Yrittäjäkassan puhelinpalvelu on poikkeuksellisesti suljettu torstaina 21.11. henkilökunnan koulutustilaisuuden vuoksi. Puhelinpalvelu palvelee jälleen normaalisti maanantaina 25.11. klo 9-11.
Pyrimme vastaamaan torstain aikana jätettyihin soittopyyntöihin mahdollisimman pian.
Jos olet kassan jäsen, voit ottaa yhteyttä myös eAsioinnissa.
Maksuilmoitusten lähettämisessä on ollut häiriöitä perjantaista 15.11. alkaen. Maksuilmoituksesi ei ole tällä hetkellä nähtävillä eAsioinnissasi etkä saa maksuilmoitusta tekstiviestitse. Emme myöskään pääse postittamaan sinulle paperista maksuilmoitusta.
Selvitämme tilannetta parhaillaan, ja pahoittelemme siitä aiheutunutta haittaa!
Työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan vuoden 2025 alussa. Työttömän ja työnhakijan palvelut tarjoaa jatkossa oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue.
Jotta työttömyyskassa tai Kela voi maksaa työttömyysturvaa, tulee sinun työttömäksi jäätyäsi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle. Vuoden 2025 alusta tämä työvoimaviranomainen on oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue. Voit jatkossakin hoitaa ilmoittautumisen työnhakijaksi Työmarkkinatorin verkkopalvelussa.
Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun muutos ei vaikuta ansiopäivärahan hakemiseen.
Jos olet jo työtön, muutos ei edellytä sinulta uusia toimia. Pidä työnhakusi voimassa ja toimi sen mukaisesti, mitä olet aiemmin sopinut TE-toimistossa. Yhteydenpidon hoidat Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa.
Jos jäät työttömäksi uudistuksen jälkeen, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa. Tämän jälkeen kunta tai työllisyysalue ohjeistaa sinua jatkotoimista. Työmarkkinatori on jatkossakin työnhakijan pääasiallinen yhteydenpitokanava työvoimaviranomaiselle.
Kunta tai työllisyysalue vastaa myös työnhaun tukemisesta ja työttömyysturvan maksamiseen liittyvien velvoitteiden seuraamisesta. Kuntaan tai työllisyysalueeseen kannattaa siis jatkossa olla yhteydessä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
Muutos ei vaikuta työttömyysturva-asioiden käsittelyyn työttömyyskassassa. Kassan tehtävät eivät muutu ja työttömyysturva maksetaan jatkossakin työvoimaviranomaisen antaman lausunnon perusteella.
Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen takia. Vuonna 2025 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 15 128 euroa vuodessa.
Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 15 128 euroa vuodessa.
Kuluneena vuonna 2024 työttömyysturvan alaraja on ollut 14 803 euroa vuodessa.
Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee vuonna 2025. Kassan jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan noin 94 euroa vuodessa. Alin kuukausimaksu laskee 9,10 eurosta 7,83 euroon kuukaudessa. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alenemisen mahdollistaa kassan vakavaraisuus ja odotettua alhaisempi työttömyys. Esimerkiksi lokakuussa 2024 kassan jäsenistä työttöminä oli 2,7 %. Tämä kertoo Jokisen mukaan siitä, että yrittäjät työllistyvät edelleen suhteellisen hyvin.
Kassan jäsenmaksu on 1,7 % vuosityötulon 9 600 euroa ylittävältä osalta. Alla olevasta taulukosta näet esimerkkejä ensi vuoden jäsenmaksuista tietyillä vakuutustasoilla:
| Vuosityötulo | Jäsenmaksu €/kk | Jäsenmaksu €/v |
|---|---|---|
| 15 128 € | 7,83 | 93,98 |
| 17 000 | 10,48 | 125,80 |
| 20 000 | 14,73 | 176,80 |
| 25 000 | 21,82 | 261,80 |
| 30 000 | 28,90 | 346,80 |
| 40 000 | 43,10 | 516,80 |
| 50 000 | 57,23 | 686,80 |
| 60 000 | 71,40 | 856,80 |
| 70 000 | 85,57 | 1026,80 |
| 80 000 | 99,73 | 1196,80 |
Myös yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna. Jatkossa työttömyysturvan alaraja on 15 128 €/v. Tällä vähimmäistasolla kassan jäsenmaksu on noin 94 €/v eli 7,83 €/kk.
Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-/MYEL-vuosityötyötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 15 128 euroa vuonna 2025.
Ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. Tästä syystä jäsenmaksut ovat kalliimpia kuin palkansaajakassojen jäsenmaksut: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla.
Vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta crossfityrittäjä Miitta Kopralle. Kopra pyörittää yhtä Suomen suurinta crossfitsalia Vantaan Nikinmäessä. Yrittäjän mukaan Nousu on enemmän kuin sali: se on nikinmäkeläisten oma yhteisö.
Porista kotoisin oleva yrittäjä muutti pääkaupunkiseudulle vuonna 2013. Ensihoitajan päivätyönsä ohella Kopra harrasti ja valmensi crossfitia. Lopulta vuonna 2018 hän ryhtyi saliyrittäjäksi kolmen muun osakkaan kanssa.
Yrittäjätaipaleen alku oli haastava. Yrityksessä työt eivät jakautuneet tasaisesti, ja Kopra koki olevansa lähellä loppuun palamista. Samaan aikaan yrittäjä alkoi aavistella, että yhden osakkaan toiminnassa oli jotakin hämärää. Pian tätä osakasta syytettiinkin rikoksista, joista hänet sittemmin on tuomittu. Tämän myötä Kopra päätti ostaa muut osakkaat ulos yhtiöstä, ja jatkaa yrittämistä itsenäisesti.
− Vaikka alku oli kivulias, näin jälkikäteen ajateltuna kaikki meni niin kuin oli tarkoitettu. Jouduin ikään kuin pakon sanelemana ottamaan vastuun, enkä tiedä, olisinko muuten ryhtynyt tähän hommaan, yrittäjä muistelee.
Pian yksinyrittäjäksi ryhtymisen jälkeen alkoi korona. Lannistumisen sijaan Kopra päätti kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Koronasulun aikana hän veti ulkotreenejä ja remontoi Nousua.
− Nikinmäen puskaradiossa puhuttiin kuinka ”Miitta oli pistänyt haisemaan”, yrittäjä nauraa.
Rohkea yrittäminen kannatti, sillä ensimmäisen koronavuoden aikana Kopra onnistui lähes tuplaamaan salijäsenyyksien määrän.
Vuonna 2023 yritys joutui kuitenkin pakkomuuton eteen. Toimivan liiketilan etsintä ehti tuottaa yrittäjälle harmaita hiuksia, kunnes lopulta uusi tuhat neliöinen tila löytyi niin ikään Nikinmäestä.
− Vetäessäni nimiä paperiin ajattelin, että joko mokaan pahasti tai sitten onnistun isosti.
Tätä nykyä salilla on jo yli 200 jäsentä. Salin pyörittämisen lisäksi yrittäjä tekee myös henkilökohtaista valmennusta ja järjestää crossfitkilpailuja.
Erityisen paljon yrittäjää kiinnostaa lasten ja nuorten hyvinvointi. Nousu onkin lapsiystävällinen sali, josta löytyy viihdykettä perheen pienimmille. Myös lähikoulujen ja päiväkotien lapset käyvät aika ajoin tutustumassa salin toimintaan.
Ennen kaikkea crossfit ja saliyrittäjyys ovat Kopralle intohimoja.
− Sali on minulle, ja monille asiakkailleni, kuin toinen koti. Yhteisöllinen ja tiivistunnelmainen Nousu eroaa siinä mielessä monesta muusta perussalista.
Yrittäjyydessä on saliyrittäjän mukaan pitkälti kyse riskinottamisesta ja siitä, kuinka hyvin yrittäjä sietää vastoinkäymisiä. Kopra kertookin isojen ja nopeiden käännösten kielivän hänen uhkarohkeudestaan.
− Kun aloitin yrittäjänä, minulla ei ollut selkeää päämäärää. Yrittäminen lähti puhtaasti intohimosta. Mielestäni moni yrittäjä saattaa epäonnistua, koska heillä on liian tiukka suunnitelma ja tavoite. Sellaisessa on harvoin joustovaraa.
Kopra uskoo, että kovalla työllä ja itseluottamuksella kuka tahansa pystyy ylittämään itsensä.
− Nousulla ei harrasteta perinteistä hikijumppaa, vaan täällä ihan tavallisista vanhemmista kuoriutuu kovia crossfittaajia.
Teksti ja kuvat: Katariina Bergström
Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin 2.9. alkaen. Porrastaminen tarkoittaa, että työttömyysturva laskee
Ansiopäivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, joten 40 etuuspäivää tarkoittaa noin kahta kuukautta ja 170 etuuspäivää noin kahdeksaa kuukautta.
Ansiopäiväraha porrastetaan, jos yrittäjän yritystoiminta on päättynyt ja työttömyys alkanut 2.9.2024 tai sen jälkeen.
