Yrittäjyyttä arvostetaan ja siihen suhtaudutaan entistäkin myönteisemmin tämän päivän Suomessa. Yrittämisen edellytysten tukeminen sekä yrittäjien hyvinvoinnin turvaaminen ovat avainasemassa matkallamme kohti parempaa tulevaisuutta. Tulevaisuuden haasteisiin vastatakseen Yrittäjän Työttömyyskassa perustaa alueverkoston, jonka tavoitteena on parantaa kassan asiakaskokemusta, jäsenhankintaa ja tunnettuutta tuomalla kassaa lähemmäs potentiaalisia ja olemassa olevia jäseniä koko Suomen alueella.

Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan yrittäjät kokevat kassan tällä hetkellä etäiseksi ja kasvottomaksi toimijaksi.

– Viime vuonna tehdyn brändi- ja nimenvaihdosuudistuksen yhteydessä teetetty etnografinen tutkimus osoitti, että Yrittäjäkassalta odotetaan enemmän alueellista läsnäoloa ja näkyvyyttä. Tästä syystä kassan uutena strategisena painopisteenä on alueellisen läsnäolon vahvistaminen. Vastaamme tähän haasteeseen perustamalla alueverkoston, johon etsimme nyt vetäjää julkisella haulla. Samalla haemme myös vahvistusta viestintäämme, kertoo Jokinen.

Jäsenmäärä kasvussa ja tunnettuus parantunut

Vaikkakin Yrittäjäkassan jäsenmäärä on ollut viime vuodet kasvussa, riittää kassalla työnsarkaa. Suomessa on noin 270 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, joista vain noin 11 prosenttia eli 30 000 kuuluu kassaan. Palkansaajista noin 80 % kuuluu johonkin työttömyyskassaan.

– Kassan tunnettuus on tutkimusten mukaan parantunut merkittävästi. Joulukuussa Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan 85 % vastaajista tuntee Yrittäjäkassan vähintäänkin nimeltä ja 15 % yrittäjistä ei ollut tietoinen Yrittäjäkassasta aikaisemmin. Vuonna 2019 43 % vastaavaan tutkimukseen vastanneista ei tuntenut kassaa edes nimeltä eli kehitystä on tapahtunut, mainitsee Jokinen.

Korona-aika on saanut yrittäjät miettimään omaa sosiaali- ja työttömyysturvaansa uudesta näkövinkkelistä. Yritystoiminta voi kohdata odottamattomia tilanteita, kuten pandemia on osoittanut. Yritystoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä kannattaa miettiä etukäteen eikä vasta kun on liian myöhäistä.

-Riskinhallinta on osa yrittäjän ammattitaitoa. Moni riski ei kuitenkaan ole etukäteen ennakoitavissa. Koronapandemia on valitettava esimerkki siitä, kuinka Suomen ja koko maailman talous voi kääntyä päälaelleen täysin odottamatta. Mahdollinen yrittäjyyden jälkeinen aika ei välttämättä ole ensimmäinen asia, jota yrittäjä miettii, mutta siihenkin kannattaa varautua. Yrittäjäkassaan kuuluminen on suhteellisen edullinen tapa henkilökohtaiseen riskienhallintaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jäseneksi kannattaa kuitenkin liittyä ajoissa, sillä yrittäjä voi saada päivärahaa vasta oltuaan kassan jäsen vähintään 15 kuukautta, sanoo Jokinen  

Yrittäjän Työttömyyskassa on yrittäjien oma, aatteellisesti ja poliittisesti sitoutumaton työttömyyskassa. Kassa on ollut toiminnassa 25 vuotta ja siinä on tällä hetkellä yli 30 000 jäsentä. Yrittäjäkassa on tarkoitettu yrittäjille, kevytyrittäjille, maatalousyrittäjille, yrityksen osakkaille ja ammatinharjoittajille toimialasta ja yritysmuodosta riippumatta. Kassan tarkoituksena on ansioturvan sekä siihen liittyvien korvausten ja etuuksien maksaminen jäsenilleen työttömyysturvalain mukaisesti. Yrittäjäkassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta. 21 hengen toimistomme sijaitsee Helsingissä Mannerheimintiellä.

Haemme nyt joukkoomme viestinnän taituria kasvamaan huomisen taikuriksi.

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA

Yrittäjyyttä arvostetaan ja siihen suhtaudutaan entistäkin myönteisemmin tämän päivän Suomessa. Yrittämisen edellytysten tukeminen sekä yrittäjien hyvinvoinnin turvaaminen ovat avainasemassa matkallamme kohti parempaa tulevaisuutta. Tavoitteemme on tuoda toimintaamme tutuksi ja lähemmäksi yrittäjiä koko Suomessa. Haluamme toimintamme tavoittavan erityisesti myös nuoria yrittäjiä ja haemme tätä vauhdittamaan ja edistämään viestinnän sähköisen median asiantuntijaa, joka on aidosti kiinnostunut toimialastamme ja työstämme. Meillä on vahvaa työttömyysturvaosaamista, mutta tarvitsemme sinun tuoretta näkökulmaasi ja osaamistasi viestiäksemme vieläkin tehokkaammin.

Tehtäväsi pääpaino on Yrittäjäkassan markkinoinnin ja viestinnän sisällöntuotannossa. Suunnittelet ja toteutat sisältöä, tuotat sekä visuaalista että kirjallista materiaalia useisiin kanaviin yhtäaikaisesti, pääpaino on sähköisissä medioissa. Osallistut myös verkkosivujemme ja extranettimme päivityksiin sekä chatbotin rakentamiseen ja koulutukseen. Osallistut kassan sisäisiin projekteihin ja kehityshankkeisiin. Kirjoitat tiedotteita, järjestät tilaisuuksia ja koulutuksia ja vastaat sisäisestä viestinnästä yhteistyössä muiden asiantuntijoidemme kanssa. Tehtäväkenttäsi on pienessä organisaatiossa laaja, mutta tässä tehtävässä pääset todellakin käyttämään koko viestinnän osaamispalettiasi.

Sinulla on jo muutaman vuoden kokemus viestinnän tehtävistä. Olet tehokas ja tarkka työssäsi ja innokas oppimaan uutta. Sinulla on erinomaiset sosiaaliset taidot ja valmius kohdata ihmisiä. Olet vahva ja taitava kirjoittaja ja osaat suunnitella viestintää monelle eri kohderyhmille useissa kanavissa. Hallitset erityisesti sosiaalisen median kanavat. Sinulla on myös graafisia/audiovisuaalisia taitoja, esim. InDesign, kuvankäsittely, käsikirjoitus, videointi ja editointi, podcastien toteutus.  Työkokemuksesi myötä tiedät, millaista on erinomainen viestintä. Sinulla on viestintää tukeva korkeakoulututkinto. Hallitset suomen ja englannin kielet sujuvasti.

Tarjoamme sinulle ainutlaatuisen tilaisuuden tehdä merkityksellistä työtä ja vaikuttaa! Odotamme innolla tavataksemme uuden viestintätaiturimme! Tervetuloa joukkoomme!

Lisätietoa tehtävästä antavat:
Smart HC:n konsultit Kirsti Schreck, puh. 0400 661 180 ja Sakari Pitkänen, puh. 0400 707 011.
Odotamme hakemustasi ja cv:täsi palkkatoiveineen 6.5.2021 mennessä osoitteeseen info​@smarthc.fi.

Yrittäjän Työttömyyskassa on yrittäjien oma, aatteellisesti ja poliittisesti sitoutumaton työttömyyskassa. Kassa on ollut toiminnassa 25 vuotta ja siinä on tällä hetkellä yli 30 000 jäsentä. Yrittäjäkassa on tarkoitettu yrittäjille, kevytyrittäjille, maatalousyrittäjille, yrityksen osakkaille ja ammatinharjoittajille toimialasta ja yritysmuodosta riippumatta. Kassan tarkoituksena on ansioturvan sekä siihen liittyvien korvausten ja etuuksien maksaminen jäsenilleen työttömyysturvalain mukaisesti. Yrittäjäkassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta. 21 hengen toimistomme sijaitsee Helsingissä Mannerheimintiellä. Haemme nyt joukkoomme uutta ammattilaista kasvattamaan näkyvyyttämme, alueellista läsnäoloamme ja jäsenjoukkoamme. Suomessa on 270 000 yrittäjää.

Nyt on myynnin mestarille paikka näyttää osaamisensa todella merkityksellisessä työssä!

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

Tule rakentamaan Yrittäjäkassan alueverkostoa

Yrittäjyyttä arvostetaan ja siihen suhtaudutaan entistäkin myönteisemmin tämän päivän Suomessa. Yrittämisen edellytysten tukeminen sekä yrittäjien hyvinvoinnin turvaaminen ovat avainasemassa matkallamme kohti parempaa tulevaisuutta. Tavoitteemme on tehdä toimintaamme tutuksi ja lähemmäksi yrittäjiä koko Suomessa. Tarvitsemme tähän tehtävään uusia väyliä rohkeasti avaavan myynnin ammattilaisen, jolla on intoa ja tarmoa lähteä luomaan aivan uudenlaista verkostoa Suomeen.

Tehtäväsi on suunnitella ja käynnistää alueverkosto, jonka tarkoitus on jäsenhankinta ja Yrittäjäkassan tunnettavuuden lisääminen nykyisille ja tuleville kassan jäsenille sekä paikallisille sidosryhmille. Suunnittelet tähän tarvittavat tietojärjestelmät, mittarit, toimintaohjeet ja koulutukset. Saat tukea ja oikeaa tietoa yrittäjän työttömyysturvasta asiantuntijoiltamme, mutta luotamme sinun ammattitaitoosi meille uuden aluemyyntiorganisaation rakentamisessa. Aluevastaavien rekrytointi, myynnin johtaminen, budjetointi ja sen seuranta tulevat olemaan vastuullasi. Olet itse myös armoitettu myyjä.  Raportoit suoraan kassanjohtajalle.

Sinulla on kokemusta ja näyttöä myynnistä ja sen johtamisesta. Sinulla on näkemystä verkoston rakentamisesta ja ymmärrät riittävästi alaamme joko yrittäjyyden tai työkokemuksesi kautta. Yrittäjätiimin vetäminen ja kouluttajakokemus ovat plussaa. Työskentelytyylisi on itsenäinen ja kannat vastuun sekä omasta että tiimisi työstä ja tuloksesta. Projektisi pysyvät hallinnassa ja ratkot sujuvasti ongelmia. Olet avoin ja luontainen verkostoituja ja esiintyjä. Viet sanomaamme vakuuttavasti ja innostuneesti eteenpäin. Sinulla on tehtävän mahdollistava työkokemus ja koulutus. Hallitset suomen ja englannin kielet työkielinä. Voit asua Etelä-Suomen alueella, mutta käyt säännöllisesti kassan toimistolla Helsingissä. Toivomme, että olet valmis matkustamaan. Vastaat koko Suomen alueesta.

Nyt on todellinen tilaisuus vaikuttaa ja päästä luomaan aivan uutta ja merkityksellistä tulevaisuutta! Koko kassamme odottaa uutta hyvää tyyppiä jo innolla joukkoonsa! Tervetuloa!

Lisätietoa tehtävästä antavat:
Smart HC:n konsultit Kirsti Schreck, puh. 0400 661 180 ja Sakari Pitkänen, puh. 0400 707 011. 
Odotamme hakemustasi ja cv:täsi palkkatoiveineen 6.5.2021 mennessä osoitteeseen info​@smarthc.fi.

Suomen hallitus kokoontuu puoliväliriiheen 21.–22. huhtikuuta. Hallitus päättää riihessä keskeisistä linjauksistaan loppukaudelle.  Puoliväliriihestä odotetaan toimia, joilla työllisyys paranee ja julkinen talous lähtee tasapainottumaan.

Riihessä on pohdinnassa myös yrittäjille koronatilanteeseen säädetyn työmarkkinatuen jatko. Yrittäjät ovat voineet saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea tulojen vähetessä ilman, että yritystoimintaa on edellytetty lopetettavaksi. Tämä on pelastanut kymmeniä tuhansia yrityksiä, jotka olisivat elinkelpoisia ilman koronaa. Jo pariin kertaan jatkettu tukimuoto on voimassa 30.6.2021 asti.

Yrittäjän Työttömyyskassan kassanjohtaja Merja Jokinen toivoo hallituksen jatkavan väliaikaisen työttömyysturvan maksamista mielellään vuoden loppuun saakka.

-Yrityksen lopettaminen on yrittäjälle raju liike. Kuukausien epävarmuuden, toivon ja pettymysten jälkeen yrittäjä ei todellakaan ole seuraavana päivänä täynnä tarmoa ja valmiina nappaamaan ensimmäistä työkkärissä vapaana olevaa työpaikkaa. Yrityksen lopettaminen tuo mukanaan tyhjyyden, jopa elinikäisen merkityksellisyyden katoamisen ja pahimmassa tapauksessa valtavan velkataakan. Siksi meidän tulee tehdä kaikkemme, että yritykset pysyisivät pystyssä kriisin yli. Työmarkkinatuen jatkaminen on erinomainen lääke tähän, sanoo Jokinen.

Työmarkkinatuen määrä on bruttona noin 730 euroa kuukaudessa. Kela maksoi työmarkkinatukea viime vuoden aikana 44 000 yrittäjälle. Tukea maksettiin yhteensä noin 165,8 miljoonaa euroa. Työmarkkinatuki rahoitetaan lähinnä verovaroin.

-Jos työmarkkinatuen maksamista jatketaan heinäkuusta vuoden loppuun saakka esimerkiksi 30 000 yrittäjille, olisi valtion menoerä rapiat 130 miljoonaa euroa. Jos tämä porukkaa etuuden loppumisen jälkeen joutuisi tilanteeseen, että yritystoiminta on pakko lopettaa, jotta saisi työttömyyskorvausta, olisi lasku valtiolle samasta porukasta edelleen samat 130 miljoonaa euroa. Mikäli yrittäjä on Yrittäjäkassan jäsen, saisi hän ansiopäivärahaa, mutta valtionosuuden jälkeinen osuus maksetaan kassan varoista, joten se ei lisää valtion kuluja.

-Me työttömyyskassassa tiedämme, että kerran yritystoimintansa lopetettuaan yrittäjä ei hevin ryhdy uudelleen yrittäjäksi. Työttömyysjaksot pitenevät, ja tämän välttämiseksi työmarkkinatuen jatko olisi keskeinen keino saada yrittäjät yli sen ajan, kunnes kassa alkaisi taas kilistä reippaammassa tahdissa. Yksikään yrittäjä ei ehdoin tahdoin halua tukia, vaan toivoo että business pelittää ja tulot perustuvat kassavirtaan. Työmarkkinatuki varmistaisi sen, että yrittäjällä riittäisi leipä pöytään, mistään juustosta tai makkarasta ei ole puhettakaan, kertoo Jokinen.

Pääsiäisen arkipyhäpäivät vaikuttavat työttömyyspäivärahojen maksupäiviin.

Työttömyyspäivärahoja maksetaan seuraavasti:

• 30.3.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan torstaina 1.4.2021
• 31.3.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan tiistaina 6.4.2021
• 1.4.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan keskiviikkona 7.4.2021
• 6.4.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan torstaina 8.4.2021
• 7.4.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan perjantaina 9.4.2021

Arkipyhät vaikuttavat myös aukioloaikoihimme. Olemme suljettuna 2.– 5.4.2021. Voit käyttää sähköistä asiointipalveluamme eAsiointia silloinkin, kun emme ole tavoitettavissa. Palvelemme sinua jälleen normaalisti tiistaista 6.4.2021 alkaen.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jolla jatketaan yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen yritystoiminnan ajalta. Yrittäjät voivat saada Kelasta työmarkkinatukea, vaikka yritystoiminta jatkuu, jos yrityksen tulot ovat laskeneet koronaepidemian myötä. Kela voi maksaa yrittäjälle työmarkkinatukea 30.6.2021 asti.

Yrittäjäkassan maksamaa ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan jatkossakin vain yritystoiminnan lopettaneille kassan jäsenille.

Sekä työmarkkinatuen että ansiopäivärahan maksaminen edellyttää ilmoittautumista työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa. Etuutta voi hakea takautuvasti kolmenkin kuukauden ajalta, mutta sitä voi saada vain ajalta, jona on ollut ilmoittautuneena TE-toimistoon.

Millä edellytyksillä yrittäjä voi saada työmarkkinatukea?

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Työmarkkinatuki on yksi työttömyysetuuden muoto.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että

• yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai
• yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta. Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja että TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Tämän jälkeen yrittäjä voi hakea työmarkkinatukea Kelasta.

Lisätietoa: https://www.kela.fi/tyottomyysturva-yrittaja

Neuvonnan sähköpostiosoitteemme on muuttunut 12.3. alkaen muotoon neuvonta@yrittajakassa.fi.

Vanhaan neuvonnan osoitteeseen lähetetyt viestit välittyvät toistaiseksi uuteen osoitteeseen.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaan maaliskuun lopusta kesäkuun loppuun. Myös liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys saa jatkoa.

Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa kuukaudessa (465 euroa neljän kalenteriviikon hakujaksoilla) ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 euron ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa.

Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.6.2021. Suojaosa on siis 300 euroa 1.7.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Voit arvioida osa-aika- tai keikkatyön palkan vaikutuksen päivärahaasi laskurillamme.

Laskuri huomioi 500 euron suojaosan, suojaosan ylittävän palkan vaikutuksen sekä enimmäis- ja vähimmäismäärän vaikutuksen. Enimmäismäärä tarkoittaa, että päivärahan ja työtulon yhteenlaskettu summa ei voi ylittää ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa. Vähimmäismäärä taas tarkoittaa, että ansiopäiväraha on aina vähintään saman suuruinen, kuin maksettaisiin Kelan peruspäivärahana.

Liikkuvuusavustuksen matka-aika jatkossakin kaksi tuntia

Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.

Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.

Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.6.2021.  Jos työsuhde alkaa 1.7.2021, työmatkaedellytys on jälleen kolme tuntia.

Lisätietoa liikkuvuusavustuksesta: https://yrittajakassa.fi/tietopankki/liikkuvuusavustuksen-edellytykset/

Kuntakokeilussa noin kolmannes TE-toimistojen asiakkaista siirtyy kuntien asiakkaiksi. Mukana on 118 kokeilukuntaa, jotka muodostavat 25 kokeilualuetta.

Kuntakokeilun tarkoituksena on selvittää, voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa järjestämällä työnhakijoiden palvelut kuntien kautta. Palvelujen kehittämisellä tavoitellaan entistä nopeampaa työllistymistä. Kuntakokeilu on käynnissä 1.3.2021-30.6.2023.

Kokeilun aikana kunta vastaa suuresta osasta TE-toimistolle kuuluvista tehtävistä. Näihin kuuluvat muun muassa muun muassa työnhakijan palvelut ja työllistymisen edistäminen. Kokeilukunnat antavat myös lausuntoja työttömyysturvan maksajille oikeudesta ansiopäivärahaan tai Kelan työttömyysturvaan.

Jos kuulut kuntakokeilun piiriin, toimi näin

Kuntakokeilun piiriin kuuluville ilmoitetaan asiasta kirjeellä tai TE-toimiston Oma asiointi -palvelussa. Jos saat tiedon palvelujen siirrosta:

• Noudata tarkasti kunnan antamia ohjeita. Kunnan toimet ovat velvoittavia, aivan kuten TE-toimistonkin. Tämä tarkoittaa, että kunnan ohjeiden noudattamatta jättämisestä voi seurata karenssi.
• Hae ansiopäivärahaa työttömyyskassasta normaalisti. Asiointi kassan kanssa tai saamasi etuudet eivät muutu kokeilun vuoksi.

TE-toimiston Oma asiointi -palvelu on käytössäsi myös kokeilun ajan. Viestisi ja tietosi ohjautuvat kuntaan.

Saat henkilökohtaista neuvontaa työllistymiseen ja työnhakuun liittyen kunnasta.

Kokeilualueet

Klikkaa kokeilualuetta päästäksesi kokeilualueen omille verkkosivuille. Huom. osaa verkkosivuista ei ole vielä avattu tai lisätty linkkilistaan. Linkit pyritään päivittämään listaan mahdollisimman pian.

• Espoon kuntakokeilu: Espoo
• Etelä-Pohjanmaan seudun kuntakokeilu: Alavus, Isojoki, Karijoki, Kurikka, Kauhajoki, Teuva ja Soini
• Helsingin kuntakokeilu: Helsinki
• Hämeenlinnan seudun kuntakokeilu: Hämeenlinna, Hattula, Janakkala
• Joensuun seudun kuntakokeilu: Joensuu, Outokumpu, Liperi, Polvijärvi, Kontiolahti
• Jyväskylän seudun kuntakokeilu: Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Äänekoski
• Jämsä-Keuruu-Saarijärvi kuntakokeilu: Jämsä, Keuruu, Saarijärvi
• Kainuun seudun kuntakokeilu: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Sotkamo, Suomusalmi, Paltamo, Ristijärvi
• Kokkolan seudun kuntakokeilu: Kokkola, Kannus, Perho, Kaustinen, Veteli, Halsua, Toholampi, Lestijärvi
• Kuopion seudun kuntakokeilu: Kuopio, Iisalmi, Lapinlahti, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Vieremä
• Lahden seudun kuntakokeilu: Lahti, Hollola, Asikkala, Kärkölä, Orimattila
• Mikkelin seudun kuntakokeilu: Mikkeli, Juva, Hirvensalmi, Mäntyharju, Kangasniemi, Puumala, Pertunmaa
• Oulun seudun kuntakokeilu: Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä, Muhos
• Pirkanmaan kuntakokeilu: Tampere, Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi
• Porin seudun kuntakokeilu: Pori, Kokemäki, Ulvila
• Porvoon kuntakokeilu: Porvoo
• Raahen seudun kuntakokeilu: Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki
• Raaseporin ja Hangon kuntakokeilu: Raasepori, Hanko
• Rovaniemen seudun kuntakokeilu: Rovaniemi, Tornio, Kemijärvi, Sodankylä
• Salon seudun kuntakokeilu: Salo, Marttila, Koski Tl
• Savonlinnan kuntakokeilu: Savonlinna
• Seinäjoen ja Ilmajoen kuntakokeilu: Seinäjoki, Ilmajoki
• Turun seudun kuntakokeilu: Turku, Laitila, Paimio, Sauvo, Uusikaupunki
• Vantaan ja Keravan kuntakokeilu: Vantaa, Kerava
• Ylivieskan seudun kuntakokeilu: Ylivieska, Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen

Yrittäjäkassan talous- ja hallintopäälliköksi on valittu KTM, MBA Antti Vienola. Hän aloittaa tehtävässä 1.4.2021. Vienola on toiminut aikaisemmin Myynnin- ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassan kassanjohtajana kolme vuotta ja sitä ennen IAET-kassan (nyk. KOKO-kassa) talous- ja hallintojohtajana.

”Antti tuo erinomaisen lisän Yrittäjäkassaan niin koulutuksensa, kassakokemuksensa kuin yrittäjyysosaamisensa ansiosta”, iloitsee kassanjohtaja Merja Jokinen.

Antin pääasiallisia vastuualueita ovat talouden strateginen suunnittelu, varainhoidon vastuutehtävät ja varainhoitajasuhteet, Futunio-järjestelmän ohjaustehtävät, kassan toimintojen kehittäminen sekä kassanjohtajan sijaisena toimiminen.