Avainsana: yrittäjä

  • Rohkeutta käsityönä – Yrittäjäpariskunta valmisti Suomen rohkein yrittäjä -palkinnon

    Rohkeutta käsityönä – Yrittäjäpariskunta valmisti Suomen rohkein yrittäjä -palkinnon

    Tänä vuonna Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun voittaja sai ensimmäistä kertaa myös uniikin, suomalaista käsityötä olevan ja kilpailua varten suunnitellun palkinnon. Palkinnolla haluttiin jättää voittajalle konkreettinen muisto saavutuksesta. Vuoden 2026 palkinnon suunnittelivat ja valmistivat lahtelaiset koruntekijät Chao-Hsien Kuo ja Eero Hintsanen.

    Palkinnon teko oli Chaolle ja Eerolle täysin uudenlainen projekti. Uniikki rintakoru tekee näkyväksi sen ajan, ammattitaidon ja omistautumisen, joilla laadukas käsityö syntyy. Korussa yhdistyvät taidokkaasti molempien tekijöiden tunnistettavat muodot ja tekniikat. 

    Palkinnon teemana oli luonnollisesti rohkeus. Rohkeus kuvastaa paitsi tämän vuoden palkinnonsaajaa Ömer Acaria, myös palkinnonvalmistajien omaa pitkää yrittäjätaivalta ja sen aikana tehtyjä rohkeita ratkaisuja. 

    Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun palkintokoru. Tekijät Chao-Hsien Kuo ja Eero Hintsanen.

    Taiwanista New Yorkiin ja edelleen Suomeen

    Chao ja Eero ovat tehneet yhdessä koruja ja toimineet yrittäjinä jo yli 25 vuoden ajan.

    Chaon tie korujen pariin alkoi Taipeissa, jossa hän opiskeli muotoilua 1990-luvulla. Taipeista Chao muutti New Yorkiin, jossa hän aloitti korualan opinnot ja päätyi sieltä Lahden Muotoiluinstituuttiin. Lahdessa hän tapasi tulevan yrityskumppaninsa ja aviomiehensä Eeron opintojen yhteydessä ja kaksikko perusti yhteisen yrityksensä vuonna 2006.

    Kaksikon koruissa yhdistyvät omaperäinen muotoilu, perinteinen käsityö ja pitkäikäisyys. Eero kuvailee heidän teoksiaan myös aidoiksi ja rehellisiksi. Eeron tyyli on hänen mukaansa primitiivisempi, muotoilultaan karskimpi. Chaon tyyli on romanttisempi, ja hänen koruissaan yhdistyvät herkkyys ja sulavat muodot.

    Korut valmistetaan pääasiassa hopeasta, ja inspiraatiota teokset saavat muun muassa luonnosta, vuodenaikojen vaihtelusta ja aivan tavallisista arjen pienistä yksityiskohdista. Chao painottaa, että tarkoitus ei ole kuitenkaan kopioida luonnon muotoja sellaisenaan, vaan tavoitteena on löytää ja muuttaa esimerkiksi terälehtien olemus koruksi.

    - Inspiroidun tavallisista asioista, kuten puiden lehdistä ja niiden muodoista. Haluan vaalia niitä pieniä iloja ja kauneutta, joita arjesta löytyy, Chao kertoo.

    Koru voi valmistua viikossa – tai kolmessa vuodessa

    Uuden korun syntyminen on monivaiheinen prosessi, johon kuuluu suunnittelua, prototyyppien valmistamista ja erilaisten muotojen testaamista. Ennen kaikkea se vie aikaa: korun valmistus voi kestää viikosta kolmeen vuoteen. Joskus työ täytyy laittaa syrjään, jotta siihen voi paneutua taas uusin silmin.

    Korujen valmistaminen vaatii myös tarkkuutta. Erityisesti vasaroidessa ja herkkiä pintoja työstäessä katse ja ajatus on pidettävä tiukasti käsillä olevassa työssä. Työskentelyn taustalla soi usein musiikki, joskin pariskunnan musiikkimaut eroavat toisistaan lähes yhtä paljon kuin heidän korutyylinsä. Erilaisuus ei kuitenkaan ole haitaksi. Jos toinen jää jumiin, toinen saattaa huomata ratkaisun ongelmaan, koska pariskunta tuntee toistensa työskentelytavat niin hyvin. 

    Tilaustöitä Eero ja Chao tekevät jonkin verran esimerkiksi merkkipäivien kunniaksi. Viime vuosina heidän asiakkaissaan on ollut yhä enemmän myös vanhoja tuttuja niin Suomesta kuin ulkomailta. Ensimmäisen korun hankittuaan moni palaa asiakkaaksi uudelleen.

    – On hienoa huomata, että asiakkaat arvostavat työmme laatua ja sitä, mitä voimme heille tarjota, Chao sanoo.

    Ammattitaito ei synny kahdessa päivässä

    Valmiista korusta ei suoraan näe niitä tuhansia ja tuhansia tunteja, jotka tekijä on vuosien aikana käyttänyt taitojensa hiomiseen. Nykypäivänä massatuotetut tuotteet ja kotiovelle vartissa saapuvat nettitilaukset saattavat hämärtää kuluttajien ymmärrystä ja arvostusta käsityötä kohtaan. Käsityön arvo syntyy nimenomaan hitaudesta ja tekijän pitkään kerryttämästä ammattitaidosta. 

    Kun materiaalia käytetään huolella, koru myös kestää käyttöä, aikaa ja tarvittaessa korjaamista. Heidän alallaan korujen korjaaminen on aina ollut luonteva osa käsityöperinnettä. Niin kauan kuin materiaali antaa myöten, koru voidaan korjata ja sen elinkaarta jatkaa. Laadukas, käsintehty koru voi kestää vuosikymmeniä ja siirtyä edelleen sukupolvelta toiselle. Eero ja Chao tuntevat paljon ylpeyttä siitä, että juuri heidän työnsä jälki on osa jonkun elämää, mahdollisesti jopa vuosikymmenten ajan.

    - Vaikka pystyisimme valmistamaan jonkin korun kahdessa päivässä, se ei tarkoita, että tekemiseen on mennyt vain kaksi päivää. Olemme käyttäneet opiskeluun, harjoitteluun ja taitojemme hiomiseen vuosia, jotta pystymme tekemään työn kahdessa päivässä. Se vaatii älyttömästi aikaa ja tietoa, Eero sanoo.

    Yrityksen muututtava maailman mukana

    Yrittäjyys on vaatinut myös sitkeyttä ja toimintamallien muokkaamista vuosien saatossa. Yrityksen alkuvaiheessa Chao ja Eero myivät korujaan gallerioiden ja jälleenmyyjien kautta. Koronapandemian aikana kaksikko reagoi nopeasti muuttuneeseen maailmantilanteeseen ja rajoituksiin. Eero rakensi verkkokaupan, joka auttoi yritystä merkittävästi, kun muu kaupankäynti pysähtyi. Vuosien saatossa tilanne on elänyt ja nykyään heidän oman verkkokauppansa merkitys on kasvanut entisestään. Tänä päivänä yksi tärkeimmistä asioista onkin tavoittaa asiakas verkossa tai sosiaalisessa mediassa. 

    Yli 25 vuoden yrittäjätaival on opettanut Chaolle ja Eerolle, että yrittäjän on oltava valmis muuttumaan maailman mukana, kuitenkaan kadottamatta sitä, mikä omassa tekemisessä on tärkeintä. Heidän kohdallaan se tarkoittaa käsityötä, omaa tunnistettavaa tyyliä ja vuosien aikana karttunutta ammattitaitoa.

    Ehkä juuri siksi heidän valmistamansa koru sopii niin hyvin Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun palkinnoksi. Sekä korun että pitkän yrittäjäuran taustalla on sama ajatus: mitään kestävää syntyy harvoin hetkessä. Se vaatii aikaa, uskallusta ja ennen kaikkea rohkeutta luottaa omaan tekemiseen.

  • Ömer Acar on valittu Suomen Rohkeimmaksi yrittäjäksi 2026

    Ömer Acar on valittu Suomen Rohkeimmaksi yrittäjäksi 2026

    Kouvolalainen sarjayrittäjä, hammaslääkäri ja luontokuvaaja Ömer Acar on valittu Suomen Rohkeimmaksi yrittäjäksi 2026. Yrittäjäkassan kevään aikana järjestämässä kilpailussa etsittiin yrittäjää, jonka tarinassa näkyvät rohkeus, ennakkoluulottomuus ja uskallus kulkea omaa tietään. Acar palkittiin Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta Kouvolassa.

    Hammaslääkäristä puurobaarin pitäjäksi

    Ömer Acarin yrittäjätarina ei kulje aivan tavanomaisinta reittiä. Hän on koulutukseltaan hammaslääkäri ja valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 2018. Nykyisin hän toimii Kouvolassa Suu & hammas -klinikan perustajahammaslääkärinä ja toimitusjohtajana.

    Yrittäjyys ei kuitenkaan ole Acarille tarkoittanut pitäytymistä vain yhdessä toimialassa. Hammaslääkärin työn rinnalla kulkee toinen intohimo: valokuvaus ja pohjoinen luonto.

