Laura Salonen on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021

test

Yrittäjäkassa järjesti kesäkuussa kuudetta kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan haussa oli rohkea, idearikas, lannistumaton puurtaja, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä. Ei edes korona-aikana. Kampanjan kasvona toimi bluesmuusikko ja yrittäjä Erja Lyytinen.

– Kilpailuun tuli toistasataa hyvin perusteltua ehdotusta, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjän, joka ryhtyi hetken mielijohteesta, juuri ennen koronan alkamista, juustokauppiaaksi, jotta Helsingin Vanhassa Kauppahallissa säilyisi juustomyymälä. Raatimme vakuuttui hänen rohkeudestaan, luovuudestaan, sinnikkyydestään ja innovointikyvystään. Tämän vuoden uhkarohkein Yrittäjä on Laura Salonen, Juustoansa Oy, kertoo Jokinen ja jatkaa  

-Lauran usko omaan tekemiseen ja rautainen asenne ei ole horjunut koronankaan edessä, vaan hän innovoi ja kehitti mm. juustotaxin, jonka avulla hänen yrityksensä pysyi pystyssä, kun asiakkaat katosivat viime vuoden koronarajoitusten myötä.

Kivijalkamyymälää pyörittävä, siuntiolaistunut Laura Salonen oli todella liikuttunut ja iloinen kuullessaan valinnastaan.

-Tämä oli hieno yllätys. Tuntuu tietysti hyvältä saada tunnustusta työstään, vaikken sellaista ole odottanutkaan, toteaa liikuttuneen onnellinen voittaja.

– Viimeiset 1,5 vuotta yrittäjänä on ollut ihan hurjaa koronan tultua ja kuluttajakäyttäytymisen siihen reagoitua. Yrittäjyysaikani on vaatinut valtavasti uuden kehittämistä, reagointia, kokeilua, välillä jopa uhka- ja tyhmänrohkeasti, hurjasti töitä, ponnisteluja ja epäonnistumisiakin. Silti olen yrittänyt pitää positiivisen fiiliksen yllä, vaikka henkisesti onkin ollut raskasta, kertoo Salonen.

Hyppy tuntemattomaan

Laura Salonen aloitti yrittäjänä aivan erilaisessa maailmantilanteessa ja jo hyppy uudelle alalle sekä yrittäjyyteen itsessään oli jo valtava elämänmuutos. Helsingin Vanha kauppahalli on Helsingin tunnetuimpia käyntikohteita, niin turistien kuin paikallisten keskuudessa ja näin ollen todella vaativa paikka uudelle yrittäjälle.

– Alku oli niin lupaava, että reilun kahden kuukauden yrittäjyyden jälkeen siirsin Juustoansan tuplasti kookkaampaan, mutta kalliimpaan liiketilaan. Juuri kun sain toiminnan kunnolla käyntiin, iski korona. Yritän olla pelkäämättä epäonnistumisia ja uskallan kokeilla kaikkea mahdollista. Helpotusta tuo se, että yrittäjänä olen vastuussa vain itselleni tekemistäni kokeiluista ja niiden onnistumisista. Siksi voi toteuttaa hulluimmatkin ideat ilman isompia komiteamietintöjä, Salonen kertoo ja jatkaa.

-Esimerkiksi sosiaalinen media on ollut Juustoansalle ja itselleni elintärkeä brändin rakentamisessa sekä yrityksen tunnettuuden rakentamisessa. Juustoansan some-yhteisö on myös pitänyt minua pinnalla henkisesti vaikeina aikoina ja näen yhteisön jäsenet tietynlaisina sparraajina, joilta saa samalla suoran palautteen. Juustoansan fanit ovat yhtä kuin Juustoansa ja tämä hyvänmielen brändi sekä yhteisö on selvinnyt yhdessä myös korona-ajan yli käsi kädessä kulkien, Salonen kertoo tunteikkaasti.

