Avainsana: yrittäjä

Hallitus suunnittelee mittavia uudistuksia työttömyysturvaan
Hallitusneuvottelujen neuvottelutulos julkistettiin 16.6.2023. Hallituksen tavoitteena on luoda ”vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä”.

Uudistuksilla tavoitellaan uusia työllisiä

Hallitusohjelmaan kirjatuilla työllisyys- ja kasvutoimilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä tulevan hallituskauden aikana. Lisäksi hallitus tekee sosiaaliturvaan ja työmarkkinoihin merkittäviä uudistuksia, joiden tarkoituksena on tehdä työllistymisestä ja yrittämisestä aiempaa helpompaa ja kannattavampaa. Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena onkin saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä.

Yrittäjiä koskevat työttömyysturvan muutokset

Tulevan hallituskauden aikana hallitus uudistaa myös yrittäjien työttömyysturvaa. Esimerkiksi ansioturvan tasoa tullaan porrastamaan nykytasosta siten, että tuki laskee
- 8 viikon jälkeen 80 prosentin tasolle alkuperäisestä ja
- 34 viikon jälkeen 75 prosentin tasolle alkuperäisestä tasosta.
Näin ollen muutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin henkilöihin, joiden työttömyys jatkuu pitkään. Esimerkiksi Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n tilaston mukaan vuoden 2021 lopussa ansiopäivärahan saajista 36 % oli ollut työttömänä alle kolme kuukautta, ja 56 %:lla saajista työttömyys oli puolestaan kestänyt alle puoli vuotta.

Lisäksi seuraavat muutokset tulevat koskemaan yrittäjän työttömyysturvaa:
- Omavastuupäivien määrä nousee nykyisestä viidestä päivästä seitsemään päivään.
- Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan työnteon kannustimien parantamiseksi.
- Työttömiä kannustetaan kokopäivätyöhön poistamalla työttömyysturvan suojaosat. Suojaosalla tarkoitetaan summaa, jonka voi tienata osa-aikatyöstä ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahaan. Kuukauden ajanjaksolla kyseinen suojaosa on 300 €.
Muutosten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2024 aikana.

Yrittäjän asumistuki uudistuu, työttömyyskassoille mahdollisuus työvoimapalveluiden tarjoamiseen

Myös yrittäjän asumistukea uudistetaan, ja vastaisuudessa sen arvioinnin perusteeksi otetaan pelkän YEL-työtulon sijaan yrittäjän kaikki todelliset tulot. Vaikka uudistus ei sinänsä liity työttömyysturvaan, on sillä vaikutusta yksittäisen kassan jäsenen kokonaistuloihin.

Hallitusohjelmassa on lisäksi kirjaus siitä, kuinka vastaisuudessa työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Myös Yrittäjäkassassa aloitetaan keskustelu siitä, minkälaisia vaihtoehtoja tämä uusi mahdollisuus tarjoaa.

Lisäksi hallitus uudistaa työttömyysturvaa myös muilla tavoin kuten euroistamalla työttömyysturvan ja pidentämällä työssäoloehtoa 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Nämä muutokset eivät kuitenkaan kosketa Yrittäjäkassan jäseniä, joiden vaadittu työssäoloehto on jo valmiiksi 15 kuukautta.

Lisää tulevista lakimuutoksista voit lukea tästä TYJ:n artikkelista.

Yhdistelmävakuutuksesta malli puoliväliriiheen mennessä

Yrittäjäkassa on yhdessä Akavalaisten yrittäjien AKY:n ja Korkeakoulutettujen työttömyyskassa KOKO:n kanssa ajanut yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa. Myös tuore hallitus on kiinnittänyt huomiota työelämän murrokseen, jossa yhä useamman työikäisen tapaan ansaita elantonsa kuuluu yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistäminen. Hallitus valmisteleekin puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutuksesta parantaakseen juuri samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina toimivien henkilöiden sosiaaliturvaa.

Yhdistelmävakuutuksen lisäksi Yrittäjäkassa tavoittelee myyntivoittojaksotuksen lopettamista. Myyntivoiton jaksotus siirtää päivärahan maksamisen alkua, mikäli yritykseen jää paljon varallisuutta yrityksen lopettamishetkellä. Vaikka myyntivoiton jaksotuksesta ei ole mainintaa hallitusohjelmassa, kassa jatkaa tavoitteidensa edistämistä.
20.6.2023
Viestinnän välineenä julkinen taide - tamperelainen yrittäjä tekee taidetta kaikkien saataville

Valokuva: Elisa Niittylä

Savonlinnasta lähtöisin oleva kuvanveistäjä ja arkkitehti Maija Kovari tekee taidetta julkisiin tiloihin. Esimerkiksi kauppalista palvelutalon ulkoseinässä tai messinkinen kastepuu kirkossa ovat syntyneet taiteilijan kätevistä käsistä. Teoksien tehtävänä on tuoda taiteen avulla julkisiin paikkoihin sidottuja merkityksiä esiin.

Intohimona arkkitehtuurin ja taiteen yhteensovittaminen

38-vuotias Kovari on erikoistunut tekemään taidetta julkisiin tiloihin. Varsinaisten taideteosten lisäksi Kovari tarjoaa julkisen tilan ja nykytaiteen yhteensovittamisen suunnittelu- ja konsulttipalveluita. Koulutukseltaan hän on kuvataiteilija ja arkkitehti.

Uran alkupuolella taiteilijan teoksia oli pääasiassa esillä perinteisissä gallerianäyttelyissä. Tehtyään arkkitehdin diplomityön julkisesta taiteesta Kovari alkoi kuitenkin entistä enemmän kiinnostua arkkitehtuurin ja taiteen yhteensovittamisesta.

”Tajusin, että haluan tehdä taidetta tilaan, joka on kaikille avoin”, Kovari muistelee. ”Galleriassa käymisen kynnys voi tuntua monista korkealta, mutta kadut ja torit jaetaan kaikkien kaupunkilaisten kesken.”

Taiteilijan ja yrittäjän identiteetit törmäyskurssilla?

Taiteilija on ollut vuodesta 2015 saakka täysipäiväinen yrittäjä. Kovarin mukaan taiteilijakentällä saatetaan kuitenkin vierastaa ajatusta yrittäjyydestä. Myös tuotteistaminen ja taloudellisten asioiden pyörittely voi tuntua monista taitelijoista vieraalta. Esimerkiksi taidekoulussa ei juuri keskitytty myyntiin, markkinointiin tai asiakassuhteiden hallinnointiin. Nämä taidot Kovari on joutunut itse opettelemaan.

Aikaisemmin myös Kovarille yrittäjyys merkitsi lähinnä Y-tunnusta. Vuosien saatossa hän on alkanut kuitenkin nähdä yrittäjyydessä entistä enemmän sävyjä.

”Itselläni taiteilijan ja yrittäjän identiteetit eivät ole ristiriidassa keskenään”, Kovari tuumaa. ”Yrittäjyydessä mahdollisuudet ovat rajattomat, ja se on nimenomaan yrittäjyyden hieno puoli.”

Valokuva: Elisa Niittylä

Aikataulutus tuo haastetta yrittäjyyteen

Yrittäjän päivät jakautuvat sekä taiteen tekemiseen että toimistotyöhön: usein aamupäivät on pyhitetty luovalle tekemiselle, kun taas iltapäiville sijoittuvat muut yrittäjän arkeen liittyvät tehtävät, kuten sähköposteihin vastailu ja konsultaatiotyö.

Kovarin mukaan yrittäjyydessä raskainta ovat aikataululliset haasteet. Esimerkiksi kiireettömälle suunnittelulle tulisi siunata eniten aikaa juuri projektien alkuvaiheessa – vaiheessa, jolloin asiakkaalla on usein suurin kiire.

”Ei myöskään ole olemassa yrittäjää, jolle ei joskus tulisi vastaan hankalaa asiakasta,” Kovari naurahtaa. ”Onneksi taide on lähtökohtaisesti iloinen asia, jota halutaan juhlistaa.”

Selustaansa taiteilija turvaa esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyyden avulla.

”Myös se, että teen työni hyvin, on tulevaisuuteen varautumista. Tälläkin alalla jokainen työ toimii mainoksena seuraavalle”, Kovari selittää.

Taide heijastelee yrittäjän arvoja

Taiteilija tunnetaan isoista ja näyttävistä taideteoksistaan. Kovarin taidetta voi löytää esimerkiksi Tampereella sijaitsevasta Aleksanterin kirkosta aikaa kestävän messinkisen kastepuun muodossa.

Kovarin oma suosikki on kuitenkin kauppalistan muotoon taiteiltu Tärkeitä asioita -teos. ”Kauppalista muistisairaiden ihmisten palvelutalossa onnistui tavoittamaan jotakin sellaista, mikä osui ihmisten jaettuihin kokemuksiin. Me kaikki tarvitsemme apua tärkeiden asioiden muistamisessa.”

Kovarin mukaan hänen teoksensa ovatkin viestinnän välineitä.

”Kun esimerkiksi kaupunki valitsee hankkia taidetta julkiseen tilaan, se viestii samalla siitä, kuinka se arvostaa tilassa liikkujia”, taiteilija valottaa.

Taiteessa kaikki lähtee viime kädessä taiteilijan omasta maailmankuvasta, ja siten taide heijastelee jollain tapaa aina yrittäjän arvoja ja kuvaa ihmisyydestä.

”Sitähän sanotaan, että taide on eräällä tapaa aina taiteilijan omakuva”, Kovari summaa.

Valokuva: Elisa Niittylä

Lisää yrittäjä & taiteilija Maija Kovarista osoitteessa kovari.fi

Teksti: Katariina Bergström

19.5.2023
Yrittäjäkassa etsii jälleen Suomen uhkarohkeinta yrittäjää

Oletko valmis? Suomen uhkarohkein yrittäjä -kilpailu on jälleen käynnissä!

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo kahdeksatta kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet ennakkoluulottoman yrittäjän ja tubettajan, Roni Bäckin. Ronilla on ollut rohkeutta toteuttaa omaa juttuaan, eikä hän ole pysähtynyt kuuntelemaan epäilijöiden mielipiteitä. Siksi hän onkin loistava kampanjakasvo kisalle", iloitsee kassanjohtaja Merja Jokinen.

”Kampanjan kautta pääsin tuomaan esille missiotani siitä, että tubettaminen ja somen tekeminen ovat oikeaa työtä ja yritystoimintaa siinä missä mikä tahansa muukin työ", Bäck valottaa.

”Lisäksi teki hyvää pysähtyä hetkeksi pohtimaan sitä, mikä on itselle merkityksellistä ja miten yrittäjyys on muovannut minua ihmisenä. Oli todella virkistävää päästä käsittelemään näitä teemoja videolla", tubettaja-yrittäjä summaa. Tästä pääset katsomaan Ronin kampanjavideon.

Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 4.6.2023 saakka ja voittaja julkaistaan Suomi Areenassa 29-30.6. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

2.5.2023
Vaasalainen ohjelmistoyrittäjä halajaa jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta

Vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta vaasalaiselle ohjelmistoyrittäjä Jussi Mäntylälle. Mäntylä perusti ensimmäisen yrityksensä ollessaan vain 14-vuotias. 25 vuotta myöhemmin samainen yritys tunnetaan paremmin korkeatasoista ohjelmistopalvelua asiakkailleen tarjoavana Skycodena.

Itseoppinut ohjelmointiyrittäjä

Alahärmästä kotoisin olevalla Jussi Mäntylällä oli tapana lukea Kauppalehteä isänsä yrityksen takahuoneessa. Kun lehdessä mainittiin kotisivujen tekemisen olevan tuottoisaa puuhaa, Mäntylä sai idean ryhtyä itsekin myymään yrityksille nettisivuja. Innokkaan tietokonepelaamisen ansiosta hiiri pysyi hyvin nuorukaisen kädessä, ja pian Mäntylä saikin myytyä ensimmäiset kotisivunsa.

Pian nettisivujen rakentamisen lisäksi mukaan tulivat ohjelmointipalvelut. Mäntylä sai puhuttua itsensä ohjelmointipalveluiden tarjouskilpailuun, ja malliopetteli ohjelmoinnin salat tuolloin vajaassa viidessä viikossa. Vaikka hän ei lopulta voittanut tarjouskilpailua, ohjelmointi jäi yrityksen repertuaariin.

Optimaalinen työjärjestys tekoälyn avulla

Tätä nykyä Vaasassa toimiva Skycode työllistää jo 15 ihmistä. Työntekijäjoukko koostuu esimerkiksi matemaatikoista, ohjelmoijista ja insinööreistä. Yrittäjä itse kauppaa firmansa tuotteita ja hoitaa tavanomaisia toimitusjohtajan tehtäviä.

Mäntylä kertoo yrityksen päätuotteen olevan tuotannonsuunnitteluohjelma SkyPlanner. SkyPlanner optimoi esimerkiksi teollisuustuotannon työjärjestystä tekoälyä hyödyntäen.

”Tuotannon työjärjestyksellä on valtava merkitys yritykselle. Tehdas saa valmistettua samoilla resursseilla enemmän tuotteita, kun tehtaan työjärjestys on paras mahdollinen”, yrittäjä kertoo.

Mäntylän mukaan lukemattomissa tehtaissa ympäri maailman tuotannonsuunnittelua tehdään yhä manuaalisesti. ”Ihminen osaa kyllä miettiä järkevän työjärjestyksen, mutta tekoäly löytää optimaalisimman ratkaisun”, Mäntylä selittää.

Mäntylän mukaan Suomessa voitaisi profiloitua vieläkin vahvemmin tuotannonsuunnittelun edelläkävijänä. Yrittäjän tarkoituksena onkin vallata jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta.

Skycoden toimisto sijaitsee Vaasan Rantakadun vanhan siilorakennuksen katolla.

”Yrittämisessä parasta on kausaliteetti"

Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun kunniamaininta tulee yrittäjälle yllätyksenä, mutta hän on otettu saadessaan tunnustusta työstään. Tunnustusta työstään Mäntylä on saanut myös voitettuaan vuoden 2021 Kasvu Openissa Suomen lupaavimman automaatioyrityksen pokaalin. Samaisessa Suomen suurimmassa kasvuyrityskilpailussa Skycode valittiin viime vuonna myös yleisön suosikiksi.

Yrittämisen hyvistä puolista kysyttäessä Mäntylällä on selkeä vastaus valmiina.

”Yrittämisessä parasta on kausaliteetti. Jos teen hyviä päätöksiä, hyödyn siitä. Jos taas teen huonon päätöksen, sillä on seurauksia”, Mäntylä selittää ja jatkaa:

”Jatkuvan syy-seuraussuhteen alaisena toimiminen tekee mielestäni ajattelulle hyvää. Yrittäjänä ei oikeastaan voi välttyä suurelta surulta, muttei myöskään suurelta onnelta.”

Työmatka taittuu meloen

Vastapainoa hektiseen yrittäjän arkeen tuovat kalastus ja metsästys. Lisäksi Mäntylällä on tapana tulla merenrannassa sijaitsevalle toimistolleen kesäisin meloen ja talvisin puolestaan hiihtäen tai moottorikelkkaillen.

”Meillä yrittäjillä on mielestäni hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, vedämmekö itsemme piippuun vai pidämmekö hyvinvoinnistamme huolta”, Mäntylä pohtii.

Aloittelevalla yrittäjälle Mäntylällä on selkeä viesti.

”Kannattaa kokeilla, toimiiko oma liikeidea käytännössä. Ei ole olemassa montaa asiaa, jonka toimivuutta ei voisi etukäteen testata. Kannatan siis rohkeasti tarttumaan eteen tuleviin tilaisuuksiin”, Mäntylä tiivistää.

Mäntylän omista tulevaisuuden suunnitelmista ei myöskään puutu kunnianhimoa.

”Meillä täällä Skycodessa on tarkoitus tehostaa teollista tuotantoa niin monella miljardilla, että siitä riittää yksi meillekin”, Mäntylä naurahtaa pilke silmäkulmassaan.

Jutun on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

17.11.2022
Yrittäjyysmyytit - totta vai tarua?

Myytti 1: Yrittäjyys on jokaisen yrittäjän pitkäaikainen unelma

Yrittäjyys ei suinkaan ole asia, josta kaikki yrittäjät ovat koko elämänsä haaveilleet. Toisille yrittäjyys on puhtaasti pakollinen paha – tapa toteuttaa jotain toista unelmaa.

Liian usein yrittäjä mielletäänkin vahvan yrittäjäidentiteetin omaavaksi henkilöksi, jonka kuuluu paiskia töitä vuorokaudet läpeensä. Vaikka tämä mielikuva luonnehtiikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattaa toimia myös puhtaasti välinearvona. Jokaisen yrittäjän ei siis tarvitse olla verkostoitumisen maailmanmestari, vaan yrittäjiä ja yrittämisen tapoja on monia.

Myytti 2: Yrittäjä ei voi olla työtön

Vaikka yrittäjien kohdalla työttömyys ei tarkoita täysin samaa asiaa kuin palkansaajilla, myös yrittäjä voi olla työtön. Työttömyyden osoittamiseksi edellytetään yleensä yritystoiminnan lopettamista siten, että yritys poistetaan verottajan rekistereistä ja eläkevakuutus lakkautetaan. Tietyin edellytyksin päivärahaa voi saada myös oman työllistymisensä päätyttyä, vaikka yrityksen toiminta jatkuisi.

Useimmiten yrittäjät itse kuvailevat yritystoiminnan lopettamista epäonnistumiseksi tai luovuttamiseksi. Todellisuudessa yritystoimintaan ja siten sen mahdolliseen alasajoon vaikuttavat useimmiten ulkoiset tekijät kuten laajemmat yhteiskunnalliset kehityskulut. Näin ollen työttömyyttä ei pitäisi mieltää yrittäjän henkilökohtaisesi ristiretkeksi vaan asiaksi, johon harva pystyy lopulta itse vaikuttamaan.

Myytti 3: Yrittäjillä ei ole oikeutta työttömyysturvaan

Yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Tämäkin kuva on aikansa elänyt, sillä yrittäjät kuuluvat sekä sosiaali- että työttömyysturvan piiriin.

Yrittäjän työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan työttömyyspäivärahalla, joka voi olla peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Kela huolehtii peruspäivärahan maksamisesta, kun taas yrittäjien kohdalla Yrittäjäkassa vastaa ansiopäivärahan maksatuksesta. Toisin sanoen yrittäjä voi itse valita, haluaako hän vakuuttaa itsensä työttömyyskassassa ja siten turvata mahdollisen työttömyyden aikaisen toimeentulonsa ansiopäivärahalla.

Keksitkö sinä muita yrittäjyyteen liittyviä myyttejä?

14.9.2022
Aarni Pahajoki on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2022

Yrittäjäkassan vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut nuori rovaniemeläinen sirkusyrittäjä, Aarni Pahajoki. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraati vakuuttui Pahajoen rohkeudesta ja innovatiivisuudesta, ja päätti siksi palkita hänet vuoden uhkarohkeimpana yrittäjänä. Lisäksi raatiin teki vaikutuksen Sirkus Saarnin tavoite edistää pienten suomalaiskuntien elinvoimaisuutta ja madaltaa kulttuurin saavutettavuutta.

”Pahajoki päätti perustaa kiertävän sirkuksen samaan aikaan kun tapahtuma-ala oli suurimmassa ahdingossaan. Tämä kertoo ennen kaikkea nuoren yrittäjän uhkarohkeudesta, ennakkoluulottomuudesta sekä rautaisesta asenteesta”, Jokinen tiivistää.

Kilpailun voitto tuli sirkustaiteilijalle yllätyksenä. ”Yhtenä iltana puoliso kehotti katsomaan sähköpostia ja toden totta, siellä oli viesti voitostani. Sillä hetkellä fiilis oli melko epätodellinen”, yrittäjä kuvailee.

Tie yrittäjyyteen käy sirkuksen kautta

28-vuotias Pahajoki on harrastanut sirkusta lapsesta saakka. Pahajoki ehti käydä sirkuskoulussa muutaman vuoden ajan, kunnes vanhemmat totesivat harrastuksen käyvän liiaksi kukkaron päälle. Tämä ei kuitenkaan pidellyt sirkuksesta innostunutta nuorukaista, vaan harjoittelua jatkettiin kavereiden kanssa paikallisen urheiluopiston permannolla.

”Kerroin vanhemmilleni haluavani esiintyä työkseni. He epäröivät ja yrittivät ehdottaa muita urapolkuja. Lopulta lukion jälkeen päädyin kuitenkin seuraamaan sydäntäni, ja aloitin opinnot Lahden sirkuskoulussa”, Pahajoki kertoo. ”Valmistuttuani esiinnyin muun muassa Sirkus Finlandian kanssa.”

Keväällä 2020 pandemia vei kuitenkin sirkustaiteilijalta työt alta. ”Silloin tajusin, että nyt jos koskaan on aika työllistää itse itseni”, Pahajoki muistelee.

Vaikka aika ei ollut otollisin tapahtuma-alan yrityksen perustamiselle, Pahajoki päätti kokeilla siipiään yrittäjänä. ”Ajattelin, että jos pohjalta lähdetään ja silti saadaan homma pyörimään, niin suunta ei voi olla kuin ylöspäin”, yrittäjä naurahtaa.

Komiikkaa ja kuolemanpyörä

Saarni Sirkuksen ensiesiintyminen nähtiin toukokuussa 2022 yrittäjän kotikaupungissa Rovaniemellä. Esityksessä yhdistyy sirkus, tanssi ja laulu. Ohjelmanumeroihin lukeutuu esimerkiksi ilma-akrobatia, keinutrapetsi sekä Aarnin oma bravuuri, kuolemanpyörä.

Sirkustaitelija kieppuukin tottuneesti hurjan pyörän kyydissä. ”Olen itse asiassa ollut esiintymiskammoinen suurimman osan elämästäni”, Pahajoki paljastaa. ”Nyt keikkoja alkaa olla takana se reilut 600, joten kammokin alkaa hiljalleen väistymään.”

Sirkus Saarnin Dreamer-esitys perustuu kepeään tarinaan, mutta katsoja voi halutessaan keskittyä nauttimaan esitysnumeroista myös erikseen. ”En tykkää käyttää sana nykysirkus, mutta Saarni Sirkus kuitenkin jollain tapaa pyrkii tuomaan sirkuksen nykypäivään”, Pahajoki selittää. ”Meillä ei ole esimerkiksi pellejä tai eläimiä, vaan menemme pikemminkin komiikka ja hassut hahmot edellä.”

Yrittäjälle tärkeintä on se, että ihmiset poistuvat teltasta hyvillä mielin. ”Myös perheen pienimmät jaksavat seurata koko esityksen. Se, jos mikä, on onnistuneen show’n mittari”, Pahajoki summaa.

”Sirkuksen pyörittäminen on yhtä sirkusta"

Pahajoen mukaan sirkus on hyvin pitkälti muuta kuin teltassa nähtävää glamouria.

”Itse esitys on vain jäävuoren huippu”, Pahajoki toteaa. ”Taustalla on lukuisia harjoitustunteja, paljon markkinointia sekä jatkuvaa asioiden organisointia. Kymmenhenkisen sirkuksen pyörittäminen on itseasiassa melkoista sirkusta.”

Erityisesti logistiikka on ehtinyt aiheuttaa harmaita hiuksia. Valtava punainen sirkusteltta kohoaa 13 metrin korkeuteen, ja katsojia sinne mahtuu peräti 600. Teltan kasaaminen vie Pahajoen mukaan hyvässä lykyssä 14 tuntia, ja sen purkaminenkin kestää lähes työpäivän verran.

”Teltta mahtuu vain nipin napin sille varattuun rekkaan”, Pahajoki nauraa.

Esittävää taidetta on vaikea korvata

Yhtenä perusteena Pahajoen voitolle oli nimenomaan Sirkus Saarnin tavoite elävöittää Pohjois-Suomen pieniä kuntia.

”Me haluamme viedä suomalaista sirkuskulttuuria eteenpäin. Ala on hyvin kasvava, mutta samaan aikaan vielä suhteellisen pieni”, yrittäjä tuumaa.

Kysyttäessä sirkustemppujen vaaroista, Pahajoella on selkeä vastaus valmiina. ”Epäonnistumiset kuuluvat tähän lajiin. Tämä on kuitenkin siitä hyvä työ, ettei tällä alalla mikään robotti voi koskaan korvata ihmistä. Kukaan ei nimittäin halua mennä katsomaan täydellistä esitystä”, Pahajoki summaa.

Vaikka vaarat kuuluvat lajiin, haavereita sattuu kuitenkin harvakseltaan.

”Ensinnäkin harjoitustunteja on takana valtava määrä. Toisekseen luja luotto omiin taitoihin auttaa onnistumaan esiintymistilanteessa”, sirkustaitelija vakuuttaa.

Klikkaamalla tästä pääset katsomaan voittajan videon.

Yrittäjäkassan Uhkarohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin tänä vuonna seitsemättä kertaa. Kisaan sai ilmiantaa kenet tahansa rohkeana ja ennakkoluulottomana pitämänsä yrittäjän. Yrittäjäkassan valintaraati valitsi lukuisista ehdotuksista voittajan. Kilpailun kampanjakasvona toimi tänä vuonna yrittäjä, näyttelijä ja vaikuttaja Sara Parikka.

Kisassa kunniamaininnat myönnettiin seuraaville yrittäjille:

Niina Kuhta, Niinatar

Jussi Mäntylä, Skycode

Yrittäjäkassa onnittelee lämpimästi sekä vuoden 2022 uhkarohkeinta yrittäjää että kunniamaininnan saaneita!

19.8.2022
Vahva luontoyhteys ajoi yrittäjän seuraamaan intohimoaan

Iia Tolvasen luontoyhteys on ollut lapsesta saakka vahva. Helmikuussa 2022 Tolvanen päätti kuunnella sydäntään ja perustaa ensimmäisen oman yrityksensä. 56-vuotiaan Tolvasen Retki-iloa tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden tulla metsäretkelle irtautumaan hektisestä arjesta.

Kiire hellitti, hyvinvointi vahvistui

Hollolassa varttunut, mutta tätä nykyä Lempäälässä asuva Tolvanen on alun perin koulutukseltaan kotitalousopettaja. Ennen oman yrityksen perustamista hän ehti tehdä 30-vuotisen työuran erinäisissä myynti- ja markkinointitehtävissä.

Tolvasen työviikot vierähtivätkin useimmiten ympäri Suomea reissaten. Tienpäällä ollessaan Tolvanen oli ehtinyt kypsytellä ajatusta oman yrityksen perustamisesta. Vuodenvaihteessa lempääläinen sai kuulla myyntialueensa laajentuvan entisestään, ja silloin retkeilyintoilija teki lopullisen päätöksen yrittäjäksi ryhtymisestä.

Kiireisen palkollisen arki on vaihtunut yrittäjyyden vapauteen.

”Vaikka tässä toiminnassa on tiettyjä riskejä, oma hyvinvointini on lisääntynyt huomattavasti”, yrittäjä toteaa.

Tolvanen kertookin pystyneensä aikatauluttamaan arkeaan paremmin ja elämään enemmän arvojensa mukaista elämää. Toisaalta oman firman perustaminen ei yrittäjän mukaan ollut ainoastaan hyppy tuntemattomaan vaan myös epävarmuuteen. Täysin uusi aluevaltaus yrittäjyys ei kuitenkaan Tolvaselle ole.

”Pienenä tyttönä autoin yrittäjäisääni myymään autonvaraosia”, yrittäjä naurahtaa.

Yrittäjyyden alku on uuden opettelua

Yrittäjyyden alkutaipaleella Tolvanen kertoo saaneensa paljon apua Uusyrityskeskus Ensimetristä. Ensimetrin webinaareissa opeteltiin muun muassa talous- ja verotusasioiden perusteita.

Haastavinta oman yrityksen perustamisessa on Tolvasen mukaan ollut nimenomaan uuden opiskelu. Esimerkiksi markkinointi ja sen mukanaan tuomat somekuviot eivät ole olleet yrittäjän vahvinta osaamisalaa.

”Jos nyt miettisin oman firman perustamista, tekisin asioita paremmin valmiiksi ennen varsinaista yritystoiminnan aloittamista”, pähkäilee yrittäjä.

Myös erinäisten yrittäjälle pakollisten maksujen ja vakuutusten määrä pääsi hieman yllättämään.

”Itselleni oli kuitenkin varsin luonnollista liittyä Yrittäjäkassaan, sillä kuuluin myös palkansaajana työttömyyskassaan”, Tolvanen virkkoo.

Lumikenkäilyä ja nokipannukahveja

Tolvasen Retki-iloa tarjoaa Lempäälän sekä laajemmin Pirkanmaan alueella erä- ja luonto-opaspalveluita, Metsämieli-retkiä sekä luonnon hyvinvointitapahtumia niin yrityksille kuin yksityisillekin asiakkaille. Tyypillisesti Tolvanen ohjaa asiakkaalle luontoretken esimerkiksi kansallispuistoon.

”Talvisin saatamme lumikenkäillä, kesäisin paistaa nokipannukahvit ja räiskäleet”, yrittäjä kertoo. ”On ihanaa nähdä, miten hyväntuulisina ihmiset palaavat metsästä.”

Retkille hän valmistaa useimmiten itse tarjottavat. Tolvaselle erityisen lähellä sydäntä onkin pientuottajien tukeminen.

”Tykkään käyttää leipomuksissani esimerkiksi Kinnarin tilan luontoystävällisiä tuotteita”, yrittäjä kertoo. ”Itseasiassa täällä Pirkanmaalla on paljon yksinyrittäjiä. Sen sijaan, että kilpailisimme keskenämme, pikemminkin täydennämme toinen toisiamme.”

Pientuottajien tukemisen ja asiakkaiden viihtymisen lisäksi luonnonkunnioitus on Tolvaselle erityisen tärkeää. Sitä hän haluaisi mahdollisuuksien mukaan myös opettaa eteenpäin. Oman yrityksen perustaminen onkin yrittäjän mukaan jo askel siihen suuntaan.

Aitoa retkeilyn tuomaa iloa

Yrittäjyys on ollut Tolvasen mukaan ollut paljon muutakin kuin puhtaasti retkeilyä. Leijonan osa ajasta on vierähtänyt erinäisiin retkien esivalmisteluihin, tuotteistamiseen ja markkinointiin. Yrittäjä kertookin, että fyysisessä työssä on tärkeä pitää huolta myös kaikkein kriittisimmästä työkalusta eli omasta kropasta.

Parasta Tolvasen mukaan yrittäjyydessä on ollut tuottaa toisille hyvää oloa luonnossa liikkumisessa.

”Nimi Retki-iloa kuvastaa yritykseni missiota”, Tolvanen valottaa. ”Haluan nimen mukaisesti tarjota myös muille kuin itselleni aitoa retkeilyn tuomaa iloa.”

Toisaalta Tolvanen suhtautuu myös omaan yrittäjyyteensä lempeyden syvällä rintaäänellä.

”On mukavaa olla yrittäjä, ja olen iloinen, että olen uskaltanut ottaa näin rohkean askeleen. Jos kuitenkin sattuisin jotenkin ”epäonnistumaan”, sitten asiat vain menivät niin kuin on tarkoitettu”, Tolvanen summaa.

Teksti: Katariina Bergström

3.8.2022
Yrittäjäkassa etsii Suomen uhkarohkeinta yrittäjää

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo seitsemättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran rohkea, idearikas ja lannistumaton puurtaja, joka ei kavahda epäilijöiden lannistavia mielipiteitä.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet niin ikään inspiroivan ja rohkean yrittäjän. Sara Parikka on tehnyt merkittävän uran muun muassa vaikuttajana, näyttelijänä sekä kirjoittajana. Saran aurinkoinen henkilöbrändi istuu loistavasti yhteen kassan uudistuneen brändi-ilmeen kanssa”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

”Parasta projektissa oli päästä pysähtymään yrittäjyyden äärelle, sillä sen merkityksen pohtiminen jää usein varsin pienelle huomiolle päivittäisen tekemisen rinnalla”, Parikka pähkäilee. ”Lisäksi kampanjan toteutus oli inspiroiva, ja sen myötä kunnioitan taas asteen verran enemmän omaa yrittäjätaivaltani. Yrittäjiä ei mielestäni voi koskaan kannustaa liikaa”, vaikuttaja summaa.

Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi tästä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 30.6. saakka ja voittaja julkaistaan 19.8.2022. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 € K-ryhmän lahjakorttia.

Tutustu tästä Saran uniikkiin yrittäjämatkaan !

1.6.2022
Koulutus yrittäjän ansioturvasta perjantaina 22.4.

Mitä sinun tulisi tietää yrittäjän ansioturvasta?

Yrittäjäkassa järjestää Teams-koulutuksen yrittäjän työttömyysturvasta perjantaina 22.4. kello 9-10. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki yrittäjän työttömyysturvan saloista kiinnostuneet.

Ilmoittaudu tapahtumaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@yrittajakassa.fi. Paluuviestinä saat osallistumislinkin Teams-koulutukseen.

Tilaisuudessa puhujana toimii Yrittäjäkassan työttömyysturva-asiantuntija Teemu Ariluoma. Teemu on työttömyysturva-asioiden rautainen ammattilainen. Hänelle on karttunut kokemusta työttömyysturvan toimeenpanijana sekä yrittäjä- että palkansaajakassan puolelta. Esityksessään Teemu pyrkii avaamaan työttömyysturvajärjestelmän pykäläviidakkoa selkokielisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

5.4.2022
Sami Karjalaisen mainostoimisto Vehree peräänkuuluttaa ekologisuuden merkitystä – yrityksen tarina kietoutuu hienosti osaksi vanhan sekatavarakaupan historiaa

Kuta kuinkin seitsemän vuotta sitten Sami Karjalainen kyllästyi palkollisen oravanpyörään ja päätti perustaa oman mainostoimistoyrityksen. Vaikka hyppy yrittäjyyteen jännitti ensi alkuun, Karjalainen kertoo yrityksen perustamisen olleen yksi elämänsä parhaista päätöksistä. Yrittäjän maanläheisessä mainostoimistossa töitä tehdään ennen kaikkea ekologisuus- ja vastuullisuusvaltit edellä.

Yrittäjäksi alun epäröinnistä huolimatta

Ennen yrittäjätaivaltaan Karjalainen työskenteli Tampereella mainostoimistossa. Alkuun ajatus oman yrityksen perustamisesta tuntui pelottavalta: Karjalaisen mielessä pyörivät ajatukset mahdollisesta epäonnistumisesta eikä lähipiirissäkään oikein ollut yrittäjiä, joilta olisi voinut kysellä neuvoja.