    Acar aloitti valokuvaamisen jo teini-ikäisenä tähtikuvauksesta ja ansaitsi opiskeluaikoinaan elantoaan tapahtumakuvaajana. Sittemmin kameran kohteeksi ovat nousseet erityisesti pohjoisen erämaat, jäätiköt ja villieläimet. Kuvausmatkat ovat vieneet häntä muun muassa Huippuvuorille.

    Näistä maailmoista syntyi lopulta jotakin täysin uudenlaista

    Acar perusti joulukuussa 2025 Kouvolan keskustaan Ö. A. Gallerian & Puurobaarin, jossa yhdistyvät hänen kiinnostuksenkohteensa poikkeuksellisella tavalla. Galleriassa on esillä Acarin luontokuvia ja jääkauden fossiileja, ja samalla asiakkaat voivat nauttia hänen kehittämiään näyttäviä puuroannoksia.

    Puurobaarin idea kumpuaa luonnossa vietetystä ajasta, kuvausmatkoista ja halusta hidastaa. Puurot haudutetaan yön yli, ja inspiraatiota annoksiin haetaan muun muassa lumesta, villieläimistä ja Lapin erämaasta.

    Juuri ennakkoluulottomuus tekee Acarin tarinasta poikkeuksellisen: harva hammaslääkäri ja terveysalan yrittäjä päättää ryhtyä samalla galleristiksi ja puurobaarin pitäjäksi.

    Ömer Acarin puurobaarissa leikitellään erilaisilla makuyhdistelmillä. Inspiraation puuroihin Ömer saa esimerkiksi luonnosta.

    Rohkeus on sitä, että uskaltaa tehdä omalla tavallaan

    Valinta vuoden Rohkeimmaksi yrittäjäksi on Acarille tunnustus uskalluksesta toteuttaa omia, välillä epätavallisiakin ideoita.

    – Olen todella otettu tästä tunnustuksesta. Minulle yrittäjyydessä on tärkeää, että uskaltaa tehdä asioita omalla tavallaan ja luottaa omaan näkemykseensä. Aina ei voi tietää etukäteen, onnistuuko jokin idea, mutta jos siihen itse uskoo, sitä kannattaa lähteä toteuttamaan. Rohkeus on myös sitä, että jatkaa eteenpäin vaikeinakin hetkinä, Ömer Acar sanoo.

    Yrittäjyys tarvitsee rohkeita esimerkkejä

    Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan Acar on erinomainen esimerkki siitä, mitä rohkeus yrittäjyydessä parhaimmillaan tarkoittaa.

    Ömerin tarina osoittaa, ettei yrittäjän tarvitse mahtua valmiiseen muottiin. Hän on uskaltanut yhdistää osaamistaan, intohimojaan ja hyvin erilaisia maailmoja tavalla, jota harva olisi osannut etukäteen kuvitella. Juuri tällaista ennakkoluulottomuutta ja uskallusta suomalainen yrittäjyys tarvitsee, Merja Jokinen sanoo.

    Jokisen mukaan rohkeuden rinnalla yrittäjä tarvitsee myös turvaa

    Yrittäjän rohkeuden ei tarvitse tarkoittaa turhaa riskinottoa. Kun oma perusturva on kunnossa, yrittäjällä on paremmat edellytykset keskittyä yrityksensä rakentamiseen ja uusien ideoiden toteuttamiseen. Tätä viestiä haluamme Yrittäjäkassassa pitää esillä, Jokinen jatkaa.

    Rohkeita yrittäjiä ehdotettiin ympäri Suomen

    Rohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin vuonna 2026 jo 11. kerran. Kilpailuun ehdotettiin yhteensä 453 yrittäjää eri puolilta Suomea.

    Ehdotusten joukosta raati valitsi viisi finalistia, minkä jälkeen suomalaiset pääsivät äänestämään omaa suosikkiaan. Finalistit keräsivät yleisöäänestyksessä yhteensä 5 651 ääntä. Lopullinen voittaja valittiin yleisöäänestyksen ja raadin arvioinnin perusteella.

    Kilpailulla Yrittäjäkassa haluaa nostaa esiin innostavia ja persoonallisia yrittäjiä, jotka katsovat rohkeasti tulevaisuuteen ja uskaltavat rakentaa oman näköistään yrittäjyyttä.

    Ömer Acar palkittiin Suomen Rohkeimpana yrittäjänä Yrittäjän päivänä 5.9.2026 hänen omassa Ö. A. Galleriassaan & Puurobaarissaan Kouvolassa.

    Lisätietoja

    Merja Jokinen
    kassanjohtaja
    Yrittäjäkassa
    p. 050 596 6000
    merja.jokinen@yrittajakassa.fi

    Yrittäjäkassa

    Yrittäjäkassa on Suomen ainoa yrittäjille tarkoitettu työttömyyskassa. Yrittäjäkassa tarjoaa jäsenilleen ansioturvaa työttömyyden varalle ja maksaa jäsenilleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

  • Missasitko Yrittäjäkassan webinaarit?

