Avainsana: yrittäjyys

  • Startup-yrittäjäksi kesken koronakriisin

    Startup-yrittäjäksi kesken koronakriisin

    Joni Liikanen on tuore startup-yrittäjä. Liikanen perusti kesken koronakriisin tapahtuma-alan alustapalvelun, Happensin. Happens on palveluntarjoaja, jonka kautta kuluttajat voivat löytää kaiken tapahtumaan tarvittavan aina vuokrattavista kokoustiloista catering-palveluihin saakka. Happens pyrkii erottumaan kilpailijoistaan olemalla lähestyttävä ja helppokäyttöinen nykyajan palvelu.

    Tilaisuuden järjestäjän apukäsi

    Kuusamossa syntynyt mutta Espoossa varttunut Joni Liikanen perusti startup-firma Happensin heinäkuussa 2021. Virallisesti palvelu laskettiin vesille lokakuun alussa muutama kuukausi yrityksen perustamisen jälkeen. Happens on nykyaikainen alustapalvelu, jonka tarkoituksena on toimia tilaisuuden järjestäjän apukätenä.

    Yrityksen perusidea on varsin yksinkertainen. Happensin asiakas, esimerkiksi juhlatila, maksaa kuukausimaksua verkkosivupaikkaa vastaan: näin yritys saa näkyvyyttä sekä kontakteja ja loppuasiakas puolestaan löytää vaivattomammin tapahtumaa varten tarvittavat palvelut. Happensin tarkoituksena onkin toimia palveluntarjoajat ja kuluttajat yhdistävänä välikätenä.

    Simppelin idean lisäksi myös verkkosivuista on tehty helppokäyttöiset. Kuluttaja syöttää Happensin tarjoamaan hakukoneeseen tiedon siitä, missä, milloin ja kuinka monelle hengelle hän haluaa tapahtuman järjestää. Tämän jälkeen sivu näyttää vaihtoehdot hakuehtoja vastaavista tiloista.

    Yritys ei kuitenkaan profiloidu ainoastaan juhla-, kokous- tai saunatilojen tarjoajaksi, vaan tarkoituksena on helpottaa tapahtumajärjestäjän työtä aiempaa kokonaisvaltaisemmin.

    ”Erilaisten tilojen lisäksi Happensin avulla voi löytää helposti esimerkiksi cateringpalveluita tai aktiviteettejä, ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös esiintyjiä", Liikanen kertoo.

    Yrityksen visiona onkin tarjota kaikki tapahtumajärjestämiseen tarvittava. Lisäksi firma pyrkii erottumaan kilpailijoistaan myös muilla tavoin.

    ”Meille on tärkeää, että hinta on reilu ja sama kaikille”, Liikanen toteaa.

    Happensin tarkoituksena on tarjota tasavertaista palvelua kaikille tapahtuma-alan toimijoille niiden kokoon katsomatta. Näin myös pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus tehdä toimintaansa tunnetuksi Happensin kautta.

    Kyseessä kutsumusjuttu

    Ennen oman startupin alullepanemista Liikanen ehti työskennellä 12 vuotta perheensä tapahtuma-alan yrityksessä. Jo tuolloin yrittäjän mielessä heräsi haave oman firman lanseeraamisesta. Perheyrityksessä työskentelyn aikana Liikanen sai käsityksen siitä, mikä alalla toimi ja mikä puolestaan ei.

    Lisäksi yrittäjä kertoo paljon eri alustapalveluita käyttäneenä huomanneensa niissä piilevät sudenkuopat.

    ”Jostain sieltä se ajatus sitten lähti – tuli fiilis, että haluaa päästä tekemään itse paremmin. Tällä alalla ei oikeastaan löydy sellaista palvelua, joka palvelisi ihmisten todellisia tarpeita”, Liikanen pohtii.

    Yrittäjä kertoo myös nauttivansa tapahtumien organisoimisesta: ”Olen aina tykännyt järjestää saunailtoja ja juhlia ystäville – tämä on siis eräällä tapaa myös kutsumusjuttu.”

    Ennen lokakuista lanseeraamista töitä riitti ja työpäivät venyivät. Alussa toiminnan teki erityisen haastavaksi palvelun myyminen ilman valmista palvelua. Toisin sanoen asiakkaat tuli vakuuttaa alustapalvelun toimivuudesta ilman, että heillä itsellään oli konkreettista mahdollisuutta tutustua ostamaansa tuotteeseen. Palveluntarjoajat kuitenkin vakuuttuivat Happensin visiosta ja lähtivät sitä myötä mukaan toimintaan.

    Vaikka töitä on riittänyt, Liikanen ei kuitenkaan lähtisi tituleeraamaan itseään työnarkomaaniksi. Pikemminkin yrittäjä korostaa palautumisen merkitystä.

    ”Mikäli haluaa pidemmän päälle pitää homman kasassa ja mielen virkeänä, täytyy muistaa pitää kiinni vapaa-ajasta ja lomista”, yrittäjä tuumaa.

    Liikanen korostaakin tasapainon merkitystä myös arkielämässä: ”Välillä on kiva mennä ja tehdä, mutta tykkään myös viettää aikaa ihan vaan kotisohvalla.”

    Kohti kansainvälisiä markkinoita

    Yrityksen toimisto sijaitsee Otaniemessä samassa rakennuksessa useiden muiden startup-yritysten kanssa. Happens pyörii tällä hetkellä kolmen kaveruksen voimin. Liikanen ja yrityksen asiakkuuspäällikkö ovat tuttuja jo alakoulusta, kun taas myyntijohtajana toimiva kolmas työntekijä on löytänyt tiensä porukkaan nimenomaan toimialaan liittyvän osaamisensa kautta.

    Kysyttäessä työilmapiiristä kaverukset tiivistävät Happensin olevan trendikäs ja nykyaikainen startup-firma, jossa töitä tehdään rennosti mutta tosissaan.

    ”Tavallaan me halutaan olla sellainen villasukkatoimisto, vaikka ei tämä mitään jatkuvaa pingiksen pelailua ole”, kaverukset naurahtavat. 

    Liikasella on selkeä visio myös yrityksen tulevaisuudesta. Tällä hetkellä Happensin kautta voi löytää pääkaupunkiseudun palveluntarjoajia, mutta yrityksen on tarkoitus laajentua ensin valtakunnalliseksi ja myöhemmin edelleen kansainväliseksi toimijaksi.

    ”Kaikkea toimintaa ohjaa halu tehdä asioita paremmin ja katsomalla yhä kauemmas horisonttiin”, yrittäjä pohtii.

    Mitkä ovat startup-yrittäjän vinkit aloittelevalle yrittäjälle?

    ”Varsinaisesti mikään ei valmista sinua yrittäjyyteen. Itsekin olin pitkään nähnyt sivusta sen, kuinka homma periaatteessa toimii, mutta käytäntö on sitten kuitenkin eri.” Liikanen kuitenkin korostaa, että harva asia on yleensä täysin peruuttamaton. ”Tosi moni on valmis auttamaan aloittelevaa yrittäjää, joten kannattaa rohkeasti vaan lähteä tekemään”, hän summaa.

    Vieraile Happensin verkkosivuilla klikkaamalla tästä.


    Teksti: Katariina Bergström

  • Yrittäjäkassa muuttaa

    Yrittäjäkassa muuttaa

    Yrittäjäkassa on muuttanut 1.10.2021 alkaen uusiin toimitiloihin Helsingin Etu-Töölöön. Kassan uusi toimisto sijaitsee Eduskuntatalon kainalossa kivenheiton päässä Michelin-ravintola Finnjävelin rössypotuista. Yrittäjäkassan kanssa samassa rakennuksessa toimivat muun muassa legendaarinen juhlatila Botta sekä jazz-baari Storyville.

    Yrittäjäkassan entisissä toimitiloissa alkaa loppuvuodesta mittava remontti, kun toimistohuoneiden tilalle aletaan rakentamaan asuintaloja. Muutto ajoittuukin otolliseen vaiheeseen työelämän murrosta ajatellen: suuri toimisto on etätyön suosion kasvaessa käynyt osittain tarpeettomaksi. Museokadulla sijaitsevat uudet toimitilat ovat siten aiempaa pienemmät, mutta sitäkin viihtyisämmät.

