen siihen reagoitua. Yrittäjyysaikani on vaatinut valtavasti uuden kehittämistä, reagointia, kokeilua, välillä jopa uhka- ja tyhmänrohkeasti, hurjasti töitä, ponnisteluja ja epäonnistumisiakin. Silti olen yrittänyt pitää positiivisen fiiliksen yllä, vaikka henkisesti onkin ollut raskasta, kertoo Salonen.

    Hyppy tuntemattomaan

    Laura Salonen aloitti yrittäjänä aivan erilaisessa maailmantilanteessa ja jo hyppy uudelle alalle sekä yrittäjyyteen itsessään oli jo valtava elämänmuutos. Helsingin Vanha kauppahalli on Helsingin tunnetuimpia käyntikohteita, niin turistien kuin paikallisten keskuudessa ja näin ollen todella vaativa paikka uudelle yrittäjälle.

    - Alku oli niin lupaava, että reilun kahden kuukauden yrittäjyyden jälkeen siirsin Juustoansan tuplasti kookkaampaan, mutta kalliimpaan liiketilaan. Juuri kun sain toiminnan kunnolla käyntiin, iski korona. Yritän olla pelkäämättä epäonnistumisia ja uskallan kokeilla kaikkea mahdollista. Helpotusta tuo se, että yrittäjänä olen vastuussa vain itselleni tekemistäni kokeiluista ja niiden onnistumisista. Siksi voi toteuttaa hulluimmatkin ideat ilman isompia komiteamietintöjä, Salonen kertoo ja jatkaa.

    -Esimerkiksi sosiaalinen media on ollut Juustoansalle ja itselleni elintärkeä brändin rakentamisessa sekä yrityksen tunnettuuden rakentamisessa. Juustoansan some-yhteisö on myös pitänyt minua pinnalla henkisesti vaikeina aikoina ja näen yhteisön jäsenet tietynlaisina sparraajina, joilta saa samalla suoran palautteen. Juustoansan fanit ovat yhtä kuin Juustoansa ja tämä hyvänmielen brändi sekä yhteisö on selvinnyt yhdessä myös korona-ajan yli käsi kädessä kulkien, Salonen kertoo tunteikkaasti.

    Työn imua yrittäjyydestä

    Ennen yrittäjyyttä Salonen toimi media- ja viestintäalan sekatyöläisenä. Hän pelkäsi epäonnistumisia ja eli vain työlleen.

    - Entisessä elämässäni, siis ennen Juustoansaa, olin vuosia kiireinen, väsynyt, stressaantunut, ja pahimpana kaikesta, en oikein läsnä missään. Pelkäsin epäonnistumisia. Ajatukseni olivat aina tulevassa, tai märehtimässä jo menneitä asioita, mutta koskaan ei läsnä tässä hetkessä.

    - Elin silloin liian paljon työlle.  En miettinyt enempää elämää, enemmänkin vain työtä. Yrittäjyys mahdollistaa minulle tasapainoisemman elämän. Olen onnellinen tästä urasta ja työstä, jota saan tehdä, ja koen oloni hyvin etuoikeutetuksi siitä ilosta, jota saan työssäni ihmisille tarjota.

    -Suurin kiitos tästä tittelistä ja yrittäjyyden mahdollistamisesta kuuluukin perheelleni. Ilman heitä olisin varmaan heittänyt niinä vaikeimpina hetkinä ehkä pyyhkeen kehään. Nyt jaksan joka aamu herätä innokkaana sekä kannustavassa ilmapiirissä tekemään asioita yritykseni ja sen työntekijöiden eteen. Silleen uhkarohkeasti, koska titteli vaatii tekoja, tuumaa pilke silmäkulmassa onnellinen Vuoden 2021 Uhkarohkein yrittäjä Laura Salonen.