    Missasitko Yrittäjäkassan webinaarit?

    Jäsenetuna tarjoamme sinulle yrittäjän ansioturvan lisäksi Helsingin seudun kauppakamarin KoulutusOnline-palvelun maksutta (arvo alk. 77,90 €/kk)

    KoulutusOnlinesta löydät paljon erilaisia kursseja ja koulutuskokonaisuuksia sekä Yrittäjäkassan asiantuntijawebinaarit.

    Yrittäjäkassan syksyn webinaarisarja tarjosi jäsenillemme ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa yrittäjyyden tueksi. Webinaareissa käsiteltiin muun muassa tekoälyn hyödyntämistä yrittäjän arjessa, sosiaalisen median markkinointia, yrityksen taloushallintoa sekä myyntiä digiajan asiakkaille.

    Kaikki webinaaritallenteet ja puhujien esitysmateriaalit ovat jäsenten katsottavissa Yrittäjäkassan KoulutusOnline-palvelussa. Voit katsoa tallenteet silloin, kun se sinulle parhaiten sopii.

    Näin otat koulutusalustan käyttöösi

    KoulutusOnlinen käyttöönotto:

    1. Kirjaudu Jäsensivuillesi omilla pankkitunnuksillasi.
    2. Siirry Viestit-välilehdelle, valitse keskustelunaiheeksi Työllisyyttä tukevat palvelut ja kirjoita otsikkokenttään KoulutusOnline.
    3. Kirjoita viesti, jossa kerrot haluavasi ottaa käyttöösi koulutuspalvelun. Kerrothan viestissäsi myös sähköpostiosoitteesi.
  • Ilmianna uhkarohkea yrittäjä 2024

    Ilmianna uhkarohkea yrittäjä 2024

    Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.

    Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

    ”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

    Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.

    ”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”

    “Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.

    Tutustu Jaajon yrittäjätarinaan paremmin täältä.


    Nyt on sinun vuorosi! Tiedätkö Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

    Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailu on käynnissä 31.5.2024 saakka, ja voittaja julkistetaan perjantaina 28.6.2024.

    Arvomme ilmiantaneiden kesken viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

  • Yrittäjän ansioturvan alaraja on 14 803 € vuonna 2024

    Yrittäjän ansioturvan alaraja on 14 803 € vuonna 2024

    Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen takia. Vuonna 2024 alin mahdollinen yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä eläkevakuutuksen vuosityötulo on 14 803 euroa.

    Jos eläkevakuutuksesi vuosityötulo on alle työttömyysturvan alarajan 14 803 €/v, voit hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua. Työttömyysturvasi kannalta ei kuitenkaan ole vaikutusta, jos YEL-työtulosi jää eläkeyhtiön ja kassan pyöristyssäännön eroavaisuuden vuoksi alle työttömyysturvan alarajan 14 803 €.

    Kuluneena vuonna 2023 työttömyysturvan alaraja on ollut 14 088 euroa vuodessa.

    Yrittäjän työssäoloehto

    Yrittäjäkassan jäsenelle kertyy työssäoloehtoa niiltä kuukausilta, kun hän toimii työttömyysturvalain mukaisena yrittäjänä. Yrittäjänä toimiminen tarkoittaa sitä, että yrittäjä työllistyy yrityksessään siten, että hänen YEL- tai MYEL-vuosityötulonsa tai TyEL-vakuutuksen alainen palkkansa on vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen. Tämä alaraja on vuonna 2024 yllä ilmoitettu 14 803 €.

    Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on toiminut yrittäjänä 15 kuukautta työttömyyttä välittömästi edeltäneiden neljän vuoden (48 kuukauden) tarkastelujakson aikana ja samanaikaisesti ollut vakuutettuna Yrittäjäkassassa. Tarkastelujaksoa ei voida ulottaa kassan jäsenyyden ulkopuolelle. Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Kukin työskentelyjakso voidaan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Myös eläkevakuutusten tulee olla maksettu vakuutusajalta.

  • Yrittäjyyden murros uudistaa rakennusalaa

    Yrittäjyyden murros uudistaa rakennusalaa

    Vieraskynä

    Rakennusala on aina ollut dynaaminen ja muuttuva toimiala. Vuosikymmenten ajan se on mukautunut erilaisiin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin. Viime vuosina yrittäjyyden murros ja työmuotojen modernisoituminen ovat kuitenkin tuoneet rakennusalalle uudenlaisia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. 

