Viimeinen ansiopäivärahan maksupäivä ennen joulua on perjantai 23.12.2022.

Jos olet kokonaan työtön ja lähetät meille liitteettömän ansiopäivärahan jatkohakemuksen siten, että se on perillä kassassa 22.12.2022 klo 12 mennessä, päivärahasi on mahdollista ehtiä maksuun vielä ennen joulua.

Emme kuitenkaan voi valitettavasti taata ansiopäivärahan maksupäivää, vaan käsittelemme hakemukset aina niiden saapumisjärjestyksessä niin nopeasti kuin mahdollista.

Vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta vaasalaiselle ohjelmistoyrittäjä Jussi Mäntylälle. Mäntylä perusti ensimmäisen yrityksensä ollessaan vain 14-vuotias. 25 vuotta myöhemmin samainen yritys tunnetaan paremmin korkeatasoista ohjelmistopalvelua asiakkailleen tarjoavana Skycodena.

Itseoppinut ohjelmointiyrittäjä

Alahärmästä kotoisin olevalla Jussi Mäntylällä oli tapana lukea Kauppalehteä isänsä yrityksen takahuoneessa. Kun lehdessä mainittiin kotisivujen tekemisen olevan tuottoisaa puuhaa, Mäntylä sai idean ryhtyä itsekin myymään yrityksille nettisivuja. Innokkaan tietokonepelaamisen ansiosta hiiri pysyi hyvin nuorukaisen kädessä, ja pian Mäntylä saikin myytyä ensimmäiset kotisivunsa.

Pian nettisivujen rakentamisen lisäksi mukaan tulivat ohjelmointipalvelut. Mäntylä sai puhuttua itsensä ohjelmointipalveluiden tarjouskilpailuun, ja malliopetteli ohjelmoinnin salat tuolloin vajaassa viidessä viikossa. Vaikka hän ei lopulta voittanut tarjouskilpailua, ohjelmointi jäi yrityksen repertuaariin.

Optimaalinen työjärjestys tekoälyn avulla

Tätä nykyä Vaasassa toimiva Skycode työllistää jo 15 ihmistä. Työntekijäjoukko koostuu esimerkiksi matemaatikoista, ohjelmoijista ja insinööreistä. Yrittäjä itse kauppaa firmansa tuotteita ja hoitaa tavanomaisia toimitusjohtajan tehtäviä.

Mäntylä kertoo yrityksen päätuotteen olevan tuotannonsuunnitteluohjelma SkyPlanner. SkyPlanner optimoi esimerkiksi teollisuustuotannon työjärjestystä tekoälyä hyödyntäen.

 ”Tuotannon työjärjestyksellä on valtava merkitys yritykselle. Tehdas saa valmistettua samoilla resursseilla enemmän tuotteita, kun tehtaan työjärjestys on paras mahdollinen”, yrittäjä kertoo.

Mäntylän mukaan lukemattomissa tehtaissa ympäri maailman tuotannonsuunnittelua tehdään yhä manuaalisesti. ”Ihminen osaa kyllä miettiä järkevän työjärjestyksen, mutta tekoäly löytää optimaalisimman ratkaisun”, Mäntylä selittää.

Mäntylän mukaan Suomessa voitaisi profiloitua vieläkin vahvemmin tuotannonsuunnittelun edelläkävijänä. Yrittäjän tarkoituksena onkin vallata jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta.

“Yrittämisessä parasta on kausaliteetti”

Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun kunniamaininta tulee yrittäjälle yllätyksenä, mutta hän on otettu saadessaan tunnustusta työstään. Tunnustusta työstään Mäntylä on saanut myös voitettuaan vuoden 2021 Kasvu Openissa Suomen lupaavimman automaatioyrityksen pokaalin. Samaisessa Suomen suurimmassa kasvuyrityskilpailussa Skycode valittiin viime vuonna myös yleisön suosikiksi.

Yrittämisen hyvistä puolista kysyttäessä Mäntylällä on selkeä vastaus valmiina.

”Yrittämisessä parasta on kausaliteetti. Jos teen hyviä päätöksiä, hyödyn siitä. Jos taas teen huonon päätöksen, sillä on seurauksia”, Mäntylä selittää ja jatkaa:

”Jatkuvan syy-seuraussuhteen alaisena toimiminen tekee mielestäni ajattelulle hyvää. Yrittäjänä ei oikeastaan voi välttyä suurelta surulta, muttei myöskään suurelta onnelta.”

Työmatka taittuu meloen

Vastapainoa hektiseen yrittäjän arkeen tuovat kalastus ja metsästys. Lisäksi Mäntylällä on tapana tulla merenrannassa sijaitsevalle toimistolleen kesäisin meloen ja talvisin puolestaan hiihtäen tai moottorikelkkaillen.

”Meillä yrittäjillä on mielestäni hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, vedämmekö itsemme piippuun vai pidämmekö hyvinvoinnistamme huolta”, Mäntylä pohtii.

Aloittelevalla yrittäjälle Mäntylällä on selkeä viesti.

”Kannattaa kokeilla, toimiiko oma liikeidea käytännössä. Ei ole olemassa montaa asiaa, jonka toimivuutta ei voisi etukäteen testata. Kannatan siis rohkeasti tarttumaan eteen tuleviin tilaisuuksiin”, Mäntylä tiivistää.   

Mäntylän omista tulevaisuuden suunnitelmista ei myöskään puutu kunnianhimoa.

”Meillä täällä Skycodessa on tarkoitus tehostaa teollista tuotantoa niin monella miljardilla, että siitä riittää yksi meillekin”, Mäntylä naurahtaa pilke silmäkulmassaan.

---

Jutun on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Yrittäjäkassan jäsenmaksuun ei tule ensi vuodelle muutosta, vaikka kassa odottaakin etuusmenojen kasvavan epävarman maailmantilanteen takia ensi vuonna. Jäsenmaksu on 2,1 % vuosityötulon 5 800 euroa ylittävältä osuudelta.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun pitäminen ennallaan on mahdollista, koska Yrittäjäkassa on huolehtinut pitkäjänteisesti kassan hyvästä taloudellisesta asemasta.

”Olemme tehneet systemaattisesti töitä vahvistaaksemme kassan vakavaraisuutta sellaiselle tasolle, jossa yllättävä työttömyyden kasvu ei lyhyellä aikavälillä aseta paineita jäsenmaksun nostamiselle. Olemme tyytyväisiä, että voimme säilyttää nykyisen jäsenmaksutasomme tässä epävakaassa maailmantilanteessa”, kertoo Jokinen

Jokisen mukaan Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys on laskenut huomattavasti viime vuoteen verrattuna.

” Yrittäjäkassa maksoi lokakuussa ansiopäivärahaa 651 jäsenelle eli jäsentemme työttömyysaste oli 2,3 %. Viime vuoden lokakuussa maksoimme päivärahaa 860 jäsenelle. Vaikka viestiä yritystoiminnan vaikeutumisesta ei ole vielä kuulunut, katson ensi vuoteen aavistuksen huolestuneena. Korkea inflaatio, korkojen ja sähkön hinnan nousu sekä kuluttajien luottamuksen heikentyminen ovat perinteisesti vaikuttaneet taantuman toteutumiseen. Arvioimme etuusmenojen kasvavan ensi vuonna noin 12 % tähän vuoteen verrattuna”, sanoo Jokinen

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on vuosimaksu, jonka Finanssivalvonta vahvistaa vuosittain. Vuoden 2023 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-vuosityötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) 14 088 €/v verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna 174,05 € eli 14,50 €/kk.

Mitä sinun tulisi tietää yrittäjän ansioturvasta?

Yrittäjäkassa järjestää suositun yrittäjän työttömyysturva -koulutuksen jälleen perjantaina 25.11. kello 9-10. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki yrittäjän työttömyysturvan saloista kiinnostuneet. Koulutus nauhoitetaan, ja nauhoite lähetetään jälkikäteen kaikille ilmoittautuneille. Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittaudu tapahtumaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@yrittajakassa.fi. Paluuviestinä saat osallistumislinkin Teams-koulutukseen.

Tilaisuudessa puhujana toimii Yrittäjäkassan työttömyysturva-asiantuntija Teemu Ariluoma. Teemu on työttömyysturva-asioiden rautainen ammattilainen. Hänelle on karttunut kokemusta työttömyysturvan toimeenpanijana sekä yrittäjä- että palkansaajakassan puolelta. Esityksessään Teemu pyrkii avaamaan työttömyysturvajärjestelmän pykäläviidakkoa selkokielisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan 4,2 prosenttia 1.1.2023 alkaen. Korotuksen vaikutuksesta peruspäiväraha ja ansiopäivärahan perusosa nousevat 35,72 eurosta 37,21 euroon päivässä. Korotus nostaa myös kassan maksamia etuuksia. Liikkuvuusavustus nousee 4,2 prosenttia eli 37,21 euroon päivässä. Ansiopäivärahaan korotus vaikuttaa sen sijaan vähemmän, koska indeksikorotus tehdään vain ansiopäivärahan perusosaan.

Myös työttömyysetuuksiin maksettaviin lapsikorotuksiin tehdään 4,2 prosentin indeksikorotus. Lisäksi hallitus on esittänyt lapsikorotuksiin väliaikaista 20 prosentin korotusta. Jos lakiesitys hyväksytään, lapsikorotusta maksetaan 1.1.2023 alkaen yhdestä huollettavasta lapsesta 7,01 euroa päivässä (korotus 1,4 euroa), kahdesta lapsesta 10,29 euroa päivässä (korotus 2,06 euroa) ja kolmesta tai sitä useammasta lapsesta 13,26 euroa päivässä (korotus 2,65 euroa).

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen takia. Vuonna 2023 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 14 088 euroa vuodessa.

Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, mikäli hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 14 088 euroa vuodessa. 

Kuluneena vuonna 2022 työttömyysturvan alaraja on ollut 13 573 euroa vuodessa.

Kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin tehdään ylimääräinen indeksikorotus 1.8.2022. Tästä johtuen muun muassa päivärahan määrä nousee 34,50 eurosta 35,72 euroon.

Ylimääräinen indeksikorotus tehdään peruspäivärahan lisäksi peruspäivärahan korotusosaan sekä työmarkkinatuen, työmarkkinatuen korotusosan ja lapsikorotuksen määrään. Näin ollen myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, vuorotteluvapaakorvauksen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen määrät nousevat. Toisin sanoen indeksikorotus nostaa peruspäivärahan suuruista perusosaa, jonka avulla myös ansiopäiväraha lasketaan.

Tyypillisesti indeksikorotukset tehdään vuodenvaihteessa. Eduskunta kuitenkin hyväksyi keväällä lakialoitteen, jonka myötä kansaneläkkeeseen sidottuja sosiaalietuuksia korotetaan 3,5 prosenttia nyt elokuussa. Tämän ylimääräisen indeksikorotuksen tarkoituksena on turvata etuudensaajien maksukykyä kiihtyvän inflaation aikana.

Alla olevasta taulukosta näet, kuinka etuuksien tasot, maksut sekä vähennykset muuttuvat elokuun alusta lukien. Lisätietoja aiheesta löydät esimerkiksi Valtioneuvoston sivuilta.

Kiinnostaako sinua Yrittäjäkassan alueellinen markkinointi? Yrittäjäkassan alueverkosto on aloittanut toimintansa.

Tulevaisuuden haasteisiin vastatakseen Yrittäjäkassa on perustanut alueverkoston, jonka tavoitteena on parantaa kassan asiakaskokemusta, jäsenhankintaa ja tunnettuutta tuomalla kassaa lähemmäs sekä potentiaalisia että olemassa olevia jäseniä.

Tällä hetkellä aluevastaavia etsitään vielä Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Keski-Suomen alueille.

“Rekrytointi tehdään kilpailuttamalla julkista hankintalakia noudattaen. Mikäli aluevastaavan tehtävä kiinnostaa, ilmoittaudu hakuun Hilmassa. Hilma on julkisten hankintojen palvelu, jossa julkisen sektorin ostajat voivat kilpailuttaa hankintojaan”, Yrittäjäkassan verkostopäällikkö Joakim Horsma kertoo.

Sinusta aluevastaava?

Aluevastaavat työskentelevät itsenäisinä yrittäjinä omilla alueillaan. Aluevastaavan pääasiallinen työtehtävä on Yrittäjäkassan tunnettuuden lisääminen alueellaan. Aluevastaavana toimiminen ei rajoita muiden tuotteiden ja palveluiden edustamista tai myymistä samanaikaisesti.

“Markkinoinnin tarkoituksena on muodostaa yrittäjälle totuudenmukainen kuva Yrittäjäkassasta, yrittäjän työttömyysturvasta sekä ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta”, Horsma selittää. “Mikäli kiinnostuit aluevastaan tehtävästä, jätä osallistumishakemus.”

Osallistumishakemuksen voi jättää alla olevan linkin kautta.

Klikkaamalla tästä pääset tutustumaan hankintailmoitukseen tarkemmin.

Yrittäjäkassan vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut nuori rovaniemeläinen sirkusyrittäjä, Aarni Pahajoki. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraati vakuuttui Pahajoen rohkeudesta ja innovatiivisuudesta, ja päätti siksi palkita hänet vuoden uhkarohkeimpana yrittäjänä. Lisäksi raatiin teki vaikutuksen Sirkus Saarnin tavoite edistää pienten suomalaiskuntien elinvoimaisuutta ja madaltaa kulttuurin saavutettavuutta.

”Pahajoki päätti perustaa kiertävän sirkuksen samaan aikaan kun tapahtuma-ala oli suurimmassa ahdingossaan. Tämä kertoo ennen kaikkea nuoren yrittäjän uhkarohkeudesta, ennakkoluulottomuudesta sekä rautaisesta asenteesta”, Jokinen tiivistää.

Kilpailun voitto tuli sirkustaiteilijalle yllätyksenä. ”Yhtenä iltana puoliso kehotti katsomaan sähköpostia ja toden totta, siellä oli viesti voitostani. Sillä hetkellä fiilis oli melko epätodellinen”, yrittäjä kuvailee.

Tie yrittäjyyteen käy sirkuksen kautta

28-vuotias Pahajoki on harrastanut sirkusta lapsesta saakka. Pahajoki ehti käydä sirkuskoulussa muutaman vuoden ajan, kunnes vanhemmat totesivat harrastuksen käyvän liiaksi kukkaron päälle. Tämä ei kuitenkaan pidellyt sirkuksesta innostunutta nuorukaista, vaan harjoittelua jatkettiin kavereiden kanssa paikallisen urheiluopiston permannolla.   

”Kerroin vanhemmilleni haluavani esiintyä työkseni. He epäröivät ja yrittivät ehdottaa muita urapolkuja. Lopulta lukion jälkeen päädyin kuitenkin seuraamaan sydäntäni, ja aloitin opinnot Lahden sirkuskoulussa”, Pahajoki kertoo. ”Valmistuttuani esiinnyin muun muassa Sirkus Finlandian kanssa.”

Keväällä 2020 pandemia vei kuitenkin sirkustaiteilijalta työt alta. ”Silloin tajusin, että nyt jos koskaan on aika työllistää itse itseni”, Pahajoki muistelee.

Vaikka aika ei ollut otollisin tapahtuma-alan yrityksen perustamiselle, Pahajoki päätti kokeilla siipiään yrittäjänä. ”Ajattelin, että jos pohjalta lähdetään ja silti saadaan homma pyörimään, niin suunta ei voi olla kuin ylöspäin”, yrittäjä naurahtaa.

Komiikkaa ja kuolemanpyörä

Saarni Sirkuksen ensiesiintyminen nähtiin toukokuussa 2022 yrittäjän kotikaupungissa Rovaniemellä. Esityksessä yhdistyy sirkus, tanssi ja laulu. Ohjelmanumeroihin lukeutuu esimerkiksi ilma-akrobatia, keinutrapetsi sekä Aarnin oma bravuuri, kuolemanpyörä.

Sirkustaitelija kieppuukin tottuneesti hurjan pyörän kyydissä. ”Olen itse asiassa ollut esiintymiskammoinen suurimman osan elämästäni”, Pahajoki paljastaa. ”Nyt keikkoja alkaa olla takana se reilut 600, joten kammokin alkaa hiljalleen väistymään.”

Sirkus Saarnin Dreamer-esitys perustuu kepeään tarinaan, mutta katsoja voi halutessaan keskittyä nauttimaan esitysnumeroista myös erikseen. ”En tykkää käyttää sana nykysirkus, mutta Saarni Sirkus kuitenkin jollain tapaa pyrkii tuomaan sirkuksen nykypäivään”, Pahajoki selittää. ”Meillä ei ole esimerkiksi pellejä tai eläimiä, vaan menemme pikemminkin komiikka ja hassut hahmot edellä.”

Yrittäjälle tärkeintä on se, että ihmiset poistuvat teltasta hyvillä mielin. ”Myös perheen pienimmät jaksavat seurata koko esityksen. Se, jos mikä, on onnistuneen show’n mittari”, Pahajoki summaa.

“Sirkuksen pyörittäminen on yhtä sirkusta”

Pahajoen mukaan sirkus on hyvin pitkälti muuta kuin teltassa nähtävää glamouria.

”Itse esitys on vain jäävuoren huippu”, Pahajoki toteaa. ”Taustalla on lukuisia harjoitustunteja, paljon markkinointia sekä jatkuvaa asioiden organisointia. Kymmenhenkisen sirkuksen pyörittäminen on itseasiassa melkoista sirkusta.”

Erityisesti logistiikka on ehtinyt aiheuttaa harmaita hiuksia. Valtava punainen sirkusteltta kohoaa 13 metrin korkeuteen, ja katsojia sinne mahtuu peräti 600. Teltan kasaaminen vie Pahajoen mukaan hyvässä lykyssä 14 tuntia, ja sen purkaminenkin kestää lähes työpäivän verran.

”Teltta mahtuu vain nipin napin sille varattuun rekkaan”, Pahajoki nauraa.

Esittävää taidetta on vaikea korvata

Yhtenä perusteena Pahajoen voitolle oli nimenomaan Sirkus Saarnin tavoite elävöittää Pohjois-Suomen pieniä kuntia.

”Me haluamme viedä suomalaista sirkuskulttuuria eteenpäin. Ala on hyvin kasvava, mutta samaan aikaan vielä suhteellisen pieni”, yrittäjä tuumaa.

Kysyttäessä sirkustemppujen vaaroista, Pahajoella on selkeä vastaus valmiina. ”Epäonnistumiset kuuluvat tähän lajiin. Tämä on kuitenkin siitä hyvä työ, ettei tällä alalla mikään robotti voi koskaan korvata ihmistä. Kukaan ei nimittäin halua mennä katsomaan täydellistä esitystä”, Pahajoki summaa.

Vaikka vaarat kuuluvat lajiin, haavereita sattuu kuitenkin harvakseltaan.

”Ensinnäkin harjoitustunteja on takana valtava määrä. Toisekseen luja luotto omiin taitoihin auttaa onnistumaan esiintymistilanteessa”, sirkustaitelija vakuuttaa.

Klikkaamalla tästä pääset katsomaan voittajan videon.

---

Yrittäjäkassan Uhkarohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin tänä vuonna seitsemättä kertaa. Kisaan sai ilmiantaa kenet tahansa rohkeana ja ennakkoluulottomana pitämänsä yrittäjän. Yrittäjäkassan valintaraati valitsi lukuisista ehdotuksista voittajan. Kilpailun kampanjakasvona toimi tänä vuonna yrittäjä, näyttelijä ja vaikuttaja Sara Parikka.

Kisassa kunniamaininnat myönnettiin seuraaville yrittäjille:

Niina Kuhta, Niinatar

Jussi Mäntylä, Skycode

Yrittäjäkassa onnittelee lämpimästi sekä vuoden 2022 uhkarohkeinta yrittäjää että kunniamaininnan saaneita!

Yrittäjäkassan puhelinneuvonta on avoinna kesällä 20.6. – 29.8.2022 maanantaista torstaihin klo 9.00-​11.00. Puhelinneuvonnan numero on (09) 622 4830.

Puhelinaikojen ulkopuolella kiireellisissä asioissa suosittelemme käyttämään yhteydenpitoon sähköistä eAsiointia, jonka kautta voi lähettää viestejä sekä liitteitä nopeasti ja tietoturvallisesti. eAsiointiin voit kirjautua tästä

Hyvää kesää!