Avainsana: yrittäjyys

  • Aarni Pahajoki on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2022

    Aarni Pahajoki on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2022

    Yrittäjäkassan vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut nuori rovaniemeläinen sirkusyrittäjä, Aarni Pahajoki. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraati vakuuttui Pahajoen rohkeudesta ja innovatiivisuudesta, ja päätti siksi palkita hänet vuoden uhkarohkeimpana yrittäjänä. Lisäksi raatiin teki vaikutuksen Sirkus Saarnin tavoite edistää pienten suomalaiskuntien elinvoimaisuutta ja madaltaa kulttuurin saavutettavuutta.

    ”Pahajoki päätti perustaa kiertävän sirkuksen samaan aikaan kun tapahtuma-ala oli suurimmassa ahdingossaan. Tämä kertoo ennen kaikkea nuoren yrittäjän uhkarohkeudesta, ennakkoluulottomuudesta sekä rautaisesta asenteesta”, Jokinen tiivistää.

    Kilpailun voitto tuli sirkustaiteilijalle yllätyksenä. ”Yhtenä iltana puoliso kehotti katsomaan sähköpostia ja toden totta, siellä oli viesti voitostani. Sillä hetkellä fiilis oli melko epätodellinen”, yrittäjä kuvailee.

    Tie yrittäjyyteen käy sirkuksen kautta

    28-vuotias Pahajoki on harrastanut sirkusta lapsesta saakka. Pahajoki ehti käydä sirkuskoulussa muutaman vuoden ajan, kunnes vanhemmat totesivat harrastuksen käyvän liiaksi kukkaron päälle. Tämä ei kuitenkaan pidellyt sirkuksesta innostunutta nuorukaista, vaan harjoittelua jatkettiin kavereiden kanssa paikallisen urheiluopiston permannolla.   

    ”Kerroin vanhemmilleni haluavani esiintyä työkseni. He epäröivät ja yrittivät ehdottaa muita urapolkuja. Lopulta lukion jälkeen päädyin kuitenkin seuraamaan sydäntäni, ja aloitin opinnot Lahden sirkuskoulussa”, Pahajoki kertoo. ”Valmistuttuani esiinnyin muun muassa Sirkus Finlandian kanssa.”

    Kuvassa punainen sirkusteltta

    Keväällä 2020 pandemia vei kuitenkin sirkustaiteilijalta työt alta. ”Silloin tajusin, että nyt jos koskaan on aika työllistää itse itseni”, Pahajoki muistelee.

    Vaikka aika ei ollut otollisin tapahtuma-alan yrityksen perustamiselle, Pahajoki päätti kokeilla siipiään yrittäjänä. ”Ajattelin, että jos pohjalta lähdetään ja silti saadaan homma pyörimään, niin suunta ei voi olla kuin ylöspäin”, yrittäjä naurahtaa.

    Komiikkaa ja kuolemanpyörä

    Saarni Sirkuksen ensiesiintyminen nähtiin toukokuussa 2022 yrittäjän kotikaupungissa Rovaniemellä. Esityksessä yhdistyy sirkus, tanssi ja laulu. Ohjelmanumeroihin lukeutuu esimerkiksi ilma-akrobatia, keinutrapetsi sekä Aarnin oma bravuuri, kuolemanpyörä.

    Sirkustaitelija kieppuukin tottuneesti hurjan pyörän kyydissä. ”Olen itse asiassa ollut esiintymiskammoinen suurimman osan elämästäni”, Pahajoki paljastaa. ”Nyt keikkoja alkaa olla takana se reilut 600, joten kammokin alkaa hiljalleen väistymään.”

    Kuvassa punainen kuolemanpyörä

    Sirkus Saarnin Dreamer-esitys perustuu kepeään tarinaan, mutta katsoja voi halutessaan keskittyä nauttimaan esitysnumeroista myös erikseen. ”En tykkää käyttää sana nykysirkus, mutta Saarni Sirkus kuitenkin jollain tapaa pyrkii tuomaan sirkuksen nykypäivään”, Pahajoki selittää. ”Meillä ei ole esimerkiksi pellejä tai eläimiä, vaan menemme pikemminkin komiikka ja hassut hahmot edellä.”

    Yrittäjälle tärkeintä on se, että ihmiset poistuvat teltasta hyvillä mielin. ”Myös perheen pienimmät jaksavat seurata koko esityksen. Se, jos mikä, on onnistuneen show’n mittari”, Pahajoki summaa.

    ”Sirkuksen pyörittäminen on yhtä sirkusta"

    Pahajoen mukaan sirkus on hyvin pitkälti muuta kuin teltassa nähtävää glamouria.

    ”Itse esitys on vain jäävuoren huippu”, Pahajoki toteaa. ”Taustalla on lukuisia harjoitustunteja, paljon markkinointia sekä jatkuvaa asioiden organisointia. Kymmenhenkisen sirkuksen pyörittäminen on itseasiassa melkoista sirkusta.”

    Erityisesti logistiikka on ehtinyt aiheuttaa harmaita hiuksia. Valtava punainen sirkusteltta kohoaa 13 metrin korkeuteen, ja katsojia sinne mahtuu peräti 600. Teltan kasaaminen vie Pahajoen mukaan hyvässä lykyssä 14 tuntia, ja sen purkaminenkin kestää lähes työpäivän verran.

    ”Teltta mahtuu vain nipin napin sille varattuun rekkaan”, Pahajoki nauraa.

    Esittävää taidetta on vaikea korvata

    Yhtenä perusteena Pahajoen voitolle oli nimenomaan Sirkus Saarnin tavoite elävöittää Pohjois-Suomen pieniä kuntia.

    ”Me haluamme viedä suomalaista sirkuskulttuuria eteenpäin. Ala on hyvin kasvava, mutta samaan aikaan vielä suhteellisen pieni”, yrittäjä tuumaa.

    Kysyttäessä sirkustemppujen vaaroista, Pahajoella on selkeä vastaus valmiina. ”Epäonnistumiset kuuluvat tähän lajiin. Tämä on kuitenkin siitä hyvä työ, ettei tällä alalla mikään robotti voi koskaan korvata ihmistä. Kukaan ei nimittäin halua mennä katsomaan täydellistä esitystä”, Pahajoki summaa.

    Vaikka vaarat kuuluvat lajiin, haavereita sattuu kuitenkin harvakseltaan.