    Tämän vuoden kilpailussa Yrittäjäkassan raati halusi myös antaa kunniamainintoja inspiroiville yrittäjille. Kunniamaininnat kilpailussa saivat:

    MiiaMatilda Oy

    Taina Joki-Sipilä

    Reijo Joki-Sipilä

    Piece Of Jeans Oy

    Moona Kansanen

    Edellisvuosien voittajat:

    2016 GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila. 

    2017 FitFarm, Jutta Larm

    2018 LeaseGreen Oy, Tomi Mäkipelto.

    2019 Kiffel Oy, Jenni Parpala

    2020 Luhangan kyläkauppa Oy, Jarno Ankerman

    Kuvat: Pyry Pietiläinen
  • Ansiopäiväraha auttoi yrittäjyyden jälkeen

    Ansiopäiväraha auttoi yrittäjyyden jälkeen

    Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.

    Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.

    Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui

    Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

    Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.

    - Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.

    Päiväraha antoi aikaa toipua

    Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.

    Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.

    - Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.

    Takaisin asiakaspalvelutyöhön

    Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.

    - Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.

    Teksti: Johanna Haveri

  • Jarno Ankerman jätti kaupunkilaiselämän ja ryhtyi Manner-Suomen pienimmän kunnan kyläkauppiaaksi

    Jarno Ankerman jätti kaupunkilaiselämän ja ryhtyi Manner-Suomen pienimmän kunnan kyläkauppiaaksi

    Maailman ja työelämän muutospyörteissä yrittäjiltä vaaditaan entistäkin enemmän uskallusta ottaa riskejä ja toteuttaa ennakkoluulottomasti omia yritysideoita. Vuoden 2020 uhkarohkeimpana yrittäjänä palkittu Jarno Ankerman tietää, miltä hyppy tuntemattomaan tuntuu – espoolaisen työt rakennus- ja kuljetusalan tehtävissä vaihtuivat luhankalaisen kyläkaupan pyörittämiseen ja siivittivät yrittäjän samalla koko kunnan elävöitymisen keulakuvaksi.

    ”Kyläkauppa tuntui aluksi hullulta ajatukselta”

    Ankermanin matka kyläkauppiaaksi alkoi, kun hän vuonna 2012 vieraili ensimmäistä kertaa Luhangan kunnassa ja palasi vierailultaan kotiin paikallisen rantatontin omistajana. Lapista alun perin kotoisin oleva kauppias kertoo, ettei koskaan suunnitellut muuttavansa pääkaupunkiseudulta pikkupaikkakunnalle, mutta ”Luhanka otti heti omakseen”.

    Pieneen, vain vajaan 700 asukkaan kuntaan Ankerman rakensi aluksi vapaa-ajan asunnon, joka muuttui kuitenkin pysyväksi kodiksi jo vuonna 2018. Asuttuaan Luhangan maalaisidyllissä puolen vuoden ajan, Ankerman sai idean paikallisen kyläkaupan ostamisesta. Hän ryhtyi tuumasta toimeen nopeasti – siitäkin huolimatta, että Luhangan ainoan kaupan myyntilukemat olivat viimeisimpinä vuosina olleet hieman alavireisiä.

    – Kysyin vanhalta kauppiaalta, olisiko hän halukas myymään kaupan, vaikka kyläkauppa tuntuikin aluksi hullulta ajatukselta. Kolmesta neljään kuukautta siinä lopulta meni, että pääsimme vanhan kauppiaan kanssa sopimukseen. Vetovastuu siirtyi minulle syyskuun alussa 2018 ja saman vuoden joulukuussa aloitin tilan remontin.

    Rohkeaa ja nopeatempoista uudistamista

    Elintarvikeala ei ollut Ankermanille ennestään täysin tuntematon: ensikosketuksen yrittäjyyteen hän sai itse asiassa perustaessaan aikoinaan 90-luvun laman seurauksena elintarvikekioskin Espooseen. Myöhemmin Ankerman kerrytti kokemusta rakennusalan yrittäjänä.

    Vahva rakennusalan osaaminen vauhditti kyläkaupan laajojen kehityshankkeiden toteutusta, ja kauppias onkin onnistunut kahdessa vuodessa uudistamaan lähes koko tontin. Ensitöikseen Ankerman kunnosti kaupan yhteydessä sijaitsevan ravintolan terasseineen, ruoppasi ja maisemoi sataman sekä rakensi vierasvenelaiturin tankkauspisteineen. Viime vuonna virallisen kyläkaupan tittelin ansaitsemaan kauppaan on tullut pieni palvelukeskus, josta löytyvät Matkahuollon pakettipalvelut, asiamiesposti, Veikkauksen pelipiste ja Alkon tilauspiste. Tänä kesänä Ankerman avasi hostellin täydentämään palvelukokonaisuutta.

    – Halusin saada remontit nopeasti valmiiksi. Uudistukset ovat tuoneet lisää asiakkaita ja arvioisin, että noin yhdeksän kymmenestä vierailevasta veneilijästä käyttää kaupan tai ravintolan palveluita. Kaiken lisäksi naapurit ympärillä ovat innostuneet ehostamaan tonttejaan siinä missä minäkin.

    Kunnalle kyläkauppa on tärkeä elinehto

    Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä kertoo, että kunnalle Ankermanin uuteen uskoon laittama kyläkauppa oheispalveluineen on tärkeä elinehto. Sen lisäksi, että uudistunut palvelukokonaisuus houkuttelee paikalle mökkeilijöitä ja ulkopaikkakuntalaisia pidemmänkin matkan päästä, se on merkittävä paikallisten asukkaiden työllistäjä ja oivallinen paikka järjestää erilaisia tapahtumia.

    – Kyläkauppiaan kaltaisten yrittäjien ansiosta kunnan taloudellinen tilanne pysyy vakaana, kun isojen työnantajien sijaan pienyrittäjät työllistävät asukkaita ja itsensä. Pienessä kunnassamme on verrattain paljon eri alojen yrittäjiä ja pikkuhiljaa myös yritysyhdistyksen toiminta on jälleen aktivoitumassa, Kärnä lisää.

    – Kunta on suhtautunut kaikkiin projekteihini erittäin myönteisesti. Rakennusluvat olen saanut parissa viikossa ja yrittäjänä minua on kohdeltu kuin silkkihansikkain, Ankerman kehuu vastineeksi.

    Kyläkauppias nauttii yrittäjän arjesta

    Kysyttäessä tulevaisuuden suunnitelmista, Ankerman kertoo hymyillen aikovansa ainakin muutaman vuoden ajan huilia remonttiprojektien suhteen ja keskittyä nauttimaan yrittäjän arjesta Luhangassa. Kyläkauppa oheispalveluineen työllistää Ankermania viikon jokaisena päivänä, joista 2–3 päivää hän työskentelee kaupan kassalla. Kesäsesongin aikaan vilkastuva ravintolatoiminta vaatii paljon työtunteja ja lisätyövoimaa.

    – Uskon, että mökkikausi pitenee ja vilkastuu entisestään tulevaisuudessa, kun koronapandemian seurauksena etätyöskentelyn mahdollisuudet kasvavat.

    Kiireistä yrittäjän arkea tasapainottavat asiakaskohtaamiset, joissa kyläkauppias on omimmillaan: kuulumiset vaihdetaan rauhassa ja jokainen asiakas saa henkilökohtaista palvelua. Kiire unohtuu nopeasti myös Ankermanin mielenkiinnon kohteiden – veneilyn ja moottoripyöräilyn – parissa.

    Kauppias vihjailee kuitenkin lopuksi, että uusia kehityshankkeita saattaa tulevaisuudessakin olla luvassa:

    – Tuossa rakennuksen takana näkyy vanha makasiini, jonka ullakkoa voisi kunnostamisen jälkeen hyödyntää vaikka kesämajoituspaikkana.

    Aika näyttää, mitä kaikkea Luhangan kyläkaupasta vielä tulevaisuudessa löytää.