Avainsana: yrittäjäkassa

  • Eduskunta hyväksyi työttömyysturvamuutokset

    Eduskunta hyväksyi työttömyysturvamuutokset

    Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.

    Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.

    Omavastuuaika pitenee tammikuun alussa

    Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa.

    Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.

    Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

    Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa

    Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.

    Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.

    Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta

    Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.

    Koonti lakimuutosten voimaantulosta

    Omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.
    Lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.
    Lapsikorotusta ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.
    Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.
  • Yrittäjyyden murros uudistaa rakennusalaa

    Yrittäjyyden murros uudistaa rakennusalaa

    Vieraskynä

    Rakennusala on aina ollut dynaaminen ja muuttuva toimiala. Vuosikymmenten ajan se on mukautunut erilaisiin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin. Viime vuosina yrittäjyyden murros ja työmuotojen modernisoituminen ovat kuitenkin tuoneet rakennusalalle uudenlaisia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. 

    Yrittäjyyden rooli on muuttunut

    Kun aiemmin yrittäjyys nähtiin usein raskaana ja riskialttiina, nykyään yhä useampi rakennusalan ammattilainen valitsee yrittäjyyden. Tämä on suoraa seurausta kilpailun kasvamisesta sekä yrittäjyyden muotojen lisääntymisestä, yrittäjyyden arvostuksen kasvusta, mahdollisuuksista, vapaudesta, ja taloudellisista kannusteista. Etenkin osuuskuntayrittäminen on vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen nostanut päätään hyvin nykyajan velvoitteisiin soveltuvana, yksilölle matalariskisenä ja edullisena yhtiömuotona. 

    Osuuskuntayrittäjyydessä arvostetaan erityisesti byrokraattisten vastuiden keveyttä keskitetyn taloushallinnon ansiosta, sekä osuuskunnan joukon tuomaa osaamista, avustusta ja turvaa. Osuuskuntayrittäjänä myös yrityksen perustamisen ja lopettamisen ongelmat on poistettu, kun yrittäjä voi liittyä ja poistua osuusmaksua vastaan vapaasti. 

    Työmuotojen modernisoituminen

    Samalla kun yrittäjyys on yleistynyt, myös muut työmuodot rakennusalalla ovat modernisoituneet. Perinteisten työsopimusten rinnalle on tullut monenlaisia joustavia työmuotoja, kuten projektiluontoista työtä, kevytyrittäjyyttä, freelancer-toimintaa ja vuokratyötä. Tämä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja yksilöllisyys korostuu. 

    Kannustettava kehityksen suunta on kuitenkin kompastellut rakennusalalla alan erityisluonteesta johtuen – vaihtoehtoisten työmuotojen tarjoajat eivät useinkaan osaa vakuuttaa rakennusalan toimijoita riittävän kattavasti, ja yhteiskunnallisten velvoitteiden seuranta saattaa olla heikkoa. Tämä on johtanut esimerkiksi kevytyrittäjien täyssulkuun työmailta, joka osaltaan on tukenut aidon yrittäjyyden suosion kasvua. 

    Rakennusalan yrittäjyyden haasteet ja mahdollisuudet

    Vaikka työmuotojen modernisoituminen ja yrittäjyyden murros tuovat mukanaan monia mahdollisuuksia, ne tuovat myös haasteita. Yrittäjän vastuiden määrä on vain lisääntynyt vuosien varrella. Rakennusalan monimutkainen lainsäädäntö asettaa omia ongelmiaan aloittavalle yrittäjälle, ja vakuuttaminenkin on normaalia monimutkaisempaa. Virheet voivat olla todella kalliita, ja riitaprosessit pitkiä. 

    On kuitenkin olemassa yrityksiä, jotka auttavat yrittäjiä edellä mainituissa asioissa. Lisäksi esimerkiksi edellä mainittu osuuskuntamalli tarjoaa kaikki edellä mainitut hallinnolliset toimet osana osuuskunnan palveluita. Myös yhteisyrittäminen voi olla varteenotettava vaihtoehto. Vaatimuksia ei siis kannata säikähtää - tärkeää on vain etsiä oikea tapa yrittää sekä oikeat yhteistyökumppanit ympärille. Suhdanteiden kääntyessä taas nousuun yrittäjien kysyntä tulee todennäköisesti kasvamaan räjähdysmäisesti patoutuneen kysynnän purkautuessa. Nyt on se aika, jolloin tulevaisuuden ratkaisut tehdään. 

    Asiantuntijat: Anette Fersel, Eurowork & Tia Kiiskinen, Eurowork

  • Joulun ja uudenvuoden aukioloajat

    Joulun ja uudenvuoden aukioloajat

    Yrittäjäkassan asiakaspalvelu on kiinni 22.12.2023-1.1.2024. Palvelemme sinua kaikissa palvelukanavissamme jälleen 2.1.2024. klo 9.00 alkaen. Joulun ja uuden vuoden aikana voit ottaa yhteyttä kassaan sähköpostitse neuvonta@yrittajakassa.fi. Jos olet kassan jäsen, lähetä viestisi eAsioinnista.

    Vastaamme joulun ja uuden vuoden aikana saapuneisiin viesteihin 2.1.2024 alkaen niiden saapumisjärjestyksessä. Yrittäjäkassa toivottaa sinulle rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta. 

    Päivärahaa jouluksi

    Viimeinen ansiopäivärahan maksupäivä ennen joulua on perjantai 22.12.2023. Jos lähetät meille ansiopäivärahan jatkohakemuksen siten, että se on perillä kassassa keskiviikkona 20.12.2023, päivärahasi saattaa ehtiä maksuun vielä ennen joulua. 

    Emme valitettavasti voi kuitenkaan taata ansiopäivärahan maksupäivää, vaan käsittelemme hakemukset aina niiden saapumisjärjestyksessä niin nopeasti kuin mahdollista. 

  • Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee tuntuvasti

    Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee tuntuvasti

    Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee huomattavasti vuonna 2024. Kassan jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laskee 14,50 eurosta 9,10 euroon.

    Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alenemisen mahdollistaa kassan vakavaraisuus ja odotettua alhaisempi työttömyys. Esimerkiksi lokakuussa 2023 kassan jäsenistä työttöminä oli 2,4 %. Tämä kertoo Jokisen mukaan siitä, että yrittäjät työllistyvät hyvin ja heidän osaamistaan arvostetaan työmarkkinoilla. 

    ”Budjetoimme etuusmenoihin enemmän, kuin mitä niihin on kulunut. Näin kassalle on jäänyt ylijäämää”, Jokinen selittää. ”Emme myöskään odota, että työttömyys nousisi ensi vuonna dramaattisesti. Tämän vuoksi meillä on mahdollisuus laskea jäsenmaksuamme.” 

    Kassan jäsenmaksun suuruus on 2,1 % vuosityötulon 9 600 euroa ylittävältä osalta. Alla olevasta taulukosta näet esimerkkejä ensi vuoden jäsenmaksuista tietyillä vakuutustasoilla:

    TyötuloJäsenmaksu €/kkJäsenmaksu €/vVuoden 23 jäsenmaksu €/kk
    14 8039,10109,2614,50
    15 0009,45113,4016,10
    17 00012,95155,4019,95
    20 00018,20218,4024,85
    25 00026,95323,4028,35
    30 00035,70428,4042,35
    40 00053,20638,4059,85
    50 00070,70848,4077,35
    60 00088,201058,4094,85
    70 000105,701268,40112,35
    80 000123,201478,40130,20

    Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee 

    Myös yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna. Jatkossa työttömyysturvan alaraja on 14 803 €/v. Tällä vähimmäistasolla kassan jäsenmaksu on 109 €/v eli noin 9,10 €/kk.  

    Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-/MYEL-vuosityötyötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 14 803 euroa vuodessa. 

    Yrittäjäkassan rahoitus eroaa palkansaajakassoista 

    Ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. Tästä syystä jäsenmaksut ovat kalliimpia kuin palkansaajakassojen jäsenmaksut: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla. 

  • Vältä nämä kolme sudenkuoppaa hakiessasi päivärahaa

    Vältä nämä kolme sudenkuoppaa hakiessasi päivärahaa

    Jäitkö hiljattain työttömäksi? Yrittäjäkassan asiantuntijat listaavat kolme yleisintä päivärahan hakemiseen liittyvää sudenkuoppaa, ja ohjeet niiden välttämiseen.  

    Ensimmäinen sudenkuoppa

    Unohdat ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

    Miten välttää tämä kuoppa? Toimi nopeasti jäädessäsi työttömäksi, ja ilmoittaudu TE-palveluun työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.

    Toinen sudenkuoppa

    Olet lopettanut yrityksesi tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan, mutta TE-toimisto katsoo sinun olevan yhä päätoiminen yrittäjä. Mistä tämä voi johtua? Jos olet ollut yrittäjänä osakeyhtiössä, avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä, sinulla on saattanut jäädä Verohallinnon rekistereitä auki. Tämän vuoksi TE-toimisto tulkitsee sinut päätoimiseksi yrittäjäksi.

    Miten välttää tämä kuoppa? Kun yrityksesi tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättänyt, irtisano eläkevakuutuksesi ja poista yrityksesi Verohallinnon ennakonperintä-, työnantaja- ja ALV-rekistereistä. Yrityksesi saa jäädä Patentti- ja rekisterihallituksen Kaupparekisteriin. Jos olet yksityinen elinkeinoharjoittaja, voit jättää yrityksesi verottajan rekistereihin, mutta YEL-vakuutuksesi tulee olla päättynyt.

    Kolmas sudenkuoppa

    Et ole kerryttänyt jäsenyysaikanasi riittävää työssäoloehtoa.

    Miten välttää tämä kuoppa? Liity kassan jäseneksi riittävän ajoissa. Saadaksesi ansiopäivärahaa työssäoloehtosi tulee olla voimassa ja sinun tulee olla ollut kassan jäsenenä vähintään 15 kuukautta edellisen 48 kuukauden aikana. Lisäksi jäsenmaksujen tulee olla maksettu jäsenyysajalta.

    +1 sudenkuoppa

    Unohdat hakea päivärahaa kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä. Toisin sanoen muista hakea päivärahaa ajoissa, mieluiten neljän viikon kuluttua työttömyyden alkamisesta.

  • Ansioturvan tulevat lakimuutokset

    Ansioturvan tulevat lakimuutokset

    Työttömyysturvaan on kaavailtu lakimuutoksia, joista osa koskettaa myös yrittäjiä. Alla on tiedot niistä muutoksista, jotka koskettavat juuri yrittäjän ansioturvaa ja joista on julkaistu hallituksen esityksen luonnos. Nämä tiedot lakimuutoksista ovat kuitenkin alustavia ja ne voivat vielä muuttua.

    Pyrimme edelleen vaikuttamaan siihen, etteivät lakimuutokset koskettaisi yrittäjän ansioturvaa. Kun lakimuutosten sisältö ja voimaantulo tarkentuu, tiedotamme asiasta lisää.

    Muutokset, jotka astuvat voimaan 1.1.2024.

    Muutokset, joita astuvat voimaan 1.4.2024.

    Tämän lisäksi hallitus suunnittelee ansioturvan tason porrastusta. Porrastus koskisi myös yrittäjän ansioturvaa. Tästä ei kuitenkaan ole vielä julkaistu hallituksen esityksen luonnosta, mutta alustavan tiedon mukaan porrastus astuisi voimaan 1.9.2024. Viestimme lisää, kun muutosten toimeentulo vahvistuu.

    Lisätietoa lakimuutoksista saat TYJ:n Tulevat lakimuutokset -sivuilta.

  • Vaihda paperinen maksuilmoitus sähköiseksi

    Vaihda paperinen maksuilmoitus sähköiseksi

    Yrittäjäkassa on luopumassa paperisista maksuilmoituksista ja siirtymässä kokonaan tietoturvallisempiin sähköisiin ilmoituksiin. Luovu siis turhasta paperipostista, ja vastaanota maksuilmoituksesi jatkossa näppärästi tekstiviestillä. Maksuilmoitus näkyy myös aina oman eAsiointisi Tilannetiedot-sivulla kohdassa Maksuilmoitukset ja päätökset.

    Saat aktivoitua sähköiset maksuilmoitukset valitsemalla eAsioinnin etusivun Asetukset-painikkeen takaa maksuilmoituksen toimitustavaksi joko vaihtoehdon eAsiointiin tai eAsiointiin ja tekstiviestillä. Muista tallentaa valintasi.

    Tarkistathan myös eAsioinnin Omat tiedot -sivulta, että matkapuhelinnumerosi on ajan tasalla. Näin tekstiviestimme tavoittavat sinut varmasti.

  • Yrittäjäkassan jäsenmaksu mielikuvaansa edullisempi

    Yrittäjäkassan jäsenmaksu mielikuvaansa edullisempi

    Kuinka paljon kuukaudessa olisit valmis maksamaan yrittäjän ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta? Entäpä kuinka paljon uskot ansiosidonnaisen työttömyysturvan todellisuudessa kustantavan kuukausitasolla? Jos ajattelit todellisen kustannuksen olevan suurempi kuin summan, jonka olisit valmis ansioturvasta maksamaan, et ole ainoa.

    Maksu alimmillaan 15 euroa kuussa

    Yrittäjäkassan teettämän tutkimuksen mukaan vastaajat mielsivät kassan jäsenmaksun toistuvasti todellista jäsenmaksua korkeammaksi. Suurin osa arvioi kuukausittaisen jäsenmaksun olevan noin 54 euron luokkaa, vaikka keskimääräisesti jäsenyydestä maksetaan kuukaudessa noin 28 euroa. Alimmillaan Yrittäjäkassan jäsenmaksu vuonna 2023 on alle 15 euroa kuussa.

    Yrittäjäkassan jäsenmaksu on kuitenkin esimerkiksi palkansaajakassoihin verrattuna hieman kalliimpi erilaisen rahoituspohjan takia. Silti Yrittäjäkassan jäsenyys näyttäytyi vastanneiden mielikuvissa huomattavasti todellisuutta suurempana.

    Yrittäjäkassan jäsenmaksua voidaan verrata esimerkiksi elokuvissa käyntiin. Kassan jäsenmaksun hinnalla voit saada leffapopparit ja limun tai vaihtoehtoisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Siinä missä elokuvakäynti tarjoaa lyhytaikaista iloa elämään, tuo Yrittäjäkassan jäsenyys yrittäjälle pidempiaikaista turvaa.

    Turvaa tulevaisuutesi ennakkoon ja nuku yösi levollisemmin

    Yrittäjät varautuvat työttömyyteen eri tavoin. Yrittäjäkassan jäsenyys sopii erinomaisen hyvin niille yrittäjille, jotka haluavat varautua tulevaisuuden mukanaan tuomiin epävarmuustekijöihin etukäteen.

    Kun olet turvannut tulevaisuutesi ennakkoon, voit nukkua yösi levollisemmin ja yrittää rohkeammin.
    On tärkeää muistaa, että Yrittäjäkassaan kannattaa liittyä ajoissa: yrittäjän tulee olla ollut yrittäjänä ja Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 15 kuukauden ajan saadakseen ansiopäivärahaa kassasta.

  • Kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2023

    Kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2023

    Yrittäjäkassan vuoden 2023 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut helsinkiläinen kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkisen sitkeä ja yritteliäs asenne.

    ”Kokemansa konkurssin jälkeen Mäkinen on onnistunut perustamaan uuden menestyksekkään yrityksen, Kidian. Juuri tällaista yrittäjyyttä kaivataan Suomeen lisää”, Jokinen iloitsee.

    Kilpailun voitto tuli Mäkiselle suurena yllätyksenä.

    ”Vaikka en täysin tunnista itseäni sanasta uhkarohkea, ymmärrän hyvin ajatuksen kilpailun taustalla, ja otankin tällaisen kunnian ilolla vastaan. Lisäksi miellän kyllä itseni rohkeaksi päätöksentekijäksi”, Mäkinen valottaa.

    Palkansaajasta konkurssin kokeneeksi yrittäjäksi

    Ennen yrittäjyyttään Mäkinen ehti toimia pitkään palkansaajapuolella. Saatuaan jälkikasvua yrittäjä alkoi kuitenkin pohtia enemmän sitä, miten perheen ja uran saisi sovitettua paremmin yhteen. Tämän myötä Mäkinen päätyi perustamaan yhtiökumppaninsa kanssa lastenvaateliike Ipanaisen, joka sittemmin kaatui velkataakkaan ja konkurssiin.

    ”Yrityksessä oli paljon hyvää, mutta emme keskittyneet riittävästi yhden asian tekemiseen hyvin. Oli maahantuontia, verkkokauppaa ja uusien ja käytettyjen vaatteiden myyntiä – yksinkertaisesti liikaa kaikkea”, Mäkinen pohtii.

    Yrittäjä kertoo olleensa konkurssin jälkeen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että hänellä oli mahdollisuus päästä taloudellisesti eteenpäin.

    ”Suomessa liitetään konkurssiin edelleen paljon häpeää ja stigmaa. Haluan osaltani olla purkamassa tätä, ja siksi puhunkin kokemastani konkurssista avoimesti”, Mäkinen kertoo.

    Uudella yrityksellä tarkka fokus

    Konkurssin jälkeen syksyllä 2020 Anu Mäkinen etsi uralleen uutta suuntaan, ja vannoi, ettei ainakaan ryhdy enää yrittäjäksi. Syksyn aikana Mäkinen liikkui paljon Herttoniemessä, ja teki havaintoja paikallisesta liikeympäristöstä.

     ”Huomasin, ettei Itä-Helsingissä ollut kunnollista second hand -liikettä, vaikka alueella asuu paljon kierrätystä arvostavia ihmisiä. Yhtäkkiä löysinkin itseni kirjoittamasta uusia liiketoimintasuunnitelmia,” yrittäjä naurahtaa.

    Alle vuosi konkurssin jälkeen, alkuvuodesta 2021, Mäkinen perusti lastenvaatteisiin keskittyvän second hand -liikkeen kauppakeskus Hertsiin. Reilut kaksi vuotta myöhemmin Kidia Oy on ehtinyt kasvaa neljän liikkeen ketjuksi. Mäkisen aiempaan firmaan verrattuna nykyisellä yrityksellä on tarkempi missio: säästää vanhemman aikaa.

    Kuvassa vaatteita

    ”Kun työpäivän päätteeksi vanhemmalla on tarve etsiä lapselleen kurahousut koossa 116, ei perinteisten pitkien kirppiskäytävien kiertelyyn ole välttämättä aikaa. Meillä asiakas näkee heti, mitä tuotteita on tarjolla ja missäkin koossa.”

    Kidia siis rikkoo perinteistä kirpputorisysteemiä tarjoamalla täyden palvelun palvelua. Asiakas tuo vaatteet Kidiaan, jossa hoidetaan kaikki tuotteiden hinnoittelusta esillepanoon, myyntiin ja markkinointiin. Tällainen liiketoimintamalli säästää sekä myyjän että ostajan aikaa.

    Vaikka second hand -liikkeitä on perustettu viime vuosina yhä enemmän, Anu Mäkisen mukaan liikkeet eivät kilpaile keskenään.

    ”Suurempi kilpailu on pikemminkin se, että ihmiset saataisiin kierrättämään vanhoja vaatteita ja tavaroita.”

    Suomen uhkarohkein yrittäjä uskaltaa tehdä päätöksiä

    Yrittäjyys merkitsee tämän vuoden uhkarohkeimmalle yrittäjälle paljon. Vahvuudekseen Mäkinen luettelee tarkkuuden talouden kanssa sekä rohkeuden tehdä päätöksiä.

    ”Yrittäjyyden myötä olen oppinut sen, ettei toimimattomista yrityksistä tule pitää kynsin hampain kiinni. Jos olen yrittänyt korjata jotain, eikä selkeää muutosta näy, kannattaa yrittäminen lopettaa. Tällaisten päätösten tekeminen vaatii rohkeutta,” yrittäjä tiivistää ja jatkaa:

    ”Lisäksi se, että minulla on ADHD, on ollut suuri voimavara yrittäjyydessä. Ilman sitä puolta minussa, tätä yritystä ei olisi. Se on ollut suuren luovuuden, intohimon ja herkkyyden lähde.”

    Kuvassa kunniakirja

    Yrittäjäkassa toivottaa paljon onnea voittajalle!

    Tästä pääset katsomaan voittajan videon.

  • Viestinnän välineenä julkinen taide - tamperelainen yrittäjä tekee taidetta kaikkien saataville

    Viestinnän välineenä julkinen taide - tamperelainen yrittäjä tekee taidetta kaikkien saataville

    Valokuva: Elisa Niittylä

    Savonlinnasta lähtöisin oleva kuvanveistäjä ja arkkitehti Maija Kovari tekee taidetta julkisiin tiloihin. Esimerkiksi kauppalista palvelutalon ulkoseinässä tai messinkinen kastepuu kirkossa ovat syntyneet taiteilijan kätevistä käsistä. Teoksien tehtävänä on tuoda taiteen avulla julkisiin paikkoihin sidottuja merkityksiä esiin.

    Intohimona arkkitehtuurin ja taiteen yhteensovittaminen

    38-vuotias Kovari on erikoistunut tekemään taidetta julkisiin tiloihin. Varsinaisten taideteosten lisäksi Kovari tarjoaa julkisen tilan ja nykytaiteen yhteensovittamisen suunnittelu- ja konsulttipalveluita. Koulutukseltaan hän on kuvataiteilija ja arkkitehti.

    Uran alkupuolella taiteilijan teoksia oli pääasiassa esillä perinteisissä gallerianäyttelyissä. Tehtyään arkkitehdin diplomityön julkisesta taiteesta Kovari alkoi kuitenkin entistä enemmän kiinnostua arkkitehtuurin ja taiteen yhteensovittamisesta.

    ”Tajusin, että haluan tehdä taidetta tilaan, joka on kaikille avoin”, Kovari muistelee. ”Galleriassa käymisen kynnys voi tuntua monista korkealta, mutta kadut ja torit jaetaan kaikkien kaupunkilaisten kesken.”

    Taiteilijan ja yrittäjän identiteetit törmäyskurssilla?

    Taiteilija on ollut vuodesta 2015 saakka täysipäiväinen yrittäjä. Kovarin mukaan taiteilijakentällä saatetaan kuitenkin vierastaa ajatusta yrittäjyydestä. Myös tuotteistaminen ja taloudellisten asioiden pyörittely voi tuntua monista taitelijoista vieraalta. Esimerkiksi taidekoulussa ei juuri keskitytty myyntiin, markkinointiin tai asiakassuhteiden hallinnointiin. Nämä taidot Kovari on joutunut itse opettelemaan.

    Aikaisemmin myös Kovarille yrittäjyys merkitsi lähinnä Y-tunnusta. Vuosien saatossa hän on alkanut kuitenkin nähdä yrittäjyydessä entistä enemmän sävyjä.

    ”Itselläni taiteilijan ja yrittäjän identiteetit eivät ole ristiriidassa keskenään”, Kovari tuumaa. ”Yrittäjyydessä mahdollisuudet ovat rajattomat, ja se on nimenomaan yrittäjyyden hieno puoli.”

    Maija Kovari

    Valokuva: Elisa Niittylä

    Aikataulutus tuo haastetta yrittäjyyteen

    Yrittäjän päivät jakautuvat sekä taiteen tekemiseen että toimistotyöhön: usein aamupäivät on pyhitetty luovalle tekemiselle, kun taas iltapäiville sijoittuvat muut yrittäjän arkeen liittyvät tehtävät, kuten sähköposteihin vastailu ja konsultaatiotyö.  

    Kovarin mukaan yrittäjyydessä raskainta ovat aikataululliset haasteet. Esimerkiksi kiireettömälle suunnittelulle tulisi siunata eniten aikaa juuri projektien alkuvaiheessa – vaiheessa, jolloin asiakkaalla on usein suurin kiire.

    ”Ei myöskään ole olemassa yrittäjää, jolle ei joskus tulisi vastaan hankalaa asiakasta,” Kovari naurahtaa. ”Onneksi taide on lähtökohtaisesti iloinen asia, jota halutaan juhlistaa.”

    Selustaansa taiteilija turvaa esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyyden avulla.

    ”Myös se, että teen työni hyvin, on tulevaisuuteen varautumista. Tälläkin alalla jokainen työ toimii mainoksena seuraavalle”, Kovari selittää.

    Taide heijastelee yrittäjän arvoja

    Taiteilija tunnetaan isoista ja näyttävistä taideteoksistaan. Kovarin taidetta voi löytää esimerkiksi Tampereella sijaitsevasta Aleksanterin kirkosta aikaa kestävän messinkisen kastepuun muodossa.

    Kovarin oma suosikki on kuitenkin kauppalistan muotoon taiteiltu Tärkeitä asioita -teos. ”Kauppalista muistisairaiden ihmisten palvelutalossa onnistui tavoittamaan jotakin sellaista, mikä osui ihmisten jaettuihin kokemuksiin. Me kaikki tarvitsemme apua tärkeiden asioiden muistamisessa.”

    Kovarin mukaan hänen teoksensa ovatkin viestinnän välineitä.

    ”Kun esimerkiksi kaupunki valitsee hankkia taidetta julkiseen tilaan, se viestii samalla siitä, kuinka se arvostaa tilassa liikkujia”, taiteilija valottaa. 

    Taiteessa kaikki lähtee viime kädessä taiteilijan omasta maailmankuvasta, ja siten taide heijastelee jollain tapaa aina yrittäjän arvoja ja kuvaa ihmisyydestä.

    ”Sitähän sanotaan, että taide on eräällä tapaa aina taiteilijan omakuva”, Kovari summaa.

    Maija Kovarin liiketila

    Valokuva: Elisa Niittylä

    Lisää yrittäjä & taiteilija Maija Kovarista osoitteessa kovari.fi


    Teksti: Katariina Bergström