Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo seitsemättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran rohkea, idearikas ja lannistumaton puurtaja, joka ei kavahda epäilijöiden lannistavia mielipiteitä.
”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet niin ikään inspiroivan ja rohkean yrittäjän. Sara Parikka on tehnyt merkittävän uran muun muassa vaikuttajana, näyttelijänä sekä kirjoittajana. Saran aurinkoinen henkilöbrändi istuu loistavasti yhteen kassan uudistuneen brändi-ilmeen kanssa”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.
”Parasta projektissa oli päästä pysähtymään yrittäjyyden äärelle, sillä sen merkityksen pohtiminen jää usein varsin pienelle huomiolle päivittäisen tekemisen rinnalla”, Parikka pähkäilee. ”Lisäksi kampanjan toteutus oli inspiroiva, ja sen myötä kunnioitan taas asteen verran enemmän omaa yrittäjätaivaltani. Yrittäjiä ei mielestäni voi koskaan kannustaa liikaa”, vaikuttaja summaa.
Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi tästä.
Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 30.6. saakka ja voittaja julkaistaan 19.8.2022. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 € K-ryhmän lahjakorttia.
Ville Manner perusti asiantuntijayhtiö Modify Consultingin viitisen vuotta sitten. Sitä ennen yrittäjä haki muutosjohtamisuralleen lähtölaukauksen kansainvälisiltä työmarkkinoilta. Tätä nykyä yrittäjän sydän sykkii innovatiiviselle strategiatyölle sekä saksofonin soitolle.
Lontoosta Loimaalle
Alun alkajaan Hämeenkyröstä kotoisin oleva yrittäjä muutti vuonna 2004 työn perässä Tampereelle. Töiden ohella Manner opiskeli tradenomiksi. Tehtyään muutaman vuoden talousalan töitä Suomessa, Manner päätti pakata vanhan lätkäkassinsa ja muuttaa Lontooseen.
Lontoossa yrittäjän ura sai virallisen lähtölaukauksen. Mannerin mukaan oikeastaan koko muutosjohtamisen ura rakentui juuri ulkomailla vietettyjen vuosien aikana.
Suomeen palattuaan Manner ajautui ostamaan vanhan kiinteistöosakeyhtiön äitinsä pöytälaatikosta. Tämä yhtiö muuttui ajan saatossa Modify Consultingiksi. Yrittäjyys on kulkenut Mannerin suvussa sukupolvelta toiselle, ja siten myös yrittäjyyden kommervenkit olivat miehelle osittain entuudestaan tuttuja.
Pian paluumuuton ja yrityksen perustamisen jälkeen Manner löysi elämäänsä rakkauden. Siinä missä Mannerin omaa yritystoimintaa pystyi harjoittamaan lähes missä tahansa, yrittäjän puolison ravintola puolestaan juurtui varsinaissuomalaiseen maaperään. Niinpä vuonna 2019 Manner muutti puolisonsa perässä Loimaalle.
Modify Consultingin toimitiloja Loimaalla
Paloa kehitysprojekteihin
Tätä nykyä myös Modify Consulting piirtyy loimaalaiseen siluettiin. Manner kertoo viiden vuoden yrittäjämatkan olleen kirjava.
Palo erinäisiä kehitysprojekteja kohtaan on se punainen lanka, joka on sitonut yrittäjän työtaivalta yhteen. Modify esimerkiksi auttaa asiakkaitaan niiden liiketoiminnan kehittämisessä ja digitalisoinnissa sekä kansainvälistymisen suunnittelussa.
”Jos yleisesti mietitään yrityksien matkaa, jokaisen yrityksen pitää olla valmis uusiutumaan tietyin väliajoin. Se vaan on fakta”, Manner toteaa.
Toisin sanoen pienten firmojen tulisi Mannerin mukaan ottaa oppia isommista, jatkuvasti uutta liiketoimintaa kehittävistä, yrityksistä. Juuri tässä kohtaa myös Mannerin oma osaaminen astuu kuvaan.
”Itse yrittäjänä teen juuri tätä: pohdin, miten liiketoimintaa muutetaan siten, että se on kannattavaa myös tulevaisuudessa.” Vaikka Manner vitsaileekin olevansa yhden miehen rokkibändi, tätä nykyä yrittäjän palkkalistoilla on jo muutamia työntekijöitä.
”Aloittelevan yrittäjän ei kannata hosua"
Yrittäjyyden parhaiksi puoliksi Manner mainitsee vapauden valita. ”Yrittäjänä saat kehittää sun omaa yritystä aina vaan paremmaksi ja paremmaksi. Se on yrittäjästä itsestään kiinni, kuinka paljon haluaa tienata.”
Toisaalta yrittäjyyden haittapuoleksi Manner nimeää yrittäjän riskin ja sen, miten yrittäjä osaa elää ja luovia nimenomaisen riskin kanssa.
Lisäksi Manner kertoo olevansa mukana pilottihankkeessa, jossa hän pääsee toimimaan valmentajana yrittäjyyttä suunnitteleville henkilöille. ”Tämä on minulle mieleinen tapa auttaa aloittavia yrittäjiä”, loimaalainen toteaa.
