Avainsana: yrittäjäkassa

  • Rohkeutta käsityönä – Yrittäjäpariskunta valmisti Suomen rohkein yrittäjä -palkinnon

    Rohkeutta käsityönä – Yrittäjäpariskunta valmisti Suomen rohkein yrittäjä -palkinnon

    Tänä vuonna Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun voittaja sai ensimmäistä kertaa myös uniikin, suomalaista käsityötä olevan ja kilpailua varten suunnitellun palkinnon. Palkinnolla haluttiin jättää voittajalle konkreettinen muisto saavutuksesta. Vuoden 2026 palkinnon suunnittelivat ja valmistivat lahtelaiset koruntekijät Chao-Hsien Kuo ja Eero Hintsanen.

    Palkinnon teko oli Chaolle ja Eerolle täysin uudenlainen projekti. Uniikki rintakoru tekee näkyväksi sen ajan, ammattitaidon ja omistautumisen, joilla laadukas käsityö syntyy. Korussa yhdistyvät taidokkaasti molempien tekijöiden tunnistettavat muodot ja tekniikat. 

    Palkinnon teemana oli luonnollisesti rohkeus. Rohkeus kuvastaa paitsi tämän vuoden palkinnonsaajaa Ömer Acaria, myös palkinnonvalmistajien omaa pitkää yrittäjätaivalta ja sen aikana tehtyjä rohkeita ratkaisuja. 

    Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun palkintokoru. Tekijät Chao-Hsien Kuo ja Eero Hintsanen.

    Taiwanista New Yorkiin ja edelleen Suomeen

    Chao ja Eero ovat tehneet yhdessä koruja ja toimineet yrittäjinä jo yli 25 vuoden ajan.

    Chaon tie korujen pariin alkoi Taipeissa, jossa hän opiskeli muotoilua 1990-luvulla. Taipeista Chao muutti New Yorkiin, jossa hän aloitti korualan opinnot ja päätyi sieltä Lahden Muotoiluinstituuttiin. Lahdessa hän tapasi tulevan yrityskumppaninsa ja aviomiehensä Eeron opintojen yhteydessä ja kaksikko perusti yhteisen yrityksensä vuonna 2006.

    Kaksikon koruissa yhdistyvät omaperäinen muotoilu, perinteinen käsityö ja pitkäikäisyys. Eero kuvailee heidän teoksiaan myös aidoiksi ja rehellisiksi. Eeron tyyli on hänen mukaansa primitiivisempi, muotoilultaan karskimpi. Chaon tyyli on romanttisempi, ja hänen koruissaan yhdistyvät herkkyys ja sulavat muodot.

    Korut valmistetaan pääasiassa hopeasta, ja inspiraatiota teokset saavat muun muassa luonnosta, vuodenaikojen vaihtelusta ja aivan tavallisista arjen pienistä yksityiskohdista. Chao painottaa, että tarkoitus ei ole kuitenkaan kopioida luonnon muotoja sellaisenaan, vaan tavoitteena on löytää ja muuttaa esimerkiksi terälehtien olemus koruksi.

    - Inspiroidun tavallisista asioista, kuten puiden lehdistä ja niiden muodoista. Haluan vaalia niitä pieniä iloja ja kauneutta, joita arjesta löytyy, Chao kertoo.

    Koru voi valmistua viikossa – tai kolmessa vuodessa

    Uuden korun syntyminen on monivaiheinen prosessi, johon kuuluu suunnittelua, prototyyppien valmistamista ja erilaisten muotojen testaamista. Ennen kaikkea se vie aikaa: korun valmistus voi kestää viikosta kolmeen vuoteen. Joskus työ täytyy laittaa syrjään, jotta siihen voi paneutua taas uusin silmin.

    Korujen valmistaminen vaatii myös tarkkuutta. Erityisesti vasaroidessa ja herkkiä pintoja työstäessä katse ja ajatus on pidettävä tiukasti käsillä olevassa työssä. Työskentelyn taustalla soi usein musiikki, joskin pariskunnan musiikkimaut eroavat toisistaan lähes yhtä paljon kuin heidän korutyylinsä. Erilaisuus ei kuitenkaan ole haitaksi. Jos toinen jää jumiin, toinen saattaa huomata ratkaisun ongelmaan, koska pariskunta tuntee toistensa työskentelytavat niin hyvin. 

    Tilaustöitä Eero ja Chao tekevät jonkin verran esimerkiksi merkkipäivien kunniaksi. Viime vuosina heidän asiakkaissaan on ollut yhä enemmän myös vanhoja tuttuja niin Suomesta kuin ulkomailta. Ensimmäisen korun hankittuaan moni palaa asiakkaaksi uudelleen.

    – On hienoa huomata, että asiakkaat arvostavat työmme laatua ja sitä, mitä voimme heille tarjota, Chao sanoo.

    Ammattitaito ei synny kahdessa päivässä

    Valmiista korusta ei suoraan näe niitä tuhansia ja tuhansia tunteja, jotka tekijä on vuosien aikana käyttänyt taitojensa hiomiseen. Nykypäivänä massatuotetut tuotteet ja kotiovelle vartissa saapuvat nettitilaukset saattavat hämärtää kuluttajien ymmärrystä ja arvostusta käsityötä kohtaan. Käsityön arvo syntyy nimenomaan hitaudesta ja tekijän pitkään kerryttämästä ammattitaidosta. 

    Kun materiaalia käytetään huolella, koru myös kestää käyttöä, aikaa ja tarvittaessa korjaamista. Heidän alallaan korujen korjaaminen on aina ollut luonteva osa käsityöperinnettä. Niin kauan kuin materiaali antaa myöten, koru voidaan korjata ja sen elinkaarta jatkaa. Laadukas, käsintehty koru voi kestää vuosikymmeniä ja siirtyä edelleen sukupolvelta toiselle. Eero ja Chao tuntevat paljon ylpeyttä siitä, että juuri heidän työnsä jälki on osa jonkun elämää, mahdollisesti jopa vuosikymmenten ajan.

    - Vaikka pystyisimme valmistamaan jonkin korun kahdessa päivässä, se ei tarkoita, että tekemiseen on mennyt vain kaksi päivää. Olemme käyttäneet opiskeluun, harjoitteluun ja taitojemme hiomiseen vuosia, jotta pystymme tekemään työn kahdessa päivässä. Se vaatii älyttömästi aikaa ja tietoa, Eero sanoo.

    Yrityksen muututtava maailman mukana

    Yrittäjyys on vaatinut myös sitkeyttä ja toimintamallien muokkaamista vuosien saatossa. Yrityksen alkuvaiheessa Chao ja Eero myivät korujaan gallerioiden ja jälleenmyyjien kautta. Koronapandemian aikana kaksikko reagoi nopeasti muuttuneeseen maailmantilanteeseen ja rajoituksiin. Eero rakensi verkkokaupan, joka auttoi yritystä merkittävästi, kun muu kaupankäynti pysähtyi. Vuosien saatossa tilanne on elänyt ja nykyään heidän oman verkkokauppansa merkitys on kasvanut entisestään. Tänä päivänä yksi tärkeimmistä asioista onkin tavoittaa asiakas verkossa tai sosiaalisessa mediassa. 

    Yli 25 vuoden yrittäjätaival on opettanut Chaolle ja Eerolle, että yrittäjän on oltava valmis muuttumaan maailman mukana, kuitenkaan kadottamatta sitä, mikä omassa tekemisessä on tärkeintä. Heidän kohdallaan se tarkoittaa käsityötä, omaa tunnistettavaa tyyliä ja vuosien aikana karttunutta ammattitaitoa.

    Ehkä juuri siksi heidän valmistamansa koru sopii niin hyvin Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun palkinnoksi. Sekä korun että pitkän yrittäjäuran taustalla on sama ajatus: mitään kestävää syntyy harvoin hetkessä. Se vaatii aikaa, uskallusta ja ennen kaikkea rohkeutta luottaa omaan tekemiseen.

  • Ömer Acar on valittu Suomen Rohkeimmaksi yrittäjäksi 2026

    Ömer Acar on valittu Suomen Rohkeimmaksi yrittäjäksi 2026

    Kouvolalainen sarjayrittäjä, hammaslääkäri ja luontokuvaaja Ömer Acar on valittu Suomen Rohkeimmaksi yrittäjäksi 2026. Yrittäjäkassan kevään aikana järjestämässä kilpailussa etsittiin yrittäjää, jonka tarinassa näkyvät rohkeus, ennakkoluulottomuus ja uskallus kulkea omaa tietään. Acar palkittiin Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta Kouvolassa.

    Hammaslääkäristä puurobaarin pitäjäksi

    Ömer Acarin yrittäjätarina ei kulje aivan tavanomaisinta reittiä. Hän on koulutukseltaan hammaslääkäri ja valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 2018. Nykyisin hän toimii Kouvolassa Suu & hammas -klinikan perustajahammaslääkärinä ja toimitusjohtajana.

    Yrittäjyys ei kuitenkaan ole Acarille tarkoittanut pitäytymistä vain yhdessä toimialassa. Hammaslääkärin työn rinnalla kulkee toinen intohimo: valokuvaus ja pohjoinen luonto.

    Acar aloitti valokuvaamisen jo teini-ikäisenä tähtikuvauksesta ja ansaitsi opiskeluaikoinaan elantoaan tapahtumakuvaajana. Sittemmin kameran kohteeksi ovat nousseet erityisesti pohjoisen erämaat, jäätiköt ja villieläimet. Kuvausmatkat ovat vieneet häntä muun muassa Huippuvuorille.

    Näistä maailmoista syntyi lopulta jotakin täysin uudenlaista

    Acar perusti joulukuussa 2025 Kouvolan keskustaan Ö. A. Gallerian & Puurobaarin, jossa yhdistyvät hänen kiinnostuksenkohteensa poikkeuksellisella tavalla. Galleriassa on esillä Acarin luontokuvia ja jääkauden fossiileja, ja samalla asiakkaat voivat nauttia hänen kehittämiään näyttäviä puuroannoksia.

    Puurobaarin idea kumpuaa luonnossa vietetystä ajasta, kuvausmatkoista ja halusta hidastaa. Puurot haudutetaan yön yli, ja inspiraatiota annoksiin haetaan muun muassa lumesta, villieläimistä ja Lapin erämaasta.

    Juuri ennakkoluulottomuus tekee Acarin tarinasta poikkeuksellisen: harva hammaslääkäri ja terveysalan yrittäjä päättää ryhtyä samalla galleristiksi ja puurobaarin pitäjäksi.

    Ömer Acarin puurobaarissa leikitellään erilaisilla makuyhdistelmillä. Inspiraation puuroihin Ömer saa esimerkiksi luonnosta.

    Rohkeus on sitä, että uskaltaa tehdä omalla tavallaan

    Valinta vuoden Rohkeimmaksi yrittäjäksi on Acarille tunnustus uskalluksesta toteuttaa omia, välillä epätavallisiakin ideoita.

    – Olen todella otettu tästä tunnustuksesta. Minulle yrittäjyydessä on tärkeää, että uskaltaa tehdä asioita omalla tavallaan ja luottaa omaan näkemykseensä. Aina ei voi tietää etukäteen, onnistuuko jokin idea, mutta jos siihen itse uskoo, sitä kannattaa lähteä toteuttamaan. Rohkeus on myös sitä, että jatkaa eteenpäin vaikeinakin hetkinä, Ömer Acar sanoo.

    Yrittäjyys tarvitsee rohkeita esimerkkejä

    Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan Acar on erinomainen esimerkki siitä, mitä rohkeus yrittäjyydessä parhaimmillaan tarkoittaa.

    Ömerin tarina osoittaa, ettei yrittäjän tarvitse mahtua valmiiseen muottiin. Hän on uskaltanut yhdistää osaamistaan, intohimojaan ja hyvin erilaisia maailmoja tavalla, jota harva olisi osannut etukäteen kuvitella. Juuri tällaista ennakkoluulottomuutta ja uskallusta suomalainen yrittäjyys tarvitsee, Merja Jokinen sanoo.

