Hae
Jäsensivut
Sulje

Kategoria: Blogi

  • 3 yleistä harhaluuloa yrittäjän työttömyysturvasta

    3 yleistä harhaluuloa yrittäjän työttömyysturvasta

    Yrittäjien työttömyysturvaan liittyy monia väärinkäsityksiä. Yrittäjäkassan teettämän kyselytutkimuksen mukaan puolet yrittäjistä ei tiedä, että myös he voivat saada ansiosidonnaista päivärahaa. Tässä kolme yleisintä harhaluuloa – ja faktat niiden takana.

    1. ”Yrittäjä ei voi saada työttömyysturvaa”

    ”Yrittäjällä ei ole työttömyysturvaa” on myytti, joka elää sitkeässä. Totuus on, että myös yrittäjät voivat saada työttömyysturvaa. Suomessa Kela huolehtii perusturvan maksamisesta, kun taas työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana. Yrittäjien tapauksessa tämä kassa on Yrittäjäkassa.

    Moni ei myöskään tunnista itseään työttömyysturvalaissa yrittäjäksi ja saattaa siksi kuulua palkansaajakassaan, vaikka Yrittäjäkassa olisi oikea paikka vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta. Ongelma paljastuu usein vasta työttömyystilanteessa, jolloin väärä kassajäsenyys voi johtaa hylkäävään päätökseen.

    Tee helppo testi ja varmista, että kuulut oikeaan kassaan.

    2. ”Yrittäjän ansioturva on liian kallis”

    Tutkimuksessa yrittäjät arvioivat Yrittäjäkassan keskimääräisen jäsenmaksun yli kaksi kertaa todellista jäsenmaksua korkeammaksi. Yrittäjän ansioturva onkin huomattavasti edullisempaa kuin usein luullaan.

    Vuonna 2024 kassan keskimääräinen jäsenmaksu oli 26 € kuukaudessa. Tänä vuonna ansiosidonnaisen työttömyysturvan saa edullisimmillaan jo 94 eurolla vuodessa eli alle 8 eurolla kuukaudessa.

    3. ”Päivärahaa saa vain konkurssin jälkeen”

    Konkurssi ei ole suinkaan ainoa syy hakea ja saada päivärahaa Yrittäjäkassasta, vaan päivärahaa voi saada muissakin tilanteissa. Päivärahaa saadakseen yrittäjän tulee olla työtön. Yrittäjäkassa ei tee arviota yrittäjän työttömyydestä, vaan sen tekee työvoimaviranomainen.

    Se, oletko työtön, riippuu kokonaistilanteestasi ja yritysmuodostasi. Työvoimaviranomainen voi pitää sinua työttömänä, jos yritystoimintasi on kokonaan lopetettu tai yrittäjäasemasi tai työllistymisesi yrittäjänä on päättynyt.

    Täällä perehdyt tarkemmin yrittäjän työttömyyden perusteisiin.

    Kyselytutkimus tehtiin vuonna 2024 yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

  • Taantuma yrittäjien suurin huolenaihe

    Taantuma yrittäjien suurin huolenaihe

    Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.

    Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. ”Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti", kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

    Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.

    Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.

    Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan

    Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.

    Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.

    ”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia. 

    Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.

    ”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.

    ”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.” 

    Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

  • Ilmianna uhkarohkea yrittäjä 2024

    Ilmianna uhkarohkea yrittäjä 2024

    Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.

    Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

    ”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

    Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.

    ”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”

    “Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.

    Tutustu Jaajon yrittäjätarinaan paremmin täältä.

    Nyt on sinun vuorosi! Tiedätkö Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

    Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailu on käynnissä 31.5.2024 saakka, ja voittaja julkistetaan perjantaina 28.6.2024.

    Arvomme ilmiantaneiden kesken viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

  • Tuhannet yrittäjät ilman ansioturvaa 

    Tuhannet yrittäjät ilman ansioturvaa 

    Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.

    Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

    − Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinen kertoo.  

    − Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %. 

    Yrittäjäkassan rahoituspohja eroaa palkansaajakassoista

    Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. 

    − Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.  

    − Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.  

    Monet vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa

    Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.  

    − Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.  

    − Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.   

    ”Usein väärään kassaan kuuluminen käy ilmi liian myöhään."

    Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen. 

    Kassa tarjoaa tulevaisuuden turvaa

    Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla. 

    − Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.  

    Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.  

    − Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.  

  • Eduskunta hyväksyi työttömyysturvamuutokset

    Eduskunta hyväksyi työttömyysturvamuutokset

    Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.

    Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.

    Omavastuuaika pitenee tammikuun alussa

    Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa.

    Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.

    Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

    Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa

    Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.

    Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.

    Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta

    Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.

    Koonti lakimuutosten voimaantulosta

    Omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.
    Lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.
    Lapsikorotusta ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.
    Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.
  • Yrittäjyyden murros uudistaa rakennusalaa

    Yrittäjyyden murros uudistaa rakennusalaa

    Vieraskynä

    Rakennusala on aina ollut dynaaminen ja muuttuva toimiala. Vuosikymmenten ajan se on mukautunut erilaisiin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin. Viime vuosina yrittäjyyden murros ja työmuotojen modernisoituminen ovat kuitenkin tuoneet rakennusalalle uudenlaisia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. 

    Yrittäjyyden rooli on muuttunut

    Kun aiemmin yrittäjyys nähtiin usein raskaana ja riskialttiina, nykyään yhä useampi rakennusalan ammattilainen valitsee yrittäjyyden. Tämä on suoraa seurausta kilpailun kasvamisesta sekä yrittäjyyden muotojen lisääntymisestä, yrittäjyyden arvostuksen kasvusta, mahdollisuuksista, vapaudesta, ja taloudellisista kannusteista. Etenkin osuuskuntayrittäminen on vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen nostanut päätään hyvin nykyajan velvoitteisiin soveltuvana, yksilölle matalariskisenä ja edullisena yhtiömuotona. 

    Osuuskuntayrittäjyydessä arvostetaan erityisesti byrokraattisten vastuiden keveyttä keskitetyn taloushallinnon ansiosta, sekä osuuskunnan joukon tuomaa osaamista, avustusta ja turvaa. Osuuskuntayrittäjänä myös yrityksen perustamisen ja lopettamisen ongelmat on poistettu, kun yrittäjä voi liittyä ja poistua osuusmaksua vastaan vapaasti. 

    Työmuotojen modernisoituminen

    Samalla kun yrittäjyys on yleistynyt, myös muut työmuodot rakennusalalla ovat modernisoituneet. Perinteisten työsopimusten rinnalle on tullut monenlaisia joustavia työmuotoja, kuten projektiluontoista työtä, kevytyrittäjyyttä, freelancer-toimintaa ja vuokratyötä. Tämä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja yksilöllisyys korostuu. 

    Kannustettava kehityksen suunta on kuitenkin kompastellut rakennusalalla alan erityisluonteesta johtuen – vaihtoehtoisten työmuotojen tarjoajat eivät useinkaan osaa vakuuttaa rakennusalan toimijoita riittävän kattavasti, ja yhteiskunnallisten velvoitteiden seuranta saattaa olla heikkoa. Tämä on johtanut esimerkiksi kevytyrittäjien täyssulkuun työmailta, joka osaltaan on tukenut aidon yrittäjyyden suosion kasvua. 

    Rakennusalan yrittäjyyden haasteet ja mahdollisuudet

    Vaikka työmuotojen modernisoituminen ja yrittäjyyden murros tuovat mukanaan monia mahdollisuuksia, ne tuovat myös haasteita. Yrittäjän vastuiden määrä on vain lisääntynyt vuosien varrella. Rakennusalan monimutkainen lainsäädäntö asettaa omia ongelmiaan aloittavalle yrittäjälle, ja vakuuttaminenkin on normaalia monimutkaisempaa. Virheet voivat olla todella kalliita, ja riitaprosessit pitkiä. 

    On kuitenkin olemassa yrityksiä, jotka auttavat yrittäjiä edellä mainituissa asioissa. Lisäksi esimerkiksi edellä mainittu osuuskuntamalli tarjoaa kaikki edellä mainitut hallinnolliset toimet osana osuuskunnan palveluita. Myös yhteisyrittäminen voi olla varteenotettava vaihtoehto. Vaatimuksia ei siis kannata säikähtää - tärkeää on vain etsiä oikea tapa yrittää sekä oikeat yhteistyökumppanit ympärille. Suhdanteiden kääntyessä taas nousuun yrittäjien kysyntä tulee todennäköisesti kasvamaan räjähdysmäisesti patoutuneen kysynnän purkautuessa. Nyt on se aika, jolloin tulevaisuuden ratkaisut tehdään. 

    Asiantuntijat: Anette Fersel, Eurowork & Tia Kiiskinen, Eurowork

  • Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta Liisa Häklille

    Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa kunniamaininta Liisa Häklille

    Vuoden 2023 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun toinen kunniamaininta myönnettiin vaateyritys Ommellisen perustajalle, Liisa Häklille. Ommellinen tunnetaan ennen kaikkea laadukkaista tuotteistaan ja värikkäistä kuoseistaan. Yrityksen suurin arvo on kuitenkin kotimaisuus: tuotteet ommellaan Kinkomaalla Jyväskylän kupeessa.

    Ompeluharrastus vei koko käden

    Vuonna 2012 Liisa Häkli hullaantui ompeluharrastuksesta, ja ryhtyi tekemään värikkäitä vaatteita itselleen ja lapsilleen. Koska Häkli postasi vaatteista kuvia blogiinsa, kyselivät niiden perään pian muutkin. Lopulta suuren kysynnän vuoksi Häkli päätyi perustamaan oman yrityksen.

    Ommellisen perustamisen kunniaksi yrittäjä järjesti kotikutsut, joissa hän esitteli ensisijaisesti lasten vaatteita, mutta myös muutamia naisten vaatteita.

    ”Kaikki kotikutsujen vieraat juoksivat lastenvaatteiden ohi tutkimaan naisten vaatteita”, Häkli muistelee. ”Ne juoksuaskeleet määrittivät Ommellisen suunnan: keskitymme ensisijaisesti tekemään laadukkaita naisten vaatteita.”

    Erityisopettajasta täysipäiväiseksi yrittäjäksi

    Kaksi vuotta yrityksen perustamisen jälkeen Häkli luopui erityisopettajan virastaan. Virka oli tuonut turvaa yrittäjyyden alkutaipaleelle, mutta liiketoiminnan kasvettua Häkli päätti ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Aikaisemmin Ommellisen kehtona toiminut kotiullakko vaihtui samalla isompiin yritystiloihin.

    Häklin mukaan yrittäjyyden alkuvuosiin mahtui paljon tärkeitä käännekohtia. Näistä yksi oli kangasliiketoimintayrityksen osto vuonna 2016. Muita isoja virstanpylväitä olivat ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen sekä Häklin aviomiehen hyppääminen mukaan yritystoimintaan.

    Tätä nykyä Ommellinen työllistää 15 työntekijää. Vaikka vuosien saatossa Ommellisen toiminta onkin kasvanut vauhdikkaasti, yrityksen ydin on pysynyt samana: laadukkaat vaatteet tuotetaan käsityönä lähellä asiakasta.

    Ommellisen ompelimo

    Näkyväksi Ommellisen kuoseilla

    Ommellisen kuosit tunnistaa suurista kuvioistaan ja leikkisästä värien käytöstään. Verkkosivuillaan Ommellinen kertookin tekevänsä asiakkaansa näkyväksi. Yritys panostaa myös vaatteiden huolelliseen ompeluun ja siten tuotteiden laatuun.  

    Ommellisen suurin arvo syntyy kuitenkin sen kotimaisuudesta. Koko bisnes pyörii ketterästi yhden katon alla Muuramessa. Kankaat tuodaan Ommellisen tehtaalle, josta ne siirtyvät muutaman metrin matkan ompelijoiden työpöydille. Työpöydiltä valmiit vaatteet siirtyvät edelleen verkkokaupan varastokaappeihin, josta ne lähetetään asiakkaalle.

    Varsinaisen ompelimon ja tehdasmyymälän lisäksi Ommellisen rakennuksesta löytyy isot ja viihtyisät henkilökunnan taukotilat. Häkli kertookin henkilökunnan hyvinvoinnin olevan yksi yrityksen kivijaloista. Talossa vallitsevan hyvän hengen aistivat myös asiakkaat.

    ”Koska kyseessä on perheyritys, myös työntekijöistä kasvaa väistämättä osa isoa Ommellisen perhettä”, yrittäjä tuumaa ja jatkaa:

    ”Työskentelin itse ennen yrityksen perustamista melko hierarkkisessa työyhteisössä. Meillä täällä Ommellisessa ei sen sijaan viljellä titteleitä, vaan kaikki työntekijät ovat samanarvoisia”, yrittäjä kertoo.

    Liisa Häkli

    Yrittäjän vapaus on näennäistä

    Liisa Häkli ei koe koskaan pitäneensä itseään erityisen rohkeana yrittäjänä.

    ”Varasuunnitelmani on hyvä koulutus – sitä kun ei kukaan voi viedä pois. Toki mitä isommaksi bisnes ja sen myötä riskit kasvavat, sitä rohkeammaksi tässä tulee.”

    Häklin mukaan usein kuulee puhuttavan, kuinka yrittäjällä on vapaus valita. Ommellisen perustaja toteaa sen olevan osittain totta, osittain ei.

    ”Voin näennäisesti valita, menenkö maanantaina töihin, mutta en tietenkään oikeasti voi jättää töitäni tekemättä”, yrittäjä nauraa.

    Vaikka yrittäjyys onkin aika ajoin raskasta, Häkli kertoo kuitenkin nauttivansa työstään. Yrittäjää, saati taitavaa ompelijaa Häklistä ei kuitenkaan pitänyt tulla. Yliopistossa käsitöitä vieroksunut Häkli onnistuikin uravalinnallaan yllättämään myös entiset opiskelutoverinsa.

    ”Ehkä yrittäjätarinani on opetus siitä, että kaiken voi oppia”, Häkli summaa.

    Teksti ja kuvat: Katariina Bergström

  • Vältä nämä kolme sudenkuoppaa hakiessasi päivärahaa

    Vältä nämä kolme sudenkuoppaa hakiessasi päivärahaa

    Jäitkö hiljattain työttömäksi? Yrittäjäkassan asiantuntijat listaavat kolme yleisintä päivärahan hakemiseen liittyvää sudenkuoppaa, ja ohjeet niiden välttämiseen.  

    Ensimmäinen sudenkuoppa

    Unohdat ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

    Miten välttää tämä kuoppa? Toimi nopeasti jäädessäsi työttömäksi, ja ilmoittaudu TE-palveluun työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.

    Toinen sudenkuoppa

    Olet lopettanut yrityksesi tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan, mutta TE-toimisto katsoo sinun olevan yhä päätoiminen yrittäjä. Mistä tämä voi johtua? Jos olet ollut yrittäjänä osakeyhtiössä, avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä, sinulla on saattanut jäädä Verohallinnon rekistereitä auki. Tämän vuoksi TE-toimisto tulkitsee sinut päätoimiseksi yrittäjäksi.

    Miten välttää tämä kuoppa? Kun yrityksesi tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättänyt, irtisano eläkevakuutuksesi ja poista yrityksesi Verohallinnon ennakonperintä-, työnantaja- ja ALV-rekistereistä. Yrityksesi saa jäädä Patentti- ja rekisterihallituksen Kaupparekisteriin. Jos olet yksityinen elinkeinoharjoittaja, voit jättää yrityksesi verottajan rekistereihin, mutta YEL-vakuutuksesi tulee olla päättynyt.

    Kolmas sudenkuoppa

    Et ole kerryttänyt jäsenyysaikanasi riittävää työssäoloehtoa.

    Miten välttää tämä kuoppa? Liity kassan jäseneksi riittävän ajoissa. Saadaksesi ansiopäivärahaa työssäoloehtosi tulee olla voimassa ja sinun tulee olla ollut kassan jäsenenä vähintään 15 kuukautta edellisen 48 kuukauden aikana. Lisäksi jäsenmaksujen tulee olla maksettu jäsenyysajalta.

    +1 sudenkuoppa

    Unohdat hakea päivärahaa kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä. Toisin sanoen muista hakea päivärahaa ajoissa, mieluiten neljän viikon kuluttua työttömyyden alkamisesta.

  • Yrittäjäkassan jäsenmaksu mielikuvaansa edullisempi

    Yrittäjäkassan jäsenmaksu mielikuvaansa edullisempi

    Kuinka paljon kuukaudessa olisit valmis maksamaan yrittäjän ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta? Entäpä kuinka paljon uskot ansiosidonnaisen työttömyysturvan todellisuudessa kustantavan kuukausitasolla? Jos ajattelit todellisen kustannuksen olevan suurempi kuin summan, jonka olisit valmis ansioturvasta maksamaan, et ole ainoa.

    Maksu alimmillaan 15 euroa kuussa

    Yrittäjäkassan teettämän tutkimuksen mukaan vastaajat mielsivät kassan jäsenmaksun toistuvasti todellista jäsenmaksua korkeammaksi. Suurin osa arvioi kuukausittaisen jäsenmaksun olevan noin 54 euron luokkaa, vaikka keskimääräisesti jäsenyydestä maksetaan kuukaudessa noin 28 euroa. Alimmillaan Yrittäjäkassan jäsenmaksu vuonna 2023 on alle 15 euroa kuussa.

    Yrittäjäkassan jäsenmaksu on kuitenkin esimerkiksi palkansaajakassoihin verrattuna hieman kalliimpi erilaisen rahoituspohjan takia. Silti Yrittäjäkassan jäsenyys näyttäytyi vastanneiden mielikuvissa huomattavasti todellisuutta suurempana.

    Yrittäjäkassan jäsenmaksua voidaan verrata esimerkiksi elokuvissa käyntiin. Kassan jäsenmaksun hinnalla voit saada leffapopparit ja limun tai vaihtoehtoisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Siinä missä elokuvakäynti tarjoaa lyhytaikaista iloa elämään, tuo Yrittäjäkassan jäsenyys yrittäjälle pidempiaikaista turvaa.

    Turvaa tulevaisuutesi ennakkoon ja nuku yösi levollisemmin

    Yrittäjät varautuvat työttömyyteen eri tavoin. Yrittäjäkassan jäsenyys sopii erinomaisen hyvin niille yrittäjille, jotka haluavat varautua tulevaisuuden mukanaan tuomiin epävarmuustekijöihin etukäteen.

    Kun olet turvannut tulevaisuutesi ennakkoon, voit nukkua yösi levollisemmin ja yrittää rohkeammin.
    On tärkeää muistaa, että Yrittäjäkassaan kannattaa liittyä ajoissa: yrittäjän tulee olla ollut yrittäjänä ja Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 15 kuukauden ajan saadakseen ansiopäivärahaa kassasta.

  • Kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2023

    Kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2023

    Yrittäjäkassan vuoden 2023 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut helsinkiläinen kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkisen sitkeä ja yritteliäs asenne.

    ”Kokemansa konkurssin jälkeen Mäkinen on onnistunut perustamaan uuden menestyksekkään yrityksen, Kidian. Juuri tällaista yrittäjyyttä kaivataan Suomeen lisää”, Jokinen iloitsee.

    Kilpailun voitto tuli Mäkiselle suurena yllätyksenä.

    ”Vaikka en täysin tunnista itseäni sanasta uhkarohkea, ymmärrän hyvin ajatuksen kilpailun taustalla, ja otankin tällaisen kunnian ilolla vastaan. Lisäksi miellän kyllä itseni rohkeaksi päätöksentekijäksi”, Mäkinen valottaa.

    Palkansaajasta konkurssin kokeneeksi yrittäjäksi

    Ennen yrittäjyyttään Mäkinen ehti toimia pitkään palkansaajapuolella. Saatuaan jälkikasvua yrittäjä alkoi kuitenkin pohtia enemmän sitä, miten perheen ja uran saisi sovitettua paremmin yhteen. Tämän myötä Mäkinen päätyi perustamaan yhtiökumppaninsa kanssa lastenvaateliike Ipanaisen, joka sittemmin kaatui velkataakkaan ja konkurssiin.

    ”Yrityksessä oli paljon hyvää, mutta emme keskittyneet riittävästi yhden asian tekemiseen hyvin. Oli maahantuontia, verkkokauppaa ja uusien ja käytettyjen vaatteiden myyntiä – yksinkertaisesti liikaa kaikkea”, Mäkinen pohtii.

    Yrittäjä kertoo olleensa konkurssin jälkeen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että hänellä oli mahdollisuus päästä taloudellisesti eteenpäin.

    ”Suomessa liitetään konkurssiin edelleen paljon häpeää ja stigmaa. Haluan osaltani olla purkamassa tätä, ja siksi puhunkin kokemastani konkurssista avoimesti”, Mäkinen kertoo.

    Uudella yrityksellä tarkka fokus

    Konkurssin jälkeen syksyllä 2020 Anu Mäkinen etsi uralleen uutta suuntaan, ja vannoi, ettei ainakaan ryhdy enää yrittäjäksi. Syksyn aikana Mäkinen liikkui paljon Herttoniemessä, ja teki havaintoja paikallisesta liikeympäristöstä.

     ”Huomasin, ettei Itä-Helsingissä ollut kunnollista second hand -liikettä, vaikka alueella asuu paljon kierrätystä arvostavia ihmisiä. Yhtäkkiä löysinkin itseni kirjoittamasta uusia liiketoimintasuunnitelmia,” yrittäjä naurahtaa.

    Alle vuosi konkurssin jälkeen, alkuvuodesta 2021, Mäkinen perusti lastenvaatteisiin keskittyvän second hand -liikkeen kauppakeskus Hertsiin. Reilut kaksi vuotta myöhemmin Kidia Oy on ehtinyt kasvaa neljän liikkeen ketjuksi. Mäkisen aiempaan firmaan verrattuna nykyisellä yrityksellä on tarkempi missio: säästää vanhemman aikaa.

    Kuvassa vaatteita

    ”Kun työpäivän päätteeksi vanhemmalla on tarve etsiä lapselleen kurahousut koossa 116, ei perinteisten pitkien kirppiskäytävien kiertelyyn ole välttämättä aikaa. Meillä asiakas näkee heti, mitä tuotteita on tarjolla ja missäkin koossa.”

    Kidia siis rikkoo perinteistä kirpputorisysteemiä tarjoamalla täyden palvelun palvelua. Asiakas tuo vaatteet Kidiaan, jossa hoidetaan kaikki tuotteiden hinnoittelusta esillepanoon, myyntiin ja markkinointiin. Tällainen liiketoimintamalli säästää sekä myyjän että ostajan aikaa.

    Vaikka second hand -liikkeitä on perustettu viime vuosina yhä enemmän, Anu Mäkisen mukaan liikkeet eivät kilpaile keskenään.

    ”Suurempi kilpailu on pikemminkin se, että ihmiset saataisiin kierrättämään vanhoja vaatteita ja tavaroita.”

    Suomen uhkarohkein yrittäjä uskaltaa tehdä päätöksiä

    Yrittäjyys merkitsee tämän vuoden uhkarohkeimmalle yrittäjälle paljon. Vahvuudekseen Mäkinen luettelee tarkkuuden talouden kanssa sekä rohkeuden tehdä päätöksiä.

    ”Yrittäjyyden myötä olen oppinut sen, ettei toimimattomista yrityksistä tule pitää kynsin hampain kiinni. Jos olen yrittänyt korjata jotain, eikä selkeää muutosta näy, kannattaa yrittäminen lopettaa. Tällaisten päätösten tekeminen vaatii rohkeutta,” yrittäjä tiivistää ja jatkaa:

    ”Lisäksi se, että minulla on ADHD, on ollut suuri voimavara yrittäjyydessä. Ilman sitä puolta minussa, tätä yritystä ei olisi. Se on ollut suuren luovuuden, intohimon ja herkkyyden lähde.”

    Kuvassa kunniakirja

    Yrittäjäkassa toivottaa paljon onnea voittajalle!

    Tästä pääset katsomaan voittajan videon.