    Toimistorakennus henkii jugendtyyliä

    Kyseinen muutto on työttömyyskassan historiassa kolmas. Yrittäjäkassa ehti pitää Mannerheimintien toimipistettä yllä aina vuoden 2005 marraskuusta vuoden 2021 syyskuun loppuun saakka. Taka-Töölössä kassa toimi pitkään samassa rakennuksessa muun muassa Suomen Yrittäjien kanssa. Ennen muuttoa Mannerheimintielle kassan tukikohta löytyi Kaisaniemenkadulta. Kaisaniemeen kassa puolestaan muutti Pasilasta vuonna 1996.

    Toimisto merkittävässä kulttuuriympäristössä

    Näkymä toimistolta Kansallismuseon suuntaan

    Museokadulla sijaitseva toimistorakennus henkii vahvasti 1900-luvun alun Jugend-tyyliä. Museokatu onkin Helsingin mittakaavassa poikkeuksellinen katu, sillä se edustaa seudun alkuperäistä rakennuskantaa ainoastaan yhtä myöhemmin rakennettua taloa lukuun ottamatta. Vaikka itse toimistorakennus on nähnyt aikaa, Yrittäjäkassan tilat on saneerattu 2020-luvulle.

    Kävelyetäisyyden päässä kassan uudesta toimistosta sijaitsee Eduskuntatalon ja Finnjävelin lisäksi esimerkiksi Temppeliaukion kirkko, Luonnontieteellinen museo sekä Finlandia-talo. Lisäksi konttorin ikkunoista näkyy Suomen kansallismuseo ja sen viihtyisä pihapiiri. Yrittäjäkassan uusi kotopesä sijoittuu siis myös valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön.

    Yrittäjäkassan toimiston uusi osoite on Museokatu 8, 00100 Helsinki. Postilokeron numero PL 86, 00251 Helsinki pysyy muutosta huolimatta samana.

  • Työttömyysturva ulkopuolisen silmin

    Työttömyysturva ulkopuolisen silmin

    Astuin yrittäjän työttömyysturvan maailmaan ensi kertaa kuutisen viikkoa sitten. Alkuun asiaa työttömyysturvasta ja kassakentästä oli paljon. Heti ensimmäisenä päivänä selvisi, että organisaatiohistoriaan mahtui paljon pitkiä työuria. Ihmiset olivat marinoituneet faktoilla, luvuilla ja strategioilla, joista itselläni ei juuri ollut ennakkotietoja. Käytävillä vastaan kimpoili sanaparsia yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta. Vaikka työttömyysturva tuntuikin alkuun varsin monimutkaiselta eivätkä kollegat asiasisällön haastavuutta suinkaan vähätelleet, odotin innolla uuden oppimista.   

    ”Huomasin niin ikään omien ajatusteni olevan erinäisten yrittäjämyyttien näivettämiä."

    Päätin kirjata ylös ajatuksiani yrittäjyydestä ja yrittäjän työttömyysturvasta. Kuten lähes kaikkeen muuhunkin, myös yrittäjyyteen tuntui liittyvän sitkeässä eläviä stereotypioita; huomasin niin ikään omien ajatusteni olevan erinäisten yrittäjämyyttien näivettämiä. Tajusin, että yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Mielikuvissani yrittäjä oli aina ollut vahvan yrittäjäidentiteetin omaava ja vuorokaudet läpeensä töitä paiskiva henkilö, joka yrittää yrittämästä päästyään. Tajusin, että vaikka tämä mielikuva luonnehtikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattoi toimia myös puhtaasti välinearvona.  

    Työtön yrittäjä?

    Ensimmäisten viikkojen aikana kahlasin läpi useampia tutkimuksia työttömyydestä ja yrittäjän turvasta. Ehkä kiinnostavimmaksi nousi eräs etnografinen tutkimus, jossa käsiteltiin pienyrittäjien kokemuksia työttömyysturvasta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että pienyrittäjät tiedostivat hyvin yrittäjyyden haasteet ja elämän yleisen epävarmuuden. Osa kertoi varautuvansa näihin sekä itsestä riippuvaisiin että ulkoisiin riskitekijöihin. Tutkimuksen perusteella epäonnistumisiin ja mahdollisiin seuraamuksiin oli ainakin henkisellä tasolla varauduttu. 

    Kiinnostavaa oli kuitenkin se, kuinka osa pienyrittäjistä koki, ettei yrittäjä voi lähtökohtaisesti olla työtön. Myös esimerkiksi itsensä vakuuttaminen vastoinkäymisten varalle rinnastettiin käytännössä luovuttamiseen. Loppujen lopuksi yllätyin eniten siitä, kuinka vahva epäonnistumisen leima yrittäjän työttömyyteen oli isketty. Työttömyyttä pidettiin henkilökohtaisena ristiretkenä, jolle oli päädytty omien virheiden saattelemana. Yritystoiminnan lopettamiseen liitettiin siten epävarmuutta, huonommuutta, häpeääkin.  

    ”Osa pienyrittäjistä koki, ettei yrittäjä voi lähtökohtaisesti olla työtön."

    Keskustelin kollegan kanssa kyseisestä tutkimuksesta, ja hän kertoi, etteivät yritystoiminnan päättymiseen liittyvät tabut olleet kuitenkaan välttämättä universaaleja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta useaan otteeseen ”epäonnistunut” ja uudelleen yrittänyt henkilö saatettiin mieltää todelliseksi yrittäjäksi. Kansallisessa kontekstissa yrittäjän työttömyyteen tuntui siis liittyvän ehkä jopa poikkeuksellisen paljon stigmaa. Niin tai näin, tutkimuksen yrittäjien kokemukset kumpusivat joka tapauksessa jostain eletystä ja todellisesta. 

    Työtulo ja työssäoloehto

    Nyt kun kuusi viikkoa uusien haasteiden parissa on kulunut, käytävillä kimpoilevat sanaparret yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta ovat tulleet tutummaksi. Tähän mennessä olen oivaltanut, että vaikka yrittäjän työttömyysturvaan tuntuu liittyvän enemmän poikkeuksia kuin sääntöjä, on siitä kuitenkin mahdollista saada selkoa. Ensimmäinen tärkeä pointti on se, että yrittäjällä on oikeus ja mahdollisuus saada työttömyysetuutta. Heti seuraava tärkeä huomio on se, että tämä ei kuitenkaan välttämättä koske kaikkia heitä, jotka kokevat identifioituvansa yrittäjiksi.  

    Ruskamaisema työmatkan varrelta

    Yksi olennaisimmista tekijöistä, joka vaikuttaa yrittäjän työttömyysturvaan, on YEL-työtulo. YEL on lyhenne sanoista yrittäjän eläkelaki, ja työtulo puolestaan tarkoittaa yrittäjän työpanoksen arvoa hänen yritykselleen. Mikäli yrittäjän YEL-työtulo on vuonna 2021 ollut vähintään 13 247,- euroa, on hänellä tiettyjen muiden ehtojen täyttyessä ollut mahdollisuus kuulua yrittäjän työttömyysturvan piiriin. 

    Yksi tällainen ehto on riittävän työssäoloehdon kertyminen. Pääpiirteittäin työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyvän silloin, kun yrittäjä on toiminut yrittäjänä ja Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 15 kuukauden ajan työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana. Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan yrittäjän YEL-työtulon on täytynyt olla vähintään laissa säädetyn alarajan tasolla ja lisäksi eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu. Melko monimutkaista, eikö totta?

    Monimutkaisesta työttömyysturvasta yksinkertaista? 

    Yrittäjän työttömyysturvajärjestelmää ei siis voida kehua yksinkertaiseksi. Olenkin varsin häkeltynyt siitä, miten rautaisia työttömyysturvaosaajia kollegani ovat – tietoa ja asiaa on pakkautunut institutionaaliseen muistiin valtavasti. Välillä tunnen itseni kaninkolon reunalla seisovaksi Liisaksi, ja mietin, milloin mahdan tipahtaa muiden joukkoon. Tässä hetkessä, kuusi viikkoa vanhana työntekijänä, haluan luoda itselleni ohjenuoran tulevaisuutta varten: monimutkaisesta työttömyysturvasta yksinkertaista! 


    Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

  • Ympäristövaikuttajalle kunniamaininta

    Ympäristövaikuttajalle kunniamaininta

    Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestetyn Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailun kunniamaininta myönnettiin tamperelaiselle yksinyrittäjälle, Moona Kansaselle. Kansasen Piece of Jeans -yritys pyrkii minimoimaan tekstiilijätteen määrää uusiokäyttämällä vanhaa farkkukangasta. Kansasen suunnittelema ruutumallinen tilkkukuosi on mallisuojattu EU-alueella.

    VANHASTA UUTTA

    Tammikuussa 2022 Piece of Jeans viettää kolmivuotissyntymäpäiväänsä. Idea yrityksen perustamisesta ehti kuitenkin kypsyä pienyrittäjän mielessä pidempään. ”Jo kymmenen vuotta sitten havahduin huomaamaan, kuinka nopeasti farkut tuppasivat hajoamaan haaroista ja reisistä”, Kansanen toteaa. Yrittäjää turhautti erityisesti se, kuinka paljon ehjää materiaalia rikkinäisissä housuissa oli yhä jäljellä. Koska farkkujen paikkaaminen haaroista tuntui hankalalta, Kansasen mielessä syttyi idea: mitä jos paikkaa pyrkisikin korostamaan sen piilottamisen sijasta. Näin syntyi Piece of Jeans -farkuille ominainen tilkkudesign.

    Kuvassa Piece of Jeans -farkuille ominainen tilkkukangas
    Kansasen suunnittelema tilkkudesign on mallisuojattu EU-alueella.

    Juuri ympäristö- ja vastuullisnäkökulma motivoi Kansasta yrittäjyydessä. Tekstiilijätteen hyödyntämisen lisäksi myös tuotanto-olosuhteissa pienyrittäjä pyrki etenemään vastuullisuuskärki edellä. Alussa farkkuja valmisti pienempi ompelimo Tampereella, mutta tilausmäärien kasvettua tuotanto siirtyi suomalaisomisteiseen yritykseen Puolaan. Kansaselle oli tärkeää, että kriteerit turvallisista valmistusolosuhteista täyttyisivät myös ulkomailla.

    KOULUTUS SEURASI KÄYTÄNTÖÄ

    Ensi alkuun Kansanen pyöritti farkkubisnestä sivutoimisena yrittäjänä arkkitehtiopintojen ollessa kesken. Kun Kansanen valmistui kesäkuussa 2020, hän kuitenkin siirtyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Samalla toiminimi muutettiin osakeyhtiöksi. Mikä täysipäiväisessä yrittäjyydessä sitten oikein houkutteli? ”Itselleni yrittäjyyden mukanaan tuoma vapaus ja vastuu sopii", Kansanen pähkäilee. ”On mukavaa, kun pystyy luovimaan omat menot helposti ilman tiukkaa sitoutumista ennalta sovittuun aikatauluun."

    Sekä sivu- että päätoimiseen yrittäjyyteen on kuitenkin liittynyt erinäisiä opinkappaleita. ”Erityisesti yrittäjyyden alkutaival oli täynnä utua ja epäselvyyttä. Ihan urani alussa sain apua esimerkiksi Tampereen Uusyrityskeskuksesta. Heillä oli tarjota paljon paukkuja ja neuvontaa aloittelevalle yrittäjälle. Olen myös mukana erilaisissa sosiaalisen median yrittäjäryhmissä, joista on tarvittaessa saanut apua. On rohkaisevaa huomata, että näissä yhteisöissä monet muutkin kysyvät neuvoa matalalla kynnyksellä."

    Parhaillaan Kansanen suorittaa kahta yrittäjyyteen liittyvää koulutusta, liiketoiminnan erikoisammattitutkintoa sekä yrittäjän ammattitutkintoa. ”Omalla kohdallani asiat ovat menneet ikään kuin käänteisessä järjestyksessä, sillä koulutus on seurannut käytäntöä.”

    VASTUULLISUUDEN HINTA

    Yksi peruste kunniamaininnan myöntämiselle oli nimenomaan ympäristö- ja kierrätysnäkökulman huomioiminen liiketoiminnassa. ”Koen työni merkitykselliseksi, sillä sen avulla saadaan tuhansia kiloa farkkua uusikäyttöön. Myös kuluttaja pystyy samaistumaan siihen, että hyvään tarkoitukseen lahjoitetuilla farkuilla voi olla kokonaisuuden kannalta isokin merkitys", tuumaa yrittäjä. Kansanen kertoo kuitenkin pohtineensa myös oman yrityksensä jätteen minimoimista, ja sitä, miten farkuista saisi hyödynnettyä lahjekankaan lisäksi mahdollisimman tehokkaasti myös muun materiaalin.

    ”Itsellenikin tuli yllätyksenä se, kuinka kallista on olla vastuullinen."

    Moona Kansanen

    Lisäksi Kansanen pohtii vastuullisen vaatteen hintalappua. ”Itsellenikin tuli yllätyksenä se, kuinka kallista on olla vastuullinen. Sittemmin olen ymmärtänyt, mikä siellä hinnan takana maksaa silloin kun vanhasta tehdään uutta.” Kansasen mukaan on hankalaa määritellä, milloin joku voi todeta olevansa oikeasti vastuullinen eikä vastuuta kierrätyksestä tai ympäristöystävällisyydestä tulisi sysätä yksinomaan kuluttajien harteille. ”Haluaisin heittää palloa päättäjille ja kysyä, olisiko vastuullisen muodin hintaa mahdollista hilata alemmas esimerkiksi verohelpotuksin. Näin myös vähävaraisemmille suotaisiin mahdollisuus ostaa muuta kuin pikamuotia.”

    Kuvassa yrittäjä Moona Kansanen
    Moona Kansaselle myönnettiin kunniamaininta Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailussa.

    ”VERKOSTOIDU, PYYDÄ APUA JA TURVAA SELUSTASI"

    Vaikka Kansasen liikevaihto ja tilausmäärät ovat kasvaneet tasaisesti, myös yritystoiminnan ailahtelevuus mietityttää tamperelaista aika ajoin. Yrittäjä on hiljalleen tajunnut, että kaikki ei olekaan omissa käsissä. ”Mitä jos ompelimo sattuisi vaikka palamaan?” Toisaalta myös alkuun yksinkertaisilta tuntuneet asiat ovat osoittautuneet odotettua monimutkaisemmiksi. ”Mikäli mielii kansainvälistyä, täytyy tuntea eri maiden lainsäädäntöä ja direktiivejä.”

    Kansasella on kuitenkin haluja kasvattaa ja laajentaa liiketoimintaansa esimerkiksi ulkomaille. ”Suomessa ei ole tullut vastaavantyyppisiä toimijoita vastaan, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa tekstiilijätettä hyödyntäviä yrityksiä on enemmän”. Kansasella on myös paljon konkreettisempi haave: ”Olisi mahtavaa, mikäli omia farkkuja alkaisi tulla katuvirrassa vastaan entistä enemmän.”

    Kansanen kannustaakin ihmisiä kokeilemaan ja yrittämään rohkeasti. Kaikki toiminta lähtee yrittäjän mukaan pienestä. ”Ei kannata ottaa siitä paineita, että pitäisi myydä esimerkiksi heti ensimmäisen vuonna paljolla”. Verkostoidu, pyydä apua ja turvaa selustasi ovat Kansasen kolme konkreettista vinkkiä aloittelevalle yrittäjälle. Esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyys sekä riittävän suuren YEL-vakuutuksen hankkiminen ovat hyviä keinoja selustan turvaamiseksi. Yrittäjä myös korostaa verkostoitumisen ja avun pyytämisen merkitystä. ”Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin tai ilman apua”, hän pähkäilee. ”Tärkeintä on se, että on intohimoa ja tykkää siitä mitä tekee – sillä pääsee pitkälle”, Kansanen summaa.

    Tästä pääset kurkkaamaan Piece of Jeans -kotisivuja.

    Teksti: Katariina Bergström