    ”Ensinnäkin harjoitustunteja on takana valtava määrä. Toisekseen luja luotto omiin taitoihin auttaa onnistumaan esiintymistilanteessa”, sirkustaitelija vakuuttaa.

    Klikkaamalla tästä pääset katsomaan voittajan videon.


    Yrittäjäkassan Uhkarohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin tänä vuonna seitsemättä kertaa. Kisaan sai ilmiantaa kenet tahansa rohkeana ja ennakkoluulottomana pitämänsä yrittäjän. Yrittäjäkassan valintaraati valitsi lukuisista ehdotuksista voittajan. Kilpailun kampanjakasvona toimi tänä vuonna yrittäjä, näyttelijä ja vaikuttaja Sara Parikka.

    Kisassa kunniamaininnat myönnettiin seuraaville yrittäjille:

    Niina Kuhta, Niinatar

    Jussi Mäntylä, Skycode

    Yrittäjäkassa onnittelee lämpimästi sekä vuoden 2022 uhkarohkeinta yrittäjää että kunniamaininnan saaneita!

  • Vahva luontoyhteys ajoi yrittäjän seuraamaan intohimoaan

    Vahva luontoyhteys ajoi yrittäjän seuraamaan intohimoaan

    Iia Tolvasen luontoyhteys on ollut lapsesta saakka vahva. Helmikuussa 2022 Tolvanen päätti kuunnella sydäntään ja perustaa ensimmäisen oman yrityksensä. 56-vuotiaan Tolvasen Retki-iloa tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden tulla metsäretkelle irtautumaan hektisestä arjesta.

    Kiire hellitti, hyvinvointi vahvistui

    Hollolassa varttunut, mutta tätä nykyä Lempäälässä asuva Tolvanen on alun perin koulutukseltaan kotitalousopettaja. Ennen oman yrityksen perustamista hän ehti tehdä 30-vuotisen työuran erinäisissä myynti- ja markkinointitehtävissä.

    Tolvasen työviikot vierähtivätkin useimmiten ympäri Suomea reissaten. Tienpäällä ollessaan Tolvanen oli ehtinyt kypsytellä ajatusta oman yrityksen perustamisesta. Vuodenvaihteessa lempääläinen sai kuulla myyntialueensa laajentuvan entisestään, ja silloin retkeilyintoilija teki lopullisen päätöksen yrittäjäksi ryhtymisestä.

    Kiireisen palkollisen arki on vaihtunut yrittäjyyden vapauteen.

    ”Vaikka tässä toiminnassa on tiettyjä riskejä, oma hyvinvointini on lisääntynyt huomattavasti”, yrittäjä toteaa.

    Tolvanen kertookin pystyneensä aikatauluttamaan arkeaan paremmin ja elämään enemmän arvojensa mukaista elämää. Toisaalta oman firman perustaminen ei yrittäjän mukaan ollut ainoastaan hyppy tuntemattomaan vaan myös epävarmuuteen. Täysin uusi aluevaltaus yrittäjyys ei kuitenkaan Tolvaselle ole.

    ”Pienenä tyttönä autoin yrittäjäisääni myymään autonvaraosia”, yrittäjä naurahtaa.

    Yrittäjyyden alku on uuden opettelua

    Yrittäjyyden alkutaipaleella Tolvanen kertoo saaneensa paljon apua Uusyrityskeskus Ensimetristä. Ensimetrin webinaareissa opeteltiin muun muassa talous- ja verotusasioiden perusteita.

    Haastavinta oman yrityksen perustamisessa on Tolvasen mukaan ollut nimenomaan uuden opiskelu. Esimerkiksi markkinointi ja sen mukanaan tuomat somekuviot eivät ole olleet yrittäjän vahvinta osaamisalaa.

    ”Jos nyt miettisin oman firman perustamista, tekisin asioita paremmin valmiiksi ennen varsinaista yritystoiminnan aloittamista”, pähkäilee yrittäjä.

    Myös erinäisten yrittäjälle pakollisten maksujen ja vakuutusten määrä pääsi hieman yllättämään.

    ”Itselleni oli kuitenkin varsin luonnollista liittyä Yrittäjäkassaan, sillä kuuluin myös palkansaajana työttömyyskassaan”, Tolvanen virkkoo.

    Lumikenkäilyä ja nokipannukahveja

    Tolvasen Retki-iloa tarjoaa Lempäälän sekä laajemmin Pirkanmaan alueella erä- ja luonto-opaspalveluita, Metsämieli-retkiä sekä luonnon hyvinvointitapahtumia niin yrityksille kuin yksityisillekin asiakkaille. Tyypillisesti Tolvanen ohjaa asiakkaalle luontoretken esimerkiksi kansallispuistoon.

    ”Talvisin saatamme lumikenkäillä, kesäisin paistaa nokipannukahvit ja räiskäleet”, yrittäjä kertoo. ”On ihanaa nähdä, miten hyväntuulisina ihmiset palaavat metsästä.”

    Retkille hän valmistaa useimmiten itse tarjottavat. Tolvaselle erityisen lähellä sydäntä onkin pientuottajien tukeminen.

    ”Tykkään käyttää leipomuksissani esimerkiksi Kinnarin tilan luontoystävällisiä tuotteita”, yrittäjä kertoo. ”Itseasiassa täällä Pirkanmaalla on paljon yksinyrittäjiä. Sen sijaan, että kilpailisimme keskenämme, pikemminkin täydennämme toinen toisiamme.”

    Pientuottajien tukemisen ja asiakkaiden viihtymisen lisäksi luonnonkunnioitus on Tolvaselle erityisen tärkeää. Sitä hän haluaisi mahdollisuuksien mukaan myös opettaa eteenpäin. Oman yrityksen perustaminen onkin yrittäjän mukaan jo askel siihen suuntaan.

    Aitoa retkeilyn tuomaa iloa

    Yrittäjyys on ollut Tolvasen mukaan ollut paljon muutakin kuin puhtaasti retkeilyä. Leijonan osa ajasta on vierähtänyt erinäisiin retkien esivalmisteluihin, tuotteistamiseen ja markkinointiin. Yrittäjä kertookin, että fyysisessä työssä on tärkeä pitää huolta myös kaikkein kriittisimmästä työkalusta eli omasta kropasta.

    Parasta Tolvasen mukaan yrittäjyydessä on ollut tuottaa toisille hyvää oloa luonnossa liikkumisessa.

    ”Nimi Retki-iloa kuvastaa yritykseni missiota”, Tolvanen valottaa. ”Haluan nimen mukaisesti tarjota myös muille kuin itselleni aitoa retkeilyn tuomaa iloa.”

    Toisaalta Tolvanen suhtautuu myös omaan yrittäjyyteensä lempeyden syvällä rintaäänellä.

    ”On mukavaa olla yrittäjä, ja olen iloinen, että olen uskaltanut ottaa näin rohkean askeleen. Jos kuitenkin sattuisin jotenkin ”epäonnistumaan”, sitten asiat vain menivät niin kuin on tarkoitettu”, Tolvanen summaa.


    Teksti: Katariina Bergström

  • Yrittäjäkassa etsii Suomen uhkarohkeinta yrittäjää

    Yrittäjäkassa etsii Suomen uhkarohkeinta yrittäjää

    Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo seitsemättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran rohkea, idearikas ja lannistumaton puurtaja, joka ei kavahda epäilijöiden lannistavia mielipiteitä.

    ”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet niin ikään inspiroivan ja rohkean yrittäjän. Sara Parikka on tehnyt merkittävän uran muun muassa vaikuttajana, näyttelijänä sekä kirjoittajana. Saran aurinkoinen henkilöbrändi istuu loistavasti yhteen kassan uudistuneen brändi-ilmeen kanssa”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

    ”Parasta projektissa oli päästä pysähtymään yrittäjyyden äärelle, sillä sen merkityksen pohtiminen jää usein varsin pienelle huomiolle päivittäisen tekemisen rinnalla”, Parikka pähkäilee. ”Lisäksi kampanjan toteutus oli inspiroiva, ja sen myötä kunnioitan taas asteen verran enemmän omaa yrittäjätaivaltani. Yrittäjiä ei mielestäni voi koskaan kannustaa liikaa”, vaikuttaja summaa.

    Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi tästä.

    Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 30.6. saakka ja voittaja julkaistaan 19.8.2022. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 € K-ryhmän lahjakorttia.

    Tutustu tästä Saran uniikkiin yrittäjämatkaan!

  • Yhden miehen rokkibändi auttaa yrityksiä pysymään muutoksessa mukana

    Yhden miehen rokkibändi auttaa yrityksiä pysymään muutoksessa mukana

    Ville Manner perusti asiantuntijayhtiö Modify Consultingin viitisen vuotta sitten. Sitä ennen yrittäjä haki muutosjohtamisuralleen lähtölaukauksen kansainvälisiltä työmarkkinoilta. Tätä nykyä yrittäjän sydän sykkii innovatiiviselle strategiatyölle sekä saksofonin soitolle. 

    Lontoosta Loimaalle

    Alun alkajaan Hämeenkyröstä kotoisin oleva yrittäjä muutti vuonna 2004 työn perässä Tampereelle. Töiden ohella Manner opiskeli tradenomiksi. Tehtyään muutaman vuoden talousalan töitä Suomessa, Manner päätti pakata vanhan lätkäkassinsa ja muuttaa Lontooseen.

    Lontoossa yrittäjän ura sai virallisen lähtölaukauksen. Mannerin mukaan oikeastaan koko muutosjohtamisen ura rakentui juuri ulkomailla vietettyjen vuosien aikana.

    Suomeen palattuaan Manner ajautui ostamaan vanhan kiinteistöosakeyhtiön äitinsä pöytälaatikosta. Tämä yhtiö muuttui ajan saatossa Modify Consultingiksi. Yrittäjyys on kulkenut Mannerin suvussa sukupolvelta toiselle, ja siten myös yrittäjyyden kommervenkit olivat miehelle osittain entuudestaan tuttuja.

    Pian paluumuuton ja yrityksen perustamisen jälkeen Manner löysi elämäänsä rakkauden. Siinä missä Mannerin omaa yritystoimintaa pystyi harjoittamaan lähes missä tahansa, yrittäjän puolison ravintola puolestaan juurtui varsinaissuomalaiseen maaperään. Niinpä vuonna 2019 Manner muutti puolisonsa perässä Loimaalle. 

    Modify Consultingin toimitiloja Loimaalla

    Paloa kehitysprojekteihin

    Tätä nykyä myös Modify Consulting piirtyy loimaalaiseen siluettiin. Manner kertoo viiden vuoden yrittäjämatkan olleen kirjava.

    Palo erinäisiä kehitysprojekteja kohtaan on se punainen lanka, joka on sitonut yrittäjän työtaivalta yhteen. Modify esimerkiksi auttaa asiakkaitaan niiden liiketoiminnan kehittämisessä ja digitalisoinnissa sekä kansainvälistymisen suunnittelussa.

    ”Jos yleisesti mietitään yrityksien matkaa, jokaisen yrityksen pitää olla valmis uusiutumaan tietyin väliajoin. Se vaan on fakta”, Manner toteaa.

    Toisin sanoen pienten firmojen tulisi Mannerin mukaan ottaa oppia isommista, jatkuvasti uutta liiketoimintaa kehittävistä, yrityksistä. Juuri tässä kohtaa myös Mannerin oma osaaminen astuu kuvaan.

    ”Itse yrittäjänä teen juuri tätä: pohdin, miten liiketoimintaa muutetaan siten, että se on kannattavaa myös tulevaisuudessa.” Vaikka Manner vitsaileekin olevansa yhden miehen rokkibändi, tätä nykyä yrittäjän palkkalistoilla on jo muutamia työntekijöitä.

    ”Aloittelevan yrittäjän ei kannata hosua"

    Yrittäjyyden parhaiksi puoliksi Manner mainitsee vapauden valita. ”Yrittäjänä saat kehittää sun omaa yritystä aina vaan paremmaksi ja paremmaksi. Se on yrittäjästä itsestään kiinni, kuinka paljon haluaa tienata.”

    Toisaalta yrittäjyyden haittapuoleksi Manner nimeää yrittäjän riskin ja sen, miten yrittäjä osaa elää ja luovia nimenomaisen riskin kanssa.

    Lisäksi Manner kertoo olevansa mukana pilottihankkeessa, jossa hän pääsee toimimaan valmentajana yrittäjyyttä suunnitteleville henkilöille. ”Tämä on minulle mieleinen tapa auttaa aloittavia yrittäjiä”, loimaalainen toteaa.

    Konkariyrittäjillä on myös selkeä viesti yrittäjyyttä aloitteleville tai sitä harkitseville. ”Älkää hosuko. Sillä, aloittaako homman ensi viikolla vai puolen vuoden päästä, ei loppupeleissä ole merkitystä. Yrittäjänä aika on kortilla, joten yrityksen toimintaa kannattaa rauhassa suunnitella etukäteen”, Manner korostaa.

    Liikunta tarjoaa irtioton arjesta

    Lukuisat luottamustoimet sekä oma yritys tytäryhtiöineen pitävät yrittäjää varsin kiireisenä. Manner kertookin liikunnan tuovan mukavasti vastapainoa hektiseen arkeen.

    ”Tykkään esimerkiksi pelata kiekkoa ja padelia. Myös golfia tulee harrastettua kesäisin. Lisäksi urheilemme ja pidämme lihaskuntoa yllä yhdessä vaimoni kanssa”, yrittäjä virkkoo.

    Yhden hieman erikoisemman taidon Manner kertoo opetelleensa vasta aikuisiällä. Yrittäjä paljastaa harrastaneensa saksofonin soittoa nyt noin kolmisen vuotta. 

    ”Liikunnan lisäksi saksofonin soitto on myös hyvä irtiotto arkeen. Viime syksynä uskaltauduin esiintymään ensi kertaa yleisönkin eteen”, rohkea yrittäjä iloitsee.


    Jutun on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

  • Sodan vaikutukset huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä, selviää kyselytutkimuksesta

    Sodan vaikutukset huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä, selviää kyselytutkimuksesta

    Erityisesti hintojen nousu ja Ukrainan tilanne huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä, selviää Yrittäjäkassan maalis-huhtikuussa 2022 teettämästä kyselystä.

    Kyselytutkimus teetettiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa, ja siinä selvitettiin vastaajien huolenaiheita yrittäjyyteen liittyen sekä yrittäjien mielikuvia Yrittäjäkassan ja Suomen työttömyysturvajärjestelmän toiminnasta.

    Tutkimukseen vastanneista 54 prosenttia kertoi hintojen nousun ja ostovoiman heikkenemisen huolestuttavan omaa yritystoimintaansa ajatellen. Lisäksi 42 prosenttia yrittäjistä oli huolissaan omasta sairastumisestaan ja 38 prosenttia puolestaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Vasta neljänneksi eniten vastaajia huoletti koronapandemian jatkuminen.

    Eniten huolta herättävän hintojen nousun nähtiin toisaalta aiheuttavan merkittäviä lisäkustannuksia yritystoiminnalle ja toisaalta heikentävän kuluttajien ostokykyä. Lisäksi sodan ja talouspakotteiden kerrottiin vieneen asiakkaita ja lamauttaneen muun muassa maa- ja metsätalouden investointitavaroiden kauppaa.

    ”Tulevaisuudessa työpanostani tullaan tarvitsemaan entistä enemmän, mutta miten voin olla varma saanko siitä riittävästi rahaa?”, pohti yksi vastaajista.  

    Kassan tunnettuus hienoisessa nousussa

    Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että Yrittäjäkassan tunnettuus yrittäjien keskuudessa on noussut hieman sitten vuoden 2019. Toisaalta 42 prosenttia vastanneista yrittäjistä ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, vaikka kaksi kolmasosaa kertoikin tuntevansa hyvin suomalaisen työttömyysturvajärjestelmän.

    Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan tutkimuksesta käy ilmi positiivinen kehityskulku. ”Olemme viime syksystä lähtien panostaneet viestintäämme uudella tavalla, ja onkin hienoa huomata sen tuottavan hedelmää”, Jokinen iloitsee.  ”Edelleen on kuitenkin olemassa suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ole kuulleetkaan Yrittäjäkassasta ja siten oikeudestaan ansiopäivärahaan.” 

    Jäsenmaksu mielikuvaansa edullisempi

    Tutkimustuloksista ilmenee myös se, että yhä useampi mieltää Yrittäjäkassan jäsenmaksun korkeammaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Jokinen myöntää, että Yrittäjäkassan jäsenmaksu on palkansaajakassoihin verrattuna hieman kalliimpi erilaisen rahoituspohjan takia. Silti Yrittäjäkassan jäsenyys näyttäytyy vastanneiden mielikuvissa huomattavasti todellisuutta suurempana.

    Suurin osa arvioi kuukausittaisen jäsenmaksun olevan noin 54 euron luokkaa, vaikka keskimääräisesti jäsen maksaa jäsenyydestään kuukaudessa noin 28 euroa. Alimmillaan Yrittäjäkassan jäsenmaksu on vuonna 2022 alle 14 euroa kuussa.

    Lisäksi yhä edelleen palkansaajien ja yrittäjien välinen ero työttömyyskassaan kuulumisessa on valtava. Yrittäjistä vain noin 10 prosenttia on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa, kun taas palkansaajista yli 80 prosenttia kuuluu johonkin palkansaajakassaan.

    Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassaan rajoittavat Jokisen mukaan työttömyysturvan YEL-sidonnaisuus, virheellinen käsitys jäsenyyden kustannuksesta sekä yleinen asenne työttömyysturvajärjestelmää kohtaan.

    ”YEL-sidonnaisuus vaikuttaa osaltaan jäsenyyden kiinnostavuuteen, sillä useilla yrittäjillä YEL-työtulo on alle työttömyysturvan alarajan 13 573 euroa vuodessa ja näin ollen he eivät voi myöskään liittyä kassan jäseneksi”, Jokinen toteaa.

    ”Parempi vara kuin vahinko”

    Yhteiskunnallisten kehityskulkujen ennustaminen on haastavaa. Tämän vuoksi yrittäjän kannattaakin miettiä tulevaisuuttaan silloin, kun yrityksellä menee hyvin.

    ”Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin, eivät työttömyysturva-asiat välttämättä kiinnosta”, Jokinen pohtii. ”Kun työttömyys sitten uhkaa, yrittäjä liittyy kassaan ansiopäivärahan toivossa. Tässä vaiheessa liittyminen on useimmiten valitettavasti liian myöhäistä, sillä yrittäjän tulee olla kassan jäsen vähintään 15 kuukautta saadakseen työttömyyspäivärahaa.”


    Tästä pääset tutustumaan tarkemmin tutkimustuloksiin

  • Koulutus yrittäjän ansioturvasta perjantaina 22.4.

    Koulutus yrittäjän ansioturvasta perjantaina 22.4.

    Mitä sinun tulisi tietää yrittäjän ansioturvasta?

    Yrittäjäkassa järjestää Teams-koulutuksen yrittäjän työttömyysturvasta perjantaina 22.4. kello 9-10. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki yrittäjän työttömyysturvan saloista kiinnostuneet.

    Ilmoittaudu tapahtumaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@yrittajakassa.fi. Paluuviestinä saat osallistumislinkin Teams-koulutukseen.

    Tilaisuudessa puhujana toimii Yrittäjäkassan työttömyysturva-asiantuntija Teemu Ariluoma. Teemu on työttömyysturva-asioiden rautainen ammattilainen. Hänelle on karttunut kokemusta työttömyysturvan toimeenpanijana sekä yrittäjä- että palkansaajakassan puolelta. Esityksessään Teemu pyrkii avaamaan työttömyysturvajärjestelmän pykäläviidakkoa selkokielisesti.

    Lämpimästi tervetuloa!

  • Sami Karjalaisen mainostoimisto Vehree peräänkuuluttaa ekologisuuden merkitystä – yrityksen tarina kietoutuu hienosti osaksi vanhan sekatavarakaupan historiaa

    Sami Karjalaisen mainostoimisto Vehree peräänkuuluttaa ekologisuuden merkitystä – yrityksen tarina kietoutuu hienosti osaksi vanhan sekatavarakaupan historiaa

    Kuta kuinkin seitsemän vuotta sitten Sami Karjalainen kyllästyi palkollisen oravanpyörään ja päätti perustaa oman mainostoimistoyrityksen. Vaikka hyppy yrittäjyyteen jännitti ensi alkuun, Karjalainen kertoo yrityksen perustamisen olleen yksi elämänsä parhaista päätöksistä. Yrittäjän maanläheisessä mainostoimistossa töitä tehdään ennen kaikkea ekologisuus- ja vastuullisuusvaltit edellä.

    Yrittäjäksi alun epäröinnistä huolimatta

    Ennen yrittäjätaivaltaan Karjalainen työskenteli Tampereella mainostoimistossa. Alkuun ajatus oman yrityksen perustamisesta tuntui pelottavalta: Karjalaisen mielessä pyörivät ajatukset mahdollisesta epäonnistumisesta eikä lähipiirissäkään oikein ollut yrittäjiä, joilta olisi voinut kysellä neuvoja.

    Myös Karjalaisen vanhempia jännitti, miten vakituisesta työstä lähteminen tulisi vaikuttamaan pojan elämään. Karjalaisella oli kuitenkin vahva pohja mainonnan tehtävistä palkansaajapuolelta, ja myös yrittäjän sen aikainen kumppani kannusti häntä yrittämään rohkeasti. Niinpä vuonna 2014 Karjalainen päätti repäistä ja perustaa oman yrityksen.

    Maanläheisen mainostoimiston vihreät arvot

    Yrittäjä kertoo Vehreen olevan maanläheinen mainostoimisto. Karjalaisen yritys tarjoaa televisio- ja radiomainontaa lukuun ottamatta lähestulkoon kaikkia muita markkinointiviestinnän ja mainonnan palveluita. Pääasiassa yrittäjä kertoo suunnittelevansa pienille ja keskisuurille yrityksille esitteitä, käyntikortteja, logoja sekä nettisivuja.

    Yrityksen kantavaksi voimaksi Karjalainen nimeää ekologisuuden. Vehreen kaikkea toimintaa läpi leikkaavat vihreät arvot sekä kestävän kehityksen periaatteet.

    ”Vastuullisuus näkyy omassa toiminnassani esimerkiksi siten, että olen valinnut käyttää tuulisähköä”, yrittäjä kertoo. ”Suosittelen myös asiakkailleni ympäristömerkittyjä painotaloja ja ekologisia web-hotelleja. Olen itseasiassa melko yllättynyt, kuinka vähän muut markkinointitoimistot tuovat mahdollista ekologisuuttaan esille.”

    ”Olen itseasiassa melko yllättynyt, kuinka vähän markkinointitoimistot tuovat ekologisuuttaan esille"

    Myös mainostoimiston nimi Vehree on linjassa yrityksen arvojen kanssa. ”Sana vehree on lupaus kasvusta. Jos Vehree olisi vuodenaika, se olisi varmastikin kevät”, Karjalainen pohtii. ”Vehreys myös viittaa vihreyteen, mikä puolestaan sopii loistavasti Vehreen arvomaailmaan”, yrittäjä summaa.

    Vanhan talon havinaa Nokialla

    Tätä nykyä Karjalaisen mainostoimisto sijaitsee Nokialla. Vanhaa työläiskaupunginosaa halkovan tien varrella seisoo vuonna 1900 rakennettu talo, jonka isoissa näyteikkunoissa komeilee Vehreen logo. Sen lisäksi, että tämä patinoinut talo toimii Vehreen tyyssijana, myös yrittäjä itse asuu rakennuksen toisessa päädyssä.

    Kyseinen rakennus on toiminut 1930-luvulta aina 1970-luvulle saakka Tuomisen sekatavarakauppana. Karjalainen kertookin iloitsevansa siitä, kuinka markkinointihenkisen kauppiaan tarina saa eräällä tapaa jatkoa mainostoimiston muodossa.

    Tuomisen sekatavarakaupasta on säästetty esimerkiksi vanha makkarahinnasto sekä markkinointijuliste. Nämä ja monet muut pienet entisajan esineet on Vehreen toimitilassa nostettu esille muistuttamaan kävijää rakennuksen kirjavasta historiasta.

    Yrittäjän ei tule unohtaa henkireikien merkitystä

    Yrittäjyydessä parasta on Karjalaisen mukaan vapaus sekä töiden monipuolisuus. ”Asiakkaita on laidasta laitaan aina hunajatuottajista höyläämöyrittäjiin,” yrittäjä kuvailee. ”Oikeastaan graafinen suunnittelu on vain murto-osa tätä työtä, sillä pitkälti hommat ovat luovaa ongelmanratkaisua.”

    Lisäksi yrittäjyydestä on tullut Karjalaiselle merkittävä osa omaa identiteettiä ja elämäntapaa. Yrittäjä onkin ollut useamman vuoden mukana yhdistystoiminnassa ja toimii tälläkin hetkellä Nokian yrittäjien hallituksessa.

    Luonnollisesti myös oma verkosto sekä ystäväpiiri ovat laajentuneet yrittäjyyden myötä. ”On mukava, kun saunalauteilla saa jakaa yrittäjyyden ilot ja surut muiden yrittäjien kanssa.”

    Yrittäjä myös korostaa itsestä huolehtimisen merkitystä. ”En ole missään vaiheessa halunnut polttaa itseäni loppuun tekemällä liian pitkää työpäivää. Minulle on tärkeää, että voin pitää työpäivän lomassa runsaasti taukoja ja että viikonloput pysyvät työstä vapaina,” yrittäjä kertoo.

    Karjalainen myös korostaa sitä, kuinka luovaa työtä tekevän on tärkeä antaa aivojen palautua. Vanhan talon remontointi ja luonnossa liikkuminen ovatkin yrittäjän omia henkireikiä.

    Lopuksi yrittäjä kertoo yhden pitkäaikaisista toiveistaan. ”En pidä sanasta yrittäminen”, yrittäjä toteaa. Karjalainen heittääkin ilmoille haasteen: ”Keksitään yhdessä parempi sana yrittämiselle."


    Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

  • Yrittäjän toimeentulo ja turva

    Yrittäjän toimeentulo ja turva

    Kuvassa Mari Laaksonen. Valokuvaaja Terotemedia / Tero Takalo-Eskola

    Mari Laaksonen muistelee blogikirjoituksessaan koronan tuomia iloja ja suruja aina retkeilyintoilusta ikäihmisten yksinäisyyteen. Miten syvässä päädyssä pulikoivat yksinyrittäjät pärjäävät ja missä pandemia-aikana liikkuvat normaalin yrittäjäriskin rajat, Laaksonen pohtii. Erityisesti yrittäjä korostaa exit-suunnitelman laatimisen merkitystä tulevien kriisien varalle.

    Kiinasta kuului kummia

    Kiinan Wuhanista kuului kummia jo vuoden 2019 lopulla: tappava virus jylläsi kaupungissa täydellä voimalla. Euroopassa koimme tämän hyvin kaukaiseksi asiaksi. Mutta eipä aikaakaan, kun virus saavutti Suomen, ja ensimmäinen tartuntatapaus uutisoitiin kesken turistikauden Suomen Lapissa.  

    17. maaliskuuta 2020 Suomen hallitus julisti voimaan valmiuslain. Edellisenä päivänä oli päätetty sulkea koulut. Suomi ja koko maailma olivat muuttuneet yhdessä yössä. Kansalaisten arki muuttui äkkiä täysin kotikeskeiseksi, kun laaja etätyösuositus siirsi noin puolet työtätekevästä väestöstä ja lähes kaikki opiskelijat etätöihin ja -opiskeluun.

    Suomi sulki ovensa ja jopa Uudenmaan rajalle viriteltiin rajavyöhykettä. Suuri osa vapaa-ajan palveluista, kaupoista, ravintoloista, liikkeistä ja hotelleista suljettiin. Isoja festivaaleja peruttiin, ja urheilukilpailut esitettiin tyhjille katsomoille. Kevään 2020 sulkulistan jatkoksi pääsi myös päiväkodit, koulut sekä harrastukset.

    ”Teams-kokoukset hoituivat kotoa käsin kauluspaidassa ja kalsareissa"

    Nämä muutokset aiheuttivat useille suomalaisille myös ongelmia, vaikka moni toivottikin aluksi vaihtelun tervetulleeksi. Pienessä hetkessä ei ollut kiire enää mihinkään. Kadut olivat autioita eikä työmatkaruuhkasta ollut tietoakaan. Kokoukset hoituivat mökkilaiturilta tai kotoa käsin kauluspaidassa ja kalsareissa.

    Työnteko zoomaillen ja Teams-välitteisesti tuntui aluksi uudelta ja innostavalta. Perheillä oli enemmän aikaa yhdessäoloon. Arjesta tuli kiireetöntä ja yksinkertaista.  

    Ruokarallia hoidettiin Woltin polkemana ja Finnair järjesti virtuaalista matkailua pahimpaan kaukokaipuuseen. Kauppojen ruokahyllyille ilmestyi jopa Finnairin business-luokan aterioita. Myös kotimaan matkailu sai uudenlaista tuulta purjeisiinsa, kun ihmiset suuntasivat sankoin joukoin vuokratuilla matkailuautoilla nauttimaan Lapin luonnosta. 

    ”Kansa innostui puutarhanhoidosta, remontoinnista ja retkeilystä"

    Kansa innostui puutarhanhoidosta, remontoimisesta ja retkeilystä. Siinä missä kivijalkaliikkeiden ovipumput hyytyivät asiakaskadosta, verkkokauppa puolestaan rullasi täydellä volyymilla. Myös auto- ja asuntokauppa vilkastui, ja keväällä 2021 mökkibuumi suorastaan räjähti käsiin. Loppukesästä menivät kaupaksi jo vanhat venevajatkin. 

    .

    Uupumusta ja uusia nousuja

    Kun sosiaalinen eristyneisyys oli jatkunut tarpeeksi pitkään, moni alkoi kyllästyä ja uupua tilanteeseen. Yksinäisistä ikäihmisistä tuli omien kotiensa vankeja ja jopa muistotilaisuuksia järjestettiin verkkoyhteyksien välityksellä. Koronavuoden aikana yksinäisyyden tunteet lisääntyivät koko väestön keskuudessa. Juuri tästä syystä työpaikan rooli sosiaalisena yhteisönä on jälleen alkanut tulla tärkeämmäksi. 

    Syksyä 2021 kohden ravintolat ja tapahtumajärjestäjät kertoivat kalenteriensa alkaneen täyttyä nopeasti. Oli selvää, että ihmiset halusivat jälleen tavata toisiaan: vaihtaa ajatuksia, tehdä työtä ja olla läsnä – mutta myös laulaa, juoda ja tanssia.

    Halu matkailla ulkomaille näkyi myös suurena kysynnän piikkinä. Tosin sosiaalista mediaa ei päivitelty samoin kuin vanhaan hyvään aikaan, sillä aurinko- ja rantakuvat olisivat voineet herättää kansassa paheksuntaa. 

    Kuvassa Mari Laaksonen. Valokuvaaja Terotemedia / Tero Takalo-Eskola

    .

    Yrittäjyys kriisin keskellä

    Nämä kaksi pandemiavuotta ovat muovanneet ihmisten rutiineja ja tottumuksia. Arvot ja asenteet muuttuvat kuitenkin hitaammin. Moni yksinyrittäjä heitettiin kerralla syvään päätyyn kyselemättä uimataidon perään. Kriisin keskellä voidaan tietysti ajatella, että pandemia kuuluu tyypillisen yrittäjäriskin piiriin, mutta ei se näin ole.

