Hae
Jäsensivut
Sulje

Kategoria: Blogi

  • Yrittäjä halusi tuoda Suomeen palan Kreikkaa – Aino Mavrigiannakis rakentaa yhteisöä ruoan ympärille

    Yrittäjä halusi tuoda Suomeen palan Kreikkaa – Aino Mavrigiannakis rakentaa yhteisöä ruoan ympärille

    Kun Aino Mavrigiannakis puhuu ruoasta, hän ei puhu ensisijaisesti resepteistä. Hän puhuu ihmisistä, yhteydestä ja kulttuurista.

    Kreikkalaissuomalainen kokki syntyi New Yorkissa, kasvoi Haniassa Kreetalla ja päätyi myöhemmin Suomeen opiskelemaan kokiksi. Matkan varrella ruoasta tuli Mavrigiannakikselle tapa pitää yhteyttä omiin juuriinsa.

    – Tykkäsin jo lapsena tehdä ruokaa. Ruuanlaitossa yhdistyi koti, kulttuuri ja ihmiset. Ruoka onkin ollut minulle aina paljon enemmän kuin vain syömistä, hän sanoo.

    Tänä päivänä sama ajatus näkyy hänen yrityksessään Ataraxia Lifessa.

    Halu tehdä asiat omalla tavalla

    Ennen yrittäjyyttä Mavrigiannakis työskenteli ravintola-alalla palkansaajana. Vaikka ammattikeittiöt opettivat paljon, yrittäjä koki samaan aikaan, että omaa kulttuuriperimää piti jatkuvasti pienentää.

    – Vietettyäni vuosia ammattikeittiöissä halusin valita toisenlaisen polun. Päätin astua pois jatkuvasta suorittamisesta ja rakentaa sen sijaan jotain omaa.

    Oman yrityksen perustamisen taustalla vaikutti myös havainto siitä, kuinka kreikkalainen ruokakulttuuri oli suomalaisella ravintolakentällä selvästi aliedustettuna.

    Kokin mukaan monelle suomalaiselle kreikkalainen keittiö tarkoittaa muutamaa tuttua klassikkoannosta. Siksi Mavrigiannakis halusi näyttää, että kreikkalainen ruoka ja ruokakulttuuri ovat paljon muutakin.

    Pöydässä näkyy kreikkalainen filosofia

    Tänä päivänä Ataraxia Life tarjoaa kokkauskerhoja, kulttuurisia pop up -tapahtumia ja räätälöityjä pitopalveluja Helsingissä. Yrittäjä kuvailee palveluitaan kokoontumisiksi, joissa ruoka, kulttuuri ja yhteys kohtaavat pöydän ääressä.

    – Palveluni eivät ole vain ruokaa, vaan kreikkalaista kulttuuria. Ruoka on tapa viettää aikaa, kohdata ihmisiä ja kuulua johonkin, Mavrigiannakis toteaa.

    Ruoka ei ole vain ruokaa. Se on tapa viettää aikaa, kohdata ihmisiä ja kuulua johonkin.

    Myös yrityksen nimi kertoo paljon. Kreikan kielen sana ataraxia tarkoittaa mielenrauhaa, tasapainoa ja levollisuutta.

    – Se on kaiken tekemiseni ytimessä oleva filosofia.

    Ajatus helppoudesta ja tasapainosta näkyy myös siinä, miten kokki itse suhtautuu ruokaan. Kreikassa ateria ei ole vain päivän pakollinen pysähdys, vaan syy kokoontua yhteen.

    Mavrigiannakiksen mukaan ruoka-annosten jakamisesta on tullut viime vuosina trendikästä Suomessa. Kreikassa yhteinen syöminen ja ruoan jakaminen ovat kuitenkin olleet arkea niin kauan kuin yrittäjä muistaa.

    Keittiössä sekoittuu kaksi kulttuuria

    Kahden kulttuurin välissä kasvanut yrittäjä näkee suomalaisissa ja kreikkalaisissa keittiöissä omat vahvuutensa.

    Kreikkalaisuus näkyy Mavrigiannakiksen ruokafilosofiassa yhteisöllisyytenä ja taitona pysähtyä hetkeen. Suomessa yrittäjä on puolestaan oppinut järjestelmällisyyttä sekä ammattikeittiöissä tarvittavaa teknistä osaamista.

    – Suomessa olen oppinut paljon esimerkiksi esille laittoa ja ihan vain tapaa toimia ammattikeittiössä.

    Suomalaisista vaikutteista huolimatta Mavrigiannakis pitää omaa ruoanlaittoaan ennen kaikkea kreikkalaisena. Myös suomalaisessa ruokakulttuurissa on hänen mukaansa kuitenkin omat hyvät puolensa.

    – Suomalaiset marjat ja sienet ovat ihania. Mustikkapiirakka on suuri herkkuni!

    Yrittäjyys opetti hyväksymään keskeneräisyyden

    Kaksi vuotta yrittäjyyttä on opettanut paljon. Suurimmat haasteet eivät ole liittyneet kokkaamiseen, vaan oman ajan hallintaan.

    – Mihin käytän aikani ja miten erotan työn vapaa-ajasta? Se on ollut vaikeinta, yrittäjä pohtii.

    Siksi hänen neuvonsa yrittäjyydestä haaveileville on yksinkertainen.

    – Koskaan ei ole täydellistä hetkeä aloittaa. Tekemällä oppii. Pitää hyväksyä, että virheitä tulee, ja niiden kanssa täytyy oppia elämään.

    Ajatus kuvaa hyvin myös hänen omaa yrittäjätarinaansa. Ilman rohkeutta yrittää Ataraxia Lifea ei olisi koskaan syntynyt. Ehkä juuri siksi Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun finalistiksi pääseminen tuntui erityiseltä.

    – Se, että olin saanut niin paljon ilmiantoja kisaan, tuli minulle täytenä yllätyksenä. Kilpailu on ollut kaiken kaikkiaan hauska kokemus, yrittäjä iloitsee.

  • Harrastajaleipurista seikkailupuistoyrittäjäksi – Karoliina Keskikallion ja Pyhäkurun tarina

    Harrastajaleipurista seikkailupuistoyrittäjäksi – Karoliina Keskikallion ja Pyhäkurun tarina

    Karoliina Keskikallion yrittäjätarina sai alkunsa mustikkapiirakasta. Leipomisesta innostuneen 12-vuotiaan Keskikallion mustikkapiirakasta tuli nopeasti hitti tuttavapiirissä, ja pian piirakoita ja muita leivonnaisia alettiin kysellä erilaisiin juhliin. Ensimmäiset askeleensa yrittäjänä Keskikallio otti vain 13-vuotiaana, kun hän perusti 4H-yrityksen.

    Leipominen ja yrittäjyys jatkuivat, kun Keskikallio työllisti itsensä opintojensa ohessa kesäkahviloilla. Toiminta kasvoi, ja mukaan tuli hääkakkuja ja pitopalvelukeikkoja.

    – Joka kesä rakensin kesäkahvilan uudestaan. Yöt leivoin, päivät myin kakkuja ja illalla kävin kaupassa seuraavaa päivää varten.

    Hiljalleen yrittäjyys alkoi tuntua raskaalta.

    – Koin olevani aika uupunut ja ajattelin, että ehkä yrittäjyys ei sittenkään ole minun juttuni, Keskikallio kertoo.

    Yrittäjyys ei kuitenkaan jäänyt taakse, mutta muutti sen sijaan muotoaan melko perusteellisesti. Tänä päivänä Keskikallio pyörittää Pyhäkurua, joka on Suomen ainoa kallioseikkailupuisto. Pyhäkurussa kuljetaan vaijereiden varassa korkealla tunturimaisemissa, kiipeillään kallioilla ja ennen kaikkea haastetaan itsensä ylittämään omia rajoja ja pelkoja.

    Huutokauppa muutti suunnitelmat

    Vuonna 2024 Keskikallio muutti puolisonsa kanssa Pyhälle, jotta rakas lasketteluharrastus olisi helpompaa. Samalla tunturista löytyi pariskunnan unelmien koti. Ainoa avoin kysymys oli työpaikka, sillä Keskikalliolla ei vielä ollut tiedossa töitä kesäksi.

    Ratkaiseva idea syntyi puolison heitosta. Huutokaupassa oli myynnissä paikallinen seikkailupuisto, ja puoliso ehdotti puolitosissaan Keskikalliolle puiston ostamista.

    Ajatus jäi kytemään. Entä jos työpaikan hakemisen sijaan ostaisikin koko puiston? Pariskunta oli säästänyt opiskeluvuosien ajan rahaa omaa kotia varten. Kun idea seikkailupuiston ostamisesta syntyi, mielessä alkoi pyöriä uudenlainen mahdollisuus. Mitä jos asuntoon säästetyt rahat käytettäisiinkin seikkailupuistoon?

    Lopullinen päätös syntyi huutokaupan aikana. Kun näytti siltä, että toinen tarjoaja oli viemässä kaupat, Keskikalliossa heräsi tuttu päättäväisyys.

    – Ajattelin, että ei piru, kyllähän tämä on saatava itselle. Olisi harmittanut, jos joku toinen olisi vienyt puiston, Keskikallio muistelee.

    Työpaikka löytyi lopulta hieman odottamattomalla tavalla, omistajan roolissa.

    Rohkeus ei tarkoita pelottomuutta

    Pyhäkuru sijaitsee Pyhätunturilla noin 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Seikkailupuistossa kuljetaan kallioilla ja vaijereiden varassa korkealla tunturimaisemissa. Keskikalliolle itselleen tärkeintä ei kuitenkaan ole jännitys tai adrenaliini. Yrityksen ytimessä on ajatus siitä, että ihmiset pääsevät ylittämään itsensä ja kokemaan luonnon aivan uudella tavalla.

    Seikkailupuistot mielletään helposti lapsiperheille tarkoitetuiksi, vaikka Pyhäkurulla asiakkaisiin kuuluu niin ryhmiä, pariskuntia kuin yksittäisiä seikkailijoitakin. Puistossa vierailee paljon turisteja ja somen myötä myös yhä useampi paikallinen kävijä löytää tiensä Pyhäkurulle.

    – Minun mielestäni Pyhäkuru on ihmisille, jotka haluavat ylittää itsensä. Täällä kaikki ihmiset saavat kokea olevansa rohkeita. Joukkoon mahtuvat korkeita paikkoja pelkäävät, hurjapäät ja kaikki siltä väliltä. Valmiiksi rohkea ei tarvitse olla, Keskikallio vakuuttaa.

    Seikkailupuistoyrittäjä Karoliina Keskikallio

    Luonnossa liikkumisen ei tarvitse olla rauhallista

    Luonto on Keskikalliolle tärkeä osa sekä omaa elämää että Pyhäkurun toimintaa. Lapissa kasvanut Keskikallio on koulutukseltaan liikuntaneuvoja ja liikunnanohjaaja (AMK), ja erikoistunut nimenomaan luonto- ja elämysliikuntaan. Pyhäkurun taustalla onkin myös piilevä tavoite: lisätä ihmisten hyvinvointia luonnossa liikkumisen kautta.