    Yrittäjyyden rooli on muuttunut

    Kun aiemmin yrittäjyys nähtiin usein raskaana ja riskialttiina, nykyään yhä useampi rakennusalan ammattilainen valitsee yrittäjyyden. Tämä on suoraa seurausta kilpailun kasvamisesta sekä yrittäjyyden muotojen lisääntymisestä, yrittäjyyden arvostuksen kasvusta, mahdollisuuksista, vapaudesta, ja taloudellisista kannusteista. Etenkin osuuskuntayrittäminen on vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen nostanut päätään hyvin nykyajan velvoitteisiin soveltuvana, yksilölle matalariskisenä ja edullisena yhtiömuotona. 

    Osuuskuntayrittäjyydessä arvostetaan erityisesti byrokraattisten vastuiden keveyttä keskitetyn taloushallinnon ansiosta, sekä osuuskunnan joukon tuomaa osaamista, avustusta ja turvaa. Osuuskuntayrittäjänä myös yrityksen perustamisen ja lopettamisen ongelmat on poistettu, kun yrittäjä voi liittyä ja poistua osuusmaksua vastaan vapaasti. 

    Työmuotojen modernisoituminen

    Samalla kun yrittäjyys on yleistynyt, myös muut työmuodot rakennusalalla ovat modernisoituneet. Perinteisten työsopimusten rinnalle on tullut monenlaisia joustavia työmuotoja, kuten projektiluontoista työtä, kevytyrittäjyyttä, freelancer-toimintaa ja vuokratyötä. Tämä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja yksilöllisyys korostuu. 

    Kannustettava kehityksen suunta on kuitenkin kompastellut rakennusalalla alan erityisluonteesta johtuen – vaihtoehtoisten työmuotojen tarjoajat eivät useinkaan osaa vakuuttaa rakennusalan toimijoita riittävän kattavasti, ja yhteiskunnallisten velvoitteiden seuranta saattaa olla heikkoa. Tämä on johtanut esimerkiksi kevytyrittäjien täyssulkuun työmailta, joka osaltaan on tukenut aidon yrittäjyyden suosion kasvua. 

    Rakennusalan yrittäjyyden haasteet ja mahdollisuudet

    Vaikka työmuotojen modernisoituminen ja yrittäjyyden murros tuovat mukanaan monia mahdollisuuksia, ne tuovat myös haasteita. Yrittäjän vastuiden määrä on vain lisääntynyt vuosien varrella. Rakennusalan monimutkainen lainsäädäntö asettaa omia ongelmiaan aloittavalle yrittäjälle, ja vakuuttaminenkin on normaalia monimutkaisempaa. Virheet voivat olla todella kalliita, ja riitaprosessit pitkiä. 

    On kuitenkin olemassa yrityksiä, jotka auttavat yrittäjiä edellä mainituissa asioissa. Lisäksi esimerkiksi edellä mainittu osuuskuntamalli tarjoaa kaikki edellä mainitut hallinnolliset toimet osana osuuskunnan palveluita. Myös yhteisyrittäminen voi olla varteenotettava vaihtoehto. Vaatimuksia ei siis kannata säikähtää - tärkeää on vain etsiä oikea tapa yrittää sekä oikeat yhteistyökumppanit ympärille. Suhdanteiden kääntyessä taas nousuun yrittäjien kysyntä tulee todennäköisesti kasvamaan räjähdysmäisesti patoutuneen kysynnän purkautuessa. Nyt on se aika, jolloin tulevaisuuden ratkaisut tehdään. 

    Asiantuntijat: Anette Fersel, Eurowork & Tia Kiiskinen, Eurowork

  • Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee tuntuvasti

    Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee tuntuvasti

    Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee huomattavasti vuonna 2024. Kassan jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laskee 14,50 eurosta 9,10 euroon.

    Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alenemisen mahdollistaa kassan vakavaraisuus ja odotettua alhaisempi työttömyys. Esimerkiksi lokakuussa 2023 kassan jäsenistä työttöminä oli 2,4 %. Tämä kertoo Jokisen mukaan siitä, että yrittäjät työllistyvät hyvin ja heidän osaamistaan arvostetaan työmarkkinoilla. 

    ”Budjetoimme etuusmenoihin enemmän, kuin mitä niihin on kulunut. Näin kassalle on jäänyt ylijäämää”, Jokinen selittää. ”Emme myöskään odota, että työttömyys nousisi ensi vuonna dramaattisesti. Tämän vuoksi meillä on mahdollisuus laskea jäsenmaksuamme.” 

    Kassan jäsenmaksun suuruus on 2,1 % vuosityötulon 9 600 euroa ylittävältä osalta. Alla olevasta taulukosta näet esimerkkejä ensi vuoden jäsenmaksuista tietyillä vakuutustasoilla:

    TyötuloJäsenmaksu €/kkJäsenmaksu €/vVuoden 23 jäsenmaksu €/kk
    14 8039,10109,2614,50
    15 0009,45113,4016,10
    17 00012,95155,4019,95
    20 00018,20218,4024,85
    25 00026,95323,4028,35
    30 00035,70428,4042,35
    40 00053,20638,4059,85
    50 00070,70848,4077,35
    60 00088,201058,4094,85
    70 000105,701268,40112,35
    80 000123,201478,40130,20

    Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee 

    Myös yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna. Jatkossa työttömyysturvan alaraja on 14 803 €/v. Tällä vähimmäistasolla kassan jäsenmaksu on 109 €/v eli noin 9,10 €/kk.  

    Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-/MYEL-vuosityötyötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 14 803 euroa vuodessa. 

    Yrittäjäkassan rahoitus eroaa palkansaajakassoista 

    Ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. Tästä syystä jäsenmaksut ovat kalliimpia kuin palkansaajakassojen jäsenmaksut: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla. 

  • Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta Liisa Häklille

    Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta Liisa Häklille

    Vuoden 2023 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun toinen kunniamaininta myönnettiin vaateyritys Ommellisen perustajalle, Liisa Häklille. Ommellinen tunnetaan ennen kaikkea laadukkaista tuotteistaan ja värikkäistä kuoseistaan. Yrityksen suurin arvo on kuitenkin kotimaisuus: tuotteet ommellaan Kinkomaalla Jyväskylän kupeessa.

    Ompeluharrastus vei koko käden

    Vuonna 2012 Liisa Häkli hullaantui ompeluharrastuksesta, ja ryhtyi tekemään värikkäitä vaatteita itselleen ja lapsilleen. Koska Häkli postasi vaatteista kuvia blogiinsa, kyselivät niiden perään pian muutkin. Lopulta suuren kysynnän vuoksi Häkli päätyi perustamaan oman yrityksen.

    Ommellisen perustamisen kunniaksi yrittäjä järjesti kotikutsut, joissa hän esitteli ensisijaisesti lasten vaatteita, mutta myös muutamia naisten vaatteita.

    ”Kaikki kotikutsujen vieraat juoksivat lastenvaatteiden ohi tutkimaan naisten vaatteita”, Häkli muistelee. ”Ne juoksuaskeleet määrittivät Ommellisen suunnan: keskitymme ensisijaisesti tekemään laadukkaita naisten vaatteita.”

    Erityisopettajasta täysipäiväiseksi yrittäjäksi

    Kaksi vuotta yrityksen perustamisen jälkeen Häkli luopui erityisopettajan virastaan. Virka oli tuonut turvaa yrittäjyyden alkutaipaleelle, mutta liiketoiminnan kasvettua Häkli päätti ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Aikaisemmin Ommellisen kehtona toiminut kotiullakko vaihtui samalla isompiin yritystiloihin.

    Häklin mukaan yrittäjyyden alkuvuosiin mahtui paljon tärkeitä käännekohtia. Näistä yksi oli kangasliiketoimintayrityksen osto vuonna 2016. Muita isoja virstanpylväitä olivat ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen sekä Häklin aviomiehen hyppääminen mukaan yritystoimintaan.

    Tätä nykyä Ommellinen työllistää 15 työntekijää. Vaikka vuosien saatossa Ommellisen toiminta onkin kasvanut vauhdikkaasti, yrityksen ydin on pysynyt samana: laadukkaat vaatteet tuotetaan käsityönä lähellä asiakasta.

    Ommellisen ompelimo

    Näkyväksi Ommellisen kuoseilla

    Ommellisen kuosit tunnistaa suurista kuvioistaan ja leikkisästä värien käytöstään. Verkkosivuillaan Ommellinen kertookin tekevänsä asiakkaansa näkyväksi. Yritys panostaa myös vaatteiden huolelliseen ompeluun ja siten tuotteiden laatuun.  

    Ommellisen suurin arvo syntyy kuitenkin sen kotimaisuudesta. Koko bisnes pyörii ketterästi yhden katon alla Muuramessa. Kankaat tuodaan Ommellisen tehtaalle, josta ne siirtyvät muutaman metrin matkan ompelijoiden työpöydille. Työpöydiltä valmiit vaatteet siirtyvät edelleen verkkokaupan varastokaappeihin, josta ne lähetetään asiakkaalle.

    Varsinaisen ompelimon ja tehdasmyymälän lisäksi Ommellisen rakennuksesta löytyy isot ja viihtyisät henkilökunnan taukotilat. Häkli kertookin henkilökunnan hyvinvoinnin olevan yksi yrityksen kivijaloista. Talossa vallitsevan hyvän hengen aistivat myös asiakkaat.

    ”Koska kyseessä on perheyritys, myös työntekijöistä kasvaa väistämättä osa isoa Ommellisen perhettä”, yrittäjä tuumaa ja jatkaa:

    ”Työskentelin itse ennen yrityksen perustamista melko hierarkkisessa työyhteisössä. Meillä täällä Ommellisessa ei sen sijaan viljellä titteleitä, vaan kaikki työntekijät ovat samanarvoisia”, yrittäjä kertoo.

    Liisa Häkli

    Yrittäjän vapaus on näennäistä

    Liisa Häkli ei koe koskaan pitäneensä itseään erityisen rohkeana yrittäjänä.

    ”Varasuunnitelmani on hyvä koulutus – sitä kun ei kukaan voi viedä pois. Toki mitä isommaksi bisnes ja sen myötä riskit kasvavat, sitä rohkeammaksi tässä tulee.”

    Häklin mukaan usein kuulee puhuttavan, kuinka yrittäjällä on vapaus valita. Ommellisen perustaja toteaa sen olevan osittain totta, osittain ei.

    ”Voin näennäisesti valita, menenkö maanantaina töihin, mutta en tietenkään oikeasti voi jättää töitäni tekemättä”, yrittäjä nauraa.

    Vaikka yrittäjyys onkin aika ajoin raskasta, Häkli kertoo kuitenkin nauttivansa työstään. Yrittäjää, saati taitavaa ompelijaa Häklistä ei kuitenkaan pitänyt tulla. Yliopistossa käsitöitä vieroksunut Häkli onnistuikin uravalinnallaan yllättämään myös entiset opiskelutoverinsa.

    ”Ehkä yrittäjätarinani on opetus siitä, että kaiken voi oppia”, Häkli summaa.


    Teksti ja kuvat: Katariina Bergström

  • Ansioturvan tulevat lakimuutokset

    Ansioturvan tulevat lakimuutokset

    Työttömyysturvaan on kaavailtu lakimuutoksia, joista osa koskettaa myös yrittäjiä. Alla on tiedot niistä muutoksista, jotka koskettavat juuri yrittäjän ansioturvaa ja joista on julkaistu hallituksen esityksen luonnos. Nämä tiedot lakimuutoksista ovat kuitenkin alustavia ja ne voivat vielä muuttua.

    Pyrimme edelleen vaikuttamaan siihen, etteivät lakimuutokset koskettaisi yrittäjän ansioturvaa. Kun lakimuutosten sisältö ja voimaantulo tarkentuu, tiedotamme asiasta lisää.

    Muutokset, jotka astuvat voimaan 1.1.2024.

    Muutokset, joita astuvat voimaan 1.4.2024.

    Tämän lisäksi hallitus suunnittelee ansioturvan tason porrastusta. Porrastus koskisi myös yrittäjän ansioturvaa. Tästä ei kuitenkaan ole vielä julkaistu hallituksen esityksen luonnosta, mutta alustavan tiedon mukaan porrastus astuisi voimaan 1.9.2024. Viestimme lisää, kun muutosten toimeentulo vahvistuu.

    Lisätietoa lakimuutoksista saat TYJ:n Tulevat lakimuutokset -sivuilta.

  • Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta salolaiselle ravintolayrittäjälle

    Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta salolaiselle ravintolayrittäjälle

    Vuoden 2023 uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta Salon teollisuusalueelle menestyksekkään ravintolan perustaneelle Jari-Jukka Kallungille. JJ’s BBQ -ravintola tunnetaan ennen kaikkea itse hitsatusta savustimesta ja maukkaista barbecue-ruoistaan. Yrittäjälle itselleen barbecue on enemmän kuin ruuanlaittoa: se on ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja ajanviettoa ystävien kanssa.

    Intohimo savustukseen sytytti kipinän yrittäjyyteen

    Kemijärveltä kotoisin oleva Kallunki työskenteli 2000-luvun alussa kokkina Pyhätunturilla. Kun Lapin känkkyräkoivut alkoivat kyllästyttää, muutti yrittäjä työn perässä Saloon Nokialle töihin. Vuoden tehdasrupeaman jälkeen Kallunki siirtyi metallialalle, ja kartutti kokemusta muun muassa hitsaajana. 

    Nähtyään Youtubessa ruokaohjelmia, joissa savustettiin lihaa, heräsi yrittäjällä ajatus oman savustimen tekemisestä. Kallunki päätyi perustamaan iltapuhteena hitsatulle savustimelleen omat sometilit, ja pian joku jo halusi ostaa itselleen samanlaisen.

    Tästä syttyi yrittäjän innostus itse savustetun ruuan myymiseen. Kallunki ryhtyi kiertämään ahkerasti festareita ja toritapahtumia oman peräkärrysavustimensa kanssa. Koska kysyntää riitti, yrittäjä irtisanoutui päivätyöstään, kierteli tapahtumissa ja lopulta perusti pysyvän ravintolan Salon teollisuusalueelle vaimonsa kanssa.

    ”Ajattelin, että jos homma ei lähde rokkaamaan, toimii vanhan IT-firman henkilöstöruokala hyvin vaikka keskuskeittiönä”, yrittäjä muistelee.

    Ravintola on perustettu vanhaan IT-firman tiloihin

    Suomen parasta burgeria

    Huoli toiminnan menestymisestä osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä asiakkaita riitti alusta saakka. Vaikka yrittäjälle olikin ehtinyt muodostua uskollinen asiakaskunta, vaati alkutaival täysipäiväisenä yrittäjänä silti veronsa.

    ”Ensimmäisinä vuosina yövyin asuntovaunussa ravintolalla, jotta pääsin öisin käsittelemään lihoja ja lisäämään savustimeen puita. Tämän jälkeen nukuin muutaman tunnin, ja sitten jo paiskinkin hommia ravintolan puolella”, Kallunki naurahtaa.

    Sittemmin JJ’s BBQ:n toiminta on vakiintunut, ja tätä nykyä yrittäjä työllistääkin kahdeksan vakituista työntekijää. Kallunki on saanut myös runsaasti tunnustusta uutterasta työstään. JJ’s BBQ äänestettiin vuonna 2022 Suomen parhaaksi hampurilaisravintolaksi ja vuonna 2021 Suomen parhaaksi lounasravintolaksi. Kunnioitettavan rimpsun jatkoksi asettuu vuoden 2023 kunniamaininta Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa.

    ”Yrittäjyyden alussa sitä enemmän mietti, että pärjääkö tällä. Ajattelin kuitenkin, että pääsen aina tarvittaessa takaisin muihin hommiin ja päätin ottaa riskin”, Kallunki selittää. ”Nyt sen huomaa, että kova työ on tuottanut tulosta.”

    JJ’s BBQ:lla on myynnissä runsaasti kauppatavaraa

    Verkkokaupalla koronakriisin yli

    Kallungin mukaan yrittäjän arki on monipuolista.

    ”Pyrin olemaan ravintolalla mahdollisimman paljon, vaikka aikaa kuuluu myös myyntivaunulla tehtäviin keikkoihin. Lisäksi päivät koostuvat somen tekemisestä ja ei-niin-mukavista paperitöistä”, Kallunki valottaa.

    Kivijalkaravintolan lisäksi toimintaa on laajennettu myös verkkokauppaan, josta barbecuen ystävät saavat tilattua lihoja ja lisukkeita. Alun perin verkkokauppa oli keino vauhdittaa myyntiä koronakriisin ja ravintolarajoitusten aikaan. Juuri verkkokaupan ansiosta yritys selvisi kriittisimmän koronavaiheen yli.

    Erityisen tunnettu JJ’s BBQ on kuitenkin sosiaalisessa mediassa. Eri somekanavien kautta seuraajia on kertynyt jo yli 160 000. Osittain somen ansiosta ravintolalla riittää kävijöitä myös Suomen ulkopuolelta. 

    Ravintolan takapihalla komeileva savustin

    ”Barbecue on yhteisöllisyyttä"

    Tulevaisuudessa Kallunki haluaa kasvattaa JJ’s BBQ:n tunnettuutta entisestään. Inspiraatiota työhön ja ruuanlaittoon yrittäjä on etsinyt somen lisäksi Yhdysvaltoja kiertämällä.

    ”Ensimmäisen kerran matkustin jenkkeihin 2017 tutustuakseni siellä toimivien barbecue-ravintoloiden filosofiaan”, yrittäjä kertoo. ”Ravintoloitsijat ottivat minut avosylin vastaan, kun kerroin haluavani oppia lisää ruuanlaitosta ja savustamisesta. Sain noilta reissuilta korvaamatonta oppia ja elinikäisiä ystäviä.”

    Yrittäjä kertoo haluavansa tarjota asiakkailleen vain parasta. Tämän vuoksi lihoja savustetaan ravintolan takapihalla komeilevissa savustuspöntöissä pitkään ja hartaasti. Kuka tahansa ravintolassa vieraileva pääsee siis halutessaan seuraamaan ruuan valmistusta.

    ”Juuri Texasissa opin, että BBQ ei ole pelkästään ruuanlaittoa vaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Se on sitä, että vietetään aikaa ystävien kanssa, ja tehdään ruokaa pitkään ja antaumuksella”, yrittäjä summaa.


    Ensimmäinen kuva: Jari-Jukka Kallunki

    Teksti: Katariina Bergström