Vuoden 2019 vähimmäistyötulo 12 816 €/v – jäsenmaksu aleni

test

Finanssivalvonta hyväksyi SYT-kassan hakemuksen, ja sen myötä kassan jäsenet saavat edullisemmat jäsenmaksut tänä vuonna. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2019 on 2,1 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta, kun tänä vuonna vastaava prosentti on ollut 2,25%.

Vuoden 2019 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo, yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 12 816 €/v (1068 €/kk) jäsenmaksu on 12,28 €/kk eli 147,34 euroa vuodessa. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
 

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2019

Työtulo €/vuosi Jäsenmaksu €/kuukausi Jäsenmaksu €/vuosi Päiväraha €/arkipäivä Päiväraha €/kuukausi Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 816 12,28 147,34 40,17 863,65 167,05
15 000 16,1 193,2 43,98 945,57 248,97
18 000 21,35 256,2 49,22 1058,23 361,63
20 000 24,85 298,2 52,7 1133,05 436,45
25 000 33,6 403,2 61,42 1320,53 623,93
26 000 35,35 424,2 63,17 1358,16 661,56
30 000 42,35 508,2 70,15 1508,23 811,63
35 000 51,1 613,2 78,87 1695,71 999,11
40 000 59,85 718,2 84,62 1819,33 1122,73
45 000 68,6 823,2 88,49 1902,54 1205,94
50 000 77,35 928,2 92,37 1985,96 1289,36
60 000 94,85 1138,2 100,12 2152,58 1455,98
70 000 112,35 1 348,20 107,87 2319,21 1622,61
80 000 129,85 1 558,20 115,63 2486,05 1789,45
90 000 147,35 1 768,20 123,38 2652,67 1956,07

Ansiopäivärahan verotus 2019

test

Uudet verokortit tulevat voimaan 1.2.2019. Vuoden 2018 verokorttisi on voimassa vielä tammikuun 2019 ajan. Nollaamme verokorttisi tulokertymän vuodenvaihteessa ja tulojen laskenta alkaa uudelleen alusta.
Verottajan automaattisesti kotiin postittamaa palkkaverokorttia ei tarvitse toimittaa SYT-kassaan, koska työttömyyskassat saavat nämä samat tiedot suoraan verottajalta. Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi. Jos lähetät SYT-kassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.
Kätevimmin uuden muutosverokortin saa tilattua OmaVero-palvelusta osoitteesta www.vero.fi/verokortti. Verkkopalvelussa voit, joko tulostaa verokortin itse tai lähettää verokortin suoraan SYT-kassaan sähköisesti. Sähköiset muutosverokortin tiedot päivittyvät meille automaattisesti seuraavan yön aikana. Jos haluat, että päivärahahakemuksesi käsitellään uusien verotietojen mukaisesti, lähetä jatkohakemus meille aikaisintaan seuraavana päivänä siitä, kun olet tilannut uuden verokortin.

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva muuttuu heinäkuun alussa

test

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan tehdään parannuksia 1.7.2019 alkaen. Työttömyysturvan muutokset koskevat sellaista yrittäjän perheenjäsentä, jolla ei ole omistusta, ei äänimäärää eikä määräysvaltaa yrityksessä, mutta hän kuitenkin työskentelee perheyrityksessä ja jonka eläkevakuutus on työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen. Tällainen henkilö on 1.7.2019 lähtien palkansaaja myös, kun häneen sovelletaan työttömyysturvalakia ja hän voi liittyä tällöin palkansaajakassan jäseneksi. 
Työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto on yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työaikaan ja palkkaan sovelletaan palkansaajan työssäoloehtoa koskevia yleisiä säännöksiä, jolloin pääsääntö on, että työajan on oltava vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Työssäoloehdon tulee kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyseisessä yrityksessä. 52 viikon työssäoloehtoa ei voi kerryttää yrittäjäkassan jäsenenä. Työssäoloehtoa ja muita palkansaajia koskevaa, 26 kalenteriviikon mittaista työssäoloehtoa ei voi yhdistää.
Muutokset eivät vaikuta työttömyysturvaoikeuden syntymiseen sellaisille henkilöille, jotka omistavat pienenkin osuuden perheen yrityksestä taikka joilla on kyseisessä yrityksessä määräysvaltaa tai joiden eläkevakuutus on yrittäjän eläkelain taikka maatalousyrittäjän eläkelain mukainen.

Päivitämme lisätietoa kotisivuillemme kevään aikana, kun lakimuutoksen soveltamisesta saadaan lisää tietoa.

 

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan tehdään parannuksia 1.7.2019 alkaen.

 

Osa-aikatyön tai keikkatyön vaikutus päivärahaan muuttuu 1.4.2019 alkaen

test

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä pienimuotoinen työ vaikuttaa työttömyysetuuteen vasta, kun palkka on maksettu. Muutos on tärkeä parannus monelle osa-aika- tai keikkatyötä tekevälle, sillä se lisää tulojen säännöllisyyttä. Muutos tulee voimaan huhtikuun alussa.
Nykyään osa-aika- tai keikkatyötä tekevän työttömän saama palkka vaikuttaa työttömyysetuuteen, sillä ajanjaksolla, jona se on ansaittu. Tämä on viivästyttänyt etuuden maksua niillä henkilöillä, jotka saavat palkan ja palkkatiedot vasta viikkoja sen jälkeen, kun työ on tehty.
Päivitämme lisätietoa kotisivuillemme kevään aikana, kun lakimuutoksen soveltamisesta saadaan lisää tietoa.

Työttömän opiskelu helpottuu vuodenvaihteessa

test

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä työttömän lyhytkestoinen opiskelu helpottuu. Enintään kuusi kuukautta kestävät opinnot voi aloittaa ilman, että opintojen sivu- tai päätoimisuutta tai työttömän tarvetta opinnoille arvioidaan. Samalla aktiivimallin edellytykset muuttuvat niin, että lyhytkestoiset ja sivutoimiset opinnot kerryttävät aktiivisuutta.
Lyhytkestoiset eli enintään kuusi kuukautta kestävät opinnot voi suorittaa työttömyysetuudella, jos työtön on vähintään 25 vuotta vanha ja opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Jos kyse on aiemmin harjoitetuista opinnoista, opintojen keskeytymisestä tulee pääsääntöisesti olla kulunut vähintään vuosi.
Lyhytkestoisten opintojen aikana on yhä velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä ja osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä tarjottaessa. Opintojen perusteella ei makseta korotettua etuutta, kuten työllistymistä edistäviin palveluihin luettavien omaehtoisten opintojen ajalta.
Päätöksen siitä, voiko lyhytkestoiset opinnot aloittaa työttömyysetuudella, tekee TE-toimisto.
Jos aloitat lyhytkestoiset opinnot työttömyysetuudella, aktiivisuusedellytys kertyy opintojesi ajalta. Aktiivisuusedellytykseen luetaan vuodenvaihteesta alkaen myös sivutoimiset opinnot enintään kuuden kuukauden ajalta. Sivutoimisina pidetään sellaisia opintoja, jotka eivät estä kokoaikatyön vastaanottamista.
Tarkempia tietoja opinnoista saat TE-toimistosta.
 

Perheenjäsenestä palkansaaja

test

Nyt otetaan iso loikka lainsäädännössä, kun yrittäjän perheenjäsenestä on viimeinkin tulossa palkansaaja. Tähän asti hänet on luokiteltu työttömyysturvalaissa yrittäjäksi. Ja kyse on aina sellaisesta perheenjäsenestä, joka työllistyy puolison tai perheenjäsenen omistamassa tai osa-omistamassa yrityksessä. Tuleva lakimuutos koskee siis perheenjäseniä, jotka eivät omista yhtään tästä yrityksestä, jossa he työskentelevät.
Tämän epäkohdan puolesta on puhuttu pitkään ja hartaasti. Yrittäjyyteen liittyy aina omia erityispiirteitään, ja tämän muutoksen etenemistä on hidastanut se fakta, että omistavalla puolisolla tai muulla perheenjäsenellä on aina määräysvalta työllistämäänsä perheenjäsensä suhteen. Nyt kuitenkin tunnustetaan siis se, että nämä perheenjäsenet työllistyvät työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna työsuhteessa eivätkä yrittäjinä.
Lakiesitys on paraikaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä ja esityksen mukaan se tulisi voimaan heinäkuussa 2019. Esityksessä on muutama kohta, mitä me SYT-kassassa olemme kritisoineet. Ensinnäkin näiden omistamattomien puolisoiden työssäoloehto, eli se aika joka heidän tulee olla vakuutettuna ennen ansiopäivärahaoikeutta, on 52 kalenteriviikkoa, kun se muilla palkansaajilla on 26 kalenteriviikkoa.
Toinen oleellinen epäkohta esityksessä on se, että ne perheenjäsenet, jotka ovat nyt vakuuttaneet itsensä oikein yrittäjäkassassa, mutta eivät ehdi kerryttämään 1.7.2019 mennessä yrittäjän 15 kk työssäoloehtoa, eivät saisi hyvitystä yrittäjäkassan jäsenyysajasta palkansaajakassan työssäoloehtoon eli käytännössä tämä epäkohta koskee niitä ei omistavia perheenjäseniä, jotka ovat liittyneet 1.4.2018 jälkeen yrittäjäkassan jäseneksi.
Tämä on aika poikkeuksellista siihen nähden, miten lakimuutoksia on tähän asti tehty. Yleensä aina on pyritty kaikin keinoin kampittamaan mahdolliset väliinputoamistilanteet ja varmistamaan, että oikein vakuutetut saavat hyötyä jäsenyydestä. Tästä olemme kirjelmöineet isoilla kirjaimilla sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustajille, ja pidän peukkuja viimeisen asti pystyssä, että tämä epäkohta korjaantuisi lopullisessa lakimuutoksessa.
SYT-kassassa on jäsenenä noin 600 ei omistavaa perheenjäsentä.  Yrittäjän ei-omistavien perheenjäsenten tulisi siis siirtyä palkansaajakassaan heinäkuun alussa, jotta heidän työskentelynsä perheyrityksessä kerryttää edelleen työttömyysvakuutusta.  SYT-kassassa kerrytetty päivärahaoikeus säilyy palkansaajakassassa kunnes palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt.
 
Joulukuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
 

Hyviä uutisia yrittäjille —SYT-kassan jäsenmaksu alenee jälleen ensi vuonna

test

Monissa foorumeissa liikkuu edelleen väärää tai vanhentunutta tietoa yrittäjien työttömyysturvasta. Moni on sitä mieltä, että yrittäjä ei saa kuitenkaan mistään mitään korvauksia, mutta me olemme viime vuonnakin maksaneet ansiosidonnaista päivärahaa 1662 kassan jäsenelle yhteensä lähes 13 miljoonaa euroa. Tänä vuonna päivärahaa on maksettu kuukausittain keskimäärin 700 kassan jäsenelle.

Yrittäjät pääsevät ensi vuonna pienemmällä työttömyyskassan maksulla, sillä Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa SYT-kassa alentaa jäsenmaksuaan. Alimmillaan SYT:n jäsenmaksu on ensi vuoden alussa 12,28 euroa kuukaudessa.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi sekä kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi. Päivärahansaajien määrä on laskenut noin 20 % viime vuoteen verrattuna.
-Verovähennyskelpoinen jäsenmaksumme laskee nyt toista vuotta perättäin. Toiveemme on aina ollut se, että ainakaan jäsenmaksun taso ei olisi yrittäjälle syy olla liittymättä SYT-kassaan. Neljä vuotta sitten jäsenmaksumme oli vielä matalampi, mutta sitten työttömyysetuuksien maksu nousi 30 prosenttia parina vuotena peräkkäin, jolloin jäsenmaksua jouduttiin nostamaan aika rajusti, sanoo Jokinen
Yrittäjien työttömyys on kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin. SYT-kassan jäsenten työttömyysaste on tällä hetkellä hieman alle 3 %. Mikä osoittaa Jokisen mukaan selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan.
– Parhaimmillaan yrittäjän ei tarvitse koskaan miettiä yritystoiminnan loppumista. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei epäonnistumaan. Yrittäjyyshenki, se että mennään läpi harmaan kiven ja menestytään, on ehdottomasti hyvä asia. Nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa liiketoiminta voi kuitenkin päättyä kuitenkin myös itsestä johtumattomista syistä. Kassan jäsenyys on hyvä ja edullinen tapa hallita yrittäjyyden riskejä, Jokinen toteaa ja jatkaa.
– Monissa foorumeissa liikkuu edelleen väärää tai vanhentunutta tietoa yrittäjien työttömyysturvasta. Moni on sitä mieltä, että yrittäjä ei saa kuitenkaan mistään mitään korvauksia, mutta me olemme viime vuonnakin maksaneet ansiosidonnaista päivärahaa 1662 kassan jäsenelle yhteensä lähes 13 miljoonaa euroa. Tänä vuonna päivärahaa on maksettu kuukausittain keskimäärin 700 kassan jäsenelle.
Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä ja voi liittyä SYT-kassaan, jos YEL-vakuutuksen työtulo on ensi vuonna vähintään 12 816 euroa vuodessa. SYT-kassa maksaa ansiopäivärahaa työttömäksi jäävälle yrittäjälle. Päivärahan suuruus riippuu SYT-kassan vakuutustasosta, jonka yrittäjä valitsee itselleen. Taso on sidottu YEL-vakuutuksen työtuloon. Yrittäjät, jotka eivät kuulu kassaan, voivat saada työttömyysajalta Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea (32,40 e/päivä v. 2019). Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.
SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta
 

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2019

Työtulo €/vuosi Jäsenmaksu €/kuukausi Jäsenmaksu €/vuosi Päiväraha €/arkipäivä Päiväraha €/kuukausi Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 816 12,28 147,34 40,17 863,65 167,05
15 000 16,1 193,2 43,98 945,57 248,97
18 000 21,35 256,2 49,22 1058,23 361,63
20 000 24,85 298,2 52,7 1133,05 436,45
25 000 33,6 403,2 61,42 1320,53 623,93
26 000 35,35 424,2 63,17 1358,16 661,56
30 000 42,35 508,2 70,15 1508,23 811,63
35 000 51,1 613,2 78,87 1695,71 999,11
40 000 59,85 718,2 84,62 1819,33 1122,73
45 000 68,6 823,2 88,49 1902,54 1205,94
50 000 77,35 928,2 92,37 1985,96 1289,36
60 000 94,85 1138,2 100,12 2152,58 1455,98
70 000 112,35 1 348,20 107,87 2319,21 1622,61
80 000 129,85 1 558,20 115,63 2486,05 1789,45
90 000 147,35 1 768,20 123,38 2652,67 1956,07

Peipon elämää

test
Laura Peippo sai kunniamaininnan SYT:n järjestämässä Suomen uhkarohkein yrittäjä 2018-kilpailussa. Peippo sai kilpailussa eniten ehdotuksia. Laura Peippo on yksi Suomen seuratuimmista liikun-tabloggaajista. Hän on myös valmentaja, puhuja, personal trainer ja Levi Wellness Clubin omistaja. Laura Peipon elämää voi seurata Instagramissa nimellä ptpeippo

Laura Peippo elää unelmaansa – hän saa työkseen edistää ihmisten hyvinvointia ja vieläpä yrittäjänä. Näin ei ollut vielä kuusi vuotta sitten, jolloin hän paloi loppuun ravintola-alan palkkatyössä, johon hänellä ei ollut enää paloa.
Loppuun palaminen oli Peipolle heräämisen paikka. Hän päätti, ettei enää koskaan tekisi töitä, joita ei tee intohimosta. Hän nousi jaloilleen, kun hän löysi oman juttunsa liikunnan kautta. Hän pääsi sisukkuutensa ja yrittäjämäisen asenteensa ansiosta töihin pari vuotta aikaisemmin perustettuun Levi Wellness Clubiin, vaikkakaan hänellä ei ollut vielä tuolloin liikunta-alan koulutusta saatikka työkokemusta.
Toissa vuoden elokuussa Laura Peippo teki rohkean päätöksen ja osti, pari vuotta tappiota tehneen, Levi Wellness Clubin itselleen ja ryhtyi yrittäjäksi.
-Minua ei pelottanut ryhtyä yrittäjäksi, vaikkakin tiesin, kuinka riskaabelia kuntosalin pyörittäminen Lapissa on. Minun mummoni ja molemmat vanhempani ovat yrittäjiä. Olen jo lapsesta asti joutunut tekemään kovasti työtä jotain saadakseni. Vaikka teen paljon töitä ja yrittäminen on joskus hyvinkin stressaavaa, minulla ei ole koskaan sellainen olo, että on pakko mennä töihin, Peippo sanoo.
Yrittäjyyden perusarvot rohkeus, luotettavuus ja uusiutumiskyky
Peippo tykkää haastaa itseään myös työelämässä, ja yrittäjänä hän hakee kaiken aikaa uusia tavoitteita, joita kohti pyrkiä. Hän on myös määrätietoisesti laajentanut yritystään, alle tuhannen asukkaan kylässä, kahden kuntosalin ja joogasalin ketjuksi, joka toimii ympärivuotisesti. Hän on lisäksi luonut vuosittain satoja ihmisiä liikuttavan Arctic Challenge-estejuoksukisan ja This is The Real Shit -hyvinvointitapahtuman.
– Suomessa yrittäjät usein manaa sitä, että vitsi et on vaikeata olla yrittäjä. Mutta minulle ei ole tullut vielä kertaakaan semmoista fiilistä. Kaikki lähtee itsestä ja siitä, miten suhtautuu elämään kokonaisuutena. Pitää uskaltaa tehdä ja kokeilla uusia asioita ja juttuja, muuten ei mitään tapahdu. Sadasta kokeilusta ehkä yksi onnistuu. Koko ajan pitää keksiä jotain uutta, että saan lunastettua asiakkaiden odotukset ja pidettyä heidät jatkossakin asiakkaina. Heitä varten minä tätä juttua teen. He mahdollistavat sen, että saan elää unelmaani, Peippo kiteyttää.
Levistä liikunnan ja hyvinvoinnin Graceland
Peipon visio on, että Levi on tulevaisuudessa Suomen mielenkiintoisin ja paras hyvinvointi- ja liikuntakeskus, ympärivuotinen hyvinvoinnin ja liikunnan Graceland, jonne tullaan ympäri maailmaa nauttimaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, turvallisuudesta, puhtaasta luonnosta ja kiireettömyydestä.
– Täällä Levillä on tiivis yhteisö ja aina saa apua. Porukka innostuu helposti ja lähtee mukaan mitä hulluimpiin tempauksiin. Täällä on turvallista elää ja yrittää. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja kehittävät omalta osaltaan Lapin brändiä. Kukaan ei ole kateellinen toisilleen, toisen menestyminen ei ole itseltä pois.
Nykyisin Peippo arvostaa yli kaiken riittävää unta, terveellistä ravintoa ja monipuolista liikkumista omaa kehoa kuunnellen. Vasta sitten tulee työ ja kaikki muu. Hänen mukaansa elämä on paljon siistimpää, kun voi hyvin. Ja silloin kun voi hyvin, on yrittäminenkin helpompaa.
-Hyvinvointi on kokonaisvaltainen olotila, fyysinen ja henkinen puoli ovat yhtä. Jos ei pidä huolta itsestään, ennen pitkää energia loppuu ja kunto hiipuu. Fyysinen huono olo saa aikaan saamattomuuden tunteen, mistä seuraa itsensä syyllistäminen ja lopulta asioiden selittelyä. Tahto muutokseen on rakennettava, ja se onnistuu miettimällä ensin, mikä on elämässä itselle tärkeää. Kun tämän oivaltaa, kannattaa aloittaa niin pienestä ja helposta teosta, ettei se muodostu kynnykseksi. Onnen avaimet ovat jokaisella omissa käsissä.
Yrittäjä Laura Peippo sai kunniamaininnan SYT:n järjestämässä Suomen uhkarohkein yrittäjä 2018-kilpailussa. Peippo sai kilpailussa eniten ehdotuksia.  Laura Peippo on yksi Suomen seuratuimmista liikuntabloggaajista. Hän on myös valmentaja, puhuja, personal trainer ja Levi Wellness Clubin omistaja. Vuonna 2017 hän voitti Ilmarisen järjestämän Suomen iloisin yrittäjä-kilpailun. Laura Peipon elämää voi seurata Instagramissa nimellä ptpeippo.
 
 

Muutosvauhti kiihtyy kiihtymistään, 14 yrittäjää liittyy päivittäin SYT-kassan jäseneksi

test

Suomen talous kasvaa tänä vuonna Suomen Pankin arvion mukaan 2,9 %. Kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on edelleen vahvaa vaikkakin laskusuuntaista. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 37 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 % uskoo niiden heikkenevän.
Eri arvioiden mukaan talouden suhdannehuippu on nyt kuitenkin saavutettu. Se on myös huomattu SYT-kassassa, sillä yli 4 000 yrittäjää on liittynyt tämän vuoden aikana SYT:n jäseneksi.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttaa yleisen taloustilanteen ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksen lisäksi myös teknologian kehittymisen nopeus, joka on tällä hetkellä niin nopeaa, että organisaatioiden on vaikea pysyä perässä.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yrittäjän kannattaa miettiä tulevaisuutta silloin kun menee hyvin.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, tekoälyn kehittymisen, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa. Miten pk-yritykset pärjäävät tulevaisuuden kilpailussa, jos ja kun esimerkiksi verkkokauppajätti Amazon tulee Suomen markkinoille, pohtii Jokinen.
Yrittäjien sosiaaliturvan taso huolestuttavan alhainen
Yrittäjän sosiaaliturva on puhuttanut viime päivinä eri kanavissa. Yrittäjän YEL- järjestelmä on saanut paljon pyyhkeitä, koska se koetaan kalliiksi saatavaan hyötyyn nähden. Alivakuuttaminen on trendi, jolla on kuitenkin kauaskantoiset seuraukset.
Suuri osa yrittäjistä luulee, että YEL vaikuttaa ainoastaan vanhuuseläkkeen määrään. YEL-työtulo vaikuttaa kuitenkin suoraan ja laajasti yrittäjän koko sosiaaliturvaan. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
SYT:n hallituksen puheenjohtaja, erikoiskaupan yrittäjä Susan Äijälä on huolissaan yrittäjien sosiaaliturvan alhaisesta tasosta.
-Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan, sanoo Äijälä
Äijälän mukaan yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL- eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
-Sosiaaliturvan hoitaminen on oman selustan turvaamista. Muutoksessa kannattaa välillä pysähtyä miettimään yrittäjyyden riskejä. Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta tulevaisuuteen voi aina varautua. Olemmehan kuitenkin vasta muutoksen alussa, sanoo Äijälä.
 

Muutoksessa kannattaa välillä pysähtyä miettimään yrittäjyyden riskejä. Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta tulevaisuuteen voi aina varautua. Olemmehan kuitenkin vasta muutoksen alussa

Tuudittaudummeko talouden nousuun?

test

Talous nousee ja työttömyys laskee kohinalla. Ihan mahtavaa monen kitukasvuisen vuoden jälkeen. Työttömyys on meillä edelleen kasvuun ja kysyntään nähden korkealla tasolla, mihin vastaus on systemaattisesti kohtaanto-ongelma. Samaan aikaan väki vanhenee ja nuorten määrä vähenee, yhä useampi meistä pohtii miten eläkkeet ikinä tulevat riittämään kohtuulliseen toimeentuloon vanhemmiten.  Rakenteellisia muutoksia on vaadittu ja ongelmiin on vastattu esimerkiksi nipistämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mikä on johtanut toimeentuloturva- ja asumistukimenojen kasvuun.
Missä sitten maa makaa, meneekö meillä hyvin vai ei?  Kasvun vaiheessa meillä suomalaisilla on tapana tuudittautua hyvään oloon ja ehkä vähän jopa kieltäytyä kurkkaamasta, mitä nurkan takana odottaa.
Talousviisaiden mukaan nurkan takana ei näytä hyvältä, kriisikestävyytemme on heikko. Koko maailma on velkaisempi kuin koskaan, ja matalien korkojen aikana velkaa on otettu hulvattomasti. Edelleenkin toistellaan, että matalat korot jatkuvat vähintään seuraavaan vuoteen jne. Velkavuoresta selviäminen huolettaa toisia, toisia taas ei.
Mikäli USA:n ja Kiinan välinen kauppasota toteutuu oikein kunnolla, vaikutuksen ovat vakavat koko maailman taloudelle. USA on edelleen maailman veturi, toivomme me sitä tai emme. Suomi on vientivetoinen maa, ja kauppasodan vaikutukset iskevät meihin kuin tikari.  Jos siinä kohtaa ratkaisu talousongelmiin olisi elvytys, niin velkaantuminen syvenisi entisestään. Nyt elämme talouden noususuhdanteessa, mutta edelleen velkaannumme lisää, eli eikö meillä ole huolta huomisesta, kuka ne velkamme oikein maksaa? Talouden nousu on nyt syklin loppuvaiheessa, ja vaikka edelleen työllisyys paranee, niin esimerkiksi rakennusalalla käynnistyvät hankkeet ovat jo vähenemässä.
Nyt on myös havaittu, että talousennusteita on tarkisteltu ja kymmenyksiä vedetty alaspäin. Meillä SYT-kassassa on tietysti huoli omasta jäsenkunnastamme. Jäsenemme ovat yksin- tai pienyrittäjiä, useat työllistyvät alihankintaketjuissa, ja heillä on ehkä vain muutama toimeksiantaja. Vaikutukset osuvat nopeasti ja vakavasti, jos harvasta tilaajasta edes yksi jättää tilaamatta tuotteita tai palveluita.
Maksamme selvästi vähemmän päivärahaa tänä vuonna kuin viime vuonna vastaavalla ajalla. Kuitenkin alkavien työttömyyksien määrät eivät ole vähentyneet. Työttömyysjaksot ovat lyhentyneet, ja monet työttömät ovat saaneet töitä. Hyvä niin, mutta se mietityttää, että yhtä moni yrittäjä kuin aiemminkin on lopettanut yritystoimintansa, eli eikö tuotteilla tai palveluilla ole kysyntää, ja jos ei ole niin miksi ei ole.
Eniten tässä kohtaa toivomme ”maailmanrauhaa”, eli USA:n ja Kiinan tullinokittelun hiipumista. Sillä keinoin hyvää talouskehitystä pidettäisi yllä ja talouden laskukautta saataisi loivennettua.
Täytyy vielä muistuttaa, että SYT-kassaan kannattaa liittyä, silloin kun kaikki on vielä hyvin, sillä yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
Syysterveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT