Yrittäjän Työttömyyskassa järjesti heinäkuussa viidettä kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.  Nettikilpailun keulakuvana toimi Suomen hauskimpanakin miehenä tunnettu monitaituri Janne Kataja, jolle yrittäminen on elämäntapa.

Kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan kilpailussa haettiin lannistumatonta puurtajaa, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä.
Jokisen mielestä jokaisessa yrittäjässä asuu pieni määrä luovaa hulluutta ja perisuomalaista sitkeyttä.

– Korona-aika on osoittanut sen, että kuinka tärkeitä yrittäjät ovat yhteiskuntamme kannalta. Maailman ja työelämän muutospyörteissä yrittäjiltä vaaditaan entistäkin enemmän uskallusta ottaa riskejä ja toteuttaa ennakkoluulottomasti omia yritysideoita. Tämän vuoden kilpailuun saimmekin ennätysmäärän eli lähes 300 ehdotusta. Kilpailumme voittajana olemme tänään palkinneet luhankalaisen kyläkauppiaan Jarno Ankermanin, Luhangan Kyläkauppa Oy:stä.

-Jarno on kehittänyt kyläkaupastaan palvelukeskuksen, jonka merkitys vajaan 700 asukkaan kunnalle on valtava,kertoo Merja Jokinen.

Kilpailun voitto tuli Ankermanille yllätyksenä. Hän oli tietoinen kilpailusta, mutta ei uskonut, että hänellä olisi mahdollisuuksia valikoitua uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi.

-Ajattelin, että kukapa nyt minua äänestäisi, mutta kun kuulin, että minut on valittu voittajaksi ja vieläpä äänivyöryllä, niin kyllähän se hienolta tuntui. On todella tärkeää, että voittajaksi voi valikoitua myös pienen paikkakunnan yrittäjä, sanoo Ankerman.

Ankerman on pistänyt tuulemaan Luhangassa

Ankerman muutti Manner-Suomen pienimpään kuntaan pysyvästi vuonna 2018. Asuttuaan Luhangan maalaisidyllissä puolen vuoden ajan, Ankerman sai idean paikallisen kyläkaupan ostamisesta. Hän ryhtyi tuumasta toimeen nopeasti – siitäkin huolimatta, että Luhangan ainoan kaupan myyntilukemat olivat viimeisimpinä vuosina olleet hieman alavireisiä

– Kysyin vanhalta kauppiaalta, olisiko hän halukas myymään kaupan, vaikka kyläkauppa tuntuikin aluksi hullulta ajatukselta. Kolmesta neljään kuukautta siinä lopulta meni, että pääsimme vanhan kauppiaan kanssa sopimukseen. Vetovastuu siirtyi minulle syyskuun alussa 2018 ja saman vuoden joulukuussa aloitin tilan remontin ja kehittämisen, kertoo Ankerman.

Vahva rakennusalan osaaminen vauhditti kyläkaupan laajojen kehityshankkeiden toteutusta, ja kauppias onkin onnistunut kahdessa vuodessa uudistamaan lähes koko tontin. Ensitöikseen Ankerman kunnosti kaupan yhteydessä sijaitsevan ravintolan terasseineen, ruoppasi ja maisemoi sataman sekä rakensi vierasvenelaiturin tankkauspisteineen. Viime vuonna virallisen kyläkaupan tittelin ansaitsemaan kauppaan on tullut pieni palvelukeskus, josta löytyvät Matkahuollon pakettipalvelut, asiamiesposti, Veikkauksen pelipiste ja Alkon tilauspiste. Tänä kesänä Ankerman avasi hostellin täydentämään palvelukokonaisuutta.

– Halusin saada remontit nopeasti valmiiksi. Uudistukset ovat tuoneet lisää asiakkaita ja arvioisin, että noin yhdeksän kymmenestä vierailevasta veneilijästä käyttää kaupan tai ravintolan palveluita. Kaiken lisäksi naapurit ympärillä ovat innostuneet ehostamaan tonttejaan siinä missä minäkin, kertoo Ankerman.

Pienelle kunnalle kyläkauppa on tärkeä elinehto

Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä kertoo, että kunnalle Ankermanin uuteen uskoon laittama kyläkauppa oheispalveluineen on tärkeä elinehto. Sen lisäksi, että uudistunut palvelukokonaisuus houkuttelee paikalle mökkeilijöitä ja ulkopaikkakuntalaisia pidemmänkin matkan päästä, se on merkittävä paikallisten asukkaiden työllistäjä ja oivallinen paikka järjestää erilaisia tapahtumia.

– Kyläkauppiaan kaltaisten yrittäjien ansiosta kunnan taloudellinen tilanne pysyy vakaana, kun isojen työnantajien sijaan pienyrittäjät työllistävät asukkaita ja itsensä. Pienessä kunnassamme on verrattain paljon eri alojen yrittäjiä ja pikkuhiljaa myös yritysyhdistyksen toiminta on jälleen aktivoitumassa, Kärnä lisää.

– Kunta on suhtautunut kaikkiin projekteihini erittäin myönteisesti. Rakennusluvat olen saanut parissa viikossa ja yrittäjänä minua on kohdeltu kuin silkkihansikkain, Ankerman kehuu vastineeksi.

Ergonomiayrittäjä Petteri Husu sanoo kasvaneensa yrittäjäksi vasta vuosien työrupeaman jälkeen. Yrittäjyyteen ajoi vahvasti myös halu olla enemmän perheen kanssa.
Petteri Husu työskenteli vastuullisissa myynti- ja markkinointitehtävissä  suuressa toimisto- ja ergonomiatuotteita myyvässä ja markkinoivassa yrityksessä.
-Sieltä minut headhuntattiin vetämään myyntiä suureen, rakennustarvikkeisiin erikoistuneeseen yritykseen. Vastuunalainen työ toi mukanaan paljon matkustusta, kokouksia, hotelliöitä ja pitkiä päiviä. Kolmen lapsen isälle, jolle perhe on tärkein arvo ja voimavara, tämä yhtälö ei oikein toiminut.
-Mietin pitkään ja hartaasti omia vaihtoehtojani. Yrittäjyys alkoi kuulostaa sopivimmalta vaihtoehdolta. Oma äitinikin on tilitoimistoyrittäjä, joten kynnys yrittäjyyteen ei ollut niin suuri.
Omaan työttömyysturvaan liittyvät asiat ovat olleet Petterille aina tärkeitä.
-Ennen yrittäjyyttäni olin SMKJ- liiton jäsen ja kuuluin siis samaiseen työttömyyskassaan. Oli itsestään selvyys, että hoidan myös yrittäjänä oman työttömyysturvan kuntoon. Ergonomian perimmäisenä tavoitteena on turvallisuus, terveys ja hyvinvointi. SYT -kassaan kuuluminen on osa omaa henkilökohtaista ergonomiaa, se on sijoitus pahan päivän varalle.
Henkilökohtaista myyntityötä
SYT -kassasta hän oli kuullut uusyrityskeskuksesta, josta hän oli saanut myös mukaansa kassan liittymislomakkeen. Päättäväisenä ja määrätietoisena miehenä Petteri täytti lomakkeen ja toi sen SYT -kassan toimistolle henkilökohtaisesti.
-Henkilökohtainen myyntityö ja yksilölliset ratkaisut sekä palvelut ovat yritykseni peruspilarit. Pääsääntöisesti myyn ja esittelen edustamiani ergonomiatuotteita Etelä-Suomen alueen virastoille ja toimistoille niiden virka-aikoina eli klo 8-16.00. Samalla kun vein liittymislomakkeen SYT:in toimistolle pystyin myös esittelemään yritystäni ja tuotteita.
Yrittäjäksi lähtemistä Husu ei kuitenkaan ole katunut. Hän on nauttinut siitä, että on saanut vapaasti tehdä osaamaansa myyntityötä, mutta perheen ehdoilla.
Kohderyhmänäni ovat virastot ja toimistot, joten pääsääntöisesti teen varsinaista myyntityötä virastoaikoina. Heinäkuun pystyn pyhittämään lomailuun, koska useimmat virastot ovat silloin kiinni. Näin jää aikaa myös vaimolle, kolmen lapsen jalkapalloharrastukselle sekä joskus jopa mökkeilylle.
Petteri Husun yrityksen Ergopoint Oy:n tuotteisiin voi käydä tutustumassa netissä www.ergopoint.fi

Pohjalaisen Mediatuotantoyhtiön Siltaloppi Productions Oy:n puikoissa ahertaa tyytyväinen mies. Vaasalaisyrittäjän kamera ei tärise, eikä veri vapise kun yrittäjän turvana on jäsenyys SYT-kassassa.
48-vuotias Ari Hautamäki on toiminut Siltaloppi Productions Oy:n pääomistajana ja yrittäjänä syyskuusta 2012 lähtien. Siltaloppi Productions Oy on yli neljännesvuosisadan toiminut vaasalainen TV-tuotantoyhtiö, joka on keskittynyt lähinnä televisiotuotantoihin sekä mainos- ja yrityskuvauksiin.
Hautamäen tie kuvausyhtiön peräsimeen kulki ääni- ja kuvatarkkailijakurssin
kautta. Sitä ennen mies ehti käydä ammattikoulussa elektroniikka- asentajan koulutuslinjan.
– Siihen aikaan, 80-luvulla, ensimmäiset paikallisradiot olivat juuri tulossa Suomeen ja minua kiinnosti eniten se radiotyö. Kurssilla tutustuin myös televisiokameroihin ja se ala kiehtoi minua. Kuvaaminen alkoi sitten kiinnostaa tosissaan, muistelee Hautamäki.
Samoihin aikoihin kuvaaja Esa Siltaloppi oli käynnistänyt oman tv-tuotantoyrityksen Vaasassa ja Hautamäki pääsi sinne työharjoitteluun.
Harjoittelujaksojen myötä ja Siltalopin avustuksella Hautamäki pääsi ensin alan toiseen vaasalaisyritykseen kuvaajaksi. Keväällä 1995 Esa Siltaloppi pyysi tutun osaajansa yritykseensä vakituiseen työsuhteeseen.
– Olen ollut tässä firmassa töissä vakituisesti kohta jo 20 vuotta, laskee Hautamäki.
– Silloin alkuvaiheessa, 90-luvun lopulla tehtiin todella paljon MTV:lle aluemainoksia. Myös Ylen eri toimitukset ja yritykset työllistivät.
Vuonna 2006 Esa Siltaloppi pyysi Hautamäkeä yhtiön toimitusjohtajaksi ja samalla omistajaksi 10 prosentin osuudella.
– Kuusi vuotta myöhemmin oli helppo siirtyä yrittäjäksi, kun tunsin firman läpikotaisin. Pääomistajaksi siirtymistä helpotti myös se, että Siltalopin osaava henkilökunta lähti innolla mukaan yrityksen uuteen vaiheeseen.

Yksi SYT-kassan löytäneitä on hämeenlinnalainen R-kioskiyrittäjä, 53-vuotias Kirsi Aho. Hän liittyi SYT-kassaan hyvin samaan aikaan kun marraskuussa 2009 perusti oman toiminimen kioskin pyörittämistä varten.
– Hain tietoa netistä ja löysin sitä kautta SYT-kassan. Halusin heti alusta lähtien turvata selustani, jos jotain ikävää sattuu. Liittyminen yrittäjäkassaan oli jotenkin itsestään selvä asia, Aho muistelee viiden vuoden takaista päätöstään.
– Kaikki on aina elämässä mahdollista ja huomisesta ei koskaan tiedä. SYT-kassan jäsenyys antaa mielenrauhaa ja voin sen takia nukkua yöni levollisesti.
Aho on suositellut SYT-kassan jäsenyyttä myös muille ärräyrittäjille.
– Olen kouluttanut monta uutta R-kioskiyrittäjää alalle, ja yhdessä olemme keskustelleet elämästä laajemmaltikin.
Mitäpä jos kauppiasura jostain syystä katkeaa? Maksamalla muutaman satasen vuodessa saat lisäturvaa tällaisessa tapauksessa.
Toinen asia, josta Aho haluaa puhua kaikille yksinyrittäjille ja R-kauppiaille, on työssä jaksaminen.
– Riittävä liikunta ja terveellinen ruokavalio auttavat jaksamaan. Eikä työtunteja pidä ahnehtia liikaa, se kostautuu. On myös aina syytä välillä pitää kunnon irtiotto työelämästä ja pitää lomaa.

Itsenäinen työ on mielekästä

Ahon pyörittämä ärrä on todella monipuolinen palvelukeskus. Sieltä saa veikkaustuotteiden lisäksi mm. VR:n liput, passit, kännykkäliittymät, hodarit sekä konsertti- ja teatteriliput. Tämän päälle Aho hoitaa vielä kulmakunnan asiamiespostia.
– Tämä on koko lähiön olohuone, josta saa vaikka mitä. Parasta työssä onkin juuri ihanat asiakkaat, joiden kanssa saa päivittäin vaihtaa kuulumisia. R-kioskikauppiaana saan toimia itsenäisesti ja muokata työaikojani oman pääni mukaan. Plussaa on myös se, että voin omalta osaltani kantaa yhteiskuntavastuuta ja työllistää nuoria.

33-vuotias Teija Mesimäki pyörittää Uudellamaalla Lohjalla Nummi- Pusulan Neste Oil -huoltoasemaa. Hän aloitti huoltoasemayrittäjänä vuonna 2010. Alku oli hankalaa kun pankkisedät eivät rohjenneet antaa lainaa kaksikymppiselle naiselle, joka halusi ostaa vanhan bensa-aseman. Yrityskaupan rahoitus hoitui sitten muuta kautta.
– Työskentelin ensin Pusulan Nesteellä kolme ja puoli vuotta. Sinä aikana vanha yrittäjämies opetti minulle lähes kaiken huoltamoalalta. Ajatus yrityskaupasta syntyi vähitellen sekä myyjällä että minulla, Mesimäki muistelee.
Ennen huoltoasematöitä Mesimäki työskenteli elintarviketehtaassa ja hänellä oli halu päästä ulos tekemisiin enemmän ihmisten kanssa.
– Parasta tässä yrittäjähommassa onkin yhteisöllisyys, että saa olla tekemisissä työntekijöiden ja alan muiden toimijoiden kanssa. Ja asiakkaat ovat tosi mukavia. Meidän huoltamolla kokoontuu monta eri porukkaa ja tämä on vähän kuin koko Pusulan kylän oma olohuone.

Pohjalaiset yrittäjägeenit

Mesimäen rohkeaa yrittäjäuraa selittävät kotitausta ja Pohjanmaan vahvat yrittäjägeenit. Alavuden lapsuuskodissa isä pyöritti koneurakointiyritystä ja tytär hyppäsi traktorin pukille heti kun jalat ulottuivat polkimille. Myös veljien mopoharrastus johdatti tyttöä huoltamoalalle.
– Pohjalaisuus ei ole naisesta lähtenyt mihinkään, vaikka olen muuttanut Etelä-Suomeen. Pohjalaiset tekevät asiat itse ja yrittäminen on meillä verissä.
Mesimäen rivakat otteet huoltamon pomona ovat tuoneet tulosta. Nopeassa ajassa bensan myynti kaksinkertaistui, rengasmyynti kymmenkertaistui ja ruokapuoli laitettiin uuteen uskoon. Neste-ketjun sisällä Pusulan piste on noussut häntäpäästä jo parhaan kuudenneksen joukkoon.
– Asiakkaat sanovat, että näkee heti, että bensistä vetää aktiivinen nainen, kun paikka on siisti ja värikäs. Pöydissä on pöytäliinat ja seinillä kivoja tauluja.
Mesimäki on laajentanut normaalin bensa-, rengas-, pikapesu-, baari ja veikkauspalvelun rinnalle myös uusia palvelumuotoja. Pusulan bensa-asemalta voi nykyään ostaa kalastuslupia, syödä Rolls-hampurilaisia, tilata juhlien pitopalvelua tai vaikka vuokrata vedettävän kuumavesipaljun viikonlopuksi.
Neste Oil Nummi-Pusula eli Teija Mesimäki Oy työllistää tällä hetkellä yrittäjän lisäksi kuusi vakituista ja neljä osa aikaista työntekijää. Vauhdikkaan punapään huoltamo takoo vuodessa noin 3 miljoonan euron liikevaihdon.
– Tulevaisuuden suunnitelmissa on 3 – 4 vuoden päästä avata toinen huoltamo Uudellamaalla, jossa olisi myös kaasuautojen tankkausmahdollisuus.

Työttömyyskassojen maksamat etuudet ovat ennakonpidätyksenalaista tuloa. Ennakonpidätyksessä voidaan käyttää joko palkansaajan verokorttia, portaikkoverokorttia tai muutosverokorttia.
Kassa saa verotuksen muututtua alkuvuodesta verohallinnolta kassan jäsenten palkkaa varten määrätyt alkuperäiset ennakonpidätysprosentit muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. portaikkoverokortti). Prosentteja kassa käyttää korotettuna kahdella (2) prosenttiyksiköllä, kuitenkin aina vähintään 20 prosentin suuruisena. Uudet verokortit tulevat voimaan helmikuussa.
Verohallitus ja kassa suosittelevat muutosverokortin hakemista etuutta varten. Tällaisen verokortin pidätysprosenttia käytetään sellaisenaan. Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä.
Jos haet verovuoden aikana ennakonpidätystietoihin muutosta, on Sinun itse toimitettava työttömyyskassalle alkuperäinen muutosverokortti etuutta varten. Verokortin voi toimittaa kassaan sähköisesti eAsiointi-palvelun kautta.
Lisätietoja http://www.vero.fi/fi-FI/VKV

Työttömyysturvalain muutoksen myötä yrittäjän työssäoloehdon kertymiseksi tarvittava eläkevakuutuksen (Yrittäjän YEL-vuosityötulon, maatalousyrittäjän MYEL-vuosityötulon tai yrityksen osaomistajan/ yrittäjän perheenjäsenen TyEL-vuosipalkan) vuosityötulo nousi vuoden 2015 alusta 8.520 eurosta 12.326 euroon.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että, jos eläkevakuutuksesi perusteena oleva YEL,MYEL-työtulosi tai TyEL-palkkasi sekä kassan vakuutustasosi ovat alle 12.326 euroa vuodessa niin tältä ajalta ei sinulle kerry uutta yrittäjän työssäoloehtoa.
Jäsenenä voit säilyttää oikeuden ansiopäivärahaan
SYT-kassan jäsenyyttä ei tässä vaiheessa kannata katkaista, koska silloin menettää jo kertyneen vakuutus- ja työssäoloehdon.
Kassan jäsenenä voit säilyttää oikeutesi ansiosidonnaiseen päivärahaan, mikäli olet ehtinyt kerryttää yrittäjän työssäoloehdon vuoden 2014 loppuun mennessä tai sinulla on voimassa oikeus palkansaajan jälkisuojapäivärahaan.
Vanhat vakuutuskaudet ovat voimassa vähintään niin kauan, kuin 15 kuukauden työssäoloehto löytyy 48 kuukauden tarkastelujaksolta ennen mahdollista työttömyyttä eli ansiopäivärahaoikeutesi voi säilyä parhaimmassa tapauksessa syksyyn 2017 saakka.
Tarkista eläkevakuutuksesi vuosityötulo ja SYT-kassan vakuutustasosi
Sinun kannattaakin nyt tarkistaa eläkevakuutuksesi (YEL,MYEL) vuosityötulo eläkeyhtiöstäsi ja päivittää vuosityötulosi vähintään 12.326 euroon vuodessa. Tämän jälkeen tee vakuutustason muutosilmoitus myös kassaan esim. netissä http://www.syt.fi/index.php/fi/tyotulonmuutos tai sähköpostitse neuvonta@syt.fi
Jos sinun ei ole mahdollista nostaa eläkevakuututuksesi vuosityötuloa heti lakimuutoksen tullessa voimaan, voit pysyä SYT-kassan jäsenenä maksamalla nykyisen vakuutustason mukaista jäsenmaksua tai vaihtoehtoisesti voit hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua. Huojennetun jäsenmaksun suuruus vuonna 2015 on 60 € vuodessa.
Huojennetun jäsenmaksun myöntämistä varten toimita kassaan

• eläkeyhtiön todistus vuoden 2015 YEL/MYEL-vuosityötulosta
• TyEL-vakuutettujen yrityksen osaomistajien ja yrittäjän perheenjäsenten tulee toimittaa palkkatodistus tai
• Eläkevakuutuksen päättymistodistus (YEL,TyEL,MYEL)

Huomioithan kuitenkin, että pelkkä yrittäjäkassan jäsenyys ei kerrytä työssäoloehtoasi.
Jos sekä eläkevakuutuksesi vuosityötulo että kassaan valitsemasi vakuutustaso ovat jo nyt vähintään 12.326 euroa vuodessa, asia on osaltasi kunnossa.
Eläkevakuutuksen vuosityötulon tarkistamisessa ja muutoksessa ota yhteyttä eläkeyhtiöösi. SYT-kassan vakuutustasosi voit muuttaa sähköpostitse neuvonta@syt.fi tai netissä http://www.syt.fi/index.php/fi/tyotulonmuutos. Voimme muuttaa vakuutustasoasi vain ilmoituksesi perusteella.
Tämänhetkisen vakuutustasosi voit tarkistaa jäsenmaksulaskuista tai eAsioinnista. Jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia henkilökohtaisessa verotuksessa.
Työtulon muuttamisen ohjeet löytyvät seuraavasta linkistä:
http://www.syt.fi/index.php/fi/tietoa-jasenille/vakuutustason-muutos
* Tarkka vuoden 2015 työtulo on 12.325,56 € eli 1027,13 €/kk.