Osa työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista jatkuu 31.3.2021 saakka

test

Työttömyysturvaan on tehty useita muutoksia vuoden 2020 aikana. Osa muutoksista jatkuu maaliskuun loppuun saakka.

Lakimuutoksen myötä 500 euron (465 euroa neljän kalenteriviikon jaksoilla) sovitellun päivärahan suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.3.2021. Liikkuvuusavustusta voi  puolestaan saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.3.2021.

Myös osa lomautettuja ja yrittäjiä koskevista poikkeuksista sai jatkoa. Väliaikaisen muutoksen myötä lomautettujen opintojen pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita 16.3.2020-31.12.2021. 

Yrittäjät voivat puolestaan saada Kelasta työmarkkinatukea 31.3.2021 asti silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi.

Useat väliaikaiset lait päättyvät 31.12.2020. Tämä tarkoittaa, että 1.1.2021 alkaen:

  • omavastuuajalta ei makseta päivärahaa, ellei omavastuuaika ole alkanut viimeistään 31.12.2020. Omavastuuaika on 5 arkipäivää 1.1.2021 alkaen
  • ansiopäivärahan 300–500 päivän enimmäismaksuaika alkaa kulua
  • lomautetun yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuus tutkitaan TE-toimistossa

Tällä hetkellä voimassa olevista työttömyysturvan väliaikaista muutoksista löytyy tietoa esim. täältä:https://yrittajakassa.fi/tyottomyysturvan-valiaikaiset-lakimuutokset/

Vuoden 2021 vähimmäistyötulo 13 247 €/v – jäsenmaksu nousee hieman

test

Finanssivalvonta on vahvistanut Yrittäjäkassan jäsenmaksuesityksen vuodelle 2021, jonka mukaisesti jäsenmaksu nousee. Jäsenmaksu on ensi vuonna 2,3 % (2,1 % 2020) 5 800 euron ylittävältä osuudelta.

Vuoden 2021 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 13 247 €/v (1103,92 €/kk) jäsenmaksu on 14,27 €/kk eli 171,28 euroa vuodessa.

Jäsenmaksulaskujen postitus

Vuoden 2021 jäsenmaksulaskut postitetaan porrastetusti joulu-helmikuun aikana. eLaskut lähetetään joulu-tammikuun aikana.

Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi.  Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Yrittäjäkassan jäsenmaksut suhteessa palkansaajakassaan

Yrittäjäkassan tasoitusrahaston pitää olla merkittävästi korkeampi kuin palkansaajakassalla. Yrittäjäkassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa on oltava Finanssivalvonnan vahvistama vähimmäismäärä (250 %), mikä tarkoittaa, että Yrittäjäkassa selviytyy hallintokuluistaan sekä omalla vastuullaan olevista etuusmenoistaan kahden ja puolen vuoden ajan ilman jäsenmaksutuloa. Palkansaajakassalla tasoitusrahaston pitää olla vähintään 100 %.

Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (33,78 euroa v. 2021) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä Työllisyysrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas Yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia.

Erilaisen rahoituspohjan vuoksi yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun.

Esimerkkejä vuoden 2021 työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta

Yrittäjäkassan maksama ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2021 on 33,78 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 209,10 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Ansiopäiväraha on veronalaista ansiotuloa.

Ansiopäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,30 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,78 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,03€. 

TyötuloJäsenmaksuJäsenmaksuPäivärahaPäivärahaAnsiopäiväraha vs. Kelan peruspäiväraha
€/vuosi€/kk€/vuosi€/päivä€/kk€/kk
1324714,27171,2841,68896,21169,94
1400015,72188,6043,00924,45198,18
1500017,63211,6044,74961,95235,68
1600019,55234,6046,49999,45273,18
1700021,47257,6048,231036,95310,68
1800023,38280,6049,971074,45348,18
1900025,30303,6051,721111,95385,68
2000027,22326,6053,461149,45423,18
2100029,13349,6055,211186,95460,68
2200031,05372,6056,951224,45498,18
2300032,97395,6058,701261,95535,68
2400034,88418,6060,441299,45573,18
2500036,80441,6062,181336,95610,68
2600038,72464,6063,931374,45648,18
2700040,63487,6065,671411,95685,68
2800042,55510,6067,421449,45723,18
2900044,47533,6069,161486,95760,68
3000046,38556,6070,901524,45798,18
3250051,18614,1075,271618,20891,93
3500055,97671,6079,631711,95985,68
4000065,55786,6086,901868,391142,12
4500075,13901,6090,781951,721225,45
5000084,721016,6094,652035,061308,79
5500094,301131,6098,532118,391392,12
60000103,881246,60102,412201,721475,45
65000113,471361,60106,282285,061558,79
70000123,051476,60110,162368,391642,12
75000132,631591,60114,032451,721725,45
80000142,221706,60117,912535,061808,79
85000151,801821,60121,792618,391892,12

Hallitus esittää:Väliaikaiset laajennukset lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen jatkuvat

test

Hallitus esittää, että lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen sekä TE-toimistojen toimintaan liittyviä lakimuutoksia jatketaan osittain. Väliaikaisten muutosten tavoitteena on turvata lomautettujen ja yrittäjien toimeentuloa sekä helpottaa työttömyysturva-asioiden käsittelyä koronaviruspandemian pitkittyessä.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 19.11.2020. Aiemmin tehdyt väliaikaiset lakimuutokset ovat tällä hetkellä voimassa vuoden 2020 loppuun, ja nyt jatkettaisiin osaa niistä. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen.

Opiskelu ei vaikuta lomautetun työttömyysturvaan

Lomautetut ovat voineet väliaikaisesti opiskella päätoimisesti ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Hallitus esittää, että lakimuutoksen voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 asti. Muutos koskee lomautettuja, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.

Muutos helpottaa työn ohella opiskelevan lomautetun työttömyysetuuden hakemista ja saamista lomautusajalta, kun TE-toimisto ei arvioi opintojen sivu- tai päätoimisuutta.

Yrittäjä voi saada työmarkkinatukea maaliskuun loppuun asti

Yrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia. Hallitus esittää, että säännöksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Kela on maksanut työmarkkinatukea yhteensä noin 42 500 yrittäjälle huhti-syyskuussa 2020.

TE-toimistojen tehtävien hoitamiseen joustoa ruuhkien välttämiseksi

TE-toimistot ovat voineet koronaviruspandemian takia järjestää työnhakijan määräaikaishaastatteluja tavanomaista joustavammin. Haastatteluja on järjestetty työnhaun alkaessa vain niille työnhakijoille, joiden kohdalla ne ovat erityisen tarpeellisia. Hallitus esittää, että muutoksen voimassaoloa jatketaan 31.1.2021 asti.

Lisäksi 31.1.2021 asti jatketaan säännöstä, jonka mukaan työtön työnhakija ei menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnin takia.

Lisätietoa: https://tem.fi

Hallitus esittää: Työttömyysturvan suojaosa 500 euroa maaliskuun loppuun asti

test

Hallitus on antanut eduskunnan käsiteltäväksi lakimuutoksen, jolla työttömyysturvan suojaosaa sekä liikkuvuusavustusta koskevia väliaikaisia lakimuutoksia jatkettaisiin maaliskuun loppuun asti. Muutoksen myötä suojaosa osa-aika- tai keikkatyön ajalle olisi 500 euroa 31.3.2021 asti.

Tällä hetkellä suojaosan korotus on säädetty päättymään vuoden loppuun mennessä.

Lakimuutosehdotuksen mukaan 500 euron (465 euroa neljän kalenteriviikon jaksoilla) suojaosa olisi voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.3.2021. Suojaosa olisi siis 300 euroa 1.4.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Liikkuvuusavustusta voisi saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.3.2021.  Jos työsuhde alkaa 1.4.2021, työmatkaedellytys olisi jälleen 3 tuntia.

Työttömyysturvaan on tehty useita muutoksia vuoden 2020 aikana. Tällä hetkellä voimassa olevista työttömyysturvan väliaikaista muutoksista löytyy tietoa esim. täältä:https://yrittajakassa.fi/tyottomyysturvan-valiaikaiset-lakimuutokset/. Taulukko päivitetään uusiempien lakimuutosten myötä, kun lakimuutos on hyväksytty eduskunnassa.

Ehdotettu väliaikaisten lakien jatko koskee vain osaa väliaikaista lakimuutoksta. Useat väliaikaiset lait päättyvät näillä näkymin 31.12.2020. Tämä tarkoittaa, että 1.1.2021 alkaen:

  • omavastuuajalta ei makseta päivärahaa, ellei omavastuuaika ole alkanut viimeistään 31.12.2020
  • ansiopäivärahan maksaminen edellyttää palkansaajilla 6 kuukauden työ- ja jäsenyysaikaa (3 kuukauden sijaan), ellei ansiopäivärahan maksaminen ole alkanut viimeistään 31.12.2020
  • ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika alkaa kulua
  • lomautetun yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuus tutkitaan TE-toimistossa
  • työllistymissuunnitelman laatimatta jättämisestä ja työllistymistä tukevan palvelun keskeyttämisestä seuraa pääsääntöisesti työttömyysturvan menetys
  • lyhytkestoisten opintojen pidentymisestä yli 6 kuukauden määräajan seuraa pääsääntöisesti työttömyysturvan menetys, jos opinnot todetaan päätoimisiksi
  • omaehtoisiin opintoihin ei voi saada lisäaikaa ja opintojen etenemistä seurataan normaalisti.

Yrittäjä – jaksa vielä!

test

Ikävä koronakriisi piinaa ja pitkittyy edelleen samalla kun rajoitustoimia lisätään. Koronatilanteen uudelleen kiihtymisen seurauksena yrittäjät ovat entistäkin kuormittuneempia. Yritystoiminnan taloudellisen tilanteen lisäksi monet ovat huolissaan omasta ja lähimmäisten terveydestä. Samalla väsymys ja turhautuminen jatkuvasti vaihtuviin ja tiukentuviin rajoituskäytäntöihin nostavat päätään.

Samaan aikaan koronarokotteita kehitetään ja tutkitaan huikealla vauhdilla. Alustavat tiedot rokotteista ja niiden tehosta vaikuttavat lupaavilta. Nyt jännitämme miten yrittäjät ja yritykset pärjäävät pandemia-ajan yli.

Yrittäjien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi säädettiin keväällä pikaisesti laki väliaikaisesta työttömyysturvaoikeudesta. Lain säätämisen ansiosta yrittäjien on ollut mahdollista saada Kelan maksamaa väliaikaista työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista. Lain voimassaoloaikaa ollaan nyt pidentämässä maaliskuun loppuun saakka. Uskon että tällä on keskeinen merkitys monelle yrityksellä ja sen avulla yritystoiminnan jatkuminen saataisi turvattua kesään asti. Kun kesään päästään, niin kaikkien arvioiden mukaan tilanne alkaisi kääntyä parempaan suuntaan, joten nyt tarvitaan aimo annos tsemppihenkeä ja jaksamista vielä puolisen vuotta.

Kassan jäsenten työttömyys on kasvanut kohtuullisesti. Selvästi havaittavissa on se, että jäsenten työttömyysjaksot ovat pidentyneet pandemia-aikana. Odotamme etuusmaksatuksen kasvavan myös ensi vuonna. Tästä johtuen Yrittäjäkassan jäsenmaksua nostetaan hiukan ensi vuodelle. Nyt jäsenmaksu on 2,1 % vakuutustason 5800 euroa ylittävältä osalta. Ensi vuonna se on 2,3 %. Tavoitteemme pidemmällä aikavälillä on, että jäsenmaksu palautuisi 2 %:iin tai jopa sen alle.

Tsemppiä tähän vaikeaan tilanteeseen,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Yrittäjäkassa

Yrittäjien epävarmuus tulevasta jatkuu – 33 % yrittäjistä arvioi tarvitsevansa lisää julkista tukea

test

Toteutimme keväällä 2020 Yrittäjän Työttömyyskassan jäsenille suunnatun koronapandemiaan liittyvän kyselyn, jonka paljon puhuvat tulokset kertoivat yrittäjien taloudellisesta ahdingosta ja tulevaisuuden näkymien epävarmuudesta. Huhtikuussa tehtyyn kyselyyn vastanneista lähes 4000:sta Yrittäjäkassan jäsenestä 39 % aikoi hakea Kelan väliaikaista työmarkkinatukea. Kaiken kaikkiaan lähes kolme neljästä vastanneesta jäsenestä oli kohdannut merkittäviä ongelmia toiminnassaan koronakriisin aikana.

Ensimmäisen korona-aallon selättämisen jälkeen tilanne ehti jo näyttää paremmalta, mutta pelätty taudin toinen aalto on jälleen heikentänyt yrittäjien arvioita tulevaisuudesta. Yrittäjäkassan syksyllä toistamiseen toteuttama jäsenkysely paljastaa, että ilman tukia helpotusta toisen korona-aallon aiheuttamaan ahdinkoon ei ole luvassa. Kyselyyn vastasi tällä kertaa lähes 4200 jäsentä ja se toteutettiin verkossa aikavälillä 5.-9.10.2020.

Tuet ovat auttaneet yrittäjiä pysymään pinnalla

Yrittäjien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi säädettiin keväällä pikaisesti laki väliaikaisesta työttömyysturvaoikeudesta. Lain säätämisen ansiosta yrittäjien on ollut mahdollista saada Kelan maksamaa väliaikaista työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista. Lain voimassaolo päättyy kuitenkin tämän hetken tietojen mukaan vuoden 2020 lopussa.

Syksyn kyselyssämme yli kolmasosa vastaajista oli hakenut Kelan väliaikaista työmarkkinatukea. Lisäksi 60 % vastaajista oli hakenut julkista tukea. Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kyselyn tulokset antavat osviittaa siitä, että yrittäjille myönnetyt tuet ovat tuottaneet tulosta.

– Tukien saaminen auttoi yrittäjiä ennakoimaan tulevaisuuden näkymiä ja pääsemään kertaalleen vaikean jakson yli. Kevään kyselyyn verraten lähes yhtä suuri joukko vastaajia arvioi vielä lokakuussa jatkavansa yritystoimintaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Myös koronakriisin aiheuttamien haasteiden määrä oli vähentynyt: huhtikuussa 40 % vastaajista kertoi koronan aiheuttaneen yritykselle erittäin paljon ongelmia, mutta lokakuussa sama luku oli laskenut 25 %:iin, kertoo Jokinen.

Uudelleen kiihtyvä koronapandemia lisää turvattomuuden tunnetta

Vaikka suurin osa yrittäjistä onnistuikin taistelemaan läpi ensimmäisen korona-aallon, tautitilanteen uudelleen heikentyminen on palauttanut monet takaisin ahdinkoon.

– Koronatilanteen uudelleen kiihtymisen seurauksena yrittäjät ovat entistäkin kuormittuneempia. Yritystoiminnan taloudellisen tilanteen lisäksi monet ovat huolissaan omasta ja lähimmäisten terveydestä. Samalla väsymys ja turhautuminen jatkuvasti vaihtuviin ja tiukentuviin rajoituskäytäntöihin nostavat päätään, kertoo Jokinen.

Jokinen arvioi, että määräaikaiselle työttömyysturvalainsäädännön muutokselle olisi todennäköisesti tarvetta myös jatkossa, jos koronatilanne jatkaa toisen aallon seurauksena pahenemistaan.

– Suomen Yrittäjät ovat esittäneet ehdotuksensa yrittäjien väliaikaisen työmarkkinatuen voimassaoloajan pidentämisestä kesäkuun 2021 loppuun asti. Järjestön mukaan konkurssien välttämiseksi olisi tärkeää lisätä yrittäjien mahdollisuuksia parantaa toimintaympäristön ennustettavuutta kriisiajan yli. Olemme Yrittäjäkassassa samalla linjalla sen suhteen, että nykyisen väliaikaisen työmarkkinatuen päättyminen vuoden lopussa riskeeraa monen yrityksen jatkamismahdollisuudet ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa konkurssiaallon. Kyselymme osoittaa, että myös suoran julkisen tuen tarve on lähitulevaisuudessa suuri: jopa kolmasosa vastaajista arvioi tarvitsevansa lisää julkista tukea lähitulevaisuudessa, Jokinen mainitsee.

Tunnelin päässä myös valoa – osa yrittäjistä on selvinnyt kriisiajasta kokonaan ilman vaikeuksia

Kaikki yrittäjät eivät ole kärsineet kriisiajasta yhtä paljon kuin toiset. Osa yrittäjistä nimittäin kertoo, ettei koronapandemialla ole ollut mitään vaikutusta liiketoimintaan – kaikki pyörii normaalisti ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

– Myös Yrittäjäkassan käsittelytilanne on tällä hetkellä rauhallinen. On kuitenkin huomioitava, että yrittäjien työttömyys tulee palkansaajiin verrattuna jälkijunassa. Hakemusmäärien nousemisen riski on olemassa niin pitkään, kun koronakriisi jyllää ja vielä sen jälkeenkin. Olemme kuitenkin varautuneet kassassa nouseviin hakemusmääriin ja teemme jatkossakin kaikkemme, jotta pystymme palvelemaan jäseniämme mahdollisimman hyvin, kertoo Jokinen.  

Lisätietoja:

Yrittäjäkassa varmistaa jäsentietojen salauksen

test

Tietomurtokeskustelu osoittaa tietojärjestelmien haavoittuvuuden ja salaamisen kriittisen tärkeän merkityksen. Myös me työttömyyskassassa ylläpidämme rekisteriä, jossa on jäsentemme salassa pidettäviä henkilötietoja. Pelkästään työttömyyskassan jäsenyys on jo sinällään salassa pidettävää tietoa.

Jäsentemme yksityisyys on kaikessa toiminnassamme keskeisen tärkeä asia, noudatamme viranomaistehtävää hoitavana tahona esim. EU-tietosuoja-asetusta, Suomen tietosuojalain edellyttämää hyvää tietojen käsittelytapaa ja tietojen suojaamista koskevia säännöksiä ja pidämme huolen, että käsittelemme jäsentemme henkilötietoja aina turvallisella tavalla. Edellytämme myös, että palveluntarjoajamme ovat sitoutuneet ja sertifioineen tietojärjestelmät tietoturvallisiksi.

Työttömyyskassa tarvitsee jäsenten henkilötietoja ja työttömyyteen liittyviä tietoja, jotta etuuksia voidaan maksaa lakien ja määräysten mukaan, eli tietoja on kerättävä. Varmistamme kaikin keinoin, että toimintamme on varmistettua joka osa-alueella. Kassan palvelut tuotetaan ja kehitetään Suomessa, ylläpito tapahtuu Suomessa ja Pohjoismaissa. Tietoturvallisuutta kehitetään koko ajan ja se on Yrittäjäkassassa jatkuva prosessi.

Tällainen Vastaamo-keissi herättää meissä kaikissa epäluuloa, että onhan tietoni varmasti turvassa. Ja entä jos se hakkeri onkin askeleen edellä, mitä sitten? Vaikka tähän asti ei järjestelmiimme ole tehty tietomurtoja, niin onko se tae, ettei niin voisi joskus käydä?

Jäsenemme voivat olla turvallisin mielin. Tietojärjestelmissämme olevat varmisteet, salausprotokollat ja kirjautumistavat perustuvat vahvaan ja korkean tason suojautumiseen. Tietosuojamme varmistamisesta voi lukea tarkemmin näillä sivuilla olevasta Tietosuojaselosteesta.

Jatketaan turvallista yhteistyötä

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Eduskunta hyväksyi eilen työttömyysturvan suojaosaa ja liikkuvuusavustusta koskevien muutosten jatkon

test

Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa osa-aika- tai keikkatyön tuloille on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.12.2020. Liikkuvuusavustusta voi  puolestaan saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.12.2020.

Alla on päivitetty koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja niiden voimassaolosta uusimpien muutosten myötä.

MuutosVoimassa/koskee
Ansiopäivärahan maksaminen alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa.Koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 16.3.-31.12.2020.
Ansiopäivärahaa voi saada lyhimmillään kolmen kuukauden työskentelyn (13 kalenteriviikkoa) jälkeen. Työskentelyn aikana on oltava palkansaajakassan jäsen. *Koskee niitä henkilöitä, joiden työskentelyedellytys ei muuten täyty, joiden työskentelyedellytykseen on laskettu yksi työskentelyviikko ajalta 1.3.2020 jälkeen ja joiden ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä on viimeistään 31.12.2020. **
Ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu lomautuksen aikana.Koskee sellaisia lomautuksia, jotka ovat alkaneet 16.3.2020 tai sen jälkeen. Enimmäisaika ei tällöin kerry ajalla 16.3.-30.6.2020.
Ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu (missään tilanteessa).Enimmäisaika ei kerry ajalla 1.7.-31.12.2020.
Ansiopäivärahan suojaosa työtuloille on väliaikaisesti 500 euroa kuukaudessa.Koskee 1.6.-31.12.2020 alkavia hakujaksoja.
Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön kahden tunnin edestakaisen työmatkan perusteella.Koskee 12.6.-31.12.2020 alkavia työsuhteita.
Yrittäjä voi saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on on laskenut koronan vuoksi.Työmarkkinatukea voi saada ajalla 16.3.-31.12.2020.
Lomautetun yritystoimintaa ja opintoja ei tutkita TE-toimistossa.Voimassa 16.3.-31.12.2020.
Työnhakijoiden haastatteluista TE-toimistossa luovutaan osin.Voimassa 16.3.-31.12.2020.
Oikeus työttömyysturvaan säilyy poikkeuksellisesti seuraavissa tilanteissa:Henkilö ei ole vastannut TE-toimiston verkkopalvelussa palvelutarpeen arvioimiseen liittyviin kysymyksiin tai laatinut luonnosta työllistymissuunnitelmaksi.Henkilö ei ole toteuttanut TE-toimiston työllistymissuunnitelmaa.Henkilö keskeyttää työllistymistä tukevan palvelun koronaepidemiasta johtuen.Lyhytaikaiset opinnot pitkittyvät yli 6 kuukauden mittaisiksi koronaepidemian vuoksi.Voimassa 16.3.-31.12.2020
TE-toimisto voi poiketa työnhakijan omaehtoisten opintojen etenemisvaatimuksesta vuoden loppuun asti sekä antaa lisäaikaa opintoihin silloin, kun opinnot myöhästyvät koronasta johtuen.Voimassa 1.8.-31.12.2020.

* Yrittäjän perheenjäsenten kohdalla työskentelyedellytys puolitettu 26 viikkoon.

** Jos peruspäivärahan enimmäismaksuaika on kesken, palkansaajan 13 viikon työssäoloehtoa voidaan soveltaa vain silloin, kun työskentelyedellytykseen on luettu työviikko 1.7.2020 jälkeen. Tämä johtuu siitä, että peruspäivärahalta siirtyvät lisättiin muutoksen piiriin myöhemmällä lakimuutoksella.

Lisätietoa

Ansiopäiväraha auttoi yrittäjyyden jälkeen

test

Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.

Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.

Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui

Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.

– Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.

Päiväraha antoi aikaa toipua

Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.

Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.

– Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.

Takaisin asiakaspalvelutyöhön

Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.

– Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.

Teksti: Johanna Haveri

Jarno Ankerman Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi

test

Yrittäjän Työttömyyskassa järjesti heinäkuussa viidettä kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.  Nettikilpailun keulakuvana toimi Suomen hauskimpanakin miehenä tunnettu monitaituri Janne Kataja, jolle yrittäminen on elämäntapa.

Kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan kilpailussa haettiin lannistumatonta puurtajaa, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä.
Jokisen mielestä jokaisessa yrittäjässä asuu pieni määrä luovaa hulluutta ja perisuomalaista sitkeyttä.

– Korona-aika on osoittanut sen, että kuinka tärkeitä yrittäjät ovat yhteiskuntamme kannalta. Maailman ja työelämän muutospyörteissä yrittäjiltä vaaditaan entistäkin enemmän uskallusta ottaa riskejä ja toteuttaa ennakkoluulottomasti omia yritysideoita. Tämän vuoden kilpailuun saimmekin ennätysmäärän eli lähes 300 ehdotusta. Kilpailumme voittajana olemme tänään palkinneet luhankalaisen kyläkauppiaan Jarno Ankermanin, Luhangan Kyläkauppa Oy:stä.

-Jarno on kehittänyt kyläkaupastaan palvelukeskuksen, jonka merkitys vajaan 700 asukkaan kunnalle on valtava,kertoo Merja Jokinen.

Kilpailun voitto tuli Ankermanille yllätyksenä. Hän oli tietoinen kilpailusta, mutta ei uskonut, että hänellä olisi mahdollisuuksia valikoitua uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi.

-Ajattelin, että kukapa nyt minua äänestäisi, mutta kun kuulin, että minut on valittu voittajaksi ja vieläpä äänivyöryllä, niin kyllähän se hienolta tuntui. On todella tärkeää, että voittajaksi voi valikoitua myös pienen paikkakunnan yrittäjä, sanoo Ankerman.

Ankerman on pistänyt tuulemaan Luhangassa

Ankerman muutti Manner-Suomen pienimpään kuntaan pysyvästi vuonna 2018. Asuttuaan Luhangan maalaisidyllissä puolen vuoden ajan, Ankerman sai idean paikallisen kyläkaupan ostamisesta. Hän ryhtyi tuumasta toimeen nopeasti – siitäkin huolimatta, että Luhangan ainoan kaupan myyntilukemat olivat viimeisimpinä vuosina olleet hieman alavireisiä

– Kysyin vanhalta kauppiaalta, olisiko hän halukas myymään kaupan, vaikka kyläkauppa tuntuikin aluksi hullulta ajatukselta. Kolmesta neljään kuukautta siinä lopulta meni, että pääsimme vanhan kauppiaan kanssa sopimukseen. Vetovastuu siirtyi minulle syyskuun alussa 2018 ja saman vuoden joulukuussa aloitin tilan remontin ja kehittämisen, kertoo Ankerman.

Vahva rakennusalan osaaminen vauhditti kyläkaupan laajojen kehityshankkeiden toteutusta, ja kauppias onkin onnistunut kahdessa vuodessa uudistamaan lähes koko tontin. Ensitöikseen Ankerman kunnosti kaupan yhteydessä sijaitsevan ravintolan terasseineen, ruoppasi ja maisemoi sataman sekä rakensi vierasvenelaiturin tankkauspisteineen. Viime vuonna virallisen kyläkaupan tittelin ansaitsemaan kauppaan on tullut pieni palvelukeskus, josta löytyvät Matkahuollon pakettipalvelut, asiamiesposti, Veikkauksen pelipiste ja Alkon tilauspiste. Tänä kesänä Ankerman avasi hostellin täydentämään palvelukokonaisuutta.

– Halusin saada remontit nopeasti valmiiksi. Uudistukset ovat tuoneet lisää asiakkaita ja arvioisin, että noin yhdeksän kymmenestä vierailevasta veneilijästä käyttää kaupan tai ravintolan palveluita. Kaiken lisäksi naapurit ympärillä ovat innostuneet ehostamaan tonttejaan siinä missä minäkin, kertoo Ankerman.

Pienelle kunnalle kyläkauppa on tärkeä elinehto

Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä kertoo, että kunnalle Ankermanin uuteen uskoon laittama kyläkauppa oheispalveluineen on tärkeä elinehto. Sen lisäksi, että uudistunut palvelukokonaisuus houkuttelee paikalle mökkeilijöitä ja ulkopaikkakuntalaisia pidemmänkin matkan päästä, se on merkittävä paikallisten asukkaiden työllistäjä ja oivallinen paikka järjestää erilaisia tapahtumia.

– Kyläkauppiaan kaltaisten yrittäjien ansiosta kunnan taloudellinen tilanne pysyy vakaana, kun isojen työnantajien sijaan pienyrittäjät työllistävät asukkaita ja itsensä. Pienessä kunnassamme on verrattain paljon eri alojen yrittäjiä ja pikkuhiljaa myös yritysyhdistyksen toiminta on jälleen aktivoitumassa, Kärnä lisää.

– Kunta on suhtautunut kaikkiin projekteihini erittäin myönteisesti. Rakennusluvat olen saanut parissa viikossa ja yrittäjänä minua on kohdeltu kuin silkkihansikkain, Ankerman kehuu vastineeksi.