Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan vuosi vuodelta.  Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta. Ehkä tunnetuin kevytyrittäjyyspalvelu Ukko.fi kertoo saavansa tuhat uutta asiakasta kuukausittain.
Kevytyrittäjistä on viime aikoina riittänyt puhetta, koska laki ei tunne kyseistä yrittäjyyden muotoa. Työttömyysturvassa kevytyrittäjien asema on kuitenkin lainsäädännöllä vahvistettu. Lähtökohtaisesti kaikki henkilöt, jotka eivät ole työ- tai virkasuhteessa, ovat yrittäjiä. Kevytyrittäjät hankkivat omat työnsä itse ja hoitavat rahaliikenteen laskutusosuuskunnan kautta, joten työ- tai virkasuhdetta ei synny.
Monet laskutusosuuskunnat perivät laskutuksessa työntekijän työttömyysvakuutusmaksuja, mutta tuore laskutuspalvelun tarjoaja Omapaja toimii toisin. Se tunnustaa että kyse on yritystoiminnasta, jolloin maksuista ei peritä työntekijöille kuuluvia maksuja. Omapaja myös kannustaa jäseniään ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen YEL:in, jotta omapajalaisille kertyy yrittäjien vakuutusturvaa. Ja mikäli YEL on vähintään 12 564 euroa vuodessa, niin silloin voidaan myös liittyä SYT-kassan jäseneksi ja kerryttää oikeutta yrittäjän ansiopäivärahaan.
Omapajan kehittämispäällikkö Heikki Karjalainen kertoo, että he haluavat olla muutakin kuin laskutuspalveluyritys, eli tarkoituksena on tukea Omapajan jäseniä kokonaisvaltaisesti pajayrittäjyysajatuksella, johon kuuluu laskutuksen lisäksi mm. vakuutusten järjestäminen. Monet kevytyrittäjiksi ryhtyneet ovat olleet aiemmin palkansaajia ja kuuluneet palkansaajien työttömyyskassaan. He näkevät työttömyysvakuutuksen tärkeänä, ja SYT-kassan jäsenyys tulee tällöin luontevana osana vakuutuspakettia.
Kevytyrittäjyys on upea työntekomuoto. Aiemmin ”oma työ” tai ”freelancerit” jäivät usein työttömyys- ja vakuutusturvan ulkopuolelle, mutta nyt yhä erilaisempi työ saadaan vakuutetuksi ja se kerryttää sosiaaliturvaa. Eivätkä muutokset kevytyrittäjyyteen jää, uskon että viiden vuoden päästä meillä on lisää erilaista etenkin digitaalisiin alustoihin perustuvaa työtä, ja sosiaaliturvaankin liittyvät vanhakantaiset rakenteet on saatu päivitettyä joustaviksi ja erilaiset, toinen toistaan mielenkiintoisemmat työntekotavat huomioiviksi.
Myös työttömyyskassojen pitää muuttua niin, että kassassa voidaan yhdistelmävakuuttaa erilaisia työntekomuotoja kun nyt rajaus menee palkansaajiin ja yrittäjiin ja vakuutus kertyy vain toisesta työstä. Meidän kaikkien tavoite on saada työttömyys- ja muu sosiaalivakuutus vastaamaan tämän ajan tarpeita.
Kannattaa muuten tutustua Omapajan palvelukonseptiin omapaja.com
 
hyvää kevättä,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

 
 

SYT-kassan hallituksen jäsenelle, sairaanhoitajayrittäjä Päivi Peltomaalle, on myönnetty Sairaanhoitajien koulutussäätiön Venny Snellmann -tunnustuspalkinto. SYT-kassa onnittelee!
Päivi palkittiin 22.3.2017 Sairaanhoitajien koulutussäätiön ja Sairaanhoitajaliiton järjestämässä perinteisessä Venny-gaalassa.
Tunnustus myönnettiin jo 17. kertaa.

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Useiden arvioiden ja barometrien mukaan Suomen talous on nousemassa aallonpohjasta. Tämä näkyy myös SYT-kassassa niin, että uusia työttömiä tulee aikaisempaa vähemmän. Kun vuonna 2015 uusia työttömyyshakemuksia saatiin 949 kappaletta, niin viime vuonna luku oli pudonnut 21 prosentilla 751:een. Kuulostaa hyvältä, mutta samaan yhteyteen on kuitenkin todettava, että ne jotka jäävät työttömäksi, pysyvät työttömänä entistä pidempää.
Koko vuoden 2016 aikana maksoimme etuuksia 1723 jäsenellemme, kuukausitasolla etuutta sai 950 jäsentä. Euromäärässä etuuksia maksoimme noin 15 miljoonaa, mikä on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Vuosi 2017 on lähtenyt liikkeelle jotakuinkin samoissa lukemissa. Jäsentemme työttömyysaste on alle 4 prosenttia, eli puolet pienempi kuin palkansaajilla.
Pohdimme jatkuvasti, miten voisimme palvella jäseniämme niin, että jäsenyys koettaisi entistä merkityksellisemmäksi. Etenkin sosiaalisessa mediassa useissa kirjoituksissa välitetään virheellistä tietoa ja toistuvat argumentit ”ei sieltä kuitenkaan koskaan mitään saa” välittävät virheellistä kuvaa koko ansioturvajärjestelmästä.
Useat toivovat, että järjestelmä tulisi vastaan siinä kohtaa, kun menee vähän huonosti tai markkinatilanne on huono, mutta lakisääteistä etuutta maksetaan vain aidossa työttömyystilanteessa, eli yritystoiminta pitää todisteellisesti lopettaa etuuden saamisen edellytyksenä. Yritystoimintaan liittyy aina riski, ja onneksi nykyinen yrittäjän työttömyysturva on hyvä perälauta, millä riskiä voi hallita.
Käynnistämme juuri jäsenkyselyä, jolla kartoitamme jäsentemme toiveita ja ajatuksia kassan suuntaan. Vaikka kassan perustehtävä on etuuksien maksaminen, niin pyrimme olemaan jäsentemme tavoitettavissa ja arjen äänitorvena, jotta yrittäjyyteen liittyviä epäkohtia saataisi parannettua myös meidän kauttamme. Mitä useampi kyselyyn vastaa, sen paremmin saamme yhteistä ääntämme kuuluviin.
Keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja