Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä pienimuotoinen työ vaikuttaa työttömyysetuuteen vasta, kun palkka on maksettu. Muutos on tärkeä parannus monelle osa-aika- tai keikkatyötä tekevälle, sillä se lisää tulojen säännöllisyyttä. Muutos tulee voimaan huhtikuun alussa.
Nykyään osa-aika- tai keikkatyötä tekevän työttömän saama palkka vaikuttaa työttömyysetuuteen, sillä ajanjaksolla, jona se on ansaittu. Tämä on viivästyttänyt etuuden maksua niillä henkilöillä, jotka saavat palkan ja palkkatiedot vasta viikkoja sen jälkeen, kun työ on tehty.
Päivitämme lisätietoa kotisivuillemme kevään aikana, kun lakimuutoksen soveltamisesta saadaan lisää tietoa.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä työttömän lyhytkestoinen opiskelu helpottuu. Enintään kuusi kuukautta kestävät opinnot voi aloittaa ilman, että opintojen sivu- tai päätoimisuutta tai työttömän tarvetta opinnoille arvioidaan. Samalla aktiivimallin edellytykset muuttuvat niin, että lyhytkestoiset ja sivutoimiset opinnot kerryttävät aktiivisuutta.
Lyhytkestoiset eli enintään kuusi kuukautta kestävät opinnot voi suorittaa työttömyysetuudella, jos työtön on vähintään 25 vuotta vanha ja opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Jos kyse on aiemmin harjoitetuista opinnoista, opintojen keskeytymisestä tulee pääsääntöisesti olla kulunut vähintään vuosi.
Lyhytkestoisten opintojen aikana on yhä velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä ja osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä tarjottaessa. Opintojen perusteella ei makseta korotettua etuutta, kuten työllistymistä edistäviin palveluihin luettavien omaehtoisten opintojen ajalta.
Päätöksen siitä, voiko lyhytkestoiset opinnot aloittaa työttömyysetuudella, tekee TE-toimisto.
Jos aloitat lyhytkestoiset opinnot työttömyysetuudella, aktiivisuusedellytys kertyy opintojesi ajalta. Aktiivisuusedellytykseen luetaan vuodenvaihteesta alkaen myös sivutoimiset opinnot enintään kuuden kuukauden ajalta. Sivutoimisina pidetään sellaisia opintoja, jotka eivät estä kokoaikatyön vastaanottamista.
Tarkempia tietoja opinnoista saat TE-toimistosta.
 

Nyt otetaan iso loikka lainsäädännössä, kun yrittäjän perheenjäsenestä on viimeinkin tulossa palkansaaja. Tähän asti hänet on luokiteltu työttömyysturvalaissa yrittäjäksi. Ja kyse on aina sellaisesta perheenjäsenestä, joka työllistyy puolison tai perheenjäsenen omistamassa tai osa-omistamassa yrityksessä. Tuleva lakimuutos koskee siis perheenjäseniä, jotka eivät omista yhtään tästä yrityksestä, jossa he työskentelevät.
Tämän epäkohdan puolesta on puhuttu pitkään ja hartaasti. Yrittäjyyteen liittyy aina omia erityispiirteitään, ja tämän muutoksen etenemistä on hidastanut se fakta, että omistavalla puolisolla tai muulla perheenjäsenellä on aina määräysvalta työllistämäänsä perheenjäsensä suhteen. Nyt kuitenkin tunnustetaan siis se, että nämä perheenjäsenet työllistyvät työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna työsuhteessa eivätkä yrittäjinä.
Lakiesitys on paraikaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä ja esityksen mukaan se tulisi voimaan heinäkuussa 2019. Esityksessä on muutama kohta, mitä me SYT-kassassa olemme kritisoineet. Ensinnäkin näiden omistamattomien puolisoiden työssäoloehto, eli se aika joka heidän tulee olla vakuutettuna ennen ansiopäivärahaoikeutta, on 52 kalenteriviikkoa, kun se muilla palkansaajilla on 26 kalenteriviikkoa.
Toinen oleellinen epäkohta esityksessä on se, että ne perheenjäsenet, jotka ovat nyt vakuuttaneet itsensä oikein yrittäjäkassassa, mutta eivät ehdi kerryttämään 1.7.2019 mennessä yrittäjän 15 kk työssäoloehtoa, eivät saisi hyvitystä yrittäjäkassan jäsenyysajasta palkansaajakassan työssäoloehtoon eli käytännössä tämä epäkohta koskee niitä ei omistavia perheenjäseniä, jotka ovat liittyneet 1.4.2018 jälkeen yrittäjäkassan jäseneksi.
Tämä on aika poikkeuksellista siihen nähden, miten lakimuutoksia on tähän asti tehty. Yleensä aina on pyritty kaikin keinoin kampittamaan mahdolliset väliinputoamistilanteet ja varmistamaan, että oikein vakuutetut saavat hyötyä jäsenyydestä. Tästä olemme kirjelmöineet isoilla kirjaimilla sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustajille, ja pidän peukkuja viimeisen asti pystyssä, että tämä epäkohta korjaantuisi lopullisessa lakimuutoksessa.
SYT-kassassa on jäsenenä noin 600 ei omistavaa perheenjäsentä.  Yrittäjän ei-omistavien perheenjäsenten tulisi siis siirtyä palkansaajakassaan heinäkuun alussa, jotta heidän työskentelynsä perheyrityksessä kerryttää edelleen työttömyysvakuutusta.  SYT-kassassa kerrytetty päivärahaoikeus säilyy palkansaajakassassa kunnes palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt.
 
Joulukuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
 

SYT-kassan puhelinneuvonta on poikkeuksellisesti suljettu tänään 22.8.2019. Puhelinneuvonta palvelee jälleen ma 26.8.2019 klo 9 alkaen.
 
 

Suomen talous kasvaa tänä vuonna Suomen Pankin arvion mukaan 2,9 %. Kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on edelleen vahvaa vaikkakin laskusuuntaista. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 37 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 % uskoo niiden heikkenevän.
Eri arvioiden mukaan talouden suhdannehuippu on nyt kuitenkin saavutettu. Se on myös huomattu SYT-kassassa, sillä yli 4 000 yrittäjää on liittynyt tämän vuoden aikana SYT:n jäseneksi.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttaa yleisen taloustilanteen ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksen lisäksi myös teknologian kehittymisen nopeus, joka on tällä hetkellä niin nopeaa, että organisaatioiden on vaikea pysyä perässä.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yrittäjän kannattaa miettiä tulevaisuutta silloin kun menee hyvin.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, tekoälyn kehittymisen, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa. Miten pk-yritykset pärjäävät tulevaisuuden kilpailussa, jos ja kun esimerkiksi verkkokauppajätti Amazon tulee Suomen markkinoille, pohtii Jokinen.
Yrittäjien sosiaaliturvan taso huolestuttavan alhainen
Yrittäjän sosiaaliturva on puhuttanut viime päivinä eri kanavissa. Yrittäjän YEL- järjestelmä on saanut paljon pyyhkeitä, koska se koetaan kalliiksi saatavaan hyötyyn nähden. Alivakuuttaminen on trendi, jolla on kuitenkin kauaskantoiset seuraukset.
Suuri osa yrittäjistä luulee, että YEL vaikuttaa ainoastaan vanhuuseläkkeen määrään. YEL-työtulo vaikuttaa kuitenkin suoraan ja laajasti yrittäjän koko sosiaaliturvaan. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
SYT:n hallituksen puheenjohtaja, erikoiskaupan yrittäjä Susan Äijälä on huolissaan yrittäjien sosiaaliturvan alhaisesta tasosta.
-Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan, sanoo Äijälä
Äijälän mukaan yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL- eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
-Sosiaaliturvan hoitaminen on oman selustan turvaamista. Muutoksessa kannattaa välillä pysähtyä miettimään yrittäjyyden riskejä. Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta tulevaisuuteen voi aina varautua. Olemmehan kuitenkin vasta muutoksen alussa, sanoo Äijälä.
 

Talous nousee ja työttömyys laskee kohinalla. Ihan mahtavaa monen kitukasvuisen vuoden jälkeen. Työttömyys on meillä edelleen kasvuun ja kysyntään nähden korkealla tasolla, mihin vastaus on systemaattisesti kohtaanto-ongelma. Samaan aikaan väki vanhenee ja nuorten määrä vähenee, yhä useampi meistä pohtii miten eläkkeet ikinä tulevat riittämään kohtuulliseen toimeentuloon vanhemmiten.  Rakenteellisia muutoksia on vaadittu ja ongelmiin on vastattu esimerkiksi nipistämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mikä on johtanut toimeentuloturva- ja asumistukimenojen kasvuun.
Missä sitten maa makaa, meneekö meillä hyvin vai ei?  Kasvun vaiheessa meillä suomalaisilla on tapana tuudittautua hyvään oloon ja ehkä vähän jopa kieltäytyä kurkkaamasta, mitä nurkan takana odottaa.
Talousviisaiden mukaan nurkan takana ei näytä hyvältä, kriisikestävyytemme on heikko. Koko maailma on velkaisempi kuin koskaan, ja matalien korkojen aikana velkaa on otettu hulvattomasti. Edelleenkin toistellaan, että matalat korot jatkuvat vähintään seuraavaan vuoteen jne. Velkavuoresta selviäminen huolettaa toisia, toisia taas ei.
Mikäli USA:n ja Kiinan välinen kauppasota toteutuu oikein kunnolla, vaikutuksen ovat vakavat koko maailman taloudelle. USA on edelleen maailman veturi, toivomme me sitä tai emme. Suomi on vientivetoinen maa, ja kauppasodan vaikutukset iskevät meihin kuin tikari.  Jos siinä kohtaa ratkaisu talousongelmiin olisi elvytys, niin velkaantuminen syvenisi entisestään. Nyt elämme talouden noususuhdanteessa, mutta edelleen velkaannumme lisää, eli eikö meillä ole huolta huomisesta, kuka ne velkamme oikein maksaa? Talouden nousu on nyt syklin loppuvaiheessa, ja vaikka edelleen työllisyys paranee, niin esimerkiksi rakennusalalla käynnistyvät hankkeet ovat jo vähenemässä.
Nyt on myös havaittu, että talousennusteita on tarkisteltu ja kymmenyksiä vedetty alaspäin. Meillä SYT-kassassa on tietysti huoli omasta jäsenkunnastamme. Jäsenemme ovat yksin- tai pienyrittäjiä, useat työllistyvät alihankintaketjuissa, ja heillä on ehkä vain muutama toimeksiantaja. Vaikutukset osuvat nopeasti ja vakavasti, jos harvasta tilaajasta edes yksi jättää tilaamatta tuotteita tai palveluita.
Maksamme selvästi vähemmän päivärahaa tänä vuonna kuin viime vuonna vastaavalla ajalla. Kuitenkin alkavien työttömyyksien määrät eivät ole vähentyneet. Työttömyysjaksot ovat lyhentyneet, ja monet työttömät ovat saaneet töitä. Hyvä niin, mutta se mietityttää, että yhtä moni yrittäjä kuin aiemminkin on lopettanut yritystoimintansa, eli eikö tuotteilla tai palveluilla ole kysyntää, ja jos ei ole niin miksi ei ole.
Eniten tässä kohtaa toivomme ”maailmanrauhaa”, eli USA:n ja Kiinan tullinokittelun hiipumista. Sillä keinoin hyvää talouskehitystä pidettäisi yllä ja talouden laskukautta saataisi loivennettua.
Täytyy vielä muistuttaa, että SYT-kassaan kannattaa liittyä, silloin kun kaikki on vielä hyvin, sillä yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
Syysterveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT

 

SYT-kassan postiosoite muuttuu 6.8.2018 lähtien.Uusi postiosoite on SYT-kassa,PL 86,00251 Helsinki.

Työttömyyskassat alkoivat 1.1.2018 lähtien seurata päivärahanhakijan aktiivisuutta 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivisuutta tarkastellaan takautuvasti, jolloin ensimmäisen kerran aktiivisuutta tarkasteltiin huhtikuun alussa. Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömyyspäivärahan hakijan täytyy osoittaa olevansa aktiivinen olemalla työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa tai harjoittamalla yritystoimintaa. Jos hakija ei ole ollut laissa säädetyllä tavalla aktiivinen, päivärahan tasoa alennetaan 4,65 %.
Alennus tehdään täysimääräiseen työttömyyspäivärahaan. Päivärahaa alennetaan vain kerran, jolloin maksun suuruus seuraavan 65 päivän maksujakson jälkeen joko palautuu täysimääräiseksi tai jatkuu samansuuruisena. Alenema ei siis lisäänny, vaikka aktiivisutta ei olisikaan, vaan päiväraha pysyy samana, kunnes aktiivisuusedellytys seuraavalla 65 päivän jaksolla täyttyy. Yhdenjaksoisena aikana 65 päivää vastaa noin kolmea kuukautta.
Olet tarkoitetulla tavalla aktiivinen, kun:

• olet tarkastelujakson aikana työssä yhteensä vähintään 18 tuntia eli niin paljon, että työ yhden kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon. Opetusalalla 8 tunnin työskentelyä tarkastelujaksolla. Työn pitää olla vakuutuksenlaista ja palkan on oltava vähintään alan työehtosopimuksessa määritetty vähimmäispalkka.
• olet tarkastelujakson aikana ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (1048 € x 0,23 = 241,04 €)
• olet viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa
• olet viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa
• olet viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta sinulle maksetaan päivärahaa

Aktiivisuusedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että.
Työhakemusten lähettäminen tai esimerkiksi oman harkinnan mukaan työllistämistä edistäville kursseille osallistuminen ei riitä täyttämään aktiivisuuden määritelmää.
Työllistymistä tukevista toimista vastaa TE-palvelut. Ota yhteyttä TE-palveluihin, jos haluat kysyä työmahdollisuuksista ja työllistymistä tukevista toimista: www.te-palvelut.fi
Jos osallistut TE-toimiston määrittämiin työllistymistä tukeviin toimiin, ilmoita palvelun nimi päivärahahakemuksessasi SYT-kassaan. