Yrittäjäkassa postittaa vuoden 2025 jäsenmaksulaskut porrastetusti joulu-helmikuun aikana. Voit tarkistaa eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi erittelyn.

Jos käytössäsi on paperinen lasku, laskukopio tallentuu laskun lähetyksen jälkeen eAsioinnin Viestit-välilehdelle. Toimitamme eLaskut suoraan henkilökohtaiseen verkkopankkiisi.

Maksan jäsenmaksuni kuukausittain

Lähetämme kuukausittaisen laskutuksen valinneille vuoden 2025 jäsenmaksulaskut viikoilla 50–1. Jos et ole saanut laskuasi, voi sinulla edelleen olla rästissä vuoden 2024 jäsenmaksua. Voit tarkistaa tämän eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä. Jos sinulla ei ole rästissä edellisvuoden jäsenmaksuja, työstämme laskutustasi parhaillaan. Ethän maksa vuoden 2025 laskuja vuoden 2024 laskujen viitenumerolla ja jäsenmaksusummalla.

Maksan jäsenmaksuni kerran tai neljä kertaa vuodessa

Lähetämme yhdessä tai neljässä erässä jäsenmaksunsa maksavien laskut viikoilla 3–5. Näiden yksi- ja neljäeräisten laskujen ensimmäinen eräpäivä on 3.3.2025. Vaikka laskua ei ole lähetetty, voit tarkistaa eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi summat, erät ja eräpäivät. Jos laskuerittelyssäsi näkyy jokin poikkeava eräpäivä (esim. 29.12.), oikea eräpäivä korjaantuu laskujen lähettämisen myötä.

Vaihdoin e-laskuun, mutta ehdin saada paperilaskun

Jos teit e-laskusopimuksen, mutta ehdit saada laskusi paperisina, ilmoita asiasta meille. Näin tiedämme lähettää sinulle e-laskut verkkopankkiisi.

Vuoden 2025 alusta Yrittäjäkassa on tarjonnut jäsenilleen ansioturvan lisäksi myös työllisyyttä tukevia palveluita. Eduskunta hyväksyi viime vuoden puolella työttömyyskassalain muutoksen, jonka myötä työttömyyskassat voivat jatkossa auttaa jäseniään työllistymään. Yrittäjäkassassa tartuimme tähän mahdollisuuteen ja tarjoammekin vastedes jäsenillemme ansioturvan lisäksi myös muita palveluita.

Kysyimme jäsenistömme toiveita työllisyyttä tukevista palveluista. Yksi eniten toivotuista palveluista olivat koulutukset ja webinaarit. Näin ollen merkittävimpänä uutena jäsenetuna tarjoamme jäsentemme käyttöön Helsingin seudun kauppakamarin koulutusalusta KoulutusOnlinen. KoulutusOnlinesta löydät webinaaritallenteita esimerkiksi taloushallinnosta, verotuksesta, kansainvälistymisestä, työsuhteista, johtamisesta, myynnistä, tietotekniikasta ja digitaidoista.

Koulutusalustan lisäksi loimme tietopankin, joka ohjaa yrittäjyyden eri vaiheissa olevia yrittäjiä eteenpäin. Kehitämme työllisyyttä tukevien palveluidemme kirjoa vuoden 2025 aikana.

Näin otat koulutusalustan käyttöösi

1. Kirjaudu eAsiointiin omilla pankkitunnuksillasi.
2. Siirry Viestit-välilehdelle.
3. Valitse keskustelunaiheeksi Muu ja kirjoita otsikkokenttään KoulutusOnline.
4. Kirjoita viesti, jossa kerrot haluavasi ottaa käyttöösi koulutuspalvelun. Kerrothan viestissäsi myös sähköpostiosoitteesi.

Palvelun käyttöaika on aluksi kolme kuukautta jäsentä kohden, ja sitä voidaan jatkaa tarvittaessa.

Järjestämme KoulutusOnlinen käytöstä infotilaisuudet maanantaina 24.2. klo 9 ja torstaina 24.4. klo 15. Lisätietoja infotilaisuuksista saat ilmoittautumisesi vastausviestissä.

Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys pysyi menneenä vuonna matalana. Jäsenten työttömyysaste oli alle 3 prosenttia. Myös vuonna 2023 vastaava luku jäi alle 2,5 prosenttiin. Korkeimmillaan vuoden 2024 työttömyysaste oli lokakuussa 2,7 prosenttia ja matalimmillaan tammikuussa 2,4 prosenttia. 

– Vaikka työttömyysaste kasvoi prosentuaalisesti viime vuoden aikana hieman, ei työttömien määrä juuri noussut. Työttömyysaste nimittäin lasketaan aina kyseisen hetken jäsenmääräämme suhteutettuna. Itse asiassa tämän vuoden 2,7 % työttömyysaste on yllättävänkin matala, kun sitä vertaa maan taloustilanteeseen tai uutisoituihin konkurssimääriin, kommentoi Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.  

– Maksoimme etuuksia noin 1300 jäsenellemme 11,7 miljoonalla eurolla. Edellisenä vuonna etuutta sai 1287 ja sitä edellisenä 1451 jäsentä. Vuonna 2023 maksoimme etuuksia 10,7 miljoonaa euroa. 

Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua muutoksiin ja kriiseihin.  

– Yrittäjillä on korkea sietokyky. He tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoimintansa ja tulevat päivärahan saajiksi, Jokinen pohtii. 

Myös tänä vuonna työttömyyden odotetaan pysyvän kohtuullisen matalana.

Jäsenmaksu aleni

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laski jälleen vuoden alussa. Alimmillaan jäsenmaksu on tänä vuonna noin 94 euroa vuodessa ja 7,90 euroa kuukaudessa. Viime vuonna alin kuukausijäsenmaksu oli 9,10 euroa. 

Jokisen mukaan kassan vakavaraisuuden ja hyvän taloustilanteen vuoksi jäsenmaksua oli mahdollista alentaa.

Jatkossa verokortit tulevat voimaan jo tammikuun alussa.

Uusi verokortti on tullut aiemmin voimaan helmikuun alussa. Tällöin ansiopäiväraha on vielä tammikuussa maksettu edellisvuoden veroprosentilla. Vuoden 2025 alusta lukien verokortit tulevat kuitenkin voimaan jo tammikuun alussa.

Yrittäjäkassa saa palkkaa varten lasketut ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, joten sinun ei tarvitse toimittaa saamaasi verokorttia kassaan. Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi. Jos toimitat Yrittäjäkassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaan. Verokortin saat verottajan OmaVerosta.

Yrittäjäkassan asiakaspalvelu on kiinni 23.12.2024.-1.1.2025. Palvelemme sinua kaikissa palvelukanavissamme jälleen 2.1.2025 alkaen. Jos olet kassan jäsen, voit lähettää meille joulun ja uuden vuoden aikana viestejä eAsioinnista. Jos et ole vielä jäsen, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvonta@yrittajakassa.fi.

Vastaamme joulun ja uuden vuoden aikana saapuneisiin viesteihin 2.1.2025 alkaen niiden saapumisjärjestyksessä. Yrittäjäkassa toivottaa sinulle rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta.

Päivärahaa jouluksi

Viimeinen ansiopäivärahan maksupäivä ennen joulua on maanantai 23.12.2024. Jos lähetät meille ansiopäivärahan jatkohakemuksen siten, että se on perillä kassassa torstaina 19.12.2024 klo 12 mennessä, päivärahasi saattaa vielä ehtiä maksuun ennen joulua. Emme kuitenkaan voi valitettavasti taata ansiopäivärahan maksupäivää, vaan käsittelemme hakemukset aina niiden saapumisjärjestyksessä niin nopeasti kuin mahdollista.

Työmarkkinatorin asiointipalvelu sulkeutuu maanantaina 30.12.2024 kello 8 ja aukeaa uudelleen torstaina 2.1.2025 kello 8. Käyttökatkon aikana ei voi kirjautua Työmarkkinatorille tai aloittaa työttömyysetuuden maksamisen ehtona olevaa työnhakua. Jos työttömyyden alku osuu käyttökatkon ajalle, työnhaku kannattaa aloittaa verkkopalvelussa ennen käyttökatkoa.

Työnhaun voi aloittaa, vaikka työttömyys ei olisi vielä alkanut. Ilmoittautumalla työnhakijaksi viimeistään 29.12.2024 varmistat, että työnhakusi on voimassa ajoissa. Ilmoittautuminen hyvissä ajoin voi myös nopeuttaa asiasi käsittelyä, sillä työnhakusi alkamisajankohtaa ei tässä tilanteessa tarvitse korjata jälkikäteen.

Käyttökatko johtuu työvoimapalvelujen siirrosta TE-toimistoilta kunnille ja työllisyysalueille.

Toimi näin

1. Jos työttömyytesi alkaa 30.12.2024–1.1.2025, kirjaudu sisään Työmarkkinatorin asiointipalveluun viimeistään 29.12.2024 ja laita työnhakusi alulle. Tämän jälkeen kunta tai työllisyyskokeilu ohjeistaa sinua jatkotoimista työnhaun ylläpitämiseksi.
2. Täytä päivärahahakemus kassan eAsioinnissa aikaisintaan kahden viikon kuluttua työttömäksi ilmoittautumisestasi.

Jos et ole aloittanut työnhakua ennen käyttökatkoa

Jos et ole aloittanut työnhakua ennen käyttökatkoa ja työttömyytesi alkaa katkon aikana, ota yhteyttä oman alueesi työvoimaviranomaiseen. Työvoimaviranomainen on vuodenvaihteesta alkaen oma kotikuntasi tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue. Tietoa paikallisista työvoimaviranomaisista löytyy Työmarkkinatorin aluesivuilta.

Työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan vuoden 2025 alussa. Työttömän ja työnhakijan palvelut tarjoaa jatkossa oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue.

Jotta työttömyyskassa tai Kela voi maksaa työttömyysturvaa, tulee sinun työttömäksi jäätyäsi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle. Vuoden 2025 alusta tämä työvoimaviranomainen on oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue. Voit jatkossakin hoitaa ilmoittautumisen työnhakijaksi Työmarkkinatorin verkkopalvelussa.

Mitä toimia muutos edellyttää?

Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun muutos ei vaikuta ansiopäivärahan hakemiseen.

Jos olet jo työtön, muutos ei edellytä sinulta uusia toimia. Pidä työnhakusi voimassa ja toimi sen mukaisesti, mitä olet aiemmin sopinut TE-toimistossa. Yhteydenpidon hoidat Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa.

Jos jäät työttömäksi uudistuksen jälkeen, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa. Tämän jälkeen kunta tai työllisyysalue ohjeistaa sinua jatkotoimista. Työmarkkinatori on jatkossakin työnhakijan pääasiallinen yhteydenpitokanava työvoimaviranomaiselle.

Työllisyysalueen tehtävät

Kunta tai työllisyysalue vastaa myös työnhaun tukemisesta ja työttömyysturvan maksamiseen liittyvien velvoitteiden seuraamisesta. Kuntaan tai työllisyysalueeseen kannattaa siis jatkossa olla yhteydessä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• kaipaat apua tai vinkkejä työnhakuun
• mietit koulutusta tai kurssia, joka voisi edistää työllistymistäsi
• harkitset yritystoiminnan aloittamista
• tarvitset laajempaa tukea työllistyäksesi (mm. palkkatuki)
• haluat lisätietoa työttömyysturvan velvoitteista
• haluat lisätietoa työvoimapoliittisesta lausunnosta, jonka perusteella voidaan maksaa työttömyysturvaa

Muutos ei vaikuta työttömyysturva-asioiden käsittelyyn työttömyyskassassa. Kassan tehtävät eivät muutu ja työttömyysturva maksetaan jatkossakin työvoimaviranomaisen antaman lausunnon perusteella.

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen takia. Vuonna 2025 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 15 128 euroa vuodessa.

Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 15 128 euroa vuodessa. 

Kuluneena vuonna 2024 työttömyysturvan alaraja on ollut 14 803 euroa vuodessa.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee vuonna 2025. Kassan jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan noin 94 euroa vuodessa. Alin kuukausimaksu laskee 9,10 eurosta 7,83 euroon kuukaudessa. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

---

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alenemisen mahdollistaa kassan vakavaraisuus ja odotettua alhaisempi työttömyys. Esimerkiksi lokakuussa 2024 kassan jäsenistä työttöminä oli 2,7 %. Tämä kertoo Jokisen mukaan siitä, että yrittäjät työllistyvät edelleen suhteellisen hyvin.

Kassan jäsenmaksu on 1,7 % vuosityötulon 9 600 euroa ylittävältä osalta. Alla olevasta taulukosta näet esimerkkejä ensi vuoden jäsenmaksuista tietyillä vakuutustasoilla:

Vuosityötulo	Jäsenmaksu €/kk	Jäsenmaksu €/v
15 128 €	7,83	93,98
17 000	10,48	125,80
20 000	14,73	176,80
25 000	21,82	261,80
30 000	28,90	346,80
40 000	43,10	516,80
50 000	57,23	686,80
60 000	71,40	856,80
70 000	85,57	1026,80
80 000	99,73	1196,80

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee 

Myös yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna. Jatkossa työttömyysturvan alaraja on 15 128 €/v. Tällä vähimmäistasolla kassan jäsenmaksu on noin 94 €/v eli 7,83 €/kk.  

Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-/MYEL-vuosityötyötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 15 128 euroa vuonna 2025.

Yrittäjäkassan rahoitus eroaa palkansaajakassoista 

Ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. Tästä syystä jäsenmaksut ovat kalliimpia kuin palkansaajakassojen jäsenmaksut: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla. 

Vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta crossfityrittäjä Miitta Kopralle. Kopra pyörittää yhtä Suomen suurinta crossfitsalia Vantaan Nikinmäessä. Yrittäjän mukaan Nousu on enemmän kuin sali: se on nikinmäkeläisten oma yhteisö.

Yrittäjyyden haastava alku

Porista kotoisin oleva yrittäjä muutti pääkaupunkiseudulle vuonna 2013. Ensihoitajan päivätyönsä ohella Kopra harrasti ja valmensi crossfitia. Lopulta vuonna 2018 hän ryhtyi saliyrittäjäksi kolmen muun osakkaan kanssa.

Yrittäjätaipaleen alku oli haastava. Yrityksessä työt eivät jakautuneet tasaisesti, ja Kopra koki olevansa lähellä loppuun palamista. Samaan aikaan yrittäjä alkoi aavistella, että yhden osakkaan toiminnassa oli jotakin hämärää. Pian tätä osakasta syytettiinkin rikoksista, joista hänet sittemmin on tuomittu. Tämän myötä Kopra päätti ostaa muut osakkaat ulos yhtiöstä, ja jatkaa yrittämistä itsenäisesti.

− Vaikka alku oli kivulias, näin jälkikäteen ajateltuna kaikki meni niin kuin oli tarkoitettu. Jouduin ikään kuin pakon sanelemana ottamaan vastuun, enkä tiedä, olisinko muuten ryhtynyt tähän hommaan, yrittäjä muistelee.

Ulkotreenit kantoivat yli vaikean korona-ajan

Pian yksinyrittäjäksi ryhtymisen jälkeen alkoi korona. Lannistumisen sijaan Kopra päätti kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Koronasulun aikana hän veti ulkotreenejä ja remontoi Nousua.

− Nikinmäen puskaradiossa puhuttiin kuinka ”Miitta oli pistänyt haisemaan”, yrittäjä nauraa.

Rohkea yrittäminen kannatti, sillä ensimmäisen koronavuoden aikana Kopra onnistui lähes tuplaamaan salijäsenyyksien määrän.

Vuonna 2023 yritys joutui kuitenkin pakkomuuton eteen. Toimivan liiketilan etsintä ehti tuottaa yrittäjälle harmaita hiuksia, kunnes lopulta uusi tuhat neliöinen tila löytyi niin ikään Nikinmäestä.

− Vetäessäni nimiä paperiin ajattelin, että joko mokaan pahasti tai sitten onnistun isosti.

Tätä nykyä salilla on jo yli 200 jäsentä. Salin pyörittämisen lisäksi yrittäjä tekee myös henkilökohtaista valmennusta ja järjestää crossfitkilpailuja.

Lapsiystävällinen nousu tuo Nikinmäkeä yhteen

Erityisen paljon yrittäjää kiinnostaa lasten ja nuorten hyvinvointi. Nousu onkin lapsiystävällinen sali, josta löytyy viihdykettä perheen pienimmille. Myös lähikoulujen ja päiväkotien lapset käyvät aika ajoin tutustumassa salin toimintaan.

Ennen kaikkea crossfit ja saliyrittäjyys ovat Kopralle intohimoja.

− Sali on minulle, ja monille asiakkailleni, kuin toinen koti. Yhteisöllinen ja tiivistunnelmainen Nousu eroaa siinä mielessä monesta muusta perussalista.

“Et tarvitse selkeää päämäärää onnistuaksesi”

Yrittäjyydessä on saliyrittäjän mukaan pitkälti kyse riskinottamisesta ja siitä, kuinka hyvin yrittäjä sietää vastoinkäymisiä. Kopra kertookin isojen ja nopeiden käännösten kielivän hänen uhkarohkeudestaan.

− Kun aloitin yrittäjänä, minulla ei ollut selkeää päämäärää. Yrittäminen lähti puhtaasti intohimosta. Mielestäni moni yrittäjä saattaa epäonnistua, koska heillä on liian tiukka suunnitelma ja tavoite. Sellaisessa on harvoin joustovaraa.

Kopra uskoo, että kovalla työllä ja itseluottamuksella kuka tahansa pystyy ylittämään itsensä.

− Nousulla ei harrasteta perinteistä hikijumppaa, vaan täällä ihan tavallisista vanhemmista kuoriutuu kovia crossfittaajia.

---

Teksti ja kuvat: Katariina Bergström