Kun yrittäjien ansioturva mahdollistui lakimuutoksen myötä vuonna 1995, Suomeen perustettiin kaksi yrittäjäkassaa: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT-kassa). Nyt neljännesvuosisata myöhemmin kassat ovat päättäneet yhdistyä.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan ja Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan kassan kokoukset ovat tänään 23.5.2019 hyväksyneet sulautumissopimuksen, jonka perusteella AYT-kassa sulautuu SYT-kassaan 1.1.2020.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan puheenjohtajan Susan Äijälän mukaan sulautumisesta on odotettavissa positiivisia etuja yhdistetyn kassan talouteen, hallintoon ja palvelujen tuottamiseen.

– Yhdistyminen on meille mahdollisuus uudistaa ja kehittää palveluita molempien kassojen parhaiden käytäntöjen pohjalta.Suurempi kassakoko mahdollistaa paremmin varautumisen tulevaisuuden lakimuutoksiin ja viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen.

-Tietenkin sulautumiseen liittyy kertaluontoisia kustannuksia mm. henkilöstöön ja tietojärjestelmien yhdistämiseen liittyen, mutta nämä huomioiden jäsenmaksuumme ei kohdistu korotuspainetta, kertoo Äijälä.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan puheenjohtajan Mika Uusi-Pietilän mukaan yhdistyminen ei edellytä AYT:n jäseniltä mitään toimenpiteitä, ja jäseniä tullaan tiedottamaan prosessin etenemisen eri vaiheista.

– AYT-kassan jäsenten työttömyysturva jatkuu katkotta SYT-kassassa 1.1.2020 lukien mitään oikeuksiaan tai kerrytettyä työttömyysturvaansa menettämättä. Jäsenet siirtyvät SYT-kassaan ns. vanhoina jäseninä eli jäsentemme ei tarvitse olla huolissaan fuusiosta, sanoo Uusi-Pietilä.

Sulautumisen myötä SYT:n jäsenmäärä nousee noin 30 000 jäseneen. Kassat muodostavat yhdistyessään vakavaraisen ja kustannustehokkaan työttömyyskassan. Molemmat kassat vastaavat lain, sääntöjensä ja päätöstensä mukaisista velvoitteista sulautumiseen asti. Sulautuminen edellyttää vielä kassoja valvovan viranomaisen Finanssivalvonnan hyväksyntää.

Huhtikuun alusta lukien pienimuotoinen työ vaikuttaa työttömyysetuuteen vasta, kun palkka on maksettu. Muutos lisää tulojen säännöllisyyttä osa-aika- ja keikkatyötä tekevillä.

Nykyään osa-aika- tai keikkatyötä tekevän työttömän saama palkka vaikuttaa työttömyysetuuteen sillä ajanjaksolla, jona se on ansaittu. Jotta päivärahan määrä palkan ansaintajaksolle on voitu laskea, on täytynyt kuitenkin aina odottaa palkan maksua. Tämä on viivästyttänyt etuuden maksua niillä henkilöillä, jotka saavat palkan ja palkkatiedot vasta viikkoja sen jälkeen, kun työ on tehty.
Muutos tulee voimaan siten, että ennen 1.4.2019 tehty työ huomioidaan työn ansainta-ajankohdan mukaan. 1.4.2019 ja sen jälkeen tehty työ huomioidaan silloin, kun työstä maksetaan palkka.
Käytännössä voimaantulon vaikutus etuuteesi riippuu hakujaksostasi ja palkanmaksupäivistäsi. On mahdollista, että et juurikaan huomaa muutosta etuuden maksussa tai määrässä. Jos ensimmäiselle huhtikuun puolelle sijoittuvalle hakujaksolle ei osu palkanmaksupäivää, on myös mahdollista, että saat etuuden tältä jaksolta täytenä. Voimaantulon kohdalla on hyvä huomata myös se, että samaa palkkaa ei huomioida etuudessa kahteen kertaan. Jos tietty palkanosa on huomioitu ansainta-ajan perusteella maaliskuussa, se ei vaikuta etuuteen maksupäivän mukaan huhtikuussa.
 
 

Huhtikuun alussa tulee voimaan työttömyysturvan muutos, jonka myötä aktiivisuusedellytyksen voi täyttää entistä useammalla tavalla. Esimerkiksi kuntien, ammattiliittojen ja julkista rahoitusta saavien järjestöjen järjestämä työllistymistä tukeva toiminta aletaan lukea aktiivisuusedellytykseen.