Työn imua yrittäjyydestä

Ennen yrittäjyyttä Salonen toimi media- ja viestintäalan sekatyöläisenä. Hän pelkäsi epäonnistumisia ja eli vain työlleen.

– Entisessä elämässäni, siis ennen Juustoansaa, olin vuosia kiireinen, väsynyt, stressaantunut, ja pahimpana kaikesta, en oikein läsnä missään. Pelkäsin epäonnistumisia. Ajatukseni olivat aina tulevassa, tai märehtimässä jo menneitä asioita, mutta koskaan ei läsnä tässä hetkessä.

– Elin silloin liian paljon työlle.  En miettinyt enempää elämää, enemmänkin vain työtä. Yrittäjyys mahdollistaa minulle tasapainoisemman elämän. Olen onnellinen tästä urasta ja työstä, jota saan tehdä, ja koen oloni hyvin etuoikeutetuksi siitä ilosta, jota saan työssäni ihmisille tarjota.

-Suurin kiitos tästä tittelistä ja yrittäjyyden mahdollistamisesta kuuluukin perheelleni. Ilman heitä olisin varmaan heittänyt niinä vaikeimpina hetkinä ehkä pyyhkeen kehään. Nyt jaksan joka aamu herätä innokkaana sekä kannustavassa ilmapiirissä tekemään asioita yritykseni ja sen työntekijöiden eteen. Silleen uhkarohkeasti, koska titteli vaatii tekoja, tuumaa pilke silmäkulmassa onnellinen Vuoden 2021 Uhkarohkein yrittäjä Laura Salonen.

Tämän vuoden kilpailussa Yrittäjäkassan raati halusi myös antaa kunniamainintoja inspiroiville yrittäjille. Kunniamaininnat kilpailussa saivat:

MiiaMatilda Oy

Taina Joki-Sipilä

Reijo Joki-Sipilä

Piece Of Jeans Oy

Moona Kansanen

Edellisvuosien voittajat:

2016 GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila. 

2017 FitFarm, Jutta Larm

2018 LeaseGreen Oy, Tomi Mäkipelto.

2019 Kiffel Oy, Jenni Parpala

2020 Luhangan kyläkauppa Oy, Jarno Ankerman

Kuvat: Pyry Pietiläinen

Puhelinneuvonta kesällä 2021

test

Yrittäjäkassan puhelinneuvonta on avoinna kesällä 21.6. – 29.8.2021 ma-to klo 9-​11. Puhelinneuvonnan numero on (09) 622 4830.

Työttömyysturvan väliaikaiset poikkeukset jatkuvat syyskuun loppuun asti

test

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutokset, joiden myötä työttömyysturvan suojaosan korotus, liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys sekä yrittäjien oikeus työmarkkinatukeen yritystoiminnan ajalta jatkuvat syyskuun loppuun asti.

Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa kuukaudessa (465 euroa neljän kalenteriviikon hakujaksoilla) ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa.

Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.9.2021. Suojaosa on 300 euroa 1.10.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Voit arvioida osa-aika- tai keikkatyön palkan vaikutuksen päivärahaasi laskurillamme.

Laskuri huomioi 500 euron suojaosan, suojaosan ylittävän palkan vaikutuksen sekä enimmäis- ja vähimmäismäärän vaikutuksen. Enimmäismäärä tarkoittaa, että päivärahan ja työtulon yhteenlaskettu summa ei voi ylittää ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa. Vähimmäismäärä taas tarkoittaa, että ansiopäiväraha on aina vähintään saman suuruinen, kuin maksettaisiin Kelan peruspäivärahana.

Liikkuvuusavustuksen matka-aika jatkossakin kaksi tuntia

Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.

Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.

Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.9.2021.  Jos työsuhde alkaa 1.10.2021 tai sen jälkeen, työmatkaedellytys on jälleen kolme tuntia.

Lisätietoa liikkuvuusavustuksesta: Liikkuvuusavustus pitkiin työmatkoihin

Yrittäjille työmarkkinatukea yritystoiminnan ajalta

Väliaikaisen lain myötä yrittäjät voivat saada Kelasta työmarkkinatukea, vaikka yritystoiminta jatkuu, jos yrityksen tulot ovat laskeneet epidemian myötä. Työmarkkinatukea voi saada silloin, kun yritystoiminnan tulot ovat epidemian vuoksi alle 1090 euroa kuukaudessa.

Jos yritystoiminta on päättynyt tai se on sivutoimista ja henkilö on työttömyyskassan jäsen, on mahdollista saada työmarkkinatuen sijaan tuloihin perustuvaa ansiopäivärahaa.

Sekä työmarkkinatuen että ansiopäivärahan maksaminen edellyttää ilmoittautumista työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa. Etuutta voi hakea takautuvasti kolmenkin kuukauden ajalta, mutta sitä voi saada vain ajalta, jona on ollut ilmoittautuneena TE-toimistoon.

Lisätietoa yrittäjän työmarkkinatuesta: https://www.kela.fi/tyottomyysturva-yrittaja

Bluesmuusikko ja yrittäjä Erja Lyytinen sävelsi Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021- kampanjaan musiikin

test

Yrittäjäkassa etsii nyt jo kuudetta kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Tämän vuoden kampanjan kasvo valittiin tietoisesti kulttuurin alalta.  Maailman tämän hetkisten parhaiden kitaristien listalla kakkoseksi rankatun Erja Lyytisen oma yrittäjätaival on jo pitkä. Parikymppisestä lähtien muusikkona elantonsa tienannut artisti perusti osakeyhtiön vuonna 2007 helpottamaan käytännön asioita saksalaisen levy-yhtiön ja muiden kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa

”Lähdin innolla mukaan, kun Yrittäjäkassan luova bränditoimisto otti minuun yhteyttä tämmöisestä upeasta mahdollisuudesta. Alkuvaiheessa kaikille osapuolille oli myös selvää, että kampanjaan halutaan musiikkia taustalle. Tuumasta toimeen, kuten yrittäjät tekevät, ja sävelsin tätä kampanjaa varten uniikin teoksen ja työllistin bändini näin vaikeina aikoina” kertoo Lyytinen.

Kappale – Flying High – soi Erjan yrittäjä-tarinan taustalla kampanja videossa. Tämän instrumentaali kappale on kuunneltavissa nyt kokonaisuudessaan täältä: 

Yrittäjäkassa etsii Suomen uhkarohkeinta yrittäjää Erja Lyytisen kanssa

test

Yrittäjäkassa etsii nyt jo kuudetta kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on rohkea, idearikas, lannistumaton puurtaja, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä. Ei edes korona-aikana.


”Tämän vuoden kampanjan kasvon olemme tietoisesti valinneet kulttuurin alalta. Maailman tämän hetkisten parhaiden kitaristien listalla kakkoseksi rankatun Erja Lyytisen oma yrittäjätaival on jo pitkä. Parikymppisestä lähtien muusikkona elantonsa tienannut artisti perusti osakeyhtiön vuonna 2007 helpottamaan käytännön asioita saksalaisen levy-yhtiön ja muiden kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

”Lähdin innolla mukaan, kun Yrittäjäkassan luova bränditoimisto otti minuun yhteyttä tämmöisestä upeasta mahdollisuudesta. Alkuvaiheessa kaikille osapuolille oli myös selvää, että kampanjaan halutaan musiikkia taustalle. Tuumasta toimeen, kuten yrittäjät tekevät, ja sävelsin tätä kampanjaa varten uniikin teoksen ja työllistin bändini näin vaikeina aikoina”, kertoo Lyytinen ja jatkaa ”vaikka korona tuli ja keikat lähtivät alta – oli keksittävä uutta, jotta liiketoiminnan pyörii eteenpäin. Lisäksi on hienoa, että yrittäjyys on mahdollistanut minulle oman näköisen elämän nyt ja tulevaisuudessa.”

Lyytinen kannustaa kaikkia yrittäjiä rohkeasti ideoimaan sekä ottamaan riskejä vaikeinakin aikoina, koska sitähän se yrittäjyys pohjimmiltaan on.

Uhkarohkein yrittäjä-kilpailu toimii kesäkuun ajan osoitteessa uhkarohkeinyrittaja.fi. Kilpailuun voi ilmiantaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailun voittaja julkistetaan 16.7.2021

Tutustu myös Erjan yrittäjätarinaan ja uniikkiin sävellykseen täältä:

Edellisvuosien voittajat:

2016 GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila. 

2017 FitFarm, Jutta Larm

2018 LeaseGreen Oy, Tomi Mäkipelto.

2019 Kiffel Oy, Jenni Parpala

2020 Luhangan kyläkauppa Oy, Jarno Ankerman

Suojaosan korotus ja yrittäjien oikeus työmarkkinatukeen ovat saamassa jatkoa syyskuun loppuun asti

test

Hallitus on esittänyt jatkoa väliaikaisille poikkeussäännöksille, joiden perusteella työttömyysturvan suojaosa työtuloille on korotettu 500 euroon, liikkuvuusavustusta saa kevyemmin edellytyksin ja työmarkkinatukea voidaan maksaa myös yritystoiminnan ajalle.

Tällä hetkellä muutokset on säädetty päättymään 30.6.2021.

Suojaosan korotus

Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa kuukaudessa ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa.

Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa olisi voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.9.2021. Suojaosa olisi siis 300 euroa 1.10.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys

Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.

Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.

Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voisi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.9.2021.  Jos työsuhde alkaa 1.10.2021, työmatkaedellytys olisi jälleen kolme tuntia.

Lisätietoa liikkuvuusavustuksesta: Liikkuvuusavustus pitkiin työmatkoihin

Yrittäjien oikeus työmarkkinatukeen

Yrittäjät ovat voineet saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Hallitus esittää, että oikeus työmarkkinatukeen jatkuisi 30.9.2021 asti.

Lue lisää aiheesta: Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva (Kela)

Lisätietoa

STM:n tiedote (suojaosa ja liikkuvuusavustus): Työttömyysturvapoikkeuksia esitetään jatkettavaksi 30.9.2021 asti

Hallituksen esitys (suojaosa ja liikkuvuusavustus): HE 72/2021

TEM:n tiedote (yrittäjien työmarkkinatuki): Hallitus esittää yrittäjien työmarkkinatuelle jatkoa syyskuun loppuun

Hallituksen esitys (yrittäjien työmarkkinatuki): HE 86/2021

Yrittäjäkassa perustaa alueverkoston

test

Yrittäjyyttä arvostetaan ja siihen suhtaudutaan entistäkin myönteisemmin tämän päivän Suomessa. Yrittämisen edellytysten tukeminen sekä yrittäjien hyvinvoinnin turvaaminen ovat avainasemassa matkallamme kohti parempaa tulevaisuutta. Tulevaisuuden haasteisiin vastatakseen Yrittäjän Työttömyyskassa perustaa alueverkoston, jonka tavoitteena on parantaa kassan asiakaskokemusta, jäsenhankintaa ja tunnettuutta tuomalla kassaa lähemmäs potentiaalisia ja olemassa olevia jäseniä koko Suomen alueella.

Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan yrittäjät kokevat kassan tällä hetkellä etäiseksi ja kasvottomaksi toimijaksi.

– Viime vuonna tehdyn brändi- ja nimenvaihdosuudistuksen yhteydessä teetetty etnografinen tutkimus osoitti, että Yrittäjäkassalta odotetaan enemmän alueellista läsnäoloa ja näkyvyyttä. Tästä syystä kassan uutena strategisena painopisteenä on alueellisen läsnäolon vahvistaminen. Vastaamme tähän haasteeseen perustamalla alueverkoston, johon etsimme nyt vetäjää julkisella haulla. Samalla haemme myös vahvistusta viestintäämme, kertoo Jokinen.

Jäsenmäärä kasvussa ja tunnettuus parantunut

Vaikkakin Yrittäjäkassan jäsenmäärä on ollut viime vuodet kasvussa, riittää kassalla työnsarkaa. Suomessa on noin 270 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, joista vain noin 11 prosenttia eli 30 000 kuuluu kassaan. Palkansaajista noin 80 % kuuluu johonkin työttömyyskassaan.

– Kassan tunnettuus on tutkimusten mukaan parantunut merkittävästi. Joulukuussa Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan 85 % vastaajista tuntee Yrittäjäkassan vähintäänkin nimeltä ja 15 % yrittäjistä ei ollut tietoinen Yrittäjäkassasta aikaisemmin. Vuonna 2019 43 % vastaavaan tutkimukseen vastanneista ei tuntenut kassaa edes nimeltä eli kehitystä on tapahtunut, mainitsee Jokinen.

Korona-aika on saanut yrittäjät miettimään omaa sosiaali- ja työttömyysturvaansa uudesta näkövinkkelistä. Yritystoiminta voi kohdata odottamattomia tilanteita, kuten pandemia on osoittanut. Yritystoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä kannattaa miettiä etukäteen eikä vasta kun on liian myöhäistä.

-Riskinhallinta on osa yrittäjän ammattitaitoa. Moni riski ei kuitenkaan ole etukäteen ennakoitavissa. Koronapandemia on valitettava esimerkki siitä, kuinka Suomen ja koko maailman talous voi kääntyä päälaelleen täysin odottamatta. Mahdollinen yrittäjyyden jälkeinen aika ei välttämättä ole ensimmäinen asia, jota yrittäjä miettii, mutta siihenkin kannattaa varautua. Yrittäjäkassaan kuuluminen on suhteellisen edullinen tapa henkilökohtaiseen riskienhallintaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jäseneksi kannattaa kuitenkin liittyä ajoissa, sillä yrittäjä voi saada päivärahaa vasta oltuaan kassan jäsen vähintään 15 kuukautta, sanoo Jokinen  

Kymmenet tuhannet yrittäjät pohtivat toiminnan lopettamista — työmarkkinatuen jatkaminen voisi pelastaa monta elinkelpoista yritystä

test

Suomen hallitus kokoontuu puoliväliriiheen 21.–22. huhtikuuta. Hallitus päättää riihessä keskeisistä linjauksistaan loppukaudelle.  Puoliväliriihestä odotetaan toimia, joilla työllisyys paranee ja julkinen talous lähtee tasapainottumaan.

Riihessä on pohdinnassa myös yrittäjille koronatilanteeseen säädetyn työmarkkinatuen jatko. Yrittäjät ovat voineet saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea tulojen vähetessä ilman, että yritystoimintaa on edellytetty lopetettavaksi. Tämä on pelastanut kymmeniä tuhansia yrityksiä, jotka olisivat elinkelpoisia ilman koronaa. Jo pariin kertaan jatkettu tukimuoto on voimassa 30.6.2021 asti.

Yrittäjän Työttömyyskassan kassanjohtaja Merja Jokinen toivoo hallituksen jatkavan väliaikaisen työttömyysturvan maksamista mielellään vuoden loppuun saakka.

-Yrityksen lopettaminen on yrittäjälle raju liike. Kuukausien epävarmuuden, toivon ja pettymysten jälkeen yrittäjä ei todellakaan ole seuraavana päivänä täynnä tarmoa ja valmiina nappaamaan ensimmäistä työkkärissä vapaana olevaa työpaikkaa. Yrityksen lopettaminen tuo mukanaan tyhjyyden, jopa elinikäisen merkityksellisyyden katoamisen ja pahimmassa tapauksessa valtavan velkataakan. Siksi meidän tulee tehdä kaikkemme, että yritykset pysyisivät pystyssä kriisin yli. Työmarkkinatuen jatkaminen on erinomainen lääke tähän, sanoo Jokinen.

Työmarkkinatuen määrä on bruttona noin 730 euroa kuukaudessa. Kela maksoi työmarkkinatukea viime vuoden aikana 44 000 yrittäjälle. Tukea maksettiin yhteensä noin 165,8 miljoonaa euroa. Työmarkkinatuki rahoitetaan lähinnä verovaroin.

-Jos työmarkkinatuen maksamista jatketaan heinäkuusta vuoden loppuun saakka esimerkiksi 30 000 yrittäjille, olisi valtion menoerä rapiat 130 miljoonaa euroa. Jos tämä porukkaa etuuden loppumisen jälkeen joutuisi tilanteeseen, että yritystoiminta on pakko lopettaa, jotta saisi työttömyyskorvausta, olisi lasku valtiolle samasta porukasta edelleen samat 130 miljoonaa euroa. Mikäli yrittäjä on Yrittäjäkassan jäsen, saisi hän ansiopäivärahaa, mutta valtionosuuden jälkeinen osuus maksetaan kassan varoista, joten se ei lisää valtion kuluja.

-Me työttömyyskassassa tiedämme, että kerran yritystoimintansa lopetettuaan yrittäjä ei hevin ryhdy uudelleen yrittäjäksi. Työttömyysjaksot pitenevät, ja tämän välttämiseksi työmarkkinatuen jatko olisi keskeinen keino saada yrittäjät yli sen ajan, kunnes kassa alkaisi taas kilistä reippaammassa tahdissa. Yksikään yrittäjä ei ehdoin tahdoin halua tukia, vaan toivoo että business pelittää ja tulot perustuvat kassavirtaan. Työmarkkinatuki varmistaisi sen, että yrittäjällä riittäisi leipä pöytään, mistään juustosta tai makkarasta ei ole puhettakaan, kertoo Jokinen.

Pääsiäisen vaikutus maksupäiviin ja aukioloaikoihin

test

Pääsiäisen arkipyhäpäivät vaikuttavat työttömyyspäivärahojen maksupäiviin.

Työttömyyspäivärahoja maksetaan seuraavasti:

  • 30.3.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan torstaina 1.4.2021
  • 31.3.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan tiistaina 6.4.2021
  • 1.4.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan keskiviikkona 7.4.2021
  • 6.4.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan torstaina 8.4.2021
  • 7.4.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan perjantaina 9.4.2021

Arkipyhät vaikuttavat myös aukioloaikoihimme. Olemme suljettuna 2.– 5.4.2021. Voit käyttää sähköistä asiointipalveluamme eAsiointia silloinkin, kun emme ole tavoitettavissa. Palvelemme sinua jälleen normaalisti tiistaista 6.4.2021 alkaen.

Yrittäjien työmarkkinatuelle jatkoa kesäkuun loppuun

test

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jolla jatketaan yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen yritystoiminnan ajalta. Yrittäjät voivat saada Kelasta työmarkkinatukea, vaikka yritystoiminta jatkuu, jos yrityksen tulot ovat laskeneet koronaepidemian myötä. Kela voi maksaa yrittäjälle työmarkkinatukea 30.6.2021 asti.

Yrittäjäkassan maksamaa ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan jatkossakin vain yritystoiminnan lopettaneille kassan jäsenille.

Sekä työmarkkinatuen että ansiopäivärahan maksaminen edellyttää ilmoittautumista työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa. Etuutta voi hakea takautuvasti kolmenkin kuukauden ajalta, mutta sitä voi saada vain ajalta, jona on ollut ilmoittautuneena TE-toimistoon.

Millä edellytyksillä yrittäjä voi saada työmarkkinatukea?

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Työmarkkinatuki on yksi työttömyysetuuden muoto.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että

  • yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai
  • yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta. Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja että TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Tämän jälkeen yrittäjä voi hakea työmarkkinatukea Kelasta.

Lisätietoa: https://www.kela.fi/tyottomyysturva-yrittaja