Jäsenetuna tarjoamme sinulle yrittäjän ansioturvan lisäksi Helsingin seudun kauppakamarin KoulutusOnline-palvelun maksutta (arvo alk. 77,90 €/kk).
KoulutusOnlinesta löydät paljon erilaisia kursseja ja koulutuskokonaisuuksia sekä Yrittäjäkassan asiantuntijawebinaarit.
Yrittäjäkassan syksyn webinaarisarja tarjosi jäsenillemme ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa yrittäjyyden tueksi. Webinaareissa käsiteltiin muun muassa tekoälyn hyödyntämistä yrittäjän arjessa, sosiaalisen median markkinointia, yrityksen taloushallintoa sekä myyntiä digiajan asiakkaille.
Kaikki webinaaritallenteet ja puhujien esitysmateriaalit ovat jäsenten katsottavissa Yrittäjäkassan KoulutusOnline-palvelussa. Voit katsoa tallenteet silloin, kun se sinulle parhaiten sopii.
Yrittäjäkassa postittaa vuoden 2026 jäsenmaksulaskut porrastetusti joulu-helmikuun aikana. Voit tarkistaa Jäsensivujesi Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi erittelyn.
Jos käytössäsi on paperinen lasku, laskukopio tallentuu laskun lähetyksen jälkeen Jäsensivujen Viestit-välilehdelle. Sähköiset e-laskut toimitetaan suoraan henkilökohtaiseen verkkopankkiisi.
Näin otat e-laskun käyttöösi:
Tee e-laskusopimus henkilökohtaisessa verkkopankissasi.
Valitse laskuttajaksi ”Yrittäjän Työttömyyskassa” ja kirjaa yksilöintitiedoksi henkilötunnuksesi.
Tämän jälkeen saat jäsenmaksulaskun kätevästi suoraan verkkopankkiisi. Lasku tallentuu verkkopankkiin, josta sen voi halutessaan tallentaa omalle tietokoneelle tai tulostaa.
Kuukausittainen jäsenmaksu
Lähetämme kuukausittaisen laskutuksen valinneille jäsenille vuoden 2026 ensimmäisen jäsenmaksulaskun joulukuun aikana. Jos et ole saanut laskuasi, voi sinulla edelleen olla rästissä vuoden 2025 jäsenmaksua. Voit tarkistaa tämän Jäsensivujen Tilannetiedot-välilehdeltä. Jos sinulla ei ole rästissä edellisvuoden jäsenmaksuja, työstämme laskutustasi parhaillaan. Ethän maksa vuoden 2026 laskuja vuoden 2025 laskujen tiedoilla.
Maksan jäsenmaksuni yhdessä tai neljässä erässä
Yhdessä tai neljässä erässä jäsenmaksunsa maksavien laskut postitetaan tammi-helmikuussa. Yksi- ja neljäeräisten laskujen ensimmäinen eräpäivä on 2.3.2026. Voit tarkistaa Jäsensivujesi Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi summat, erät ja eräpäivät. Mikäli laskuerittelyssäsi näkyy poikkeava eräpäivä, oikea eräpäivä korjaantuu laskujen lähettämisen myötä.
Yrittäjäkassan puhelinpalvelu on suljettuna 22.12.2025–4.1.2026 välisenä aikana. Palvelemme sinua kaikissa palvelukanavissamme jälleen 5.1.2026 klo 9.00 alkaen.
Joulun ja uuden vuoden aikana voit ottaa meihin yhteyttä Jäsensivujesi kautta. Jäsensivuillasi voit katsoa muun muassa maksuilmoitukset ja -päätökset, sekä lähettää sen kautta meille hakemuksia ja viestejä. Voit olla meihin yhteydessä myös sähköpostitse neuvonta@yrittajakassa.fi.
Yrittäjäkassa toivottaa sinulle rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta.
Päivärahan hakeminen joulun aikaan
Jos olet kokonaan työtön, etkä saa palkkaa joulukuussa, päivärahasi on mahdollista ehtiä maksuun vielä ennen joulua. Hakemuksen on oltava perillä kassassa 19.12.2025 klo 13 mennessä. Jos sinulla on työpäiviä tai saat palkkaa joulukuussa, hae päivärahaa tavanomaiseen tapaan kuun lopussa.