    ”Kriisin keskellä voidaan ajatella, että pandemia kuuluu tyypillisen yrittäjäriskin piiriin, mutta ei se näin ole"

    Muuttuneen arjen ja kriisin keskellä yrittäjä joutuukin elämään melkoisissa paineissa. Mikäli yritys ei tee tulosta eikä liiketoiminta ole kannattavaa, ei yrityksellä ole tulevaisuutta. Yrittäjä toimii omalla riskillä, jonka vuoksi panokset ovat suuret. Vastuuta pitää kantaa sekä tuloksesta että työntekijöistä - oli kriisejä tai ei. 

    Kaksi viimeisintä vuotta ovat opettaneet paljon. On ollut aikaa valmistautua ja rakentaa oman elämän sekä toimeentulon exit-suunnitelmaa. Jokainen meistä tiedostaa, että jossain muhii aina uusi virus. Kun seuraava kriisi lyö aaltona maihin, oletko sinä valmis? 

    Siksi tärkeimmän kysymyksen esitänkin sinulle, yrittäjä.

    Miten sinä olet varautunut ja huolehtinut omasta toimeentulostasi jos, ja kun, seuraava epidemia keikuttaa elinkeinoasi ja liiketoimintaasi? Oman toimeentuloni yritystoimintani päätyttyä minä vakuutan Yrittäjäkassan kautta. Ei auta, vaikka olisi kuinka hyvä yrittäjä – silti ulkopuoliset tekijät voivat johtaa ahdinkoon.

    ”Ei auta, vaikka olisi kuinka hyvä yrittäjä - silti ulkoiset tekijät voivat johtaa ahdinkoon"

    Onneksi on olemassa taho, joka hoitaa minulle ansiosidonnaisen päivärahan pahan päivän varalle. Tuo taho on meidän yrittäjien oma työttömyyskassa. Siellä, yhdessä ja ainoassa Yrittäjäkassassa, me yrittäjät pystymme onneksi vakuuttamaan itsemme.

    Mari Laaksonen

    yrittäjä


    CleanMarin Oy:n toimitusjohtaja Mari Laaksonen suhtautuu yrittäjyyteen intohimolla. Laaksonen toimii Helsingin Yrittäjien hallituksen puheenjohtajana ja Suomen Yrittäjien valtuuston varapuheenjohtajana. Yrittäjä on myös palkittu muun muassa Helsingin nuorena yrittäjänä vuonna 2009.

  • ”Kaikki yrittäjyyteen liittyvät opit tulleet kantapään kautta” – palkittu yrittäjä Jenni Parpala avaa ajatuksiaan yrittäjyydestä

    ”Kaikki yrittäjyyteen liittyvät opit tulleet kantapään kautta” – palkittu yrittäjä Jenni Parpala avaa ajatuksiaan yrittäjyydestä

    Siivousalan yrittäjä Jenni Parpala valittiin vuonna 2019 Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi. Parpala palkittiin Yrittäjäkassan kisassa innovatiivisena ja rohkeana nuorena yrittäjänä. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin yrittäjän elämässä puhaltavat muutoksen tuulet – vanha yritys Kiffel on saanut väistyä uuden pesulapalvelun tieltä. Tätä nykyä 30-vuotias Parpala keskittyykin Pyykkitupa-yrityksensä kehittämiseen ja laajentamiseen.

    Nuoren yrittäjän alkutaival

    Parpala perusti ensimmäisen yrityksensä vuonna 2013. Ennen yrittäjätaivaltaan Parpala ehti työskennellä useilla eri toimialoilla: yrittäjän työhistoriaan mahtuu pestejä niin kalatehtaalla kuin kaupankassallakin. Hän toteaa käytännössä tehneensä töitä 13-vuotiaasta saakka.

    ”Olen aina tehnyt hyvin yrittäjämäisesti töitä. Yrittäjyys ei koskaan ole ollut minulle pakko, vaan pikemminkin paras vaihtoehto tarjolla olevista vaihtoehdoista,” Parpala kertoo.

    Idea oman yrityksen perustamiseen syntyi siis kutakuinkin 8 vuotta sitten, jolloin Parpala muutti pienen vauvansa kanssa Saariselältä Vaasaan. ”Suoritin tuolloin merkonomin opintojani. Kiinnostuin yrittäjyydestä, kun koulussa alkoi Vuosi yrittäjänä -ohjelma. Tajusin, että en voinut ottaa pienen lapsen takia vastaan työtä esimerkiksi kaupan kassalla. Yrittäjyys oli siten minulle ainoa keino toteuttaa äitiyttäni”, Parpala toteaa.  

    ”Yrittäjyys oli minulle ainoa keino toteuttaa äitiyttäni"

    Jenni Parpala

    Koulussa perustettu harjoitusyritys Kiffel Oy sai Vuosi yrittäjänä -ohjelman päätyttyä tuulta allensa, ja Parpala päätyi perustamaan oikean siivousalan yrityksen. Parpalalle oli tärkeää, että yrityssiivouksiin keskittyvä Kiffel perustui ajatukselle siitä, ettei mikään saa olla tärkeämpää kuin toisemme.

    Toinen arvo, jonka merkitystä Parpala korostaa, on ekologisuus. Ekologisuus korostuu erityisen vahvasti Parpalan toisessa yrityksessä, Pyykkituvassa. Tammikuussa 2022 yrittäjä kertookin myyneensä siivousliiketoimintansa keskittyäkseen nimenomaan Pyykkituvan toiminnan kehittämiseen.  

    Yrittäjän mukaan maailma, ja yritykset siinä samalla, ovat hiljalleen muuttumassa entistä vastuullisemmiksi. Pesulatoimialassa piilee Parpalan mukaan valtavasti potentiaalia. ”Haluamme olla ensimmäisten joukossa kehittämässä ekologisempia pesulapalveluita. Mikään ei saa tulevaisuudessakaan olla tärkeämpää kuin toisemme”, yrittäjä virkkoo.

    Avoimuus valttikorttina

    Vuosien saatossa yrittäjän omat työtehtävät ovat muovautuneet. Yritysuran alkutaipaleella Parpala siivosi tiloja myös itse. Tällä hetkellä hän toimii Pyykkitupa-yrityksensä kehittäjänä ja johtajana.

    ”Olen ennen kaikkea visionääri. Pystyn näkemään, mikä toimii ja mikä ei. Varsinainen työn jalkauttaminen sopii paremmin jollekulle toiselle, ja sitä varten tarvitsen ympärilleni toimivan tiimin”, yrittäjä kertoo.

    Lisäksi Parpala kertoo aina olleensa riskinottaja ja uskaltaneensa tehdä isojakin päätöksiä. Mahdollisesti tämän vuoksi Pyykkituvan ostaminen ei aikanaan tuntunut yrittäjästä niin pelottavalta ajatukselta. Parpala myös kertoo seuraavansa tärkeissä päätöksissä pitkälti intuitiotaan.

    ”Huomaan myös olevani hirvittävän avoin. Ehkä se on ikäpolvikysymyskin, mutta itse olen aina puhunut hyvin avoimesti omasta tilanteestani – meni sitten hyvin tai huonosti”, Parpala pähkäilee.

    Yrittäjä korostaakin sitä, kuinka tärkeää on seurata omaa tunnettaan. Välillä tunne kantaa, kun taas välistä se saattaa viedä pahasti metsään. ”Kaikki opit mitä yrittäjyyteen liittyvät, ovat tulleet kantapään kautta,” Parpala summaa.  

    Yrittäjien kisaväsymys

    Parpalan mukaan yrittäjyydestä on tullut Suomessa viime aikoina entistä yleisempi työskentelymuoto. Yrittäjä kokeekin, että julkisessa keskustelussa tulisi paremmin ottaa huomioon nimenomaan pienyrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle. ”On melko ongelmallista, että samat säännöt koskevat sekä pk-yrityksiä että suuryrityksiä.”

    Parpala toteaa myös koronakriisin koetelleen yrittäjien jaksamista toden teolla. Yrittäjän mukaan ilmassa alkaakin leijua turnausväsymystä. ”On vaikea arvioida, minkälaisia henkisiä jälkiä tämä epävarmuus on jättänyt yrittäjiin.”

    Näin korona-aikana yrittäjä kertoo itse palautuvansa parhaiten mökkeillessä ja lasten kanssa touhutessa. Lisäksi Parpala toteaa akkujen latautuvan hyvin myös sienimetsällä. ”Harmi vain, ettei Suomessa sienestyskausi ole kovin pitkä”, vaasalainen naurahtaa.

    ”Verkostojen luominen olennainen osa työtäni”

    Sienestyksen lisäksi yrittäjän arki täyttyy erilaisten hallitus- ja luottamuspestien hoitamisesta. Vaikuttamistyöllä onkin ollut aina erityinen paikka Parpalan sydämessä.

    Yrittäjä kertoo toimineensa nuorempana muun muassa Suomen Opiskelija-allianssi Osku ry:n puheenjohtajana. Tätä nykyä Parpala vaikuttaa puolestaan Suomen Yrittäjien hallituksessa. Yrittäjä valittiin hiljan myös Vaasan yrittäjien puheenjohtajaksi kaudelle 2022-2023.

    Täyspäiväinen yrittäjyys sekä lukuisat luottamuspestit pitävät siten pesulapalveluyrittäjän varsin kiireisinä. Parpala pohtiikin sitä, kuinka vaikuttamistyö ja yrittäjyys kietoutuvat loppupeleissä toisiinsa.

    ”Verkostojen luominen on olennainen osa työtäni. Luottamuspestien kautta saan kasvatettua verkostoani, mikä puolestaan edesauttaa liiketoimintaani”, yrittäjä summaa.


    Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

  • Korona riepottelee yrittäjiä – kassajäsenten työttömyys kuitenkin laskenut

    Korona riepottelee yrittäjiä – kassajäsenten työttömyys kuitenkin laskenut

    Uusi vuosi vaihtui kuta kuinkin tutuissa merkeissä. Keskustelu siitä, miten koronaviruksen leviämistä tulisi estää, on jälleen noussut mediassa ykkösuutisaiheeksi. Viruksen taltuttaminen on osoittautunut hallitsemattomasti leviävän omikronin myötä entistäkin hankalammaksi. Epävarmuus ja turhautuminen ovat siten ottaneet jalansijaa jokaisen arjesta. 

    Viime vuosi oli jo toinen koronavuosi sarjassaan. Yrittäjäkassassa kuluneet vuodenpäivät etenivät kuitenkin melko lailla odotetusti. Kaiken kaikkiaan Yrittäjäkassa maksoi vuonna 2021 etuuksia 1610 jäsenelleen. Yhteensä näitä etuuksia maksettiin 15,3 miljoonan euron edestä. Ensimmäiseen koronavuoteen verrattuna luvut pysyivät melko lailla samansuuruisina: vuonna 2020 etuuksia maksettiin 1657 jäsenelle yhteensä 14,6 miljoonalla eurolla. 

    Kuluneena vuonna kassan jäsenten työttömyys laski tasaisesti. Vielä tammikuussa 2021 kaikista kassan jäsenistä 3,3 % oli työttöminä, kun taas joulukuussa vastaava luku oli enää 2,7 %. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjät ovat korona-aikana voineet saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista.

    Yrittäjien työmarkkinatuki saanee jatkoa

    Yrittäjille suunnattu työmarkkinatuki päättyi viime marraskuun lopussa.

    ”Silloin tuo päätös tuen lakkauttamisesta tuntui vielä ihan kohtuulliselta, mutta omikronmuunnoksen leviämisen myötä tilanne on muuttunut täysin”, Jokinen toteaa. ”Onneksi koronaministerityöryhmä on päättänyt palauttaa yrittäjän työmarkkinatuen tammi- ja helmikuulle.”

    Useat tahot ovat viime aikoina vaatineet hallitukselta nopeita toimia sekä selkeyttä koronarajoituksiin. Harva pysyy enää perillä alati muuttuvista säädöksistä karanteeneihin, koululaisten altistumisiin, kotitesteihin tai tartuntatautisäännöksiin liittyen.

    ”Yrittäjiä koetellaan taas melko kohtuuttomalla tavalla”, Jokinen harmittelee. ”Koko ajan pitäisi pysyä kärryillä siitä, mitä tukea voi hakea milloinkin. Samalla kuitenkin oma yritystoiminta kärsii jatkuvasti.”

    Jokinen toivookin tilanteen helpottavan kevään mittaan. Esimerkiksi Suomen talouden voidaan katsoa olevan tällä hetkellä suhteellisin hyvissä kantimissa. ”Mahdollisuudet positiivisemmasta kehityksestä ovat siis olemassa”, Jokinen tiivistää.