Myös Karjalaisen vanhempia jännitti, miten vakituisesta työstä lähteminen tulisi vaikuttamaan pojan elämään. Karjalaisella oli kuitenkin vahva pohja mainonnan tehtävistä palkansaajapuolelta, ja myös yrittäjän sen aikainen kumppani kannusti häntä yrittämään rohkeasti. Niinpä vuonna 2014 Karjalainen päätti repäistä ja perustaa oman yrityksen.

Maanläheisen mainostoimiston vihreät arvot

Yrittäjä kertoo Vehreen olevan maanläheinen mainostoimisto. Karjalaisen yritys tarjoaa televisio- ja radiomainontaa lukuun ottamatta lähestulkoon kaikkia muita markkinointiviestinnän ja mainonnan palveluita. Pääasiassa yrittäjä kertoo suunnittelevansa pienille ja keskisuurille yrityksille esitteitä, käyntikortteja, logoja sekä nettisivuja.

Yrityksen kantavaksi voimaksi Karjalainen nimeää ekologisuuden. Vehreen kaikkea toimintaa läpi leikkaavat vihreät arvot sekä kestävän kehityksen periaatteet.

”Vastuullisuus näkyy omassa toiminnassani esimerkiksi siten, että olen valinnut käyttää tuulisähköä”, yrittäjä kertoo. ”Suosittelen myös asiakkailleni ympäristömerkittyjä painotaloja ja ekologisia web-hotelleja. Olen itseasiassa melko yllättynyt, kuinka vähän muut markkinointitoimistot tuovat mahdollista ekologisuuttaan esille.”

”Olen itseasiassa melko yllättynyt, kuinka vähän markkinointitoimistot tuovat ekologisuuttaan esille"

Myös mainostoimiston nimi Vehree on linjassa yrityksen arvojen kanssa. ”Sana vehree on lupaus kasvusta. Jos Vehree olisi vuodenaika, se olisi varmastikin kevät”, Karjalainen pohtii. ”Vehreys myös viittaa vihreyteen, mikä puolestaan sopii loistavasti Vehreen arvomaailmaan”, yrittäjä summaa.

Vanhan talon havinaa Nokialla

Tätä nykyä Karjalaisen mainostoimisto sijaitsee Nokialla. Vanhaa työläiskaupunginosaa halkovan tien varrella seisoo vuonna 1900 rakennettu talo, jonka isoissa näyteikkunoissa komeilee Vehreen logo. Sen lisäksi, että tämä patinoinut talo toimii Vehreen tyyssijana, myös yrittäjä itse asuu rakennuksen toisessa päädyssä.

Kyseinen rakennus on toiminut 1930-luvulta aina 1970-luvulle saakka Tuomisen sekatavarakauppana. Karjalainen kertookin iloitsevansa siitä, kuinka markkinointihenkisen kauppiaan tarina saa eräällä tapaa jatkoa mainostoimiston muodossa.

Tuomisen sekatavarakaupasta on säästetty esimerkiksi vanha makkarahinnasto sekä markkinointijuliste. Nämä ja monet muut pienet entisajan esineet on Vehreen toimitilassa nostettu esille muistuttamaan kävijää rakennuksen kirjavasta historiasta.

Yrittäjän ei tule unohtaa henkireikien merkitystä

Yrittäjyydessä parasta on Karjalaisen mukaan vapaus sekä töiden monipuolisuus. ”Asiakkaita on laidasta laitaan aina hunajatuottajista höyläämöyrittäjiin,” yrittäjä kuvailee. ”Oikeastaan graafinen suunnittelu on vain murto-osa tätä työtä, sillä pitkälti hommat ovat luovaa ongelmanratkaisua.”

Lisäksi yrittäjyydestä on tullut Karjalaiselle merkittävä osa omaa identiteettiä ja elämäntapaa. Yrittäjä onkin ollut useamman vuoden mukana yhdistystoiminnassa ja toimii tälläkin hetkellä Nokian yrittäjien hallituksessa.

Luonnollisesti myös oma verkosto sekä ystäväpiiri ovat laajentuneet yrittäjyyden myötä. ”On mukava, kun saunalauteilla saa jakaa yrittäjyyden ilot ja surut muiden yrittäjien kanssa.”

Yrittäjä myös korostaa itsestä huolehtimisen merkitystä. ”En ole missään vaiheessa halunnut polttaa itseäni loppuun tekemällä liian pitkää työpäivää. Minulle on tärkeää, että voin pitää työpäivän lomassa runsaasti taukoja ja että viikonloput pysyvät työstä vapaina,” yrittäjä kertoo.

Karjalainen myös korostaa sitä, kuinka luovaa työtä tekevän on tärkeä antaa aivojen palautua. Vanhan talon remontointi ja luonnossa liikkuminen ovatkin yrittäjän omia henkireikiä.

Lopuksi yrittäjä kertoo yhden pitkäaikaisista toiveistaan. ”En pidä sanasta yrittäminen”, yrittäjä toteaa. Karjalainen heittääkin ilmoille haasteen: ”Keksitään yhdessä parempi sana yrittämiselle."

Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

10.3.2022