Emme valitettavasti voi kuitenkaan taata ansiopäivärahan maksupäivää, vaan käsittelemme hakemukset aina niiden saapumisjärjestyksessä, niin nopeasti kuin mahdollista.
Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.
Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. ”Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti", kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.
Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.
Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.
Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan
Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.
Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.
”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia.
Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.
”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.
”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.”
Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa.Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.
Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.
Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.
”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.
Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.
”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”
“Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.
Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.
− Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinenkertoo.
− Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %.
Yrittäjäkassan rahoituspohja eroaa palkansaajakassoista
Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla.
− Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.
− Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.
Monet vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa
Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.
− Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.
− Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.
”Usein väärään kassaan kuuluminen käy ilmi liian myöhään."
Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen.
Kassa tarjoaa tulevaisuuden turvaa
Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla.
− Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.
Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.
− Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.
Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys oli menneenä vuonna odotettua alhaisempaa. Jäsenten työttömyysaste pysyi tasaisesti noin 2,3 prosentissa koko vuoden. Vuonna 2022 vastaava luku oli 2,5 prosenttia. Korkeimmillaan vuoden 2023 työttömyysaste oli syys-marraskuussa 2,4 prosenttia ja matalimmillaan tammikuussa 2 prosenttia.
– Yrittäjien työttömyyden lasku on jokseenkin yllättävää, kun ottaa huomioon uutiset taantumasta ja konkurssien määrän kasvusta, kommentoi Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin ja kriiseihin.
– Yrittäjillä on korkea sietokyky. He tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi, Jokinen pohtii.
– Maksoimme etuuksia lopulta 1287 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1451 ja sitä edellisenä 1657 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 573 ja joulukuussa 620 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 10,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2022 vastaava luku oli 12,4 miljoonaa euroa.
Jäsenmaksu aleni
Yrittäjäkassan jäsenmaksu laski tuntuvasti vuoden alussa. Alimmillaan jäsenmaksu on tänä vuonna noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laski 14,50 eurosta 9,10 euroon.
Jäsenmaksun laskemisen mahdollistaa Jokisen mukaan kassan vakavaraisuus ja hyvä taloustilanne.
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.
Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.
Omavastuuaika pitenee tammikuun alussa
Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa.
Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.
Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.
Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa
Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.
Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.
Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta
Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.
Koonti lakimuutosten voimaantulosta
Omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.
Lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.
Lapsikorotusta ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.
Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.
Rakennusala on aina ollut dynaaminen ja muuttuva toimiala. Vuosikymmenten ajan se on mukautunut erilaisiin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin. Viime vuosina yrittäjyyden murros ja työmuotojen modernisoituminen ovat kuitenkin tuoneet rakennusalalle uudenlaisia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia.
Yrittäjyyden rooli on muuttunut
Kun aiemmin yrittäjyys nähtiin usein raskaana ja riskialttiina, nykyään yhä useampi rakennusalan ammattilainen valitsee yrittäjyyden. Tämä on suoraa seurausta kilpailun kasvamisesta sekä yrittäjyyden muotojen lisääntymisestä, yrittäjyyden arvostuksen kasvusta, mahdollisuuksista, vapaudesta, ja taloudellisista kannusteista. Etenkin osuuskuntayrittäminen on vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen nostanut päätään hyvin nykyajan velvoitteisiin soveltuvana, yksilölle matalariskisenä ja edullisena yhtiömuotona.
Osuuskuntayrittäjyydessä arvostetaan erityisesti byrokraattisten vastuiden keveyttä keskitetyn taloushallinnon ansiosta, sekä osuuskunnan joukon tuomaa osaamista, avustusta ja turvaa. Osuuskuntayrittäjänä myös yrityksen perustamisen ja lopettamisen ongelmat on poistettu, kun yrittäjä voi liittyä ja poistua osuusmaksua vastaan vapaasti.
Työmuotojen modernisoituminen
Samalla kun yrittäjyys on yleistynyt, myös muut työmuodot rakennusalalla ovat modernisoituneet. Perinteisten työsopimusten rinnalle on tullut monenlaisia joustavia työmuotoja, kuten projektiluontoista työtä, kevytyrittäjyyttä, freelancer-toimintaa ja vuokratyötä. Tämä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja yksilöllisyys korostuu.
Kannustettava kehityksen suunta on kuitenkin kompastellut rakennusalalla alan erityisluonteesta johtuen – vaihtoehtoisten työmuotojen tarjoajat eivät useinkaan osaa vakuuttaa rakennusalan toimijoita riittävän kattavasti, ja yhteiskunnallisten velvoitteiden seuranta saattaa olla heikkoa. Tämä on johtanut esimerkiksi kevytyrittäjien täyssulkuun työmailta, joka osaltaan on tukenut aidon yrittäjyyden suosion kasvua.
Rakennusalan yrittäjyyden haasteet ja mahdollisuudet
Vaikka työmuotojen modernisoituminen ja yrittäjyyden murros tuovat mukanaan monia mahdollisuuksia, ne tuovat myös haasteita. Yrittäjän vastuiden määrä on vain lisääntynyt vuosien varrella. Rakennusalan monimutkainen lainsäädäntö asettaa omia ongelmiaan aloittavalle yrittäjälle, ja vakuuttaminenkin on normaalia monimutkaisempaa. Virheet voivat olla todella kalliita, ja riitaprosessit pitkiä.
On kuitenkin olemassa yrityksiä, jotka auttavat yrittäjiä edellä mainituissa asioissa. Lisäksi esimerkiksi edellä mainittu osuuskuntamalli tarjoaa kaikki edellä mainitut hallinnolliset toimet osana osuuskunnan palveluita. Myös yhteisyrittäminen voi olla varteenotettava vaihtoehto. Vaatimuksia ei siis kannata säikähtää - tärkeää on vain etsiä oikea tapa yrittää sekä oikeat yhteistyökumppanit ympärille. Suhdanteiden kääntyessä taas nousuun yrittäjien kysyntä tulee todennäköisesti kasvamaan räjähdysmäisesti patoutuneen kysynnän purkautuessa. Nyt on se aika, jolloin tulevaisuuden ratkaisut tehdään.
Asiantuntijat: Anette Fersel, Eurowork & Tia Kiiskinen, Eurowork
Yrittäjäkassan asiakaspalvelu on kiinni 22.12.2023-1.1.2024. Palvelemme sinua kaikissa palvelukanavissamme jälleen 2.1.2024. klo 9.00 alkaen. Joulun ja uuden vuoden aikana voit ottaa yhteyttä kassaan sähköpostitse neuvonta@yrittajakassa.fi. Jos olet kassan jäsen, lähetä viestisi eAsioinnista.
Vastaamme joulun ja uuden vuoden aikana saapuneisiin viesteihin 2.1.2024 alkaen niiden saapumisjärjestyksessä. Yrittäjäkassa toivottaa sinulle rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta.
Päivärahaa jouluksi
Viimeinen ansiopäivärahan maksupäivä ennen joulua on perjantai 22.12.2023. Jos lähetät meille ansiopäivärahan jatkohakemuksen siten, että se on perillä kassassa keskiviikkona 20.12.2023, päivärahasi saattaa ehtiä maksuun vielä ennen joulua.
Emme valitettavasti voi kuitenkaan taata ansiopäivärahan maksupäivää, vaan käsittelemme hakemukset aina niiden saapumisjärjestyksessä niin nopeasti kuin mahdollista.
Maksuton myyntiä edistävä koulutus
Tilaa sähköpostiisi linkki myyntiä edistävään koulutukseemme ”Moderni myynti – Miten myydä paremmin digiajan asiakkaalle".
Päivärahasi on laskettu antamiesi tietojen pohjalta. Koska päivärahaan voivat vaikuttaa myös muut, tässä esiintymättömät tiedot, ei laskelma ole työttömyyskassaasi sitova.
