Puhelinneuvonta suljettu 22.8.2019
testSYT-kassan puhelinneuvonta on poikkeuksellisesti suljettu tänään 22.8.2019. Puhelinneuvonta palvelee jälleen ma 26.8.2019 klo 9 alkaen.
SYT-kassan puhelinneuvonta on poikkeuksellisesti suljettu tänään 22.8.2019. Puhelinneuvonta palvelee jälleen ma 26.8.2019 klo 9 alkaen.
Suomen talous kasvaa tänä vuonna Suomen Pankin arvion mukaan 2,9 %. Kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on edelleen vahvaa vaikkakin laskusuuntaista. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 37 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 % uskoo niiden heikkenevän.
Eri arvioiden mukaan talouden suhdannehuippu on nyt kuitenkin saavutettu. Se on myös huomattu SYT-kassassa, sillä yli 4 000 yrittäjää on liittynyt tämän vuoden aikana SYT:n jäseneksi.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttaa yleisen taloustilanteen ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksen lisäksi myös teknologian kehittymisen nopeus, joka on tällä hetkellä niin nopeaa, että organisaatioiden on vaikea pysyä perässä.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yrittäjän kannattaa miettiä tulevaisuutta silloin kun menee hyvin.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, tekoälyn kehittymisen, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa. Miten pk-yritykset pärjäävät tulevaisuuden kilpailussa, jos ja kun esimerkiksi verkkokauppajätti Amazon tulee Suomen markkinoille, pohtii Jokinen.
Yrittäjien sosiaaliturvan taso huolestuttavan alhainen
Yrittäjän sosiaaliturva on puhuttanut viime päivinä eri kanavissa. Yrittäjän YEL- järjestelmä on saanut paljon pyyhkeitä, koska se koetaan kalliiksi saatavaan hyötyyn nähden. Alivakuuttaminen on trendi, jolla on kuitenkin kauaskantoiset seuraukset.
Suuri osa yrittäjistä luulee, että YEL vaikuttaa ainoastaan vanhuuseläkkeen määrään. YEL-työtulo vaikuttaa kuitenkin suoraan ja laajasti yrittäjän koko sosiaaliturvaan. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
SYT:n hallituksen puheenjohtaja, erikoiskaupan yrittäjä Susan Äijälä on huolissaan yrittäjien sosiaaliturvan alhaisesta tasosta.
-Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan, sanoo Äijälä
Äijälän mukaan yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL- eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
-Sosiaaliturvan hoitaminen on oman selustan turvaamista. Muutoksessa kannattaa välillä pysähtyä miettimään yrittäjyyden riskejä. Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta tulevaisuuteen voi aina varautua. Olemmehan kuitenkin vasta muutoksen alussa, sanoo Äijälä.
Talous nousee ja työttömyys laskee kohinalla. Ihan mahtavaa monen kitukasvuisen vuoden jälkeen. Työttömyys on meillä edelleen kasvuun ja kysyntään nähden korkealla tasolla, mihin vastaus on systemaattisesti kohtaanto-ongelma. Samaan aikaan väki vanhenee ja nuorten määrä vähenee, yhä useampi meistä pohtii miten eläkkeet ikinä tulevat riittämään kohtuulliseen toimeentuloon vanhemmiten. Rakenteellisia muutoksia on vaadittu ja ongelmiin on vastattu esimerkiksi nipistämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mikä on johtanut toimeentuloturva- ja asumistukimenojen kasvuun.
Missä sitten maa makaa, meneekö meillä hyvin vai ei? Kasvun vaiheessa meillä suomalaisilla on tapana tuudittautua hyvään oloon ja ehkä vähän jopa kieltäytyä kurkkaamasta, mitä nurkan takana odottaa.
Talousviisaiden mukaan nurkan takana ei näytä hyvältä, kriisikestävyytemme on heikko. Koko maailma on velkaisempi kuin koskaan, ja matalien korkojen aikana velkaa on otettu hulvattomasti. Edelleenkin toistellaan, että matalat korot jatkuvat vähintään seuraavaan vuoteen jne. Velkavuoresta selviäminen huolettaa toisia, toisia taas ei.
Mikäli USA:n ja Kiinan välinen kauppasota toteutuu oikein kunnolla, vaikutuksen ovat vakavat koko maailman taloudelle. USA on edelleen maailman veturi, toivomme me sitä tai emme. Suomi on vientivetoinen maa, ja kauppasodan vaikutukset iskevät meihin kuin tikari. Jos siinä kohtaa ratkaisu talousongelmiin olisi elvytys, niin velkaantuminen syvenisi entisestään. Nyt elämme talouden noususuhdanteessa, mutta edelleen velkaannumme lisää, eli eikö meillä ole huolta huomisesta, kuka ne velkamme oikein maksaa? Talouden nousu on nyt syklin loppuvaiheessa, ja vaikka edelleen työllisyys paranee, niin esimerkiksi rakennusalalla käynnistyvät hankkeet ovat jo vähenemässä.
Nyt on myös havaittu, että talousennusteita on tarkisteltu ja kymmenyksiä vedetty alaspäin. Meillä SYT-kassassa on tietysti huoli omasta jäsenkunnastamme. Jäsenemme ovat yksin- tai pienyrittäjiä, useat työllistyvät alihankintaketjuissa, ja heillä on ehkä vain muutama toimeksiantaja. Vaikutukset osuvat nopeasti ja vakavasti, jos harvasta tilaajasta edes yksi jättää tilaamatta tuotteita tai palveluita.
Maksamme selvästi vähemmän päivärahaa tänä vuonna kuin viime vuonna vastaavalla ajalla. Kuitenkin alkavien työttömyyksien määrät eivät ole vähentyneet. Työttömyysjaksot ovat lyhentyneet, ja monet työttömät ovat saaneet töitä. Hyvä niin, mutta se mietityttää, että yhtä moni yrittäjä kuin aiemminkin on lopettanut yritystoimintansa, eli eikö tuotteilla tai palveluilla ole kysyntää, ja jos ei ole niin miksi ei ole.
Eniten tässä kohtaa toivomme ”maailmanrauhaa”, eli USA:n ja Kiinan tullinokittelun hiipumista. Sillä keinoin hyvää talouskehitystä pidettäisi yllä ja talouden laskukautta saataisi loivennettua.
Täytyy vielä muistuttaa, että SYT-kassaan kannattaa liittyä, silloin kun kaikki on vielä hyvin, sillä yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
Syysterveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
SYT-kassan postiosoite muuttuu 6.8.2018 lähtien.Uusi postiosoite on SYT-kassa,PL 86,00251 Helsinki.
Työttömyyskassat alkoivat 1.1.2018 lähtien seurata päivärahanhakijan aktiivisuutta 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivisuutta tarkastellaan takautuvasti, jolloin ensimmäisen kerran aktiivisuutta tarkasteltiin huhtikuun alussa. Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömyyspäivärahan hakijan täytyy osoittaa olevansa aktiivinen olemalla työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa tai harjoittamalla yritystoimintaa. Jos hakija ei ole ollut laissa säädetyllä tavalla aktiivinen, päivärahan tasoa alennetaan 4,65 %.
Alennus tehdään täysimääräiseen työttömyyspäivärahaan. Päivärahaa alennetaan vain kerran, jolloin maksun suuruus seuraavan 65 päivän maksujakson jälkeen joko palautuu täysimääräiseksi tai jatkuu samansuuruisena. Alenema ei siis lisäänny, vaikka aktiivisutta ei olisikaan, vaan päiväraha pysyy samana, kunnes aktiivisuusedellytys seuraavalla 65 päivän jaksolla täyttyy. Yhdenjaksoisena aikana 65 päivää vastaa noin kolmea kuukautta.
Olet tarkoitetulla tavalla aktiivinen, kun:
Aktiivisuusedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että.
Työhakemusten lähettäminen tai esimerkiksi oman harkinnan mukaan työllistämistä edistäville kursseille osallistuminen ei riitä täyttämään aktiivisuuden määritelmää.
Työllistymistä tukevista toimista vastaa TE-palvelut. Ota yhteyttä TE-palveluihin, jos haluat kysyä työmahdollisuuksista ja työllistymistä tukevista toimista: www.te-palvelut.fi
Jos osallistut TE-toimiston määrittämiin työllistymistä tukeviin toimiin, ilmoita palvelun nimi päivärahahakemuksessasi SYT-kassaan. Pyydämme tarvittaessa lisätietoja.
Alennettuna maksettu päiväraha palautuu täysimääräiseksi, kun
Tietyissä tilanteissa etuutta saavan aktiivisuutta ei seurata eikä etuuden tasoa myöskään alenneta. Aktiivisuusedellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos
Lue lisää: https://syt.fi/jos-jaat-tyottomaksi/
SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 16. – 20.7.2018. SYT on menossa mukana sekä keskusteluissa, että kasalaistorilla 16.-18.7.2018.
Maanantaina 16.7.2018 MTV:n lavalla klo 12 alkaen SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen julkistaa Suomen uhkarohkeimman yrittäjän 2018.
Tiistaina 17.7.2018 SYT järjestää yhdessä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa keskustelutilaisuuden otsikolla Yritä perässä – nuorten ja konkariyrittäjien esiinmarssi. Klo 10-11 Porin Puuvillan kauppakeskuksen lavalla nuoret ja konkariyrittäjät keskustelevat rohkeudesta, innosta ja riskinotosta. Mitä kaikkea pitää tehdä menestyksen eteen?
Puuvillan stagelle nousevat Madventuresin Riku Rantala, toimittaja/yrittäjä Katja Ståhl, yrittäjä Joel Harkimo sekä startup-yrittäjä Jaakko Männistö. Nuorten äänen keskusteluun antavat I´m Blue Oy:n Ida Salo, Böördigolfin Viljami Virta sekä JA-YE alumni Finland Ry:n Annika Liikamaa. Keskustelun juontaa Nuori Yrittäjyys Ry:n projektikoordinaattori Tomi Rytkönen.
Tervetuloa vierailemaan teltallemme nro 22. ja kuuntelemaan keskusteluitamme.
SuomiAreenaan ohjelmaan voit tutustua tästä.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) järjesti kesäkuussa kilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Kilpailun keulakuvana toimi viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittu Jutta Gustafsberg. Kilpailuun tuli 135 ehdotusta.
SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
-Kilpailuun tuli lukuisia hyvin perusteltuja ehdotuksia. Tänä vuonna valinta oli erittäin vaikea. Suomen uhkarohkeimpana yrittäjänä halusimme tänä vuonna palkita yrittäjän, joka toimii kestävän kehityksen alalla. Valitsimme, lukuisten ehdotusten joukosta, uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi toimitusjohtaja KTT, DI, Tomi Mäkipellon, jonka osa-omistama yritys LeaseGreen on lyhyessä ajassa mullistanut Suomen energia-alan markkinoita, kertoi Merja Jokinen.
Jokisen mukaan Mäkipelto otti viisi vuotta sitten ison riskin ja siirtyi pörssiyhtiön johtotehtävistä yrittäjäksi todella kilpaillulle energia-alalle. LeaseGreen parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja myy projektin suunnittelun, toteutuksen ja rahoituksen kiinteistöjen omistajille kuukausimaksullisena palveluna. Investointien rahoitusta varten yritys on kehittänyt energiatehokkuuspalvelun, jonka ansiosta asiakkaan ei tarvitse sitoa investointeihin omia pääomiaan. Säästöt nousevat yleensä suuremmiksi kuin palvelun kuukausimaksut, jolloin energiatehokkuus rahoittaa itse itsensä.
Ennusteiden mukaan Suomen energiankulutus tulee kasvamaan 34 % vuoteen 2035 mennessä. Energiantehokkuus ja energian säätö tulee olemaan tulevaisuuden avainsanoja. Energiatehokkuuden kehittämisen keskeisenä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi energiaa on tärkeää säästää myös muista syistä, sanoi Jokinen
Tomi Mäkipelto oli erittäin otettu kun hänet valittiin Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi. Hänen mukaansa palkinto kuuluu kaikille Suomalaisille yrittäjille, koska jokainen yrittäjä on rohkea. Oma yritys on ollut hänellä haaveena ihan pikkupojasta lähtien.
– Yrityksen perustaminen on ollut minulla haaveena ihan pienestä asti. Kun viisi vuotta sitten perustimme Juho Rönnin kanssa LeaseGreenin, tiesimme, että meillä pitää olla luotettava tekninen tausta, jotta pystymme pitämään lupauksemme. Tiesimme myös, että osaamme toteuttaa hankkeita, mutta tulosten osoittaminen oli se iso juttu. Aivan kuten tänäänkin. Aina kun laskemme ja mallinnamme mahdolliselle asiakkaalle energiansäästömahdollisuuksia, meidän pitää olla -varmoja, että voimme saavuttaa ne tulokset.
Mäkipellon mukaan esimerkiksi kerrostalossa asuville energiasäästöt voivat tuoda merkittäviä säästöjä yhtiövastikkeissa.
-Jos asunto-osakeyhtiöissä tehdään fiksuja energiatehokkuuden parantamishankkeita, jokainen asukas saa käytännössä tehdä kahden vuoden välein ilmaisen Lapin matkan, sillä rahalla mikä säästyy vastikkeissa. Se on huomattava summa, mikä pistetään harakoille, koska kiinteistöjen järjestelmät eivät toimi niin hyvin kuin niiden pitäisi toimia. Arviomme mukaan taloyhtiöiden säästöpotentiaali on 3-4 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, sanoi Mäkipelto.
SYT jakoi Suomen Uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon nyt kolmatta kertaa. SYT antoi tänä vuonna myös kaksi kunniamainintaa. Kunniamaininnan sai The Other Danish Guy / Lähde & Co Oy:n Tommi Lähde sekä Levi Wellness Club Oy:n Laura Peippo
Palkinto luovutettiin Porin SuomiAreenalla.
Katso Tomi Mäkipellon esittelyvideo https://m.youtube.com/watch?v=RsQ25XyHXu4
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan jo kaksi viidestä uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-vuosityötulon minimiin tai sen tuntumaan. Kaikista yrittäjistä alarajan tuntumaan vakuuttaa joka viides. Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta maksamillaan vakuutusmaksuilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan, tänään valitun, puheenjohtajan Susan Äijälän mukaan YEL-työtulon vaikutusta yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan ei ole tarpeeksi korostettu. Kassan kokouksessa puhunut Äijälä on huolissaan yrittäjien matalasta eläkevakuuttamisesta.
-Yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL- eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat verovähennyskelpoiset eläkevakuutusmaksut. Mielestäni eläkeyhtiöiden tulisi markkinoida YEL-vakuutus ennemminkin sosiaaliturvavakuutuksena kuin eläkevakuutuksena, sanoo Äijälä
Äijälän mukaan usein yritystoiminnan alussa määritellylle työtulotasolle ei tehdä aikojen saatossa mitään muutoksia vaikka yritystoiminta kasvaa. Usein tuudittaudutaan myös siihen, että sitten joskus myöhemmin nostan YEL-maksua. Valitettavasti usein liian myöhään. Ongelmia saattaa tulla kun taloudelliset suhdanteet pudottavatkin yrityksestä saatavaa tuloa, tai estävät yrityksen myymisen, puhumattakaan kiinteän omaisuuden arvojen laskusta.
-Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä eläkemaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena yrityksestä saatuun tuloon nähden ja sijoittavat säästyneet rahat muihin kohteisiin. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että monet yksinyrittäjät eivät vain yksinkertaisesti pysty maksamaan kalliita eläkemaksuja ja näin ollen heidän sosiaaliturvansa on perustulon varassa. Ehkä olisi viisainta korottaa pakollisen YEL-vakuutuksen alarajaa vastaamaan työttömyysturvan alarajaa, joka on tänä vuonna 12 576 €/v. Näin ollen yhä useampi yrittäjä pääsisi Kelan tai työttömyyskassan maksaman työttömyysturvan piiriin, kertoo Äijälä.
SYT:n jäsenyys kiinnostaa yrittäjiä
Suomalaiset yrittäjät liittyvät Äijälän mukaan tällä hetkellä aktiivisesti työttömyyskassan jäseneksi. Varsinkin juuri toimintansa aloittavat yrittäjät pitävät työttömyysvakuutuksen ottamista hyvin luonnollisena tapana hoitaa sosiaaliturvaansa, koska talous on syklistä ja seuraava taantuma tulee vääjäämättä 2020-luvun alkupuolella.
Hänen mukaansa juuri nyt on hyvä hetki varautua epävarmoihin aikoihin ja liittyä kassan jäseneksi.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa, kertoo Äijälä.
Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, voivat saada Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 € nettona kuukaudessa. Sen lisäksi voi mahdollisesti saada toimeentulotukea sekä esim. asumistukea, eli toimeentulo on tällöin äärimmäisen niukkaa. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen.
– Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja suhteellisen edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Ajatellaan esimerkiksi palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan. Toki yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, johtuen erilaisesta rahoituspohjasta. Yrittäjäkassat maksavat päivärahasta itse noin 40 % kun taas palkansaajakassojen osuus on 5,5 %, sanoo Äijälä.
Suomen Yrittäjän Työttömyyskassan ylintä päätösvaltaa käyttävä kassan kokous valitsi 25.5.2018 Helsingissä Susan Äijälän jatkamaan puheenjohtajana seuraavan kolmevuotiskauden ajan. Äijälä on toiminut erikoiskaupan yrittäjänä vuodesta 2006 lähtien, ja hän ollut mukana SYT-kassan hallituksessa vuodesta 2011 lähtien.
SYT-kassan puhelinpalvelu on avoinna kesällä 10.6. – 30.8.2019 ma-to klo 9-11. Puhelinpalvelun numero on (09) 622 4830.
Työttömyyskassat alkavat 1.1.2018 lähtien seurata päivärahanhakijan aktiivisuutta 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivisuutta tarkastellaan takautuvasti, jolloin ensimmäisen kerran aktiivisuutta tarkastellaan huhtikuun alussa. Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömyyspäivärahan hakijan täytyy osoittaa olevansa aktiivinen olemalla työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa tai harjoittamalla yritystoimintaa. Jos hakija ei ole ollut laissa säädetyllä tavalla aktiivinen, päivärahan tasoa alennetaan 4,65 %.
Alennus tehdään täysimääräiseen työttömyyspäivärahaan. Päivärahaa alennetaan vain kerran, jolloin maksun suuruus seuraavan 65 päivän maksujakson jälkeen joko palautuu täysimääräiseksi tai jatkuu samansuuruisena. Alenema ei siis lisäänny, vaikka aktiivisutta ei olisikaan, vaan päiväraha pysyy samana, kunnes aktiivisuusedellytys seuraavalla 65 päivän jaksolla täyttyy. Yhdenjaksoisena aikana 65 päivää vastaa noin kolmea kuukautta.
Ensimmäisen aktiivimallin tarkastelujakso päättyy 1.4.2018 mikäli tarkastelujaksoon on sisältynyt hakijalla 65 maksettua päivää. Toinen tarkastelukausi alkaa 2.4.2018. Tuosta päivästä alkaviin päivärahahakemuksiin kohdistuu päivärahan alenema 4,65% mikäli hakijan aktiivisuusehto ei ole täyttynyt edellisellä jaksolla. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksuun tulee alkuvaiheessa joidenkin päivien viivästyksiä.
Olet tarkoitetulla tavalla aktiivinen, kun:
Aktiivisuusedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että.
Alennettuna maksettu päiväraha palautuu täysimääräiseksi, kun
Tietyissä tilanteissa etuutta saavan aktiivisuutta ei seurata eikä etuuden tasoa myöskään alenneta. Aktiivisuusedellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos
Lue lisää: https://syt.fi/jos-jaat-tyottomaksi/
