Yrittäjäkassan vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut tietotubettaja, teologian tohtori, tietokirjailija ja yrittäjä Ville Mäkipelto. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkipellon teot luotettavan tiedon levittämiseksi.   

”Mäkipellon videoiden punaiseksi langaksi on muodostunut taistelu valetiedon leviämistä vastaan. Se on nykypäivänä arvostettava ja ennen kaikkea rohkea teko”, kassanjohtaja perustelee valintaa.

”Lisäksi lupaavan akateemisen uran ja yrittäjyyden yhdistäminen on varmasti vaatinut hyppysellisen uhkarohkeutta.”

Kilpailun voitto oli yrittäjälle iloinen yllätys.

”Ilahduin kovasti, kun sain kuulla voittaneeni. Mielestäni kilpailu tuo hienosti esiin erilaisten yrittäjien rohkeutta. Tämä onkin suuri kunnia”, Mäkipelto kertoo.   

Yrittäjäperheen vesa päätyi akateemiselle polulle

Vuoden 2024 uhkarohkein yrittäjä tulee suvusta, jossa lähes kaikki ovat yrittäjiä.

”Isäni rohkaisemana perustimme serkkuni kanssa ensimmäisen yrityksemme jo 16-vuotiaina. Teimme tuolloin toiminimellä taikuri- ja äänentoistokeikkoja”, yrittäjä muistelee.

Sittemmin Mäkipelto päätyi kuitenkin akateemiselle urapolulle. Ensin hän opiskeli teologiksi, minkä jälkeen hän luki tutkinnon myös psykologiasta. Koska väitöskirjatyö Raamatun tekstien historiasta oli pitkälti yksinäistä puurtamista, kaipasi Mäkipelto sen rinnalle jotain yhteisöllisempää. Yrittäjä päätyikin perustamaan tiedeviestintään keskittyvän Youtube-kanavan.

Ensimmäiset neljä vuotta Mäkipelto pyöritti kanavaa harrastusmielessä, mutta katsojamäärien ja mainostulojen kasvaessa hän perusti sivutoimisen yrityksen vuonna 2019. Kanavan kasvettua entisestään Mäkipelto heittäytyi lopulta täysipäiväiseksi yrittäjäksi lokakuussa 2022, eikä ole sittemmin katunut valintaansa.

Tietovideoita ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Suurin osa yrittäjän työpäivistä kuluu tietovideoiden tuottamiseen. Videoilla yrittäjä kertoo muun muassa salaliitoista, muinaisen maailman ihmeistä ja urbaanilegendoista. Videoiden kuvaamista edeltää perusteellinen tutkimustyö ja luotettavien tieteellisten tai journalististen lähteiden läpikäynti.

Youtubessa Mäkipellon videoita seuraa yli satatuhatpäinen joukko, ja yrittäjän suosituimmalla, Suomen suojelluimmista ihmisistä kertovalla videolla, onkin jo runsaat 500 000 katselukertaa. Vaikka videoita katsovat kaikenikäiset, on niiden suurin katsojakunta nuoret aikuiset.

Videoiden lisäksi Mäkipelto on julkaissut kaksi tietokirjaa, ja kolmas on paraikaa tekeillä. Yrittäjä saikin kesäkuussa Raamatun tekstien historiaa ravistelevasta teoksestaan tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Lisäksi Mäkipelto tekee sosiaalisen median yhteistöitä, käy puhujakeikoilla ja toimii videovaikuttajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Videoilla lisää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Yrittäjän mukaan hänen videoidensa tärkein tehtävä on saada katsoja havahtumaan siihen, että jokaisen oman mielipiteen lisäksi on olemassa muitakin näkökantoja. Mäkipelto toteaakin, että kaikkien tulisi joskus haastaa omaa ajatteluaan.

”Pidän esimerkiksi psykologiaan, mielenterveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja merkityksellisenä. Haluan, että toiminnallani olisi positiivista yhteiskunnallista vaikutusta”, yrittäjä valottaa ja jatkaa: ”Näiden tiedevideoiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole ”käännyttää” ketään ajattelemaan toisin.”

Yrittäjyydestä ihmisillä on Mäkipellon mukaan melko mustavalkoinen kuva.

”Yrittäjyys ei aina vaadi hirveää riskinottamista. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys on oiva tapa aloittaa. Jos homma ei onnistukaan, toiminnan voi aina lopettaa.”

Myös Mäkipelto itse suhtautui yrittäjyyteen ensin kapeakatseisesti.

”Minulla meni pitkään myöntää, että tubettaminen on oikea elinkeinon ja yrittäjyyden muoto”, yrittäjä toteaa. Sittemmin nämä luulot ovat osoittautuneet vääriksi.  

---

Uhkarohkein yrittäjä -kisa järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa, ja siihen tuli ilmiantoja lähes 200. Voittajan valitsi yrittäjistä ja Yrittäjäkassan henkilökunnasta koostuva valintaraati.

Uhkarohkein yrittäjä 2024 – Ville Mäkipelto

Uhkarohkein yrittäjä 2023 – Anu Mäkinen

Uhkarohkein yrittäjä 2022 – Aarni Pahajoki

Uhkarohkein yrittäjä 2021 – Laura Salonen

Uhkarohkein yrittäjä 2020 – Jarno Ankerman

Uhkarohkein yrittäjä 2019 – Jenni Parpala

Uhkarohkein yrittäjä 2018 – Tomi Mäkipelto

Uhkarohkein yrittäjä 2017 – Jutta Larm

Uhkarohkein yrittäjä 2016 – Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila

Teksti ja 1. kuva: Katariina Bergström

Eduskunta on hyväksynyt loput tälle vuodelle kaavailluista työttömyysturvan lakimuutoksista. Viimeisimmässä lakipaketissa hyväksyttiin muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen. Porrastus koskee lähtökohtaisesti kaikkia ansiosidonnaisen saajia, myös yrittäjiä.

Ansiosidonnainen työttömyysturvan porrastus tarkoittaa, että vastaisuudessa työttömyysturva laskee ensin

• 80 % tasolle alkuperäisestä, kun työttömyysetuutta on maksettu 40 päivältä ja sitten
• 75 % tasolle alkuperäisestä, kun työttömyysetuutta on maksettu 170 päivältä.

Ansiopäivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, joten 40 etuuspäivää tarkoittaa noin kahta kuukautta ja 170 etuuspäivää noin kahdeksaa kuukautta.

Ansiopäiväraha porrastetaan, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen. Yrittäjän kohdalla edellytetään, että yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Muutos ei siten vaikuta jo alkaneeseen päivärahakauteen.

Lisäämme syksyllä päivärahalaskuriimme tiedon porrastuksesta.

Palkansaajien työssäoloehto pitenee, työskentelyvaatimus muuttuu tuloperusteiseksi

Porrastuksen lisäksi palkansaajien työssäoloehto pitenee syyskuusta alkaen kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Lisäksi palkansaajien työskentelyedellytys euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Palkansaajien päivärahaoikeutta arvioidaan jatkossa ainoastaan työttömyyttä edeltävän palkan perusteella, ei tehtyjen työtuntien määrällä.

Yrittäjä Taika Jalohaikara on Suomen ensimmäisiä tekoälytaiteilijoita. Tekoälyn avulla taiteilija valmistaa teoksia yritysasiakkaille ja taidenäyttelyihin. Vaikka Jalohaikara haaveili taiteilijan urasta jo lapsena, polku yrittäjäksi ja taiteilijaksi ei ole ollut suoraviivainen.

Kirjastovirkailijasta kohti lapsuuden unelmaa

Iisalmesta kotoisin olevalle Taika Jalohaikara haaveili pitkään urasta taiteilijana.

“Kun olin pieni, kummitätini kysyi, mitä haluaisin tehdä isona. Vastasin, että minusta tulee sarjakuvataitelija”, Jalohaikara kertoo.

Lopulta Jalohaikarasta ei tullut sarjakuva- vaan tekoälytaiteilija. Ennen taiteilijauraansa Jalohaikara ehti opiskella medianomiksi ja työskennellä mainos- ja suunnittelutoimistoissa. Hetken alalla työskenneltyään hän kuitenkin huomasi, että vaikka työ oli mukavaa, siitä puuttui intohimo.

Pian Jalohaikara sairastui, ja jäi sen myötä useamman vuoden kuntoutustukijaksolle. Kuntoutustuelta hän pääsi kirjastoon ammatilliseen kuntoukseen.

Sairastuminen ja pitkä poissaolo työelämästä saivat Jalohaikaran pohtimaan tulevaisuuttaan uudelleen. Kun koronapandemia lopulta sekoitti työrutiinit ja kuntouttavasta kirjastovirkailijan työstä tuli yllättäen kuormittavaa, Jalohaikara näki tilaisuutensa koittaneen.

”Mietin pitkään, milloin uskallan ryhtyä yrittäjäksi. Viimein oma halu ylitti pelon siitä, mitä muut valinnastani ajattelevat”, Jalohaikara valottaa.

Tekoälytaidetta ja yrittäjyyttä

Vuoden 2022 alussa hän lopulta perusti ensimmäisen oman yrityksensä, joka tarjosi alkuun perinteisempiä graafisen suunnittelun palveluita. Samaisen vuoden joulukuussa yrittäjä törmäsi somepostaukseen tekoälytaiteesta.

“Halusin kokeilla sitä heti. Kokeiltuani innostuin asiasta, ja päätinkin lähteä täysillä mukaan,” hän kertoo.

Tekoälytaide on nyt hänen työnsä ytimessä. Taiteilija tekee tilauksesta teoksia muun muassa yrityksille. Tekoäly ei kuitenkaan tee varsinaista lopputuotetta, vaan se auttaa Jalohaikaraa ideoimaan. Lopullisen teoksen taiteilija kasaa itse Photoshopissa.

Jalohaikaran mukaan hän voi tekoälyn avulla tuottaa kuvia nopeammin ja kustannustehokkaammin kuin perinteisin menetelmin. Varsinaisten tekoälytaideteosten lisäksi yrittäjä tarjoaa asiakkailleen brändikuvituksia ja erilaisia tekoälytyöpajoja.

Yrityksen perustaminen vaatii uskoa itseen

Vaikka oman yrityksen perustamisen oli yrittäjän mukaan melko suoraviivaista, vaati se rohkeutta ja uskoa omaan tekemiseen.

”Tykkään verrata yrityksen perustamista tietokoneen käyttöönottoon. Ensin täytyy huolellisesti asentaa koneeseen kaikki järjestelmät, minkä jälkeen se pyörii aika lailla itsekseen. Sama pätee mielestäni yritystoimintaan,” yrittäjä tuumaa.

Tällä hetkellä Jalohaikara pyörittää kahta yritystä. Toinen yrityksistä on Jalohaikaran oma yritys, jossa hän tekee juuri asiakastöitä tekoälyllä. Toisessa yrityksessä Jalohaikaralla on kaksi yhtiökumppania, joiden kanssa he tekevät ohjelmistoja ja käyttöliittymäsuunnittelua.

Aloitteleville yrittäjille Jalohaikaralla on selkeät neuvot.

“Jos oikeasti kiinnostaa yrittäminen, älä kuuntele liikaa muiden mielipiteitä. Ota asioista selvää perusteellisesti, ja sitten vain perustat yrityksen. Tärkeintä on ennen kaikkea uskoa itseensä, sillä itseluottamus on kaiken perusta,” hän painottaa.

Tekoälyala entistä kilpaillumpi

Jalohaikara haaveilee kansainvälisestä taidenäyttelystä ja toivoo, että hänen taiteensa voisi levitä Suomen rajojen ulkopuolelle.

“Ensimmäinen taidenäyttelyni on tällä hetkellä esillä Entressen kirjastossa. Olisi upeaa saada näyttely myös ulkomaille,” taiteilija haaveilee.

Tekoälyala on kuitenkin entistä kilpaillumpi, ja Jalohaikara on havainnut yritysten lisääntyvän kiinnostuksen tekoälyä ja tekoälykoulutuksia kohtaan. Tekoälytaide ei kuitenkaan Jalohaikaran mukaan ole vielä saavuttanut suurta suosiota. Hän onkin alalla jonkin sortin pioneeri.

”Tekoälytaiteilijoiden ja perinteisten taiteilijoiden välillä on nähtävissä selvä kahtiajako. Osa jälkimmäisestä ryhmästä näkee tekoälyn uhkana omalle taiteelleen. Itse yritän kuitenkin hälventää tätä jakoa, sillä toivoisin, että me taiteilijat olisimme yhtenäinen porukka.”

Videopelit tuovat vastapainoa luovalle työlle

Sopivaa vastapainoa yrittäjäarkeen ja taiteilijuuteen Jalohaikara on löytänyt videopeleistä.

“Roolipelit kuten Minecraft ja World of Warcraft ovat minun juttuni,” hän kertoo. Lisäksi yrittäjä kertoo nauttivansa sulkapallopeleistä, itsensä kehittämisestä ja päiväkirjan kirjoittamisesta.

“Minusta on tärkeää käsitellä omia kokemuksiani kirjoittamalla. Huomaan olossani heti muutoksen, jos en ole hetkeen reflektoinut kuluneiden päivien tapahtumia. Vain kirjoittamalla voin jatkaa eteenpäin,” Jalohaikara tiivistää.

---

Teksti: Katariina Bergström

Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.

Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. “Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti”, kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.

Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.

Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan

Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.

Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.

”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia. 

Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.

”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.

”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.” 

---

Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.

”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”

“Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.

Tutustu Jaajon yrittäjätarinaan paremmin täältä.

---

Nyt on sinun vuorosi! Tiedätkö Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailu on käynnissä 31.5.2024 saakka, ja voittaja julkistetaan perjantaina 28.6.2024.

Arvomme ilmiantaneiden kesken viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

Työttömyysturvan suojaosa ja lapsikorotukset lakkautetaan huhtikuun alussa. Muutokset näkyvät päivärahansaajilla tyypillisimmin ensi kerran toukokuussa, kun maksamme ansiopäivärahaa huhtikuulta.

Suojaosan poisto

Työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistuu 1.4.2024. Suojaosa on se euromäärä, jota ei ole huomioitu, kun ansiopäivärahaa ja osa-aikaisesta työstä maksettua tuloa on soviteltu yhteen.

Ennen lakimuutosta 500 euron työtulo vähensi päivärahaa 100 euroa. 500 eurosta vähennettiin ensin 300 euron suojaosa, minkä jälkeen jäljellä jääneestä 200 euron työtulon osuudesta vähennettiin puolet.

Lakimuutoksen jälkeen 500 euron työtulosta puolet eli 250 euroa vähentää ansiopäivärahan määrää.

Tämä sovittelusääntö on vielä muutoksen jälkeen kannustava, sillä vain puolet saadusta tulosta vähentää maksettavaa työttömyysetuutta. Toisin sanoen osa-aikaisen työn vastaanottaminen työttömänä on edelleen kannattavaa.

Lapsikorotuksen poisto

Myös lapsikorotukset poistuvat 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotusten poistaminen vähentää maksettavaa ansiopäivärahaa 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.

Lisää lakimuutoksia syksyn aikana

Eduskunnan käsittelyssä on lisäksi lakimuutos ansioturvan porrastamisesta.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen laskee työttömyysturvaa ensin

• kahdeksan työttömyysviikon jälkeen 80 % tasolle alkuperäisestä tasosta ja sitten
• 34 työttömyysviikon jälkeen 75 % tasolle alkuperäisestä tasosta.

Nykyisin työttömyysturvaa ei porrasteta ja sen taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan. Tämänhetkisen käsityksen mukaan ansiopäivärahan porrastaminen koskee vain niitä uusia ansiopäivärahan hakijoita, joiden työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Löydät lisää tietoa tulevista lakimuutoksista Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n lakimuutosverkkosivuilta.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.

Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

− Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinen kertoo.  

− Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %. 

Yrittäjäkassan rahoituspohja eroaa palkansaajakassoista

Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. 

− Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.  

− Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.  

Monet vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa

Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.  

− Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.  

− Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.   

“Usein väärään kassaan kuuluminen käy ilmi liian myöhään.”

Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen. 

Kassa tarjoaa tulevaisuuden turvaa

Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla. 

− Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.  

Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.  

− Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.  

Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys oli menneenä vuonna odotettua alhaisempaa. Jäsenten työttömyysaste pysyi tasaisesti noin 2,3 prosentissa koko vuoden. Vuonna 2022 vastaava luku oli 2,5 prosenttia. Korkeimmillaan vuoden 2023 työttömyysaste oli syys-marraskuussa 2,4 prosenttia ja matalimmillaan tammikuussa 2 prosenttia. 

– Yrittäjien työttömyyden lasku on jokseenkin yllättävää, kun ottaa huomioon uutiset taantumasta ja konkurssien määrän kasvusta, kommentoi Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.  

Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin ja kriiseihin.  

– Yrittäjillä on korkea sietokyky. He tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi, Jokinen pohtii. 

– Maksoimme etuuksia lopulta 1287 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1451 ja sitä edellisenä 1657 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 573 ja joulukuussa 620 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 10,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2022 vastaava luku oli 12,4 miljoonaa euroa. 

Jäsenmaksu aleni

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laski tuntuvasti vuoden alussa. Alimmillaan jäsenmaksu on tänä vuonna noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laski 14,50 eurosta 9,10 euroon. 

Jäsenmaksun laskemisen mahdollistaa Jokisen mukaan kassan vakavaraisuus ja hyvä taloustilanne. 

Uudet verokortit tulevat voimaan 1.2.2024. Vuoden 2023 verokorttisi on voimassa vielä tammikuun 2024 ajan. Nollaamme verokorttisi tulokertymän vuodenvaihteessa ja tulojen laskenta alkaa uudelleen alusta.

Saamme palkkaa varten lasketut ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, joten sinun ei tarvitse toimittaa automaattisesti kotiin saamaasi verokorttia kassaan.

Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi. Jos toimitat Yrittäjäkassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaan.

Kätevimmin uuden muutosverokortin saa tilattua Verohallinnon OmaVero-palvelusta.

Sähköiset muutosverokortin tiedot päivittyvät meille automaattisesti seuraavan yön aikana. Jos haluat, että päivärahahakemuksesi käsitellään uusien verotietojen mukaisesti, lähetä jatkohakemus meille aikaisintaan seuraavana päivänä siitä, kun olet tilannut uuden verokortin.

Työttömyysturvan lapsikorotukseen tehtiin tänä vuonna ylimääräinen korotus. Tämä ylimääräinen korotus poistuu vuoden 2024 alussa.

Eduskunta on hyväksynyt indeksikorotusten jäädyttämisen vuosille 2024–2027. Tämän seurauksena lapsikorotukseen ei myöskään tehdä vuodenvaihteessa tavanomaista indeksikorotusta. Lapsikorotusten maksaminen loppuu kokonaan 1.4.2024.

	Lapsikorotus / pv vuonna 2023	Lapsikorotus / pv 1.1.-31.3.2024	Lapsikorotus / pv 1.4.2024 alkaen
1 lapsi	7,01 €	5,84 €	–
2 lasta	10,29 €	8,57 €	–
3 lasta tai enemmän	13,26 €	11,05 €	–