Konkariyrittäjillä on myös selkeä viesti yrittäjyyttä aloitteleville tai sitä harkitseville. ”Älkää hosuko. Sillä, aloittaako homman ensi viikolla vai puolen vuoden päästä, ei loppupeleissä ole merkitystä. Yrittäjänä aika on kortilla, joten yrityksen toimintaa kannattaa rauhassa suunnitella etukäteen”, Manner korostaa.
Liikunta tarjoaa irtioton arjesta
Lukuisat luottamustoimet sekä oma yritys tytäryhtiöineen pitävät yrittäjää varsin kiireisenä. Manner kertookin liikunnan tuovan mukavasti vastapainoa hektiseen arkeen.
”Tykkään esimerkiksi pelata kiekkoa ja padelia. Myös golfia tulee harrastettua kesäisin. Lisäksi urheilemme ja pidämme lihaskuntoa yllä yhdessä vaimoni kanssa”, yrittäjä virkkoo.
Yhden hieman erikoisemman taidon Manner kertoo opetelleensa vasta aikuisiällä. Yrittäjä paljastaa harrastaneensa saksofonin soittoa nyt noin kolmisen vuotta.
”Liikunnan lisäksi saksofonin soitto on myös hyvä irtiotto arkeen. Viime syksynä uskaltauduin esiintymään ensi kertaa yleisönkin eteen”, rohkea yrittäjä iloitsee.
Jutun on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.
Erityisesti hintojen nousu ja Ukrainan tilanne huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä, selviää Yrittäjäkassan maalis-huhtikuussa 2022 teettämästä kyselystä.
Kyselytutkimus teetettiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa, ja siinä selvitettiin vastaajien huolenaiheita yrittäjyyteen liittyen sekä yrittäjien mielikuvia Yrittäjäkassan ja Suomen työttömyysturvajärjestelmän toiminnasta.
Tutkimukseen vastanneista 54 prosenttia kertoi hintojen nousun ja ostovoiman heikkenemisen huolestuttavan omaa yritystoimintaansa ajatellen. Lisäksi 42 prosenttia yrittäjistä oli huolissaan omasta sairastumisestaan ja 38 prosenttia puolestaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Vasta neljänneksi eniten vastaajia huoletti koronapandemian jatkuminen.
Eniten huolta herättävän hintojen nousun nähtiin toisaalta aiheuttavan merkittäviä lisäkustannuksia yritystoiminnalle ja toisaalta heikentävän kuluttajien ostokykyä. Lisäksi sodan ja talouspakotteiden kerrottiin vieneen asiakkaita ja lamauttaneen muun muassa maa- ja metsätalouden investointitavaroiden kauppaa.
”Tulevaisuudessa työpanostani tullaan tarvitsemaan entistä enemmän, mutta miten voin olla varma saanko siitä riittävästi rahaa?”, pohti yksi vastaajista.
Kassan tunnettuus hienoisessa nousussa
Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että Yrittäjäkassan tunnettuus yrittäjien keskuudessa on noussut hieman sitten vuoden 2019. Toisaalta 42 prosenttia vastanneista yrittäjistä ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, vaikka kaksi kolmasosaa kertoikin tuntevansa hyvin suomalaisen työttömyysturvajärjestelmän.
Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan tutkimuksesta käy ilmi positiivinen kehityskulku. ”Olemme viime syksystä lähtien panostaneet viestintäämme uudella tavalla, ja onkin hienoa huomata sen tuottavan hedelmää”, Jokinen iloitsee. ”Edelleen on kuitenkin olemassa suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ole kuulleetkaan Yrittäjäkassasta ja siten oikeudestaan ansiopäivärahaan.”
Jäsenmaksu mielikuvaansa edullisempi
Tutkimustuloksista ilmenee myös se, että yhä useampi mieltää Yrittäjäkassan jäsenmaksun korkeammaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Jokinen myöntää, että Yrittäjäkassan jäsenmaksu on palkansaajakassoihin verrattuna hieman kalliimpi erilaisen rahoituspohjan takia. Silti Yrittäjäkassan jäsenyys näyttäytyy vastanneiden mielikuvissa huomattavasti todellisuutta suurempana.
Suurin osa arvioi kuukausittaisen jäsenmaksun olevan noin 54 euron luokkaa, vaikka keskimääräisesti jäsen maksaa jäsenyydestään kuukaudessa noin 28 euroa. Alimmillaan Yrittäjäkassan jäsenmaksu on vuonna 2022 alle 14 euroa kuussa.
Lisäksi yhä edelleen palkansaajien ja yrittäjien välinen ero työttömyyskassaan kuulumisessa on valtava. Yrittäjistä vain noin 10 prosenttia on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa, kun taas palkansaajista yli 80 prosenttia kuuluu johonkin palkansaajakassaan.
Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassaan rajoittavat Jokisen mukaan työttömyysturvan YEL-sidonnaisuus, virheellinen käsitys jäsenyyden kustannuksesta sekä yleinen asenne työttömyysturvajärjestelmää kohtaan.
”YEL-sidonnaisuus vaikuttaa osaltaan jäsenyyden kiinnostavuuteen, sillä useilla yrittäjillä YEL-työtulo on alle työttömyysturvan alarajan 13 573 euroa vuodessa ja näin ollen he eivät voi myöskään liittyä kassan jäseneksi”, Jokinen toteaa.
”Parempi vara kuin vahinko”
Yhteiskunnallisten kehityskulkujen ennustaminen on haastavaa. Tämän vuoksi yrittäjän kannattaakin miettiä tulevaisuuttaan silloin, kun yrityksellä menee hyvin.
”Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin, eivät työttömyysturva-asiat välttämättä kiinnosta”, Jokinen pohtii. ”Kun työttömyys sitten uhkaa, yrittäjä liittyy kassaan ansiopäivärahan toivossa. Tässä vaiheessa liittyminen on useimmiten valitettavasti liian myöhäistä, sillä yrittäjän tulee olla kassan jäsen vähintään 15 kuukautta saadakseen työttömyyspäivärahaa.”
Tästä pääset tutustumaan tarkemmin tutkimustuloksiin
Kuvassa Mari Laaksonen. ValokuvaajaTerotemedia / Tero Takalo-Eskola
Mari Laaksonen muistelee blogikirjoituksessaan koronan tuomia iloja ja suruja aina retkeilyintoilusta ikäihmisten yksinäisyyteen. Miten syvässä päädyssä pulikoivat yksinyrittäjät pärjäävät ja missä pandemia-aikana liikkuvatnormaalin yrittäjäriskin rajat, Laaksonen pohtii. Erityisesti yrittäjä korostaa exit-suunnitelman laatimisen merkitystä tulevien kriisien varalle.
Kiinasta kuului kummia
Kiinan Wuhanista kuului kummia jo vuoden 2019 lopulla: tappava virus jylläsi kaupungissa täydellä voimalla. Euroopassa koimme tämän hyvin kaukaiseksi asiaksi. Mutta eipä aikaakaan, kun virus saavutti Suomen, ja ensimmäinen tartuntatapaus uutisoitiin kesken turistikauden Suomen Lapissa.
17. maaliskuuta 2020 Suomen hallitus julisti voimaan valmiuslain. Edellisenä päivänä oli päätetty sulkea koulut. Suomi ja koko maailma olivat muuttuneet yhdessä yössä. Kansalaisten arki muuttui äkkiä täysin kotikeskeiseksi, kun laaja etätyösuositus siirsi noin puolet työtätekevästä väestöstä ja lähes kaikki opiskelijat etätöihin ja -opiskeluun.
Suomi sulki ovensa ja jopa Uudenmaan rajalle viriteltiin rajavyöhykettä. Suuri osa vapaa-ajan palveluista, kaupoista, ravintoloista, liikkeistä ja hotelleista suljettiin. Isoja festivaaleja peruttiin, ja urheilukilpailut esitettiin tyhjille katsomoille. Kevään 2020 sulkulistan jatkoksi pääsi myös päiväkodit, koulut sekä harrastukset.
”Teams-kokoukset hoituivat kotoa käsin kauluspaidassa ja kalsareissa"
Nämä muutokset aiheuttivat useille suomalaisille myös ongelmia, vaikka moni toivottikin aluksi vaihtelun tervetulleeksi. Pienessä hetkessä ei ollut kiire enää mihinkään. Kadut olivat autioita eikä työmatkaruuhkasta ollut tietoakaan. Kokoukset hoituivat mökkilaiturilta tai kotoa käsin kauluspaidassa ja kalsareissa.
Työnteko zoomaillen ja Teams-välitteisesti tuntui aluksi uudelta ja innostavalta. Perheillä oli enemmän aikaa yhdessäoloon. Arjesta tuli kiireetöntä ja yksinkertaista.
Ruokarallia hoidettiin Woltin polkemana ja Finnair järjesti virtuaalista matkailua pahimpaan kaukokaipuuseen. Kauppojen ruokahyllyille ilmestyi jopa Finnairin business-luokan aterioita. Myös kotimaan matkailu sai uudenlaista tuulta purjeisiinsa, kun ihmiset suuntasivat sankoin joukoin vuokratuilla matkailuautoilla nauttimaan Lapin luonnosta.
”Kansa innostui puutarhanhoidosta, remontoinnista ja retkeilystä"
Kansa innostui puutarhanhoidosta, remontoimisesta ja retkeilystä. Siinä missä kivijalkaliikkeiden ovipumput hyytyivät asiakaskadosta, verkkokauppa puolestaan rullasi täydellä volyymilla. Myös auto- ja asuntokauppa vilkastui, ja keväällä 2021 mökkibuumi suorastaan räjähti käsiin. Loppukesästä menivät kaupaksi jo vanhat venevajatkin.
.
Uupumusta ja uusia nousuja
Kun sosiaalinen eristyneisyys oli jatkunut tarpeeksi pitkään, moni alkoi kyllästyä ja uupua tilanteeseen. Yksinäisistä ikäihmisistä tuli omien kotiensa vankeja ja jopa muistotilaisuuksia järjestettiin verkkoyhteyksien välityksellä. Koronavuoden aikana yksinäisyyden tunteet lisääntyivät koko väestön keskuudessa. Juuri tästä syystä työpaikan rooli sosiaalisena yhteisönä on jälleen alkanut tulla tärkeämmäksi.
Syksyä 2021 kohden ravintolat ja tapahtumajärjestäjät kertoivat kalenteriensa alkaneen täyttyä nopeasti. Oli selvää, että ihmiset halusivat jälleen tavata toisiaan: vaihtaa ajatuksia, tehdä työtä ja olla läsnä – mutta myös laulaa, juoda ja tanssia.
Halu matkailla ulkomaille näkyi myös suurena kysynnän piikkinä. Tosin sosiaalista mediaa ei päivitelty samoin kuin vanhaan hyvään aikaan, sillä aurinko- ja rantakuvat olisivat voineet herättää kansassa paheksuntaa.
Kuvassa Mari Laaksonen. Valokuvaaja Terotemedia / Tero Takalo-Eskola
.
Yrittäjyys kriisin keskellä
Nämä kaksi pandemiavuotta ovat muovanneet ihmisten rutiineja ja tottumuksia. Arvot ja asenteet muuttuvat kuitenkin hitaammin. Moni yksinyrittäjä heitettiin kerralla syvään päätyyn kyselemättä uimataidon perään. Kriisin keskellä voidaan tietysti ajatella, että pandemia kuuluu tyypillisen yrittäjäriskin piiriin, mutta ei se näin ole.
”Kriisin keskellä voidaan ajatella, että pandemia kuuluu tyypillisen yrittäjäriskin piiriin, mutta ei se näin ole"
Muuttuneen arjen ja kriisin keskellä yrittäjä joutuukin elämään melkoisissa paineissa. Mikäli yritys ei tee tulosta eikä liiketoiminta ole kannattavaa, ei yrityksellä ole tulevaisuutta. Yrittäjä toimii omalla riskillä, jonka vuoksi panokset ovat suuret. Vastuuta pitää kantaa sekä tuloksesta että työntekijöistä - oli kriisejä tai ei.
Kaksi viimeisintä vuotta ovat opettaneet paljon. On ollut aikaa valmistautua ja rakentaa oman elämän sekä toimeentulon exit-suunnitelmaa. Jokainen meistä tiedostaa, että jossain muhii aina uusi virus. Kun seuraava kriisi lyö aaltona maihin, oletko sinä valmis?
Siksi tärkeimmän kysymyksen esitänkin sinulle, yrittäjä.
Miten sinä olet varautunut ja huolehtinut omasta toimeentulostasi jos, ja kun, seuraava epidemia keikuttaa elinkeinoasi ja liiketoimintaasi? Oman toimeentuloni yritystoimintani päätyttyä minä vakuutan Yrittäjäkassan kautta. Ei auta, vaikka olisi kuinka hyvä yrittäjä – silti ulkopuoliset tekijät voivat johtaa ahdinkoon.
”Ei auta, vaikka olisi kuinka hyvä yrittäjä - silti ulkoiset tekijät voivat johtaa ahdinkoon"
Onneksi on olemassa taho, joka hoitaa minulle ansiosidonnaisen päivärahan pahan päivän varalle. Tuo taho on meidän yrittäjien oma työttömyyskassa. Siellä, yhdessä ja ainoassa Yrittäjäkassassa, me yrittäjät pystymme onneksi vakuuttamaan itsemme.
Mari Laaksonen
yrittäjä
CleanMarin Oy:n toimitusjohtaja Mari Laaksonen suhtautuu yrittäjyyteen intohimolla. Laaksonen toimii Helsingin Yrittäjien hallituksen puheenjohtajana ja Suomen Yrittäjien valtuuston varapuheenjohtajana. Yrittäjä on myös palkittu muun muassa Helsingin nuorena yrittäjänä vuonna 2009.
Finanssivalvonta on vahvistanut Yrittäjäkassan jäsenmaksuesityksen vuodelle 2022. Esityksen mukaisesti jäsenmaksu on ensi vuonna 2,1 % vuosityötulon 5 800 euroa ylittävältä osuudelta. Siten Yrittäjäkassan verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan 13,60 euroa kuukaudessa eli 163,23 euroa vuodessa.
Yrittäjäkassan kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alentamisen mahdollisti sekä laskenut työttömyys että kassan myönteinen talouskehitys. Yrittäjäkassan jäsenistön työttömyys ei korona-aikana kasvanut pahimpien skenaarioiden mukaisesti, ja lisäksi yleinen työttömyys kääntyi selvään laskuun. Tällä hetkellä työttömyys on samalla tasolla kuin vuoden 2019 loppupuolella ennen koronapandemian alkua.
”Myös talousennusteet vuodelle 2022 ovat kohtalaisen hyvät, joten emme odota työttömyyden kääntyvän ainakaan merkittävästi nousuun ensi vuoden aikana”, Jokinen toteaa.
Laskeneen työttömyyden lisäksi Jokinen korostaa kassan talouden olevan vahvalla pohjalla. ”Olemme tehneet systemaattisesti töitä vahvistaaksemme kassan vakavaraisuutta sellaiselle tasolle, jossa yllättävä työttömyyden kasvu ei lyhyellä aikavälillä aseta paineita jäsenmaksun nostamiselle”, Jokinen kertoo.
”Lisäksi pyrimme pitämään jäsenmaksun mahdollisimman vakaalla tasolla, ettei jäsenille koidu ainakaan yllättäviä vuotuisia korotuksia”, kassanjohtaja jatkaa.
Jokisen mukaan perusteet jäsenmaksutason laskulle arvioidaan kassassa aina tarkoin harkiten siten, ettei jäsenmaksua jouduta heti seuraavan vuonna nostamaan uudelleen. ”Korona-aika on ollut poikkeuksellinen ja aiheuttanut paljon epävarmuutta, mutta uskomme vakaasti, että hiljalleen palaamme normaalimpaan rytmiin.”
Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee
Myös yrittäjän työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen johdosta. Jatkossa yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 13 573,- euroa vuodessa. Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, mikäli hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 13 573,- euroa vuodessa.
Esimerkkejä työtulon, jäsenmaksun ja päivärahan suuruudesta vuonna 2022
Yllä mainitun Finanssivalvonnan päätöksen mukaisesti jäsenmaksu on siis tulevana vuonna 2,1 prosenttia työttömyysvakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euroa ylittävästä osuudesta. Miten oman jäsenmaksunsa suuruuden sitten saa helpoiten selville? Tähän on olemassa yksinkertainen laskukaava.
Esimerkkijäsenen vuosityötulosta, esimerkiksi 20 000 eurosta, vähennetään ensin kyseinen summa 5 800. Jäljelle jää luku 14 200, josta 2,1 prosenttia on lyhyen laskutoimituksen jälkeen 298,20. Tämä 298,20 euroa on siten kyseisen esimerkkijäsenen vuosittaisen jäsenmaksun suuruus. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Työtulo
Jäsenmaksu
Jäsenmaksu
Päiväraha
Päiväraha
Ansiopäiväraha vs. Kelan peruspäiväraha
€/vuosi
€/kk
€/vuosi
€/päivä
€/kk
€/kk
13 573
13,60
163,23
42,65
916,98
175,23
14000
14,35
172,20
43,39
932,89
191,14
15000
16,10
193,20
45,14
970,51
228,76
16000
17,85
214,20
46,88
1007,92
266,17
17000
19,60
235,20
48,63
1045,55
303,80
18000
21,35
256,20
50,37
1082,96
341,21
19000
23,10
277,20
52,11
1120,37
378,62
20000
24,85
298,20
53,86
1158,00
416,25
21000
26,60
319,20
55,60
1195,40
453,65
22000
28,35
340,20
57,35
1233,03
491,28
23000
30,10
361,20
59,09
1270,44
528,69
24000
31,85
382,20
60,84
1308,06
566,31
25000
33,60
403,20
62,58
1345,47
603,72
26000
35,35
424,20
64,32
1382,88
641,13
27000
37,10
445,20
66,07
1420,51
678,76
28000
38,85
466,20
67,81
1457,92
716,17
29000
40,60
487,20
69,56
1495,54
753,79
30000
42,35
508,20
71,30
1532,95
791,20
32500
46,73
560,70
75,66
1626,69
884,94
35000
51,10
613,20
80,02
1720,43
978,68
40000
59,85
718,20
88,09
1893,94
1152,19
45000
68,60
823,20
91,97
1977,36
1235,61
50000
77,35
928,20
95,85
2060,78
1319,03
55000
86,10
1033,20
99,72
2143,98
1402,23
60000
94,85
1138,20
103,60
2227,40
1485,65
65000
103,60
1243,20
107,47
2310,61
1568,86
70000
112,35
1348,20
111,35
2394,03
1652,28
75000
121,10
1453,20
115,23
2477,45
1735,70
80000
129,85
1558,20
119,10
2560,65
1818,90
85000
138,60
1663,20
122,98
2644,07
1902,32
Peruspäivärahan osuus kassan päivärahasta on 34,50 euroa. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha lapsikorotuksella korotettuna. Lapsikorotuksen suuruus yhdestä lapsesta on 5,41 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,95 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,25 euroa.
Yrittäjäkassa on muuttanut 1.10.2021 alkaen uusiin toimitiloihin Helsingin Etu-Töölöön. Kassan uusi toimisto sijaitsee Eduskuntatalon kainalossa kivenheiton päässä Michelin-ravintola Finnjävelin rössypotuista. Yrittäjäkassan kanssa samassa rakennuksessa toimivat muun muassa legendaarinen juhlatila Botta sekä jazz-baari Storyville.
Yrittäjäkassan entisissä toimitiloissa alkaa loppuvuodesta mittava remontti, kun toimistohuoneiden tilalle aletaan rakentamaan asuintaloja. Muutto ajoittuukin otolliseen vaiheeseen työelämän murrosta ajatellen: suuri toimisto on etätyön suosion kasvaessa käynyt osittain tarpeettomaksi. Museokadulla sijaitsevat uudet toimitilat ovat siten aiempaa pienemmät, mutta sitäkin viihtyisämmät.
Toimistorakennus henkii jugendtyyliä
Kyseinen muutto on työttömyyskassan historiassa kolmas. Yrittäjäkassa ehti pitää Mannerheimintien toimipistettä yllä aina vuoden 2005 marraskuusta vuoden 2021 syyskuun loppuun saakka. Taka-Töölössä kassa toimi pitkään samassa rakennuksessa muun muassa Suomen Yrittäjien kanssa. Ennen muuttoa Mannerheimintielle kassan tukikohta löytyi Kaisaniemenkadulta. Kaisaniemeen kassa puolestaan muutti Pasilasta vuonna 1996.
Toimisto merkittävässä kulttuuriympäristössä
Näkymä toimistolta Kansallismuseon suuntaan
Museokadulla sijaitseva toimistorakennus henkii vahvasti 1900-luvun alun Jugend-tyyliä. Museokatu onkin Helsingin mittakaavassa poikkeuksellinen katu, sillä se edustaa seudun alkuperäistä rakennuskantaa ainoastaan yhtä myöhemmin rakennettua taloa lukuun ottamatta. Vaikka itse toimistorakennus on nähnyt aikaa, Yrittäjäkassan tilat on saneerattu 2020-luvulle.
Kävelyetäisyyden päässä kassan uudesta toimistosta sijaitsee Eduskuntatalon ja Finnjävelin lisäksi esimerkiksi Temppeliaukion kirkko, Luonnontieteellinen museo sekä Finlandia-talo.Lisäksi konttorin ikkunoista näkyy Suomen kansallismuseo ja sen viihtyisä pihapiiri. Yrittäjäkassan uusi kotopesä sijoittuu siis myös valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön.
Yrittäjäkassan toimiston uusi osoite on Museokatu 8, 00100 Helsinki. Postilokeron numero PL 86, 00251 Helsinki pysyy muutosta huolimatta samana.
Astuin yrittäjän työttömyysturvan maailmaan ensi kertaa kuutisen viikkoa sitten. Alkuun asiaa työttömyysturvasta ja kassakentästä oli paljon. Heti ensimmäisenä päivänä selvisi, että organisaatiohistoriaan mahtui paljon pitkiä työuria. Ihmiset olivat marinoituneet faktoilla, luvuilla ja strategioilla, joista itselläni ei juuri ollut ennakkotietoja. Käytävillä vastaan kimpoili sanaparsia yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta. Vaikka työttömyysturva tuntuikin alkuun varsin monimutkaiselta eivätkä kollegat asiasisällön haastavuutta suinkaan vähätelleet, odotin innolla uuden oppimista.
”Huomasin niin ikään omien ajatusteni olevan erinäisten yrittäjämyyttien näivettämiä."
Päätin kirjata ylös ajatuksiani yrittäjyydestä ja yrittäjän työttömyysturvasta. Kuten lähes kaikkeen muuhunkin, myös yrittäjyyteen tuntui liittyvän sitkeässä eläviä stereotypioita; huomasin niin ikään omien ajatusteni olevan erinäisten yrittäjämyyttien näivettämiä. Tajusin, että yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Mielikuvissani yrittäjä oli aina ollut vahvan yrittäjäidentiteetin omaava ja vuorokaudet läpeensä töitä paiskiva henkilö, joka yrittää yrittämästä päästyään. Tajusin, että vaikka tämä mielikuva luonnehtikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattoi toimia myös puhtaasti välinearvona.
Työtön yrittäjä?
Ensimmäisten viikkojen aikana kahlasin läpi useampia tutkimuksia työttömyydestä ja yrittäjän turvasta. Ehkä kiinnostavimmaksi nousi eräs etnografinen tutkimus, jossa käsiteltiin pienyrittäjien kokemuksia työttömyysturvasta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että pienyrittäjät tiedostivat hyvin yrittäjyyden haasteet ja elämän yleisen epävarmuuden. Osa kertoi varautuvansa näihin sekä itsestä riippuvaisiin että ulkoisiin riskitekijöihin. Tutkimuksen perusteella epäonnistumisiin ja mahdollisiin seuraamuksiin oli ainakin henkisellä tasolla varauduttu.
Kiinnostavaa oli kuitenkin se, kuinka osa pienyrittäjistä koki, ettei yrittäjä voi lähtökohtaisesti olla työtön. Myös esimerkiksi itsensä vakuuttaminen vastoinkäymisten varalle rinnastettiin käytännössä luovuttamiseen. Loppujen lopuksi yllätyin eniten siitä, kuinka vahva epäonnistumisen leima yrittäjän työttömyyteen oli isketty. Työttömyyttä pidettiin henkilökohtaisena ristiretkenä, jolle oli päädytty omien virheiden saattelemana. Yritystoiminnan lopettamiseen liitettiin siten epävarmuutta, huonommuutta, häpeääkin.
”Osa pienyrittäjistä koki, ettei yrittäjä voi lähtökohtaisesti olla työtön."
Keskustelin kollegan kanssa kyseisestä tutkimuksesta, ja hän kertoi, etteivät yritystoiminnan päättymiseen liittyvät tabut olleet kuitenkaan välttämättä universaaleja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta useaan otteeseen ”epäonnistunut” ja uudelleen yrittänyt henkilö saatettiin mieltää todelliseksi yrittäjäksi. Kansallisessa kontekstissa yrittäjän työttömyyteen tuntui siis liittyvän ehkä jopa poikkeuksellisen paljon stigmaa. Niin tai näin, tutkimuksen yrittäjien kokemukset kumpusivat joka tapauksessa jostain eletystä ja todellisesta.
Työtulo ja työssäoloehto
Nyt kun kuusi viikkoa uusien haasteiden parissa on kulunut, käytävillä kimpoilevat sanaparret yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta ovat tulleet tutummaksi. Tähän mennessä olen oivaltanut, että vaikka yrittäjän työttömyysturvaan tuntuu liittyvän enemmän poikkeuksia kuin sääntöjä, on siitä kuitenkin mahdollista saada selkoa. Ensimmäinen tärkeä pointti on se, että yrittäjällä on oikeus ja mahdollisuus saada työttömyysetuutta. Heti seuraava tärkeä huomio on se, että tämä ei kuitenkaan välttämättä koske kaikkia heitä, jotka kokevat identifioituvansa yrittäjiksi.
Ruskamaisema työmatkan varrelta
Yksi olennaisimmista tekijöistä, joka vaikuttaa yrittäjän työttömyysturvaan, on YEL-työtulo. YEL on lyhenne sanoista yrittäjän eläkelaki, ja työtulo puolestaan tarkoittaa yrittäjän työpanoksen arvoa hänen yritykselleen. Mikäli yrittäjän YEL-työtulo on vuonna 2021 ollut vähintään 13 247,- euroa, on hänellä tiettyjen muiden ehtojen täyttyessä ollut mahdollisuus kuulua yrittäjän työttömyysturvan piiriin.
Yksi tällainen ehto on riittävän työssäoloehdon kertyminen. Pääpiirteittäin työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyvän silloin, kun yrittäjä on toiminut yrittäjänä ja Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 15 kuukauden ajan työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana. Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan yrittäjän YEL-työtulon on täytynyt olla vähintään laissa säädetyn alarajan tasolla ja lisäksi eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu. Melko monimutkaista, eikö totta?
Yrittäjän työttömyysturvajärjestelmää ei siis voida kehua yksinkertaiseksi. Olenkin varsin häkeltynyt siitä, miten rautaisia työttömyysturvaosaajia kollegani ovat – tietoa ja asiaa on pakkautunut institutionaaliseen muistiin valtavasti. Välillä tunnen itseni kaninkolon reunalla seisovaksi Liisaksi, ja mietin, milloin mahdan tipahtaa muiden joukkoon. Tässä hetkessä, kuusi viikkoa vanhana työntekijänä, haluan luoda itselleni ohjenuoran tulevaisuutta varten: monimutkaisesta työttömyysturvasta yksinkertaista!
Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.
Yrittäjäkassa järjesti kesäkuussa kuudetta kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan haussa oli rohkea, idearikas, lannistumaton puurtaja, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä. Ei edes korona-aikana. Kampanjan kasvona toimi bluesmuusikko ja yrittäjä Erja Lyytinen.
- Kilpailuun tuli toistasataa hyvin perusteltua ehdotusta, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjän, joka ryhtyi hetken mielijohteesta, juuri ennen koronan alkamista, juustokauppiaaksi, jotta Helsingin Vanhassa Kauppahallissa säilyisi juustomyymälä. Raatimme vakuuttui hänen rohkeudestaan, luovuudestaan, sinnikkyydestään ja innovointikyvystään. Tämän vuoden uhkarohkein Yrittäjä on Laura Salonen, Juustoansa Oy, kertoo Jokinen ja jatkaa
-Lauran usko omaan tekemiseen ja rautainen asenne ei ole horjunut koronankaan edessä, vaan hän innovoi ja kehitti mm. juustotaxin, jonka avulla hänen yrityksensä pysyi pystyssä, kun asiakkaat katosivat viime vuoden koronarajoitusten myötä.
Kivijalkamyymälää pyörittävä, siuntiolaistunut Laura Salonen oli todella liikuttunut ja iloinen kuullessaan valinnastaan.
-Tämä oli hieno yllätys. Tuntuu tietysti hyvältä saada tunnustusta työstään, vaikken sellaista ole odottanutkaan, toteaa liikuttuneen onnellinen voittaja.
- Viimeiset 1,5 vuotta yrittäjänä on ollut ihan hurjaa koronan tultua ja kuluttajakäyttäytymisen siihen reagoitua. Yrittäjyysaikani on vaatinut valtavasti uuden kehittämistä, reagointia, kokeilua, välillä jopa uhka- ja tyhmänrohkeasti, hurjasti töitä, ponnisteluja ja epäonnistumisiakin. Silti olen yrittänyt pitää positiivisen fiiliksen yllä, vaikka henkisesti onkin ollut raskasta, kertoo Salonen.
Hyppy tuntemattomaan
Laura Salonen aloitti yrittäjänä aivan erilaisessa maailmantilanteessa ja jo hyppy uudelle alalle sekä yrittäjyyteen itsessään oli jo valtava elämänmuutos. Helsingin Vanha kauppahalli on Helsingin tunnetuimpia käyntikohteita, niin turistien kuin paikallisten keskuudessa ja näin ollen todella vaativa paikka uudelle yrittäjälle.
- Alku oli niin lupaava, että reilun kahden kuukauden yrittäjyyden jälkeen siirsin Juustoansan tuplasti kookkaampaan, mutta kalliimpaan liiketilaan. Juuri kun sain toiminnan kunnolla käyntiin, iski korona. Yritän olla pelkäämättä epäonnistumisia ja uskallan kokeilla kaikkea mahdollista. Helpotusta tuo se, että yrittäjänä olen vastuussa vain itselleni tekemistäni kokeiluista ja niiden onnistumisista. Siksi voi toteuttaa hulluimmatkin ideat ilman isompia komiteamietintöjä, Salonen kertoo ja jatkaa.
-Esimerkiksi sosiaalinen media on ollut Juustoansalle ja itselleni elintärkeä brändin rakentamisessa sekä yrityksen tunnettuuden rakentamisessa. Juustoansan some-yhteisö on myös pitänyt minua pinnalla henkisesti vaikeina aikoina ja näen yhteisön jäsenet tietynlaisina sparraajina, joilta saa samalla suoran palautteen. Juustoansan fanit ovat yhtä kuin Juustoansa ja tämä hyvänmielen brändi sekä yhteisö on selvinnyt yhdessä myös korona-ajan yli käsi kädessä kulkien, Salonen kertoo tunteikkaasti.
Työn imua yrittäjyydestä
Ennen yrittäjyyttä Salonen toimi media- ja viestintäalan sekatyöläisenä. Hän pelkäsi epäonnistumisia ja eli vain työlleen.
- Entisessä elämässäni, siis ennen Juustoansaa, olin vuosia kiireinen, väsynyt, stressaantunut, ja pahimpana kaikesta, en oikein läsnä missään. Pelkäsin epäonnistumisia. Ajatukseni olivat aina tulevassa, tai märehtimässä jo menneitä asioita, mutta koskaan ei läsnä tässä hetkessä.
- Elin silloin liian paljon työlle. En miettinyt enempää elämää, enemmänkin vain työtä. Yrittäjyys mahdollistaa minulle tasapainoisemman elämän. Olen onnellinen tästä urasta ja työstä, jota saan tehdä, ja koen oloni hyvin etuoikeutetuksi siitä ilosta, jota saan työssäni ihmisille tarjota.
-Suurin kiitos tästä tittelistä ja yrittäjyyden mahdollistamisesta kuuluukin perheelleni. Ilman heitä olisin varmaan heittänyt niinä vaikeimpina hetkinä ehkä pyyhkeen kehään. Nyt jaksan joka aamu herätä innokkaana sekä kannustavassa ilmapiirissä tekemään asioita yritykseni ja sen työntekijöiden eteen. Silleen uhkarohkeasti, koska titteli vaatii tekoja, tuumaa pilke silmäkulmassa onnellinen Vuoden 2021 Uhkarohkein yrittäjä Laura Salonen.
Tämän vuoden kilpailussa Yrittäjäkassan raati halusi myös antaa kunniamainintoja inspiroiville yrittäjille. Kunniamaininnat kilpailussa saivat:
MiiaMatilda Oy
Taina Joki-Sipilä
Reijo Joki-Sipilä
Piece Of Jeans Oy
Moona Kansanen
Edellisvuosien voittajat:
2016 GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila.
Yrittäjäkassa etsii nyt jo kuudetta kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on rohkea, idearikas, lannistumaton puurtaja, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä. Ei edes korona-aikana.
”Tämän vuoden kampanjan kasvon olemme tietoisesti valinneet kulttuurin alalta. Maailman tämän hetkisten parhaiden kitaristien listalla kakkoseksi rankatun Erja Lyytisen oma yrittäjätaival on jo pitkä. Parikymppisestä lähtien muusikkona elantonsa tienannut artisti perusti osakeyhtiön vuonna 2007 helpottamaan käytännön asioita saksalaisen levy-yhtiön ja muiden kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.
”Lähdin innolla mukaan, kun Yrittäjäkassan luova bränditoimisto otti minuun yhteyttä tämmöisestä upeasta mahdollisuudesta. Alkuvaiheessa kaikille osapuolille oli myös selvää, että kampanjaan halutaan musiikkia taustalle. Tuumasta toimeen, kuten yrittäjät tekevät, ja sävelsin tätä kampanjaa varten uniikin teoksen ja työllistin bändini näin vaikeina aikoina”, kertoo Lyytinen ja jatkaa ”vaikka korona tuli ja keikat lähtivät alta - oli keksittävä uutta, jotta liiketoiminnan pyörii eteenpäin. Lisäksi on hienoa, että yrittäjyys on mahdollistanut minulle oman näköisen elämän nyt ja tulevaisuudessa.”
Lyytinen kannustaa kaikkia yrittäjiä rohkeasti ideoimaan sekä ottamaan riskejä vaikeinakin aikoina, koska sitähän se yrittäjyys pohjimmiltaan on.
Uhkarohkein yrittäjä-kilpailu toimii kesäkuun ajan osoitteessa uhkarohkeinyrittaja.fi. Kilpailuun voi ilmiantaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailun voittaja julkistetaan 16.7.2021
Tutustu myös Erjan yrittäjätarinaan ja uniikkiin sävellykseen täältä:
Edellisvuosien voittajat:
2016 GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila.
Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.
Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.
Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui
Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.
Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.
- Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.
Päiväraha antoi aikaa toipua
Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.
Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.
- Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.
Takaisin asiakaspalvelutyöhön
Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.
- Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.
Teksti: Johanna Haveri
Maksuton myyntiä edistävä koulutus
Tilaa sähköpostiisi linkki myyntiä edistävään koulutukseemme ”Moderni myynti – Miten myydä paremmin digiajan asiakkaalle".
Päivärahasi on laskettu antamiesi tietojen pohjalta. Koska päivärahaan voivat vaikuttaa myös muut, tässä esiintymättömät tiedot, ei laskelma ole työttömyyskassaasi sitova.