Ansiopäivärahalla on vähimmäismäärä. Vähimmäismäärää koskevan säännön myötä ansiopäiväraha maksetaan aina vähintään peruspäivärahan suuruisena 37,21 €/pv eli 800,01 €/kk. Peruspäivärahaa ei porrasteta.
Jos päivärahan määrä on ennen porrastusta samansuuruinen peruspäivärahan kanssa, porrastus ei vaikuta päivärahaan. Jos päiväraha on lähellä peruspäivärahan tasoa, porrastuksen vaikutus voi olla tavallista pienempi.
Yrittäjäkassan vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut tietotubettaja, teologian tohtori, tietokirjailija ja yrittäjä Ville Mäkipelto. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkipellon teot luotettavan tiedon levittämiseksi.
”Mäkipellon videoiden punaiseksi langaksi on muodostunut taistelu valetiedon leviämistä vastaan. Se on nykypäivänä arvostettava ja ennen kaikkea rohkea teko”, kassanjohtaja perustelee valintaa.
”Lisäksi lupaavan akateemisen uran ja yrittäjyyden yhdistäminen on varmasti vaatinut hyppysellisen uhkarohkeutta.”
Kilpailun voitto oli yrittäjälle iloinen yllätys.
”Ilahduin kovasti, kun sain kuulla voittaneeni. Mielestäni kilpailu tuo hienosti esiin erilaisten yrittäjien rohkeutta. Tämä onkin suuri kunnia”, Mäkipelto kertoo.
Vuoden 2024 uhkarohkein yrittäjä tulee suvusta, jossa lähes kaikki ovat yrittäjiä.
”Isäni rohkaisemana perustimme serkkuni kanssa ensimmäisen yrityksemme jo 16-vuotiaina. Teimme tuolloin toiminimellä taikuri- ja äänentoistokeikkoja”, yrittäjä muistelee.
Sittemmin Mäkipelto päätyi kuitenkin akateemiselle urapolulle. Ensin hän opiskeli teologiksi, minkä jälkeen hän luki tutkinnon myös psykologiasta. Koska väitöskirjatyö Raamatun tekstien historiasta oli pitkälti yksinäistä puurtamista, kaipasi Mäkipelto sen rinnalle jotain yhteisöllisempää. Yrittäjä päätyikin perustamaan tiedeviestintään keskittyvän Youtube-kanavan.
Ensimmäiset neljä vuotta Mäkipelto pyöritti kanavaa harrastusmielessä, mutta katsojamäärien ja mainostulojen kasvaessa hän perusti sivutoimisen yrityksen vuonna 2019. Kanavan kasvettua entisestään Mäkipelto heittäytyi lopulta täysipäiväiseksi yrittäjäksi lokakuussa 2022, eikä ole sittemmin katunut valintaansa.
Suurin osa yrittäjän työpäivistä kuluu tietovideoiden tuottamiseen. Videoilla yrittäjä kertoo muun muassa salaliitoista, muinaisen maailman ihmeistä ja urbaanilegendoista. Videoiden kuvaamista edeltää perusteellinen tutkimustyö ja luotettavien tieteellisten tai journalististen lähteiden läpikäynti.
Youtubessa Mäkipellon videoita seuraa yli satatuhatpäinen joukko, ja yrittäjän suosituimmalla, Suomen suojelluimmista ihmisistä kertovalla videolla, onkin jo runsaat 500 000 katselukertaa. Vaikka videoita katsovat kaikenikäiset, on niiden suurin katsojakunta nuoret aikuiset.
Videoiden lisäksi Mäkipelto on julkaissut kaksi tietokirjaa, ja kolmas on paraikaa tekeillä. Yrittäjä saikin kesäkuussa Raamatun tekstien historiaa ravistelevasta teoksestaan tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Lisäksi Mäkipelto tekee sosiaalisen median yhteistöitä, käy puhujakeikoilla ja toimii videovaikuttajien yhdistyksen puheenjohtajana.
Yrittäjän mukaan hänen videoidensa tärkein tehtävä on saada katsoja havahtumaan siihen, että jokaisen oman mielipiteen lisäksi on olemassa muitakin näkökantoja. Mäkipelto toteaakin, että kaikkien tulisi joskus haastaa omaa ajatteluaan.
”Pidän esimerkiksi psykologiaan, mielenterveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja merkityksellisenä. Haluan, että toiminnallani olisi positiivista yhteiskunnallista vaikutusta”, yrittäjä valottaa ja jatkaa: ”Näiden tiedevideoiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole ”käännyttää” ketään ajattelemaan toisin.”
Yrittäjyydestä ihmisillä on Mäkipellon mukaan melko mustavalkoinen kuva.
”Yrittäjyys ei aina vaadi hirveää riskinottamista. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys on oiva tapa aloittaa. Jos homma ei onnistukaan, toiminnan voi aina lopettaa.”
Myös Mäkipelto itse suhtautui yrittäjyyteen ensin kapeakatseisesti.
”Minulla meni pitkään myöntää, että tubettaminen on oikea elinkeinon ja yrittäjyyden muoto”, yrittäjä toteaa. Sittemmin nämä luulot ovat osoittautuneet vääriksi.
Uhkarohkein yrittäjä -kisa järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa, ja siihen tuli ilmiantoja lähes 200. Voittajan valitsi yrittäjistä ja Yrittäjäkassan henkilökunnasta koostuva valintaraati.
Uhkarohkein yrittäjä 2024 – Ville Mäkipelto
Uhkarohkein yrittäjä 2023 – Anu Mäkinen
Uhkarohkein yrittäjä 2022 – Aarni Pahajoki
Uhkarohkein yrittäjä 2021 – Laura Salonen
Uhkarohkein yrittäjä 2020 – Jarno Ankerman
Uhkarohkein yrittäjä 2019 – Jenni Parpala
Uhkarohkein yrittäjä 2018 – Tomi Mäkipelto
Uhkarohkein yrittäjä 2017 – Jutta Larm
Uhkarohkein yrittäjä 2016 – Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila
Teksti ja 1. kuva: Katariina Bergström
Eduskunta on hyväksynyt loput tälle vuodelle kaavailluista työttömyysturvan lakimuutoksista. Viimeisimmässä lakipaketissa hyväksyttiin muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen. Porrastus koskee lähtökohtaisesti kaikkia ansiosidonnaisen saajia, myös yrittäjiä.
Ansiosidonnainen työttömyysturvan porrastus tarkoittaa, että vastaisuudessa työttömyysturva laskee ensin
Ansiopäivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, joten 40 etuuspäivää tarkoittaa noin kahta kuukautta ja 170 etuuspäivää noin kahdeksaa kuukautta.
Ansiopäiväraha porrastetaan, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen. Yrittäjän kohdalla edellytetään, että yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.
Muutos ei siten vaikuta jo alkaneeseen päivärahakauteen.
Lisäämme syksyllä päivärahalaskuriimme tiedon porrastuksesta.
Porrastuksen lisäksi palkansaajien työssäoloehto pitenee syyskuusta alkaen kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Lisäksi palkansaajien työskentelyedellytys euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Palkansaajien päivärahaoikeutta arvioidaan jatkossa ainoastaan työttömyyttä edeltävän palkan perusteella, ei tehtyjen työtuntien määrällä.
Yrittäjä Taika Jalohaikara on Suomen ensimmäisiä tekoälytaiteilijoita. Tekoälyn avulla taiteilija valmistaa teoksia yritysasiakkaille ja taidenäyttelyihin. Vaikka Jalohaikara haaveili taiteilijan urasta jo lapsena, polku yrittäjäksi ja taiteilijaksi ei ole ollut suoraviivainen.
Iisalmesta kotoisin olevalle Taika Jalohaikara haaveili pitkään urasta taiteilijana.
“Kun olin pieni, kummitätini kysyi, mitä haluaisin tehdä isona. Vastasin, että minusta tulee sarjakuvataitelija”, Jalohaikara kertoo.
Lopulta Jalohaikarasta ei tullut sarjakuva- vaan tekoälytaiteilija. Ennen taiteilijauraansa Jalohaikara ehti opiskella medianomiksi ja työskennellä mainos- ja suunnittelutoimistoissa. Hetken alalla työskenneltyään hän kuitenkin huomasi, että vaikka työ oli mukavaa, siitä puuttui intohimo.
Pian Jalohaikara sairastui, ja jäi sen myötä useamman vuoden kuntoutustukijaksolle. Kuntoutustuelta hän pääsi kirjastoon ammatilliseen kuntoukseen.
Sairastuminen ja pitkä poissaolo työelämästä saivat Jalohaikaran pohtimaan tulevaisuuttaan uudelleen. Kun koronapandemia lopulta sekoitti työrutiinit ja kuntouttavasta kirjastovirkailijan työstä tuli yllättäen kuormittavaa, Jalohaikara näki tilaisuutensa koittaneen.
”Mietin pitkään, milloin uskallan ryhtyä yrittäjäksi. Viimein oma halu ylitti pelon siitä, mitä muut valinnastani ajattelevat”, Jalohaikara valottaa.
Vuoden 2022 alussa hän lopulta perusti ensimmäisen oman yrityksensä, joka tarjosi alkuun perinteisempiä graafisen suunnittelun palveluita. Samaisen vuoden joulukuussa yrittäjä törmäsi somepostaukseen tekoälytaiteesta.
“Halusin kokeilla sitä heti. Kokeiltuani innostuin asiasta, ja päätinkin lähteä täysillä mukaan,” hän kertoo.
Tekoälytaide on nyt hänen työnsä ytimessä. Taiteilija tekee tilauksesta teoksia muun muassa yrityksille. Tekoäly ei kuitenkaan tee varsinaista lopputuotetta, vaan se auttaa Jalohaikaraa ideoimaan. Lopullisen teoksen taiteilija kasaa itse Photoshopissa.
Jalohaikaran mukaan hän voi tekoälyn avulla tuottaa kuvia nopeammin ja kustannustehokkaammin kuin perinteisin menetelmin. Varsinaisten tekoälytaideteosten lisäksi yrittäjä tarjoaa asiakkailleen brändikuvituksia ja erilaisia tekoälytyöpajoja.
Vaikka oman yrityksen perustamisen oli yrittäjän mukaan melko suoraviivaista, vaati se rohkeutta ja uskoa omaan tekemiseen.
”Tykkään verrata yrityksen perustamista tietokoneen käyttöönottoon. Ensin täytyy huolellisesti asentaa koneeseen kaikki järjestelmät, minkä jälkeen se pyörii aika lailla itsekseen. Sama pätee mielestäni yritystoimintaan,” yrittäjä tuumaa.
Tällä hetkellä Jalohaikara pyörittää kahta yritystä. Toinen yrityksistä on Jalohaikaran oma yritys, jossa hän tekee juuri asiakastöitä tekoälyllä. Toisessa yrityksessä Jalohaikaralla on kaksi yhtiökumppania, joiden kanssa he tekevät ohjelmistoja ja käyttöliittymäsuunnittelua.
Aloitteleville yrittäjille Jalohaikaralla on selkeät neuvot.
“Jos oikeasti kiinnostaa yrittäminen, älä kuuntele liikaa muiden mielipiteitä. Ota asioista selvää perusteellisesti, ja sitten vain perustat yrityksen. Tärkeintä on ennen kaikkea uskoa itseensä, sillä itseluottamus on kaiken perusta,” hän painottaa.
Jalohaikara haaveilee kansainvälisestä taidenäyttelystä ja toivoo, että hänen taiteensa voisi levitä Suomen rajojen ulkopuolelle.
“Ensimmäinen taidenäyttelyni on tällä hetkellä esillä Entressen kirjastossa. Olisi upeaa saada näyttely myös ulkomaille,” taiteilija haaveilee.
Tekoälyala on kuitenkin entistä kilpaillumpi, ja Jalohaikara on havainnut yritysten lisääntyvän kiinnostuksen tekoälyä ja tekoälykoulutuksia kohtaan. Tekoälytaide ei kuitenkaan Jalohaikaran mukaan ole vielä saavuttanut suurta suosiota. Hän onkin alalla jonkin sortin pioneeri.
”Tekoälytaiteilijoiden ja perinteisten taiteilijoiden välillä on nähtävissä selvä kahtiajako. Osa jälkimmäisestä ryhmästä näkee tekoälyn uhkana omalle taiteelleen. Itse yritän kuitenkin hälventää tätä jakoa, sillä toivoisin, että me taiteilijat olisimme yhtenäinen porukka.”
Sopivaa vastapainoa yrittäjäarkeen ja taiteilijuuteen Jalohaikara on löytänyt videopeleistä.
“Roolipelit kuten Minecraft ja World of Warcraft ovat minun juttuni,” hän kertoo. Lisäksi yrittäjä kertoo nauttivansa sulkapallopeleistä, itsensä kehittämisestä ja päiväkirjan kirjoittamisesta.
“Minusta on tärkeää käsitellä omia kokemuksiani kirjoittamalla. Huomaan olossani heti muutoksen, jos en ole hetkeen reflektoinut kuluneiden päivien tapahtumia. Vain kirjoittamalla voin jatkaa eteenpäin,” Jalohaikara tiivistää.
Teksti: Katariina Bergström