    Keskikallio haluaa haastaa ajatusta siitä, että luonnossa liikkumisen pitäisi aina tarkoittaa rauhallista vaellusta tai hiljentymistä. Hyvinvointia voi syntyä myös siitä, että sydän hakkaa, kädet puristuvat vaijerin ympärille ja lopulta ihminen huomaa tehneensä jotain, mitä ei hetkeä aiemmin uskonut uskaltavansa.

    Keskikalliota kiinnostaa myös se, mitä ihmisen mielessä tapahtuu pelon hetkellä. Pyhäkurun oppaita on opetettu tunnistamaan asiakkaiden pelkoreaktioita ja auttamaan tilanteen rauhoittamisessa, jos jännitys meinaa yltyä liian kovaksi.

    Pyhäkuru ei ole koskaan täysin valmis

    Keskikalliolla riittää jatkuvasti uusia ideoita Pyhäkurun kehittämiseen. Suunnitteilla ja rakenteilla on uusia seikkailureittejä, kahvilan viihtyvyyteen on panostettu ja pitkään suunnitteilla ollut pakopelikin on valmistumassa.

    Uusien ideoiden toteuttamiseen liittyy kuitenkin aina myös epävarmuutta. Esimerkiksi uuden reitin rakentaminen tai kahvilan avaaminen on suuri taloudellinen panostus ilman varmuutta siitä, kuinka kannattavaksi se lopulta osoittautuu. Keskikalliolle kyse ei ole vain kahvin myymisestä, vaan elämyksen tuottamisesta.

    – Matkailijoille seikkailun päätteeksi tarjottu kuuma kaakao ja vaikkapa mustikkapiirakka voi olla juuri se pieni yksityiskohta, joka kruunaa kokemuksen, Keskikallio kertoo.

    Kaikki kehitystyö ei myöskään näy asiakkaalle. Taustalla uudistetaan verkkosivuja, luodaan strategioita ja käydään jatkuvasti keskusteluja siitä, mihin suuntaan yritystä seuraavaksi viedään. Vaikka Keskikallio toimii Pyhäkurun kasvoina, päätöksiä pallotellaan paljon yhdessä puolison kanssa. Keskikallio kuvailee itseään innokkaaksi ideoijaksi, kun taas puoliso tuo suunnitelmiin hieman enemmän realismia ja harkintaa.

    Tätä yrittäjyyden kulissien takaista maailmaa kaksikko aikoo avata myös uudessa podcastissa, jossa Pyhäkurun kehittämistä seurataan reaaliajassa. Tarkoituksena on puhua avoimesti niin ideoista, luvuista ja haasteista kuin keskeneräisistä suunnitelmistakin – ja ottaa myös kuulijat mukaan pohtimaan ratkaisuja. Ajatus sopii hyvin Keskikallion omiin arvoihin: rohkeuteen kehittyä ja yhdessä onnistumiseen.

    – Haluamme näyttää, mitä kaikkea yrittäjyys oikeasti vaatii. Kaikkea ei tarvitse tietää valmiiksi, emme mekään aina tiedä. Ihmiset pääsevät mukaan näkemään eri vaiheet ja sen, millaisia päätöksiä yrityksessä tehdään, Keskikallio kertoo.

    Keskikalliosta olisi hienoa, jos asiakkaat voisivat tulevaisuudessa olla mukana Pyhäkurun kehittämisessä. Yrittäjyyttä ei silloin rakennettaisi vain asiakkaille, vaan yhdessä heidän kanssaan.

    Ihan vain tavallinen tyyppi

    Keskikalliolle finaalipaikka Suomen rohkein yrittäjä -kilpailussa tuntui upealta ja rohkaisevalta. Keskikallio on tehnyt Pyhäkurun tarinaa näkyväksi vahvasti somen kautta. Kiillotetun yrityskuvan sijaan hän on halunnut näyttää onnistumisten rinnalla myös vaikeita hetkiä, ja ilman sosiaalista mediaa Pyhäkuru ei olisi saanut samanlaista näkyvyyttä.

    – Kaikkein pelottavinta on ollut tulla nähdyksi juuri sellaisena kuin olen. Olen uskaltanut näyttää somessa ilot ja onnistumiset, mutta myös hankalat tunteet ja keskeneräisyyden. Finaaliin pääseminen sai minut ymmärtämään, että rohkeus on juuri se syy, miksi tarinani on tullut kuulluksi ja miksi ihmiset haluavat seurata ja kannustaa minua. Voi olla tosi pelottavaa tulla nähdyksi juuri sellaisena kuin on, Keskikallio kertoo.

    Ulkopuolisilta saatu kannustus ja kehut ovat tuntuneet erityisen merkitykselliseltä. Esimerkiksi messuilla ihmiset ovat jopa tulleet pyytämään Keskikalliolta yhteiskuvia. Tätä kokemusta yrittäjä itse kuvailee hieman absurdiksi.

    – Olen kuitenkin vain ihan tavallinen tyyppi.

  • Ikäihmisten hyvinvointi etusijalla – Mirka Saarisen ja Seuranan tarina

    Ikäihmisten hyvinvointi etusijalla – Mirka Saarisen ja Seuranan tarina

    Mirka Saarinen viihtyi hyvin työssään tapahtuma-alalla, eikä ollut koskaan haaveillut yrittäjyydestä. Saarinen oli nähnyt yrittäjyyden haastavat puolet yrittäjävanhempiensa kautta ja ajatellut, ettei sama polku olisi häntä varten.  

    Ajatus omasta yrityksestä kuitenkin muuttui, kun hänen yli 90-vuotias Sulo-pappansa muutti muistisairaana hoivakotiin. Sosiaalinen ja huumorintajuinen pappa kaipasi päiviinsä kahta hyvin tavallista asiaa: juttuseuraa ja ulkoilua. 

    Saarisen Sulo-pappa sai asua pitkään kotona vaimonsa hoidettavana, kunnes mummun voimat eivät enää riittäneet omaishoitajuuteen ja pappa muutti hoivakotiin. Perhe ajatteli muuton tuovan papan elämään turvallisuuden lisäksi myös sosiaalisuutta ja tekemistä. Ensimmäinen vierailu hoivakotiin muutti kuitenkin käsityksen. 

    – Pinkit lasit pirstaloituivat kyllä aika lailla, kun tilanteen näki, Saarinen muistelee. 

    Toiveena kiireetön seura

    Hoivakodin arki näyttäytyi erilaisena kuin hän oli kuvitellut, eikä hoitajilla valitettavasti riittänyt aikaa muuhun kuin välttämättömyyksiin. Pappa olisi halunnut päästä ulos ja ennen kaikkea saada jonkun, jonka kanssa jutella kiireettömästi. Perhe vieraili papan luona viikonloppuisin, mutta arkipäivät olivat pitkiä ja yksinäisiä.

    Saarinen alkoi miettiä, voisiko joku muu käydä papan luona säännöllisesti. Toiveissa oli sama tuttu ja sydämellinen ihminen, jonka kanssa viettää aikaa yhdessä ja joka voisi kertoa tapaamisen jälkeen perheelle, kuinka pappa voi. Saarinen perheineen alkoi etsiä papalleen seuraa, joka lähtisi kävelylle tai torille, olisi läsnä ja jäisi hetkeksi juttelemaan. Kun sopivaa vapaaehtoista ei löytynyt, perhe oli valmis maksamaan palvelusta. Sellaista ei kuitenkaan tuntunut olevan tarjolla. Niinpä Saarinen päätti rakentaa palvelun itse ja Seurana sai alkunsa. 

    – Jos kukaan ei laita vanhusta etusijalle, niin me ainakin laitamme, Saarinen kertoo muistellessaan yrityksen perustamista. 

    Saarisen tuttavat kannustivat viemään yritystä eteenpäin, mutta idea sai osakseen myös epäilyksiä. Saarinen kuitenkin luotti omaan intuitioonsa. 

    Ensimmäinen asiakas jäi mieleen

    Ensimmäisen asiakkaansa Lassen Saarinen muistaa edelleen lämmöllä. Lassen tytär otti Seuranaan yhteyttä, koska hän kaipasi muistisairaalle isälleen seuraa. Ruuhkavuosia elävällä tyttärellä ei ollut niin paljon aikaa isälleen kuin hän olisi halunnut, ja huoli isän hyvinvoinnista oli suuri. 

    Saarinen aloitti itse Lassen seuralaisena. Yhdessä käytiin ulkoilemassa, ravintoloissa ja kauppakeskuksissa sekä vierailtiin jopa Lassen entisellä työpaikalla. 

    – Hän oli niin onnellinen. Ulkoilu oli aina juhlan aihe, ja huumorilla ja ilolla pääsimme aina lähtemään. 

    Kun Lassen kunto myöhemmin heikkeni, myös yhdessä tekeminen muuttui. Ulkoilemaan lähdettiin pyörätuolilla ja hoivakotiin muuttamisen jälkeen tapaamiset jatkuivat siellä. Lasse pysyi Seuranan asiakkaana elämänsä loppuun asti.

    Seuraa, joka mukautuu elämän muuttuessa

    Asiakkaalle pyritään löytämään ihminen, jonka persoona, kiinnostuksenkohteet ja elämäntilanne sopivat mahdollisimman hyvin hänen kanssaan yhteen. 

    Seuralaisen kanssa tehdään tavallisia asioita, joita ystävänkin kanssa tehtäisiin. Yhdessä voidaan ulkoilla, käydä ostoksilla, lääkärissä, kirkossa tai hautausmaalla, harrastaa, muistella vanhoja tai vain jutella. Tekeminen muuttuu asiakkaan toimintakyvyn mukana. Aktiivinen urheilu voi vuosien kuluessa vaihtua tikanheittoon ja teatterikäynnit kirjan lukemiseen hoivakodissa. Lopulta tärkeintä ei välttämättä ole se, mitä tehdään, vaan se, että rinnalla on tuttu ihminen.  

    – Tärkeintä on se läsnäolo. Joskus asiakas avaa silmänsä vain varmistaakseen, että olethan vielä siinä, Saarinen kuvailee. 

    Pitkissä asiakassuhteissa seuralaisesta voi tulla asiakkaalle hyvin tärkeä henkilö. Saarisen mukaan joskus käy niinkin, että muistisairas asiakas muistaa tutun seuralaisensa nimen, vaikka omien sukulaisten nimet eivät enää muistuisikaan mieleen. 

    Merkityksellistä työtä myös eläkeläisille

    Seuranan toiminnan merkitys ei rajoitu vain asiakkaisiin. Yritys työllistää seuralaisiksi eläkeläisiä, jotka saavat työn kautta mahdollisuuden käyttää omaa aikaansa ja elämänkokemustaan muiden hyväksi, ja kiinnostusta työhön riittää. Seuranan listoilla on jo tuhansia eläkeläisiä, jotka haluaisivat toimia seuralaisina, ja sopivia ihmisiä etsitään myös esimerkiksi eläkeläis- ja senioriyhdistysten kautta. 

    Seurana järjestää seuralaisilleen koulutuksia ja yhteisiä tapaamisia. Työ tuo monelle merkityksellisyyden lisäksi työkavereita, yhteisöllisyyttä ja syyn lähteä kotoa.  

    – Tässä työssä kun antaa, saa vähintään tuplana takaisin, Saarinen kertoo. 

    Työn merkityksellisyys nousee seuralaisten palautteissa kerta toisensa jälkeen tärkeimmäksi syyksi tehdä työtä, ja Seurana on saanut myös Suomen paras työpaikka -tunnustuksen vuonna 2021. Kiitosta toiminnasta tulee niin asiakkailta kuin heidän läheisiltäänkin. 

    Yrittäjyys vaati luottamaan omaan ajatukseen

    Seuranan rakentaminen ei ole ollut helppoa. Ensimmäisinä vuosina Saarinen teki pitkälti kaiken itse, ja tunnettuuden rakentaminen oli hidasta. Erityisen haastava vaihe koitti koronapandemian aikana, kun yrityksen koko toiminnan ytimessä oleva ihmisten kohtaaminen vaikeutui. Silti Saarinen ei ole miettinyt yrityksen jättämistä. 

    – Olen rakentanut palvelun itselleni, omaan tarpeeseen, tärkeän asian vuoksi, Saarinen kertoo. 

    Hän pitää jopa vahvuutena sitä, ettei tullut alun perin hoiva-alalta. Aiemmassa työelämässään hän oli oppinut katsomaan palveluita vahvasti asiakkaan näkökulmasta, ja sama ajatus siirtyi Seuranaan. 

    – Hyppäsin rahallisesti johonkin, mihin ei ehkä olisi kannattanut, olihan se iso riski. Mutta en voisi kuvitella tekeväni enää mitään muuta. 

    Finaalipaikka toi tärkeälle työlle näkyvyyttä

    Pääsy Suomen rohkein yrittäjä -kilpailun finalistiksi oli Saariselle sekä yllätys että tärkeä tunnustus. Erityisen merkityksellistä oli kilpailun tuoma näkyvyys. Seuranan tunnettuuden rakentaminen on ollut hidasta, ja Saarinen toivoo yhä useamman löytävän palvelun silloin, kun omassa lähipiirissä on seuraa kaipaava ihminen. 

    Saarinen näkee Seuranan kaltaiselle palvelulle tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta. Moni ruuhkavuosia elävä läheinen kantaa huonoa omaatuntoa siitä, ettei aikaa ikääntyvälle vanhemmalle tai muulle läheiselle ole niin paljon, kuin haluaisi. Samalla Saarinen toivoisi, että Suomessa ymmärrettäisiin nykyistä paremmin ennaltaehkäisevän työn ja yksinäisyyden vähentämisen merkitys. 

    Tulevaisuudessa Saarinen haluaa Seuranan kasvavan, mutta ei vanhusten kustannuksella. Tavoitteena on pitää huolta siitä, että Seurana on hyvä paikka myös työtä tekeville seuralaisille. Kasvun rinnalla Saarinen haluaa säilyttää sen, mistä kaikki aikanaan alkoi: aidosta kohtaamisesta.

    Seuranassa onnistumista mitataan lopulta hyvin yksinkertaisella tavalla. 

    – Kun seuralainen, asiakas ja omainen ovat kaikki tyytyväisiä, tiedämme olevamme oikeilla jäljillä, Saarinen kiteyttää. 

  • Aineenopettajasta palkituksi siiderintekijäksi – Tapani Levannon ja Vaski Ciderin tarina

    Aineenopettajasta palkituksi siiderintekijäksi – Tapani Levannon ja Vaski Ciderin tarina

    Vielä reilu kymmenen vuotta sitten Tapani Levanto työskenteli maantiedon opettajana, eikä vannoutuneena olutmiehenä pitänyt siideristä lainkaan. Tänä päivänä Levanto kuitenkin työskentelee yrittäjänä valmistaen suomalaisesta omenasta aitoja siidereitä.

    Siideritalo Vaski Ciderin tarina alkoi sattuman kautta vuonna 2016, kun Levanto osallistui maistelutilaisuuteen, jossa hän pääsi tutustumaan aitoihin siidereihin. Yllätys oli melkoinen, kun siideri ei maistunutkaan samalta, kuin kaupan hyllyiltä tutut omenamehutiivisteestä valmistetut juomat. Kiinnostus siidereihin heräsi siltä istumalta ja Levantoa kiinnosti kokeilla, osaisiko hän valmistaa siideriä itse. Ensimmäinen kokeilu ei onnistunut, mutta epäonnistuminen sai hänet lannistumisen sijaan innostumaan aiheesta.

    Vakituinen virka vaihtui siidereihin

    Levanto päätti lähteä opiskelemaan viinintuotannon ammattitutkintoa ja jano siiderintuotantoon kasvoi tutkinnon myötä. Hänen siiderimatkallaan tärkeään rooliin nousi siiderintekijä Petri Halmetoja, jota Levanto kuvailee suomalaisen aidon siiderin pioneeriksi. Levanto tarjoutui auttamaan Halmetojaa vapaa-ajallaan vastineeksi siiderinvalmistuksen opeista, ja lopulta Halmetoja tarjosi hänelle töitä kokoaikaisesti. Vakituista opettajan virkaa ei kuitenkaan ollut helppo jättää, etenkään kun kotona oli pieniä lapsia, joten Levanto kieltäytyi.

    Ajatus jäi kytemään, ja muutama vuosi myöhemmin Levanto tarttui puhelimeen ja kysyi Halmetojalta, oliko työtarjous edelleen voimassa. Halmetoja varoitti Levantoa alan epävarmuudesta, mutta päätös oli tehty ja vakituinen opettajan virka sai jäädä. Päätöstä Levanto ei ole katunut päivääkään.

    Myöhemmin eteen tuli jälleen uudenlainen hyppy tuntemattomaan: yrittäjyys. Levanto ei alun perin lähtenyt siiderialalle ryhtyäkseen yrittäjäksi, mutta lopulta vetovastuu uudesta siideritalosta päätyi hänen käsiinsä. Juuri päätöstä yrittäjäksi lähtemisestä hän pitää yhtenä rohkeimmista ratkaisuistaan.

    Siiderinteossa kohtaavat luovuus ja tiede

    Levanto haluaa haastaa suomalaisten käsitystä siitä, mitä siideri voi olla. Levannon mukaan teollinen tiivistepohjainen siideri ja Vaski Ciderin kaltaiset aidot siiderit ovat kaksi hyvin erilaista maailmaa. Siiderinteko on hänelle yhdistelmä tiedettä ja luovuutta.

    – Vaski Cider kallistuu tarkoituksella luovaan suuntaan: valmistuksessa kokeillaan erilaisia menetelmiä, omenayhdistelmiä ja makumaailmoja. Lopputulos ei ole aina ennalta arvattavissa, eikä sen tarvitsekaan olla. Jokaisella siideritalolla on oma tyylinsä ja makumaailmansa, vähän kuin oma käsialansa, Levanto kertoo.

    Vaski Ciderin käsialan ytimessä on omena ja heidän käyttämänsä omenat tulevat läheltä, enintään noin 50 kilometrin päästä. Omenoita saadaan esimerkiksi lähialueen tuottajilta ja vanhoilta omenatarhoilta.

    Siiderit valmistetaan mahdollisimman luonnollisesti, ja käyminen käynnistetään omenan omilla villihiivoilla. Lopputuloksena syntyy maanläheisiä ja toisinaan Levannon sanoin jopa hieman ”funkyja” makuja. Ne eivät välttämättä vastaa sitä mielikuvaa, joka suomalaisella on perinteisestä kauppasiideristä – ja juuri siinä piilee osa niiden viehätystä.

    – Kaikki alkaa omenasta. Tässä työssä elämme omenan armoilla. Välillä työpäivä kuluu toimistolla paperihommissa ja toisinaan kyykitään omenatarhassa omenoita poimiessa. Rakennamme luovasti erilaisia makupaletteja ja kokeilemme omenayhdistelmiä löytääksemme parhaan mahdollisen lopputuloksen, Levanto kertoo.

    Palkitsevinta on muuttaa ihmisten käsitystä siideristä

    Levannolle yksi työn palkitsevimmista hetkistä on se, kun Vaski Ciderille saapuu ihminen, joka ilmoittaa heti alkuun, ettei oikeastaan pidä siideristä. Puolen tunnin kuluttua sama ihminen saattaakin lähteä kotiin yllättyneenä ja kiinnostuneena siitä, mitä kaikkea siideri voi olla. Juuri tällaiset kohtaamiset tuntuvat Levannosta pieniltä voitoilta.

    – Meidän tavoitteenamme ei ole tehdä yhtä siideriä, joka sopisi kaikille, vaan haluamme luoda erilaisia tuotteita, joista jokainen voisi löytää oman suosikkinsa, Levanto summaa.

    Tuotteiden taustalla olevien tarinoiden kertominen onkin tärkeä osa Vaski Cideriä. Levannolle onnistuminen ei aina tarkoita edes sitä, että asiakas lähtisi paikalta kassillinen pulloja mukanaan. Jos hän lähtee ajatellen siideristä eri tavalla kuin tullessaan, jotain olennaista on jo saavutettu.

    Vaski Ciderin tuotteet ovat saaneet myös useita alan kunniamainintoja, kuten kesäkuussa voiton Suomen paras siideri -kilpailussa.

    Yrittäjyydessä kädet eivät aina riitä kaikkeen

    Siiderinteon lisäksi yrittäjyys on tuonut mukanaan aivan uudenlaisen työnkuvan. Levannon mukaan yrittäjyyden haastavimpia puolia on ehdottomasti se, ettei aika riitä kaikkeen. Ideoita syntyy enemmän kuin niitä ehtii toteuttaa, ja seuraava sesonki tai projekti saattaa jo kolkutella ovella, ennen kuin edellinen on saatu kokonaan valmiiksi.

    Vastapainoa työlle tuovat perhe ja pienet lapset, jotka pakottavat välillä irrottautumaan yrityksen pyörittämisestä. Toinen tärkeä henkireikä on musiikki. Keikoilla ja muiden musiikkiprojektien parissa ajatukset irtoavat kokonaan siideristä ja yrittäjyydestä.

    Yrittäjäksi ryhtyminen on opettanut Levannolle myös jotain, mitä hän ei aiemmin osannut odottaa: pienyrittäjien välillä vallitsee vahva yhteisöllisyys. Vaikka toimialat olisivat täysin erilaisia, kokemukset yrittäjyydestä yhdistävät. Matkan varrella uusista yrittäjätuttavuuksista on saanut paitsi vertaistukea myös yhteistöitä ja uusia tuotteita.

    Suomen rohkein yrittäjä -finaalipaikka yllätti

    Tieto ehdokkuudesta Suomen rohkein yrittäjä -kilpailussa tuli Levannolle täysin puskista. Vielä suurempi yllätys oli paikka finalistien joukossa. Levanto kertoo olleensa valinnasta otettu ja imarreltu. Erityisesti muilta yrittäjiltä tullut palaute jäi mieleen. He tunnistivat, kuinka paljon työtä Vaski Ciderin eteen oli tehty.

    Levanto arvelee, että kilpailussa ääniä toi Vaski Ciderin omannäköinen ja aito tapa tehdä asioita. Samanlaista palautetta hän kuulee asiakkailtaankin. Yritystä ei ole rakennettu valmiiseen muottiin, vaan asioita tehdään rohkeasti omalla tavalla.

    Ehkä juuri siinä piilee myös Levannon yrittäjätarinan ydin. Hän ei lähtenyt rakentamaan uraa siiderintekijänä tai yrittäjänä valmiin suunnitelman mukaan. Joskus rohkein päätös voi olla yksinkertaisesti se, että jättää tutun ja turvallisen taakseen ja lähtee katsomaan, mihin oma innostus voi johtaa.

    Tulevaisuudessa Levanto toivoo Vaski Ciderin toiminnan kasvavan, mutta suhtautuu kasvuun maltillisesti. Tärkeintä ei ole kasvaa mahdollisimman nopeasti, vaan kehittää toimintaa niin, että tekemisen mielekkyys ja siidereiden laatu säilyvät mukana myös yrityksen kasvaessa.

  • Sivutoiminen vai päätoiminen yritystoiminta? 

    Sivutoiminen vai päätoiminen yritystoiminta? 

    Yrittäjän työttömyysetuuden saaminen osa-aikaisen yrittäjyyden ajalta riippuu usein työkkärin (työvoimaviranomaisen) arviosta katsotaanko yritystoiminta päätoimiseksi vai sivutoimiseksi. 

    Palkkatyössä työaika on yleensä selkeästi määritelty työsopimuksessa. Työtunnit ja työntekovelvollisuus ovat tiedossa, ja niiden perusteella maksetaan palkkaa. Yrittäjillä tilanne on toinen. He arvioivat ja ilmoittavat itse tekemänsä työmäärän. Tämän vuoksi perinteinen työajan valvonta ei toimi samalla tavalla kuin palkkatyössä ja työvoimaviranomainen tulkitsee yritystoiminnan monesti päätoimiseksi. 

    Työ- ja elinkeinoministeriö on kuitenkin tarkastellut asiaa ja todennut, että tulkintalinjaukset vaihtelevat. Käytäntöjä on siis syytä selkeyttää ja kehittää, mikä on erittäin tervetullutta. 

    Erityisen hankalia ovat tilanteet, joissa henkilö saa aluksi esteettömän lausunnon ja työttömyyskassa alkaa maksaa päivärahaa. Myöhemmin voi kuitenkin tulla uusi, takautuva lausunto, jonka perusteella etuudet joudutaan perimään takaisin, joskus pitkältäkin ajalta. 

    Yritystoiminta katsotaan selkeästi sivutoimiseksi silloin, kun sitä on harjoitettu vähintään kuuden kuukauden ajan palkkatyön rinnalla. Tällöin palkkatyön päättyessä henkilölle voidaan maksaa soviteltua etuutta. 

    Muissa tilanteissa työmäärä arvioidaan tapauskohtaisesti. Yrittäjän työ ei kuitenkaan koostu pelkästään varsinaisesta tuottavasta työstä. Siihen kuuluu myös esimerkiksi: 

    • suunnittelua 
    • myyntiä ja markkinointia 
    • raportointia 
    • rahoituksen hakemista 
    • hallinnollisia toimistotöitä 

    Siksi ei ole yksiselitteistä, miten kaikkea tätä tulisi arvioida yrittäjyyteen käytetyn työmäärän näkökulmasta. 

    Tarvitaan selkeämmät pelisäännöt 

    Nykyisessä lainsäädännössä on jo yksi helpottava elementti: jos työtön aloittaa yritystoiminnan, sen päätoimisuutta ei tutkita ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Tavoitteena on antaa mahdollisuus kokeilla, lähtisikö yritystoiminta käyntiin. Neljä kuukautta on kuitenkin varsin lyhyt aika, ja Yrittäjäkassa pitääkin tärkeänä, että tätä jaksoa pidennettäisiin. 

    Selkeämmät pelisäännöt sivutoimisen yritystoiminnan arviointiin ovatkin tarpeen. Aiheesta käydään paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa, ja yksittäiset hankalat tapaukset voivat näyttää varsin karuilta. Tällaiset kokemukset saattavat saada monet epäröimään yrittäjäksi ryhtymistä. 

    On kuitenkin hyvä muistaa myös toinen näkökulma. Yrittäjyyteen kuuluu aina yrittäjäriski ja yrittäjä vastaa itse työstään ja menestyksestään. Siksi työttömyysturvan ei ole tarkoitus muuttua yritystueksi, jolla kompensoidaan menetettyjä tuloja. 

    Lue myös TEM:n tiedote.

    Vapaaehtoistyö työttömyyden aikana – mitä pitää tietää?

    Vapaaehtoistyö työttömyyden aikana voi monelle olla merkityksellinen tapa pysyä aktiivisena. Se tarjoaa mahdollisuuden tehdä jotakin hyödyllistä, oppia uusia taitoja ja joskus jopa löytää uusia työllistymisen polkuja, hieman samaan tapaan kuin yrittäjyys. 

    Vapaaehtoistyöhön liittyy kuitenkin tärkeä rajanveto työttömyysturvan näkökulmasta. Jos vapaaehtoistyötä tehdään tehtävässä, jossa työtä normaalisti tehdään työsuhteessa, työvoimaviranomainen voi tulkita tilanteen palkattomaksi työksi. Tällöin henkilö saattaa menettää oikeuden työttömyysetuuteen. 

    Työllistymisen ja ikädiversiteetin haasteisiin pureutunut kansanliike ja yhteiskunnallinen keskustelija Rise & Shine onkin laatinut aiheesta perusteellisen oppaan. Opas kokoaa yhteen vapaaehtoistyöhön liittyvät keskeiset periaatteet ja auttaa arvioimaan, milloin kyse on työttömyysturvalain tarkoittamasta tavanomaisesta yleishyödyllisestä vapaaehtoistyöstä. 

    Voit tutustua oppaaseen täällä.

    Kirjoittaja

    Merja Jokinen 

    Kassanjohtaja 

  • 3 yleistä harhaluuloa yrittäjän työttömyysturvasta

    3 yleistä harhaluuloa yrittäjän työttömyysturvasta

    Yrittäjien työttömyysturvaan liittyy monia väärinkäsityksiä. Yrittäjäkassan teettämän kyselytutkimuksen mukaan puolet yrittäjistä ei tiedä, että myös he voivat saada ansiosidonnaista päivärahaa. Tässä kolme yleisintä harhaluuloa – ja faktat niiden takana.

    1. ”Yrittäjä ei voi saada työttömyysturvaa”

    ”Yrittäjällä ei ole työttömyysturvaa” on myytti, joka elää sitkeässä. Totuus on, että myös yrittäjät voivat saada työttömyysturvaa. Suomessa Kela huolehtii perusturvan maksamisesta, kun taas työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana. Yrittäjien tapauksessa tämä kassa on Yrittäjäkassa.

    Moni ei myöskään tunnista itseään työttömyysturvalaissa yrittäjäksi ja saattaa siksi kuulua palkansaajakassaan, vaikka Yrittäjäkassa olisi oikea paikka vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta. Ongelma paljastuu usein vasta työttömyystilanteessa, jolloin väärä kassajäsenyys voi johtaa hylkäävään päätökseen.

    Tee helppo testi ja varmista, että kuulut oikeaan kassaan.

    2. ”Yrittäjän ansioturva on liian kallis”

    Tutkimuksessa yrittäjät arvioivat Yrittäjäkassan keskimääräisen jäsenmaksun yli kaksi kertaa todellista jäsenmaksua korkeammaksi. Yrittäjän ansioturva onkin huomattavasti edullisempaa kuin usein luullaan.

    Vuonna 2024 kassan keskimääräinen jäsenmaksu oli 26 € kuukaudessa. Tänä vuonna ansiosidonnaisen työttömyysturvan saa edullisimmillaan jo 94 eurolla vuodessa eli alle 8 eurolla kuukaudessa.

    3. ”Päivärahaa saa vain konkurssin jälkeen”

    Konkurssi ei ole suinkaan ainoa syy hakea ja saada päivärahaa Yrittäjäkassasta, vaan päivärahaa voi saada muissakin tilanteissa. Päivärahaa saadakseen yrittäjän tulee olla työtön. Yrittäjäkassa ei tee arviota yrittäjän työttömyydestä, vaan sen tekee työvoimaviranomainen.

    Se, oletko työtön, riippuu kokonaistilanteestasi ja yritysmuodostasi. Työvoimaviranomainen voi pitää sinua työttömänä, jos yritystoimintasi on kokonaan lopetettu tai yrittäjäasemasi tai työllistymisesi yrittäjänä on päättynyt.

    Täällä perehdyt tarkemmin yrittäjän työttömyyden perusteisiin.

    Kyselytutkimus tehtiin vuonna 2024 yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

  • Taantuma yrittäjien suurin huolenaihe

    Taantuma yrittäjien suurin huolenaihe

    Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.

    Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. ”Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti", kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

    Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.

    Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.

    Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan

    Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.

    Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.

    ”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia. 

    Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.

    ”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.

    ”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.” 

    Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

  • Ilmianna uhkarohkea yrittäjä 2024

    Ilmianna uhkarohkea yrittäjä 2024

    Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.

    Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

    ”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

    Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.

    ”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”

    “Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.

    Tutustu Jaajon yrittäjätarinaan paremmin täältä.

    Nyt on sinun vuorosi! Tiedätkö Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

    Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailu on käynnissä 31.5.2024 saakka, ja voittaja julkistetaan perjantaina 28.6.2024.

    Arvomme ilmiantaneiden kesken viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

  • Tuhannet yrittäjät ilman ansioturvaa 

    Tuhannet yrittäjät ilman ansioturvaa 

    Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.

    Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

    − Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinen kertoo.  

    − Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %. 

    Yrittäjäkassan rahoituspohja eroaa palkansaajakassoista

    Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. 

    − Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.  

    − Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.  

    Monet vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa

    Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.  

    − Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.  

    − Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.   

    ”Usein väärään kassaan kuuluminen käy ilmi liian myöhään."

    Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen. 

    Kassa tarjoaa tulevaisuuden turvaa

    Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla. 

    − Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.  

    Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.  

    − Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.  

  • Eduskunta hyväksyi työttömyysturvamuutokset

    Eduskunta hyväksyi työttömyysturvamuutokset

    Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.

    Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.

    Omavastuuaika pitenee tammikuun alussa

    Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa.

    Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.

    Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

    Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa

    Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.

    Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.

    Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta

    Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.

    Koonti lakimuutosten voimaantulosta

    Omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.
    Lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.
    Lapsikorotusta ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.
    Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.