Finanssivalvonta on vahvistanut SYT:n jäsenmaksuesityksen vuodelle 2020, jonka mukaisesti jäsenmaksu säilyy ennallaan. Jäsenmaksu on 2,1 % 5 800 euron ylittävältä osuudelta.
Vuoden 2020 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 13 076 €/v (1089,67 €/kk) jäsenmaksu on 12,73 €/kk eli 152,79 euroa vuodessa.
Vuoden 2020 jäsenmaksulaskut postitetaan porrastetusti tammi-helmikuun aikana. eLaskut lähetetään tammikuun aikana.
Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi.  Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta.
Perusosan suuruus vuonna 2020 on 33,66 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 197,70 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,28 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,76 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,00€. 

Esimerkkejä vuoden 2020 työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa eli SYT järjesti kesäkuussa neljättä kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Nettikilpailun keulakuvana toimi alppihiihdon maailmanmestari ja yrittäjä Kalle Palander.

SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.

– Tänä vuonna kilpailuun tuli toistasataa ehdotusta.  Kilpailun voittajana tänä vuonna halusimme palkita nuoren ja rohkean Kiffel Oy:n yrittäjän Jenni Parpalan, joka on lähtenyt uudistamaan perinteistä toimialaa. Alun perin hän perusti siivousalan yrityksensä, jotta voisi viettää enemmän aikaa lastensa kanssa. Samaa ideaa hän toteuttaa myös yrityksessään.  Kiffelin toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkailleen ja työntekijöilleen enemmän omaa aikaa läheistensä kanssa, kertoi Jokinen.

Jenni Parpala on kehittänyt yrityksensä toimintaa määrätietoisesti, eikä ole pelännyt palkata työtekijöitä, koska hän us­koo­, et­tä me­nes­ty­vä yri­tys tar­vit­see tyy­ty­väi­set ja va­ki­tui­set työn­te­ki­jät. Hän on onnistunut luomaan siivousyrityksen, johon halutaan töihin. Hän työllistää tällä hetkellä yli kymmenen ihmistä Vaasassa ja kolme Saariselällä.
-Minulla on motivoituneet työntekijät, jotka hoitavat hommansa mallikkaasti.  Kun ihmiset tykkää olla töissä, he tekevät automaattisesti parempaa jälkeä. Maksan työntekijöille keskimääräistä parempaa palkkaa, jotta myös työntekijät voivat elää yrityksen arvojen mukaisesti eikä heidän tarvitse tehdä kahta työtä,  sanoi Parpala.
Pärjääminen todella kilpailulla alla on vaatinut paljon työtä, uudistumiskykyä, sinnikkyyttä ja riskinottoa. Matkaan on mahtunut niin onnistumisia kuin myös haasteita.
-Vaikein paikka oli viime kesänä, jolloin minulla diagnosoitiin tosi paha loppuun palaminen. Olin puolivuotta sairauslomalla, jolloin yritykselläni oli tosi vaikeat ajat. Onneksi nyt yrityksellä menee paremmin, kertoi Parpala.

Kilpailun voittaja julkistettiin ja palkittiin tänään Porin SuomiAreenalla, MTV:n torilavalla. Palkinnon jakoivat Kalle Palander sekä SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.

Viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittiin energia-alan mullistaja, LeaseGreen Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto.

Jenni Parpalan yrittäjätarinan voit katsoa täältä:https://www.youtube.com/watch?v=loOQFb8CyGQ

SYT-kassan sähköinen eAsiointipalvelu siirtyy 18.6.2019 Suomi.fi-kirjautumisen taakse.  eAsiointipalveluun voi kirjautua jatkossa pankkitunnuksilla, varmennekortilla tai mobiilivarmenteella.
Suomi.fi on Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä julkishallinnon asiointipalveluiden yhteinen tunnistuspalvelu, jonka avulla pääset liikkumaan kätevästi palvelusta toiseen ilman erillistä kirjautumista.
 
 

Työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto on yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työaikaan ja palkkaan sovelletaan palkansaajan työssäoloehtoa koskevia yleisiä säännöksiä, jolloin pääsääntö on, että työajan on oltava vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Työssäoloehdon tulee kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyseisessä yrityksessä. Työssäoloehtoa ja muita palkansaajia koskevaa, 26 kalenteriviikon mittaista työssäoloehtoa ei voi yhdistää.
 

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) etsii jälleen Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.
SYT avaa tänään nettikampanjanjan osoitteessa uhkarohkeinyrittaja.fi, jossa voi ilmiantaa Suomen uhkarohkeimman yrittäjän. Kilpailun keulakuvana toimii alppihiihdon maailmanmestari ja yrittäjä Kalle Palander.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena on löytää yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja joskus jopa uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
– Yrittäminen vaatii aina rohkeutta ja riskinottokykyä, töitä pitää tehdä paljon ja omaa tuotettaan ja osaamistaan pitää markkinoida ja myydä. Nyt herättelemme teitä kaikkia mukaan paljastamaan rohkeita, jopa uhkarohkeita yrittäjiä tai yrittäjätiimejä. Suomi tarvitsee lisää heidän kaltaisiaan riskinottajia ja oman tiensä kulkijoita, sanoo Jokinen
Kilpailu pyörii uhkarohkeinyrittaja.fi –sivuilla 30.6.2019 saakka.
Uhkarohkein yrittäjä julkistetaan 15.7.2019 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 11.00. Kilpailu järjestetään nyt neljättä kertaa.  Viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittiin LeaseGreen Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto.

 

SYT-kassan puhelinneuvonta on avoinna kesällä 10.6. – 30.8.2019 ma-to klo 9-11. Puhelinneuvonnan numero on (09) 622 4830.

Kun yrittäjien ansioturva mahdollistui lakimuutoksen myötä vuonna 1995, Suomeen perustettiin kaksi yrittäjäkassaa: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT-kassa). Nyt neljännesvuosisata myöhemmin kassat ovat päättäneet yhdistyä.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan ja Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan kassan kokoukset ovat tänään 23.5.2019 hyväksyneet sulautumissopimuksen, jonka perusteella AYT-kassa sulautuu SYT-kassaan 1.1.2020.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan puheenjohtajan Susan Äijälän mukaan sulautumisesta on odotettavissa positiivisia etuja yhdistetyn kassan talouteen, hallintoon ja palvelujen tuottamiseen.

– Yhdistyminen on meille mahdollisuus uudistaa ja kehittää palveluita molempien kassojen parhaiden käytäntöjen pohjalta.Suurempi kassakoko mahdollistaa paremmin varautumisen tulevaisuuden lakimuutoksiin ja viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen.

-Tietenkin sulautumiseen liittyy kertaluontoisia kustannuksia mm. henkilöstöön ja tietojärjestelmien yhdistämiseen liittyen, mutta nämä huomioiden jäsenmaksuumme ei kohdistu korotuspainetta, kertoo Äijälä.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan puheenjohtajan Mika Uusi-Pietilän mukaan yhdistyminen ei edellytä AYT:n jäseniltä mitään toimenpiteitä, ja jäseniä tullaan tiedottamaan prosessin etenemisen eri vaiheista.

– AYT-kassan jäsenten työttömyysturva jatkuu katkotta SYT-kassassa 1.1.2020 lukien mitään oikeuksiaan tai kerrytettyä työttömyysturvaansa menettämättä. Jäsenet siirtyvät SYT-kassaan ns. vanhoina jäseninä eli jäsentemme ei tarvitse olla huolissaan fuusiosta, sanoo Uusi-Pietilä.

Sulautumisen myötä SYT:n jäsenmäärä nousee noin 30 000 jäseneen. Kassat muodostavat yhdistyessään vakavaraisen ja kustannustehokkaan työttömyyskassan. Molemmat kassat vastaavat lain, sääntöjensä ja päätöstensä mukaisista velvoitteista sulautumiseen asti. Sulautuminen edellyttää vielä kassoja valvovan viranomaisen Finanssivalvonnan hyväksyntää.

Huhtikuun alusta lukien pienimuotoinen työ vaikuttaa työttömyysetuuteen vasta, kun palkka on maksettu. Muutos lisää tulojen säännöllisyyttä osa-aika- ja keikkatyötä tekevillä.

Nykyään osa-aika- tai keikkatyötä tekevän työttömän saama palkka vaikuttaa työttömyysetuuteen sillä ajanjaksolla, jona se on ansaittu. Jotta päivärahan määrä palkan ansaintajaksolle on voitu laskea, on täytynyt kuitenkin aina odottaa palkan maksua. Tämä on viivästyttänyt etuuden maksua niillä henkilöillä, jotka saavat palkan ja palkkatiedot vasta viikkoja sen jälkeen, kun työ on tehty.
Muutos tulee voimaan siten, että ennen 1.4.2019 tehty työ huomioidaan työn ansainta-ajankohdan mukaan. 1.4.2019 ja sen jälkeen tehty työ huomioidaan silloin, kun työstä maksetaan palkka.
Käytännössä voimaantulon vaikutus etuuteesi riippuu hakujaksostasi ja palkanmaksupäivistäsi. On mahdollista, että et juurikaan huomaa muutosta etuuden maksussa tai määrässä. Jos ensimmäiselle huhtikuun puolelle sijoittuvalle hakujaksolle ei osu palkanmaksupäivää, on myös mahdollista, että saat etuuden tältä jaksolta täytenä. Voimaantulon kohdalla on hyvä huomata myös se, että samaa palkkaa ei huomioida etuudessa kahteen kertaan. Jos tietty palkanosa on huomioitu ansainta-ajan perusteella maaliskuussa, se ei vaikuta etuuteen maksupäivän mukaan huhtikuussa.
 
 

Huhtikuun alussa tulee voimaan työttömyysturvan muutos, jonka myötä aktiivisuusedellytyksen voi täyttää entistä useammalla tavalla. Esimerkiksi kuntien, ammattiliittojen ja julkista rahoitusta saavien järjestöjen järjestämä työllistymistä tukeva toiminta aletaan lukea aktiivisuusedellytykseen.

Aktiivisuusedellytyksen täyttävää työllistymistä tukevaa toimintaa voi jatkossa etsiä Suomi.fi-palvelusta. Palvelun järjestäjältä kannattaa varmistaa, että toiminta täyttää aktiivisuusedellytyksen ehdot. Työllistymistä tukevaan toimintaan osallistumisesta on toimitettava myös todistus työttömyysetuuden maksajalle eli omalle työttömyyskassalle tai Kelaan.
Muutos tulee voimaan siten, että uudet toiminnan muodot kerryttävät aktiivisuutta vain silloin, jos aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa 1.4.2019 tai sen jälkeen.
Huomaathan, että esimerkiksi työtä ja palveluaikaa ei voi laskea yhteen aktiivisuusedellytystä laskettaessa. Myös osa eri palveluista ja opinnoista on sellaisia, joita ei voi laskea yhteen.
Lue lisää https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/jos-jaat-tyottomaksi/aktiivisuuden-seuranta-1-1-2018-lahtien/