    Jokisen mukaan rohkeuden rinnalla yrittäjä tarvitsee myös turvaa

    Yrittäjän rohkeuden ei tarvitse tarkoittaa turhaa riskinottoa. Kun oma perusturva on kunnossa, yrittäjällä on paremmat edellytykset keskittyä yrityksensä rakentamiseen ja uusien ideoiden toteuttamiseen. Tätä viestiä haluamme Yrittäjäkassassa pitää esillä, Jokinen jatkaa.

    Rohkeita yrittäjiä ehdotettiin ympäri Suomen

    Rohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin vuonna 2026 jo 11. kerran. Kilpailuun ehdotettiin yhteensä 453 yrittäjää eri puolilta Suomea.

    Ehdotusten joukosta raati valitsi viisi finalistia, minkä jälkeen suomalaiset pääsivät äänestämään omaa suosikkiaan. Finalistit keräsivät yleisöäänestyksessä yhteensä 5 651 ääntä. Lopullinen voittaja valittiin yleisöäänestyksen ja raadin arvioinnin perusteella.

    Kilpailulla Yrittäjäkassa haluaa nostaa esiin innostavia ja persoonallisia yrittäjiä, jotka katsovat rohkeasti tulevaisuuteen ja uskaltavat rakentaa oman näköistään yrittäjyyttä.

    Ömer Acar palkittiin Suomen Rohkeimpana yrittäjänä Yrittäjän päivänä 5.9.2026 hänen omassa Ö. A. Galleriassaan & Puurobaarissaan Kouvolassa.

    Lisätietoja

    Merja Jokinen
    kassanjohtaja
    Yrittäjäkassa
    p. 050 596 6000
    merja.jokinen@yrittajakassa.fi

    Yrittäjäkassa

    Yrittäjäkassa on Suomen ainoa yrittäjille tarkoitettu työttömyyskassa. Yrittäjäkassa tarjoaa jäsenilleen ansioturvaa työttömyyden varalle ja maksaa jäsenilleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

  • Mietityttääkö työttömyysturva? Varaa aika tapaamiseen

    Mietityttääkö työttömyysturva? Varaa aika tapaamiseen

    Mietityttääkö yrittäjän työttömyysturva tai haluaisitko keskustella omasta tilanteestasi asiantuntijamme kanssa? Nyt voit varata ajan henkilökohtaiseen neuvontaan myös verkossa.

    Yrittäjäkassan asiantuntijoilta saat neuvontaa yrittäjän työttömyysturvaan ja kassan jäsenyyteen liittyvissä kysymyksissä.

    Milloin varata verkkotapaaminen?

    Verkkotapaaminen sopii tilanteeseen, jossa kaipaat neuvontaa tai haluat keskustella rauhassa omaan tilanteeseesi liittyvistä kysymyksistä. Voit esimerkiksi kysyä jäsenyydestä, yrittäjän työttömyysturvasta tai työttömyysturvaan vaikuttavista muutoksista. Sinun ei tarvitse tietää etukäteen, mitä kaikkea tilanteessasi tulisi huomioida – asiantuntijamme auttaa sinua kysymystesi kanssa.

    Tapaaminen järjestetään Teamsissa, joten voit osallistua siihen helposti omalta tietokoneeltasi tai mobiililaitteeltasi. Yhdelle tapaamiselle on varattu 30 minuuttia.

    Voit asioida verkkotapaamisessa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

    Näin verkkotapaaminen toimii

    1. Varaa sinulle sopiva aika varauskalenteristamme.
    2. Saat varausvahvistuksen sähköpostiisi.
    3. Lähetämme sinulle muistutuksen päivää ennen tapaamista.
    4. Tapaamispäivän aamuna saat sähköpostitse linkin Teams-tapaamiseen.
    5. Liity tapaamiseen saamasi linkin kautta sovittuna aikana.

    Varaa aika verkkotapaamiseen tästä.

  • Missasitko Yrittäjäkassan webinaarit?

    Missasitko Yrittäjäkassan webinaarit?

    Jäsenetuna tarjoamme sinulle yrittäjän ansioturvan lisäksi Helsingin seudun kauppakamarin KoulutusOnline-palvelun maksutta (arvo alk. 77,90 €/kk)

    KoulutusOnlinesta löydät paljon erilaisia kursseja ja koulutuskokonaisuuksia sekä Yrittäjäkassan asiantuntijawebinaarit.

    Yrittäjäkassan syksyn webinaarisarja tarjosi jäsenillemme ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa yrittäjyyden tueksi. Webinaareissa käsiteltiin muun muassa tekoälyn hyödyntämistä yrittäjän arjessa, sosiaalisen median markkinointia, yrityksen taloushallintoa sekä myyntiä digiajan asiakkaille.

    Kaikki webinaaritallenteet ja puhujien esitysmateriaalit ovat jäsenten katsottavissa Yrittäjäkassan KoulutusOnline-palvelussa. Voit katsoa tallenteet silloin, kun se sinulle parhaiten sopii.

    Näin otat koulutusalustan käyttöösi

    KoulutusOnlinen käyttöönotto:

    1. Kirjaudu Jäsensivuillesi omilla pankkitunnuksillasi.
    2. Siirry Viestit-välilehdelle, valitse keskustelunaiheeksi Työllisyyttä tukevat palvelut ja kirjoita otsikkokenttään KoulutusOnline.
    3. Kirjoita viesti, jossa kerrot haluavasi ottaa käyttöösi koulutuspalvelun. Kerrothan viestissäsi myös sähköpostiosoitteesi.
  • Vuoden 2026 laskutus 

    Vuoden 2026 laskutus 

    Yrittäjäkassa postittaa vuoden 2026 jäsenmaksulaskut porrastetusti joulu-helmikuun aikana. Voit tarkistaa Jäsensivujesi Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi erittelyn. 

    Jos käytössäsi on paperinen lasku, laskukopio tallentuu laskun lähetyksen jälkeen Jäsensivujen Viestit-välilehdelle. Sähköiset e-laskut toimitetaan suoraan henkilökohtaiseen verkkopankkiisi. 

    Näin otat e-laskun käyttöösi: 

    1. Tee e-laskusopimus henkilökohtaisessa verkkopankissasi.  
    1. Valitse laskuttajaksi ”Yrittäjän Työttömyyskassa” ja kirjaa yksilöintitiedoksi henkilötunnuksesi.  
    1. Tämän jälkeen saat jäsenmaksulaskun kätevästi suoraan verkkopankkiisi. Lasku tallentuu verkkopankkiin, josta sen voi halutessaan tallentaa omalle tietokoneelle tai tulostaa. 

    Kuukausittainen jäsenmaksu 

    Lähetämme kuukausittaisen laskutuksen valinneille jäsenille vuoden 2026 ensimmäisen jäsenmaksulaskun joulukuun aikana. Jos et ole saanut laskuasi, voi sinulla edelleen olla rästissä vuoden 2025 jäsenmaksua. Voit tarkistaa tämän Jäsensivujen Tilannetiedot-välilehdeltä. Jos sinulla ei ole rästissä edellisvuoden jäsenmaksuja, työstämme laskutustasi parhaillaan. Ethän maksa vuoden 2026 laskuja vuoden 2025 laskujen tiedoilla. 

    Maksan jäsenmaksuni yhdessä tai neljässä erässä

    Yhdessä tai neljässä erässä jäsenmaksunsa maksavien laskut postitetaan tammi-helmikuussa. Yksi- ja neljäeräisten laskujen ensimmäinen eräpäivä on 2.3.2026. Voit tarkistaa Jäsensivujesi Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi summat, erät ja eräpäivät. Mikäli laskuerittelyssäsi näkyy poikkeava eräpäivä, oikea eräpäivä korjaantuu laskujen lähettämisen myötä. 

  • Joulun ja uuden vuoden aukioloajat 

    Joulun ja uuden vuoden aukioloajat 

    Yrittäjäkassan puhelinpalvelu on suljettuna 22.12.2025–4.1.2026 välisenä aikana. Palvelemme sinua kaikissa palvelukanavissamme jälleen 5.1.2026 klo 9.00 alkaen.  

    Joulun ja uuden vuoden aikana voit ottaa meihin yhteyttä Jäsensivujesi kautta. Jäsensivuillasi voit katsoa muun muassa maksuilmoitukset ja -päätökset, sekä lähettää sen kautta meille hakemuksia ja viestejä. Voit olla meihin yhteydessä myös sähköpostitse neuvonta@yrittajakassa.fi.  

    Yrittäjäkassa toivottaa sinulle rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta.  

    Päivärahan hakeminen joulun aikaan

    Jos olet kokonaan työtön, etkä saa palkkaa joulukuussa, päivärahasi on mahdollista ehtiä maksuun vielä ennen joulua. Hakemuksen on oltava perillä kassassa 19.12.2025 klo 13 mennessä. Jos sinulla on työpäiviä tai saat palkkaa joulukuussa, hae päivärahaa tavanomaiseen tapaan kuun lopussa.  

    Emme valitettavasti voi kuitenkaan taata ansiopäivärahan maksupäivää, vaan käsittelemme hakemukset aina niiden saapumisjärjestyksessä, niin nopeasti kuin mahdollista.  

  • Taantuma yrittäjien suurin huolenaihe

    Taantuma yrittäjien suurin huolenaihe

    Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.

    Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. ”Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti", kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

    Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.

    Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.

    Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan

    Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.

    Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.

    ”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia. 

    Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.

    ”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.

    ”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.” 


    Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

  • Ilmianna uhkarohkea yrittäjä 2024

    Ilmianna uhkarohkea yrittäjä 2024

    Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.

    Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

    ”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

    Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.

    ”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”

    “Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.

    Tutustu Jaajon yrittäjätarinaan paremmin täältä.


    Nyt on sinun vuorosi! Tiedätkö Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

    Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailu on käynnissä 31.5.2024 saakka, ja voittaja julkistetaan perjantaina 28.6.2024.

    Arvomme ilmiantaneiden kesken viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

  • Tuhannet yrittäjät ilman ansioturvaa 

    Tuhannet yrittäjät ilman ansioturvaa 

    Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.

    Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

    − Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinen kertoo.  

    − Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %. 

    Yrittäjäkassan rahoituspohja eroaa palkansaajakassoista

    Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. 

    − Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.  

    − Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.  

    Monet vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa

    Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.  

    − Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.  

    − Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.   

    ”Usein väärään kassaan kuuluminen käy ilmi liian myöhään."

    Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen. 

    Kassa tarjoaa tulevaisuuden turvaa

    Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla. 

    − Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.  

    Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.  

    − Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.  

  • Yrittäjien työttömyys viime vuonna odotettua alhaisempaa

    Yrittäjien työttömyys viime vuonna odotettua alhaisempaa

    Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys oli menneenä vuonna odotettua alhaisempaa. Jäsenten työttömyysaste pysyi tasaisesti noin 2,3 prosentissa koko vuoden. Vuonna 2022 vastaava luku oli 2,5 prosenttia. Korkeimmillaan vuoden 2023 työttömyysaste oli syys-marraskuussa 2,4 prosenttia ja matalimmillaan tammikuussa 2 prosenttia. 

    – Yrittäjien työttömyyden lasku on jokseenkin yllättävää, kun ottaa huomioon uutiset taantumasta ja konkurssien määrän kasvusta, kommentoi Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.  

    Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin ja kriiseihin.  

    – Yrittäjillä on korkea sietokyky. He tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi, Jokinen pohtii. 

    – Maksoimme etuuksia lopulta 1287 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1451 ja sitä edellisenä 1657 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 573 ja joulukuussa 620 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 10,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2022 vastaava luku oli 12,4 miljoonaa euroa. 

    Jäsenmaksu aleni

    Yrittäjäkassan jäsenmaksu laski tuntuvasti vuoden alussa. Alimmillaan jäsenmaksu on tänä vuonna noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laski 14,50 eurosta 9,10 euroon. 

    Jäsenmaksun laskemisen mahdollistaa Jokisen mukaan kassan vakavaraisuus ja hyvä taloustilanne.