Ansioturvan tulevat lakimuutokset

test

Työttömyysturvaan on kaavailtu lakimuutoksia, joista osa koskettaa myös yrittäjiä. Alla on tiedot niistä muutoksista, jotka koskettavat juuri yrittäjän ansioturvaa ja joista on julkaistu hallituksen esityksen luonnos. Nämä tiedot lakimuutoksista ovat kuitenkin alustavia ja ne voivat vielä muuttua.

Pyrimme edelleen vaikuttamaan siihen, etteivät lakimuutokset koskettaisi yrittäjän ansioturvaa. Kun lakimuutosten sisältö ja voimaantulo tarkentuu, tiedotamme asiasta lisää.

Muutokset, jotka astuvat voimaan 1.1.2024.

Työttömyysturvan omavastuuaika pitenee kahdella päivällä. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika on nykyisin viisi päivää, mutta lakimuutoksen jälkeen se olisi seitsemän päivää.

Jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen, on omavastuuajan pituus seitsemän päivää.

Ansiopäivärahan kesto ei lyhene omavastuuajan pitenemisestä huolimatta.

Kansaneläkeindeksi jäädytetään. Tämä tarkoittaa sitä, että etuudet eivät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nouse kuluttajahintojen nousun myötä.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta tämä tarkoittaa sitä, että työttömyysturvan perusosa on ensi vuonna saman verran kuin tänä vuonna.

Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan lomakorvaus jaksotetaan, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen palkkatyösuhteen perusteella.

Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.

Muutokset, joita astuvat voimaan 1.4.2024.

Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan.

Lapsikorotuksia ei hallituksen esityksen luonnoksen mukaan maksettaisi työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.

300 euron suojaosasta luovutaan.

Tähän saakka ansiopäivärahan saaja on voinut ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se on vaikuttanut hänen työttömyysturvansa määrään. Nyt tämä suojaosa poistetaan.

Vastaisuudessa voit edelleen tehdä töitä samalla, kun saat ansiopäivärahaa. Puolet tästä tienaamastasi bruttotulosta vähennetään työttömyyspäivärahastasi.

Tämän lisäksi hallitus suunnittelee ansioturvan tason porrastusta. Porrastus koskisi myös yrittäjän ansioturvaa. Tästä ei kuitenkaan ole vielä julkaistu hallituksen esityksen luonnosta, mutta alustavan tiedon mukaan porrastus astuisi voimaan 1.9.2024. Viestimme lisää, kun muutosten toimeentulo vahvistuu.

Lisätietoa lakimuutoksista saat TYJ:n Tulevat lakimuutokset -sivuilta.

Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun toinen kunniamaininta salolaiselle ravintolayrittäjälle

test

Vuoden 2023 uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta Salon teollisuusalueelle menestyksekkään ravintolan perustaneelle Jari-Jukka Kallungille. JJ’s BBQ -ravintola tunnetaan ennen kaikkea itse hitsatusta savustimesta ja maukkaista barbecue-ruoistaan. Yrittäjälle itselleen barbecue on enemmän kuin ruuanlaittoa: se on ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja ajanviettoa ystävien kanssa.

Intohimo savustukseen sytytti kipinän yrittäjyyteen

Kemijärveltä kotoisin oleva Kallunki työskenteli 2000-luvun alussa kokkina Pyhätunturilla. Kun Lapin känkkyräkoivut alkoivat kyllästyttää, muutti yrittäjä työn perässä Saloon Nokialle töihin. Vuoden tehdasrupeaman jälkeen Kallunki siirtyi metallialalle, ja kartutti kokemusta muun muassa hitsaajana. 

Nähtyään Youtubessa ruokaohjelmia, joissa savustettiin lihaa, heräsi yrittäjällä ajatus oman savustimen tekemisestä. Kallunki päätyi perustamaan iltapuhteena hitsatulle savustimelleen omat sometilit, ja pian joku jo halusi ostaa itselleen samanlaisen.

Tästä syttyi yrittäjän innostus itse savustetun ruuan myymiseen. Kallunki ryhtyi kiertämään ahkerasti festareita ja toritapahtumia oman peräkärrysavustimensa kanssa. Koska kysyntää riitti, yrittäjä irtisanoutui päivätyöstään, kierteli tapahtumissa ja lopulta perusti pysyvän ravintolan Salon teollisuusalueelle vaimonsa kanssa.

”Ajattelin, että jos homma ei lähde rokkaamaan, toimii vanhan IT-firman henkilöstöruokala hyvin vaikka keskuskeittiönä”, yrittäjä muistelee.

Ravintola on perustettu vanhaan IT-firman tiloihin

Suomen parasta burgeria

Huoli toiminnan menestymisestä osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä asiakkaita riitti alusta saakka. Vaikka yrittäjälle olikin ehtinyt muodostua uskollinen asiakaskunta, vaati alkutaival täysipäiväisenä yrittäjänä silti veronsa.

”Ensimmäisinä vuosina yövyin asuntovaunussa ravintolalla, jotta pääsin öisin käsittelemään lihoja ja lisäämään savustimeen puita. Tämän jälkeen nukuin muutaman tunnin, ja sitten jo paiskinkin hommia ravintolan puolella”, Kallunki naurahtaa.

Sittemmin JJ’s BBQ:n toiminta on vakiintunut, ja tätä nykyä yrittäjä työllistääkin kahdeksan vakituista työntekijää. Kallunki on saanut myös runsaasti tunnustusta uutterasta työstään. JJ’s BBQ äänestettiin vuonna 2022 Suomen parhaaksi hampurilaisravintolaksi ja vuonna 2021 Suomen parhaaksi lounasravintolaksi. Kunnioitettavan rimpsun jatkoksi asettuu vuoden 2023 kunniamaininta Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa.

”Yrittäjyyden alussa sitä enemmän mietti, että pärjääkö tällä. Ajattelin kuitenkin, että pääsen aina tarvittaessa takaisin muihin hommiin ja päätin ottaa riskin”, Kallunki selittää. ”Nyt sen huomaa, että kova työ on tuottanut tulosta.”

JJ’s BBQ:lla on myynnissä runsaasti kauppatavaraa

Verkkokaupalla koronakriisin yli

Kallungin mukaan yrittäjän arki on monipuolista.

”Pyrin olemaan ravintolalla mahdollisimman paljon, vaikka aikaa kuuluu myös myyntivaunulla tehtäviin keikkoihin. Lisäksi päivät koostuvat somen tekemisestä ja ei-niin-mukavista paperitöistä”, Kallunki valottaa.

Kivijalkaravintolan lisäksi toimintaa on laajennettu myös verkkokauppaan, josta barbecuen ystävät saavat tilattua lihoja ja lisukkeita. Alun perin verkkokauppa oli keino vauhdittaa myyntiä koronakriisin ja ravintolarajoitusten aikaan. Juuri verkkokaupan ansiosta yritys selvisi kriittisimmän koronavaiheen yli.

Erityisen tunnettu JJ’s BBQ on kuitenkin sosiaalisessa mediassa. Eri somekanavien kautta seuraajia on kertynyt jo yli 160 000. Osittain somen ansiosta ravintolalla riittää kävijöitä myös Suomen ulkopuolelta. 

Ravintolan takapihalla komeileva savustin

“Barbecue on yhteisöllisyyttä”

Tulevaisuudessa Kallunki haluaa kasvattaa JJ’s BBQ:n tunnettuutta entisestään. Inspiraatiota työhön ja ruuanlaittoon yrittäjä on etsinyt somen lisäksi Yhdysvaltoja kiertämällä.

”Ensimmäisen kerran matkustin jenkkeihin 2017 tutustuakseni siellä toimivien barbecue-ravintoloiden filosofiaan”, yrittäjä kertoo. ”Ravintoloitsijat ottivat minut avosylin vastaan, kun kerroin haluavani oppia lisää ruuanlaitosta ja savustamisesta. Sain noilta reissuilta korvaamatonta oppia ja elinikäisiä ystäviä.”

Yrittäjä kertoo haluavansa tarjota asiakkailleen vain parasta. Tämän vuoksi lihoja savustetaan ravintolan takapihalla komeilevissa savustuspöntöissä pitkään ja hartaasti. Kuka tahansa ravintolassa vieraileva pääsee siis halutessaan seuraamaan ruuan valmistusta.

”Juuri Texasissa opin, että BBQ ei ole pelkästään ruuanlaittoa vaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Se on sitä, että vietetään aikaa ystävien kanssa, ja tehdään ruokaa pitkään ja antaumuksella”, yrittäjä summaa.


Ensimmäinen kuva: Jari-Jukka Kallunki

Teksti: Katariina Bergström

Vaihda paperinen maksuilmoitus sähköiseksi

test

Yrittäjäkassa on luopumassa paperisista maksuilmoituksista ja siirtymässä kokonaan tietoturvallisempiin sähköisiin ilmoituksiin. Luovu siis turhasta paperipostista, ja vastaanota maksuilmoituksesi jatkossa näppärästi tekstiviestillä. Maksuilmoitus näkyy myös aina oman eAsiointisi Tilannetiedot-sivulla kohdassa Maksuilmoitukset ja päätökset.

Saat aktivoitua sähköiset maksuilmoitukset valitsemalla eAsioinnin etusivun Asetukset-painikkeen takaa maksuilmoituksen toimitustavaksi joko vaihtoehdon eAsiointiin tai eAsiointiin ja tekstiviestillä. Muista tallentaa valintasi.

Tarkistathan myös eAsioinnin Omat tiedot -sivulta, että matkapuhelinnumerosi on ajan tasalla. Näin tekstiviestimme tavoittavat sinut varmasti.

Kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2023

test

Yrittäjäkassan vuoden 2023 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut helsinkiläinen kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkisen sitkeä ja yritteliäs asenne.

”Kokemansa konkurssin jälkeen Mäkinen on onnistunut perustamaan uuden menestyksekkään yrityksen, Kidian. Juuri tällaista yrittäjyyttä kaivataan Suomeen lisää”, Jokinen iloitsee.

Kilpailun voitto tuli Mäkiselle suurena yllätyksenä.

”Vaikka en täysin tunnista itseäni sanasta uhkarohkea, ymmärrän hyvin ajatuksen kilpailun taustalla, ja otankin tällaisen kunnian ilolla vastaan. Lisäksi miellän kyllä itseni rohkeaksi päätöksentekijäksi”, Mäkinen valottaa.

Palkansaajasta konkurssin kokeneeksi yrittäjäksi

Ennen yrittäjyyttään Mäkinen ehti toimia pitkään palkansaajapuolella. Saatuaan jälkikasvua yrittäjä alkoi kuitenkin pohtia enemmän sitä, miten perheen ja uran saisi sovitettua paremmin yhteen. Tämän myötä Mäkinen päätyi perustamaan yhtiökumppaninsa kanssa lastenvaateliike Ipanaisen, joka sittemmin kaatui velkataakkaan ja konkurssiin.

”Yrityksessä oli paljon hyvää, mutta emme keskittyneet riittävästi yhden asian tekemiseen hyvin. Oli maahantuontia, verkkokauppaa ja uusien ja käytettyjen vaatteiden myyntiä – yksinkertaisesti liikaa kaikkea”, Mäkinen pohtii.

Yrittäjä kertoo olleensa konkurssin jälkeen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että hänellä oli mahdollisuus päästä taloudellisesti eteenpäin.

”Suomessa liitetään konkurssiin edelleen paljon häpeää ja stigmaa. Haluan osaltani olla purkamassa tätä, ja siksi puhunkin kokemastani konkurssista avoimesti”, Mäkinen kertoo.

Uudella yrityksellä tarkka fokus

Konkurssin jälkeen syksyllä 2020 Anu Mäkinen etsi uralleen uutta suuntaan, ja vannoi, ettei ainakaan ryhdy enää yrittäjäksi. Syksyn aikana Mäkinen liikkui paljon Herttoniemessä, ja teki havaintoja paikallisesta liikeympäristöstä.

 ”Huomasin, ettei Itä-Helsingissä ollut kunnollista second hand -liikettä, vaikka alueella asuu paljon kierrätystä arvostavia ihmisiä. Yhtäkkiä löysinkin itseni kirjoittamasta uusia liiketoimintasuunnitelmia,” yrittäjä naurahtaa.

Alle vuosi konkurssin jälkeen, alkuvuodesta 2021, Mäkinen perusti lastenvaatteisiin keskittyvän second hand -liikkeen kauppakeskus Hertsiin. Reilut kaksi vuotta myöhemmin Kidia Oy on ehtinyt kasvaa neljän liikkeen ketjuksi. Mäkisen aiempaan firmaan verrattuna nykyisellä yrityksellä on tarkempi missio: säästää vanhemman aikaa.

Kuvassa vaatteita

”Kun työpäivän päätteeksi vanhemmalla on tarve etsiä lapselleen kurahousut koossa 116, ei perinteisten pitkien kirppiskäytävien kiertelyyn ole välttämättä aikaa. Meillä asiakas näkee heti, mitä tuotteita on tarjolla ja missäkin koossa.”

Kidia siis rikkoo perinteistä kirpputorisysteemiä tarjoamalla täyden palvelun palvelua. Asiakas tuo vaatteet Kidiaan, jossa hoidetaan kaikki tuotteiden hinnoittelusta esillepanoon, myyntiin ja markkinointiin. Tällainen liiketoimintamalli säästää sekä myyjän että ostajan aikaa.

Vaikka second hand -liikkeitä on perustettu viime vuosina yhä enemmän, Anu Mäkisen mukaan liikkeet eivät kilpaile keskenään.

”Suurempi kilpailu on pikemminkin se, että ihmiset saataisiin kierrättämään vanhoja vaatteita ja tavaroita.”

Suomen uhkarohkein yrittäjä uskaltaa tehdä päätöksiä

Yrittäjyys merkitsee tämän vuoden uhkarohkeimmalle yrittäjälle paljon. Vahvuudekseen Mäkinen luettelee tarkkuuden talouden kanssa sekä rohkeuden tehdä päätöksiä.

”Yrittäjyyden myötä olen oppinut sen, ettei toimimattomista yrityksistä tule pitää kynsin hampain kiinni. Jos olen yrittänyt korjata jotain, eikä selkeää muutosta näy, kannattaa yrittäminen lopettaa. Tällaisten päätösten tekeminen vaatii rohkeutta,” yrittäjä tiivistää ja jatkaa:

”Lisäksi se, että minulla on ADHD, on ollut suuri voimavara yrittäjyydessä. Ilman sitä puolta minussa, tätä yritystä ei olisi. Se on ollut suuren luovuuden, intohimon ja herkkyyden lähde.”

Kuvassa kunniakirja

Yrittäjäkassa toivottaa paljon onnea voittajalle!

Tästä pääset katsomaan voittajan videon.

Hallitus suunnittelee mittavia uudistuksia työttömyysturvaan

test

Hallitusneuvottelujen neuvottelutulos julkistettiin 16.6.2023. Hallituksen tavoitteena on luoda ”vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä”.

Uudistuksilla tavoitellaan uusia työllisiä

Hallitusohjelmaan kirjatuilla työllisyys- ja kasvutoimilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä tulevan hallituskauden aikana. Lisäksi hallitus tekee sosiaaliturvaan ja työmarkkinoihin merkittäviä uudistuksia, joiden tarkoituksena on tehdä työllistymisestä ja yrittämisestä aiempaa helpompaa ja kannattavampaa. Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena onkin saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä.

Yrittäjiä koskevat työttömyysturvan muutokset

Tulevan hallituskauden aikana hallitus uudistaa myös yrittäjien työttömyysturvaa. Esimerkiksi ansioturvan tasoa tullaan porrastamaan nykytasosta siten, että tuki laskee

  • 8 viikon jälkeen 80 prosentin tasolle alkuperäisestä ja
  • 34 viikon jälkeen 75 prosentin tasolle alkuperäisestä tasosta.

Näin ollen muutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin henkilöihin, joiden työttömyys jatkuu pitkään. Esimerkiksi Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n tilaston mukaan vuoden 2021 lopussa ansiopäivärahan saajista 36 % oli ollut työttömänä alle kolme kuukautta, ja 56 %:lla saajista työttömyys oli puolestaan kestänyt alle puoli vuotta.

Lisäksi seuraavat muutokset tulevat koskemaan yrittäjän työttömyysturvaa:

  • Omavastuupäivien määrä nousee nykyisestä viidestä päivästä seitsemään päivään.
  • Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan työnteon kannustimien parantamiseksi.
  • Työttömiä kannustetaan kokopäivätyöhön poistamalla työttömyysturvan suojaosat. Suojaosalla tarkoitetaan summaa, jonka voi tienata osa-aikatyöstä ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahaan. Kuukauden ajanjaksolla kyseinen suojaosa on 300 €.

Muutosten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2024 aikana.

Yrittäjän asumistuki uudistuu, työttömyyskassoille mahdollisuus työvoimapalveluiden tarjoamiseen

Myös yrittäjän asumistukea uudistetaan, ja vastaisuudessa sen arvioinnin perusteeksi otetaan pelkän YEL-työtulon sijaan yrittäjän kaikki todelliset tulot. Vaikka uudistus ei sinänsä liity työttömyysturvaan, on sillä vaikutusta yksittäisen kassan jäsenen kokonaistuloihin.

Hallitusohjelmassa on lisäksi kirjaus siitä, kuinka vastaisuudessa työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Myös Yrittäjäkassassa aloitetaan keskustelu siitä, minkälaisia vaihtoehtoja tämä uusi mahdollisuus tarjoaa.

Lisäksi hallitus uudistaa työttömyysturvaa myös muilla tavoin kuten euroistamalla työttömyysturvan ja pidentämällä työssäoloehtoa 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Nämä muutokset eivät kuitenkaan kosketa Yrittäjäkassan jäseniä, joiden vaadittu työssäoloehto on jo valmiiksi 15 kuukautta.

Lisää tulevista lakimuutoksista voit lukea tästä TYJ:n artikkelista.

Yhdistelmävakuutuksesta malli puoliväliriiheen mennessä

Yrittäjäkassa on yhdessä Akavalaisten yrittäjien AKY:n ja Korkeakoulutettujen työttömyyskassa KOKO:n kanssa ajanut yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa. Myös tuore hallitus on kiinnittänyt huomiota työelämän murrokseen, jossa yhä useamman työikäisen tapaan ansaita elantonsa kuuluu yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistäminen. Hallitus valmisteleekin puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutuksesta parantaakseen juuri samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina toimivien henkilöiden sosiaaliturvaa.

Yhdistelmävakuutuksen lisäksi Yrittäjäkassa tavoittelee myyntivoittojaksotuksen lopettamista. Myyntivoiton jaksotus siirtää päivärahan maksamisen alkua, mikäli yritykseen jää paljon varallisuutta yrityksen lopettamishetkellä. Vaikka myyntivoiton jaksotuksesta ei ole mainintaa hallitusohjelmassa, kassa jatkaa tavoitteidensa edistämistä.

Puhelinpalvelun aukioloajoissa muutoksia kesällä

test

Yrittäjäkassan puhelinneuvonta on avoinna kesällä 5.6. – 31.8.2023 maanantaista torstaihin klo 9.00-​11.00. Puhelinneuvonnan numero on (09) 622 4830.

Puhelinaikojen ulkopuolella kiireellisissä asioissa suosittelemme käyttämään yhteydenpitoon sähköistä eAsiointia, jonka kautta voi lähettää viestejä sekä liitteitä nopeasti ja tietoturvallisesti. eAsiointiin voit kirjautua tästä

Hyvää kesää!

Ilmoittaudu yrittäjän työttömyysturva -webinaariin 9.6.

test

Mitä sinun tulisi tietää yrittäjän ansioturvasta?

Yrittäjäkassa järjestää suositun yrittäjän työttömyysturva -koulutuksen jälleen perjantaina 9.6. kello 10-11. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki yrittäjän työttömyysturvan saloista kiinnostuneet. Koulutus nauhoitetaan, ja nauhoite lähetetään jälkikäteen kaikille ilmoittautuneille. Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittaudu tapahtumaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@yrittajakassa.fi. Paluuviestinä saat osallistumislinkin Teams-koulutukseen.

Tilaisuudessa puhujana toimii Yrittäjäkassan työttömyysturva-asiantuntija Teemu Ariluoma. Teemu on työttömyysturva-asioiden rautainen ammattilainen. Hänelle on karttunut kokemusta työttömyysturvan toimeenpanijana sekä yrittäjä- että palkansaajakassan puolelta. Esityksessään Teemu pyrkii avaamaan työttömyysturvajärjestelmän pykäläviidakkoa selkokielisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

Viestinnän välineenä julkinen taide – tamperelainen yrittäjä tekee taidetta kaikkien saataville

test

Valokuva: Elisa Niittylä

Savonlinnasta lähtöisin oleva kuvanveistäjä ja arkkitehti Maija Kovari tekee taidetta julkisiin tiloihin. Esimerkiksi kauppalista palvelutalon ulkoseinässä tai messinkinen kastepuu kirkossa ovat syntyneet taiteilijan kätevistä käsistä. Teoksien tehtävänä on tuoda taiteen avulla julkisiin paikkoihin sidottuja merkityksiä esiin.

Intohimona arkkitehtuurin ja taiteen yhteensovittaminen

38-vuotias Kovari on erikoistunut tekemään taidetta julkisiin tiloihin. Varsinaisten taideteosten lisäksi Kovari tarjoaa julkisen tilan ja nykytaiteen yhteensovittamisen suunnittelu- ja konsulttipalveluita. Koulutukseltaan hän on kuvataiteilija ja arkkitehti.

Uran alkupuolella taiteilijan teoksia oli pääasiassa esillä perinteisissä gallerianäyttelyissä. Tehtyään arkkitehdin diplomityön julkisesta taiteesta Kovari alkoi kuitenkin entistä enemmän kiinnostua arkkitehtuurin ja taiteen yhteensovittamisesta.

”Tajusin, että haluan tehdä taidetta tilaan, joka on kaikille avoin”, Kovari muistelee. ”Galleriassa käymisen kynnys voi tuntua monista korkealta, mutta kadut ja torit jaetaan kaikkien kaupunkilaisten kesken.”

Taiteilijan ja yrittäjän identiteetit törmäyskurssilla?

Taiteilija on ollut vuodesta 2015 saakka täysipäiväinen yrittäjä. Kovarin mukaan taiteilijakentällä saatetaan kuitenkin vierastaa ajatusta yrittäjyydestä. Myös tuotteistaminen ja taloudellisten asioiden pyörittely voi tuntua monista taitelijoista vieraalta. Esimerkiksi taidekoulussa ei juuri keskitytty myyntiin, markkinointiin tai asiakassuhteiden hallinnointiin. Nämä taidot Kovari on joutunut itse opettelemaan.

Aikaisemmin myös Kovarille yrittäjyys merkitsi lähinnä Y-tunnusta. Vuosien saatossa hän on alkanut kuitenkin nähdä yrittäjyydessä entistä enemmän sävyjä. ”Itselläni taiteilijan ja yrittäjän identiteetit eivät ole ristiriidassa keskenään”, Kovari tuumaa. ”Yrittäjyydessä mahdollisuudet ovat rajattomat, ja se on nimenomaan yrittäjyyden hieno puoli.”

Maija Kovari

Valokuva: Elisa Niittylä

Aikataulutus tuo haastetta yrittäjyyteen

Yrittäjän päivät jakautuvat sekä taiteen tekemiseen että toimistotyöhön: usein aamupäivät on pyhitetty luovalle tekemiselle, kun taas iltapäiville sijoittuvat muut yrittäjän arkeen liittyvät tehtävät, kuten sähköposteihin vastailu ja konsultaatiotyö.  

Kovarin mukaan yrittäjyydessä raskainta ovat aikataululliset haasteet. Esimerkiksi kiireettömälle suunnittelulle tulisi siunata eniten aikaa juuri projektien alkuvaiheessa – vaiheessa, jolloin asiakkaalla on usein suurin kiire.

”Ei myöskään ole olemassa yrittäjää, jolle ei joskus tulisi vastaan hankalaa asiakasta,” Kovari naurahtaa. ”Onneksi taide on lähtökohtaisesti iloinen asia, jota halutaan juhlistaa.”

Selustaansa taiteilija turvaa esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyyden avulla. ”Myös se, että teen työni hyvin, on tulevaisuuteen varautumista. Tälläkin alalla jokainen työ toimii mainoksena seuraavalle”, Kovari selittää.

Taide heijastelee yrittäjän arvoja

Taiteilija tunnetaan isoista ja näyttävistä taideteoksistaan. Kovarin taidetta voi löytää esimerkiksi Tampereella sijaitsevasta Aleksanterin kirkosta aikaa kestävän messinkisen kastepuun muodossa.

Kovarin oma suosikki on kuitenkin kauppalistan muotoon taiteiltu Tärkeitä asioita -teos. ”Kauppalista muistisairaiden ihmisten palvelutalossa onnistui tavoittamaan jotakin sellaista, mikä osui ihmisten jaettuihin kokemuksiin. Me kaikki tarvitsemme apua tärkeiden asioiden muistamisessa.”

Kovarin mukaan hänen teoksensa ovatkin viestinnän välineitä. ”Kun esimerkiksi kaupunki valitsee hankkia taidetta julkiseen tilaan, se viestii samalla siitä, kuinka se arvostaa tilassa liikkujia”, taiteilija valottaa. 

Taiteessa kaikki lähtee viime kädessä taiteilijan omasta maailmankuvasta, ja siten taide heijastelee jollain tapaa aina yrittäjän arvoja ja kuvaa ihmisyydestä. ”Sitähän sanotaan, että taide on eräällä tapaa aina taiteilijan omakuva”, Kovari summaa.

Maija Kovarin liiketila

Valokuva: Elisa Niittylä

Lisää yrittäjä & taiteilija Maija Kovarista osoitteessa kovari.fi


Teksti: Katariina Bergström

Yrittäjäkassa etsii jälleen Suomen uhkarohkeinta yrittäjää

test

Oletko valmis? Suomen uhkarohkein yrittäjä -kilpailu on jälleen käynnissä!

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo kahdeksatta kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet ennakkoluulottoman yrittäjän ja tubettajan, Roni Bäckin. Ronilla on ollut rohkeutta toteuttaa omaa juttuaan, eikä hän ole pysähtynyt kuuntelemaan epäilijöiden mielipiteitä. Siksi hän onkin loistava kampanjakasvo kisalle”, iloitsee kassanjohtaja Merja Jokinen.

“Kampanjan kautta pääsin tuomaan esille missiotani siitä, että tubettaminen ja somen tekeminen ovat oikeaa työtä ja yritystoimintaa siinä missä mikä tahansa muukin työ”, Bäck valottaa.

“Lisäksi teki hyvää pysähtyä hetkeksi pohtimaan sitä, mikä on itselle merkityksellistä ja miten yrittäjyys on muovannut minua ihmisenä. Oli todella virkistävää päästä käsittelemään näitä teemoja videolla”, tubettaja-yrittäjä summaa. Tästä pääset katsomaan Ronin kampanjavideon.

Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 4.6.2023 saakka ja voittaja julkaistaan Suomi Areenassa 29-30.6. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

Yrittäjäkassan jäsenet tyytyväisiä kassan palveluihin

test

Yrittäjäkassa teetätti alkuvuodesta 2023 sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn jäsenistöllään. Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan kassan erilaisia palveluita asteikolla 1–6 (1 huono, 6 erinomainen).

Vastausten perusteella kassan asiakaspalvelulle annettujen arvosanojen keskiarvoksi muodostui huikeat 5,02. Kassan puhelinpalvelu, viestintä sekä kokemus hakemusprosessin toimivuudesta saivat niin ikään erinomaiset arvosanat.

Henkilöstön ammattitaito niitti kiitosta

Kyselyssä erityistä kiitosta niitti Yrittäjäkassan henkilöstön ammattitaito, asiantuntemus sekä ystävällisyys. Lisäksi kassan verkkosivut, tiedotteet sekä uutiskirjeet nähtiin kyselyn mukaan toimivina, hyödyllisinä sekä kiinnostavina.

Myös kassan sosiaalinen media sai kyselyssä kelvot arvosanat, joskaan sosiaalisen median palveluita ei nähty kassan toiminnan kannalta yhtä kriittisinä kuin maksatuksen ja neuvonnan ydintehtäviä.

Vastaava kysely teetätettiin viimeksi vuonna 2021. Vastaajien antamat arvosanat esimerkiksi verkkosivuille, puhelinpalvelulle sekä kokemukselle kassan palveluista nousivat kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattaessa. Myös hakemusprosessien läpiviennille annetut arvosanat nousivat vuodesta 2021 muutamalla desimaalilla 4,78 prosenttiin.

”Oli ilo huomata, miten viime vuosien panostus asiakasviestintään ja -palveluun on tuottanut tulosta”, iloitsee Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen. ”Vaikka kyselystä ei noussut esiin merkittäviä kehityskohteita, Yrittäjäkassa pyrkii jatkossakin panostamaan palveluidensa kehittämiseen.”

Yhdistelmävakuuttaminen nähtiin tarpeellisena

Vastaajien ikäprofiili oli melko homogeeninen, sillä reilu 74 % vastanneista oli yli 50-vuotiaita. Lisäksi vastaajajoukon yrittäjätaipaleet olivat pitkiä: kaiken kaikkiaan 62 prosenttia kertoi yrittäneensä jo yli 11 vuotta.

Kyselyssä selvitettiin asiakaspalvelun toimivuuden lisäksi myös jäsenistön tietämystä työttömyysturva-asioista sekä kiinnostusta yhdistelmävakuuttamiseen. Vastaajista 44 % oli sitä mieltä, että palkkatyön vakuuttaminen Yrittäjäkassassa yrittäjätyön rinnalla olisi hyvä asia. Kaiken kaikkiaan 9 prosenttia vastanneista kertoikin tekevänsä yrittäjätyön ohella muuta työtä. Suurin osa vastaajista, 48 prosenttia, ei kuitenkaan ottanut aiheeseen kantaa.

Lisäksi kassan jäsenistön tietämys työttömyysturva-asioista oli hyvällä tolalla, joskin noin 25 % ei tiennyt yrittäjän työssäolo- ja vakuutusehdon olevan 15 kuukautta. Tämä 15 kuukauden työssäoloehto on aika, joka yrittäjän on tullut toimia yrittäjänä ja olla kassan jäsenenä saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa kassasta.

”Jäsenyys tuo välttämätöntä turvaa yrittäjän elämään”

Kyselyn avoimissa vastauksissa korostui se, kuinka tärkeäksi nähtiin Yrittäjäkassan rooli selustan turvaajana. Seuraavassa on muutamia jäsenistön kommentteja kassan palveluista:

Yksin elävänä yksinyrittäjänä katson tämän tarpeelliseksi.”

”[Kassa] toimii ja on tärkeä toimeentuloni kannalta.”

”Hyvä idea olla jäsen. Vaikka joskus ajattelin, että 15 kk:n vakuutusehtoaika on pitkä, niin lopulta se meni yhdessä hujauksessa.”

”Jäsenyys tuo välttämätöntä turvaa yrittäjän elämään.”

”Ihan hyvä juttu, sillä yrittäjän sosiaaliturva on muuten aika olematon. Eläkkeen karttuminen työttömyyden aikana on myös hyvin varteenotettava ja tärkeä asia, ja kassa turvaa sen.”


Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin yhteistyössä tutkimusyritys Onway Oy:n kanssa 14.2.-6.3.2023. Kyselyyn vastasi 910 Yrittäjäkassan jäsentä.