Aktiivisuusedellytyksen täyttävää työllistymistä tukevaa toimintaa voi jatkossa etsiä Suomi.fi-palvelusta. Palvelun järjestäjältä kannattaa varmistaa, että toiminta täyttää aktiivisuusedellytyksen ehdot. Työllistymistä tukevaan toimintaan osallistumisesta on toimitettava myös todistus työttömyysetuuden maksajalle eli omalle työttömyyskassalle tai Kelaan.
Muutos tulee voimaan siten, että uudet toiminnan muodot kerryttävät aktiivisuutta vain silloin, jos aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa 1.4.2019 tai sen jälkeen.
Huomaathan, että esimerkiksi työtä ja palveluaikaa ei voi laskea yhteen aktiivisuusedellytystä laskettaessa. Myös osa eri palveluista ja opinnoista on sellaisia, joita ei voi laskea yhteen.
Lue lisää https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/jos-jaat-tyottomaksi/aktiivisuuden-seuranta-1-1-2018-lahtien/

Työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto on yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työaikaan ja palkkaan sovelletaan palkansaajan työssäoloehtoa koskevia yleisiä säännöksiä, jolloin pääsääntö on, että työajan on oltava vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Työssäoloehdon tulee kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyseisessä yrityksessä. Työssäoloehtoa ja muita palkansaajia koskevaa, 26 kalenteriviikon mittaista työssäoloehtoa ei voi yhdistää.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan jo kaksi viidestä uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-vuosityötulon minimiin 7 799,37 € tai sen tuntumaan. Kaikista yrittäjistä alarajan tuntumaan vakuuttaa joka viides. Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta maksamillaan vakuutusmaksuilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan YEL-työtulon vaikutusta yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan ei ole tarpeeksi korostettu.
-Yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
-Yrittäjät usein kritisoivat YEL-vakuutuksen kalleutta ja joustamattomuutta, mutta eri foorumien keskusteluissa usein unohtuu, että YEL on verovähennyskelpoinen, joko henkilökohtaisessa tai yrityksen verotuksessa. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että monet yksinyrittäjät eivät yksinkertaisesti pysty maksamaan lakisääteisiä eläkemaksuja ja näin ollen heidän sosiaaliturvansa on pakon edessä perustulon varassa, mainitsee Jokinen.
Yrittäjä, nyt tarkkana! Työttömyysturvan alaraja nousi 12 816 euroon 2019
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama palkkakerroin vaikuttaa merkittävästi yrittäjän sosiaaliturvaan. Vuoden alussa palkkakertoimella tehdyn indeksikorotuksen takia osa yrittäjistä on nyt vaarassa jäädä työttömyysturvan ulkopuolelle.
-Osa niistä yrittäjistä, jotka vielä viime vuonna olivat työttömyysturvan piirissä, ovat vaarassa tippua tänä vuonna työttömyysturvan ulkopuolelle. Tämä johtuu työttömyysturvalain ja yrittäjän eläkelain erilaisista pyöristyssäännöistä.
Pudokkaita ovat ne yrittäjät, joiden YEL-työtulo oli viime vuonna työttömyysturvaan oikeuttavalla vähimmäistasolla 12 576 euroa. 12 576 euron YEL-työtulo nousi vuoden alussa yrittäjän eläkelain mukaisen indeksikorotuksen myötä 12 811 euroon, mikä jää viisi euroa alle yrittäjän tämän vuoden työttömyysturvan vähimmäistason 12 816 €.
-Tähän pyöristyssääntöön liittyvään epäkohtaan piti tulla lakimuutos jo viime vuonna, mutta lain valmistelu siirtyi eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kiireen takia. Nyt kehottammekin kaikkia yrittäjiä, joiden YEL-työtulo on ollut viime vuonna työttömyysturvan vähimmäistason tuntumassa ottamaan yhteyttä eläkeyhtiöön ja päivittämään tasonsa vähintään tämän vuoden työttömyysturvan vähimmäistasoon 12 816 €, jotta yrittäjän päivärahaoikeuteen oikeuttava työssäoloehto kertyy myös tänä vuonna, sanoo Jokinen
SYT:n jäsenyys kiinnostaa yrittäjiä
Suomalaiset yrittäjät liittyvät Jokisen mukaan tällä hetkellä aktiivisesti työttömyyskassan jäseneksi. Lähes 500 yrittäjää onkin liittynyt SYT:n jäseneksi vuoden ensimmäisten viikkojen aikana.
Hänen mukaansa juuri nyt on hyvä hetki varautua epävarmoihin aikoihin ja liittyä kassan jäseneksi.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin, niin silloin työttömyysturva-asiat eivät häntä juurikaan kiinnosta. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa. Ja kuten tiedämme, niin talous on syklistä ja seuraava taantuma tulee vääjäämättä 2020-luvun alkupuolella. SYT-kassaan kuuluminen helppo ja suhteellisen edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy..
Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, voivat saada Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 € nettona kuukaudessa. Sen lisäksi voi mahdollisesti saada toimeentulotukea sekä esim. asumistukea, eli toimeentulo on tällöin äärimmäisen niukkaa. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen.
– Toki yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, johtuen erilaisesta rahoituspohjasta. Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (32,40 euroa v. 2019) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työllisyysrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia. Lisäksi yrittäjäkassan tasoitusrahaston pitää olla merkittävästi korkeampi kuin palkansaajakassoilla, Sanoo Jokinen.
 

Uudet verokortit tulevat voimaan 1.2.2019. Vuoden 2018 verokorttisi on voimassa vielä tammikuun 2019 ajan. Nollaamme verokorttisi tulokertymän vuodenvaihteessa ja tulojen laskenta alkaa uudelleen alusta.
Verottajan automaattisesti kotiin postittamaa palkkaverokorttia ei tarvitse toimittaa SYT-kassaan, koska työttömyyskassat saavat nämä samat tiedot suoraan verottajalta. Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi. Jos lähetät SYT-kassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.
Kätevimmin uuden muutosverokortin saa tilattua OmaVero-palvelusta osoitteesta www.vero.fi/verokortti. Verkkopalvelussa voit, joko tulostaa verokortin itse tai lähettää verokortin suoraan SYT-kassaan sähköisesti. Sähköiset muutosverokortin tiedot päivittyvät meille automaattisesti seuraavan yön aikana. Jos haluat, että päivärahahakemuksesi käsitellään uusien verotietojen mukaisesti, lähetä jatkohakemus meille aikaisintaan seuraavana päivänä siitä, kun olet tilannut uuden verokortin.

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan tehdään parannuksia 1.7.2019 alkaen. Työttömyysturvan muutokset koskevat sellaista yrittäjän perheenjäsentä, jolla ei ole omistusta, ei äänimäärää eikä määräysvaltaa yrityksessä, mutta hän kuitenkin työskentelee perheyrityksessä ja jonka eläkevakuutus on työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen. Tällainen henkilö on 1.7.2019 lähtien palkansaaja myös, kun häneen sovelletaan työttömyysturvalakia ja hän voi liittyä tällöin palkansaajakassan jäseneksi. 
Työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto on yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työaikaan ja palkkaan sovelletaan palkansaajan työssäoloehtoa koskevia yleisiä säännöksiä, jolloin pääsääntö on, että työajan on oltava vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Työssäoloehdon tulee kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyseisessä yrityksessä. 52 viikon työssäoloehtoa ei voi kerryttää yrittäjäkassan jäsenenä. Työssäoloehtoa ja muita palkansaajia koskevaa, 26 kalenteriviikon mittaista työssäoloehtoa ei voi yhdistää.
Muutokset eivät vaikuta työttömyysturvaoikeuden syntymiseen sellaisille henkilöille, jotka omistavat pienenkin osuuden perheen yrityksestä taikka joilla on kyseisessä yrityksessä määräysvaltaa tai joiden eläkevakuutus on yrittäjän eläkelain taikka maatalousyrittäjän eläkelain mukainen.

Päivitämme lisätietoa kotisivuillemme kevään aikana, kun lakimuutoksen soveltamisesta saadaan lisää tietoa.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä pienimuotoinen työ vaikuttaa työttömyysetuuteen vasta, kun palkka on maksettu. Muutos on tärkeä parannus monelle osa-aika- tai keikkatyötä tekevälle, sillä se lisää tulojen säännöllisyyttä. Muutos tulee voimaan huhtikuun alussa.
Nykyään osa-aika- tai keikkatyötä tekevän työttömän saama palkka vaikuttaa työttömyysetuuteen, sillä ajanjaksolla, jona se on ansaittu. Tämä on viivästyttänyt etuuden maksua niillä henkilöillä, jotka saavat palkan ja palkkatiedot vasta viikkoja sen jälkeen, kun työ on tehty.
Päivitämme lisätietoa kotisivuillemme kevään aikana, kun lakimuutoksen soveltamisesta saadaan lisää tietoa.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä työttömän lyhytkestoinen opiskelu helpottuu. Enintään kuusi kuukautta kestävät opinnot voi aloittaa ilman, että opintojen sivu- tai päätoimisuutta tai työttömän tarvetta opinnoille arvioidaan. Samalla aktiivimallin edellytykset muuttuvat niin, että lyhytkestoiset ja sivutoimiset opinnot kerryttävät aktiivisuutta.
Lyhytkestoiset eli enintään kuusi kuukautta kestävät opinnot voi suorittaa työttömyysetuudella, jos työtön on vähintään 25 vuotta vanha ja opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Jos kyse on aiemmin harjoitetuista opinnoista, opintojen keskeytymisestä tulee pääsääntöisesti olla kulunut vähintään vuosi.
Lyhytkestoisten opintojen aikana on yhä velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä ja osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä tarjottaessa. Opintojen perusteella ei makseta korotettua etuutta, kuten työllistymistä edistäviin palveluihin luettavien omaehtoisten opintojen ajalta.
Päätöksen siitä, voiko lyhytkestoiset opinnot aloittaa työttömyysetuudella, tekee TE-toimisto.
Jos aloitat lyhytkestoiset opinnot työttömyysetuudella, aktiivisuusedellytys kertyy opintojesi ajalta. Aktiivisuusedellytykseen luetaan vuodenvaihteesta alkaen myös sivutoimiset opinnot enintään kuuden kuukauden ajalta. Sivutoimisina pidetään sellaisia opintoja, jotka eivät estä kokoaikatyön vastaanottamista.
Tarkempia tietoja opinnoista saat TE-toimistosta.
 

Nyt otetaan iso loikka lainsäädännössä, kun yrittäjän perheenjäsenestä on viimeinkin tulossa palkansaaja. Tähän asti hänet on luokiteltu työttömyysturvalaissa yrittäjäksi. Ja kyse on aina sellaisesta perheenjäsenestä, joka työllistyy puolison tai perheenjäsenen omistamassa tai osa-omistamassa yrityksessä. Tuleva lakimuutos koskee siis perheenjäseniä, jotka eivät omista yhtään tästä yrityksestä, jossa he työskentelevät.
Tämän epäkohdan puolesta on puhuttu pitkään ja hartaasti. Yrittäjyyteen liittyy aina omia erityispiirteitään, ja tämän muutoksen etenemistä on hidastanut se fakta, että omistavalla puolisolla tai muulla perheenjäsenellä on aina määräysvalta työllistämäänsä perheenjäsensä suhteen. Nyt kuitenkin tunnustetaan siis se, että nämä perheenjäsenet työllistyvät työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna työsuhteessa eivätkä yrittäjinä.
Lakiesitys on paraikaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä ja esityksen mukaan se tulisi voimaan heinäkuussa 2019. Esityksessä on muutama kohta, mitä me SYT-kassassa olemme kritisoineet. Ensinnäkin näiden omistamattomien puolisoiden työssäoloehto, eli se aika joka heidän tulee olla vakuutettuna ennen ansiopäivärahaoikeutta, on 52 kalenteriviikkoa, kun se muilla palkansaajilla on 26 kalenteriviikkoa.
Toinen oleellinen epäkohta esityksessä on se, että ne perheenjäsenet, jotka ovat nyt vakuuttaneet itsensä oikein yrittäjäkassassa, mutta eivät ehdi kerryttämään 1.7.2019 mennessä yrittäjän 15 kk työssäoloehtoa, eivät saisi hyvitystä yrittäjäkassan jäsenyysajasta palkansaajakassan työssäoloehtoon eli käytännössä tämä epäkohta koskee niitä ei omistavia perheenjäseniä, jotka ovat liittyneet 1.4.2018 jälkeen yrittäjäkassan jäseneksi.
Tämä on aika poikkeuksellista siihen nähden, miten lakimuutoksia on tähän asti tehty. Yleensä aina on pyritty kaikin keinoin kampittamaan mahdolliset väliinputoamistilanteet ja varmistamaan, että oikein vakuutetut saavat hyötyä jäsenyydestä. Tästä olemme kirjelmöineet isoilla kirjaimilla sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustajille, ja pidän peukkuja viimeisen asti pystyssä, että tämä epäkohta korjaantuisi lopullisessa lakimuutoksessa.
SYT-kassassa on jäsenenä noin 600 ei omistavaa perheenjäsentä.  Yrittäjän ei-omistavien perheenjäsenten tulisi siis siirtyä palkansaajakassaan heinäkuun alussa, jotta heidän työskentelynsä perheyrityksessä kerryttää edelleen työttömyysvakuutusta.  SYT-kassassa kerrytetty päivärahaoikeus säilyy palkansaajakassassa kunnes palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt.
 
Joulukuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT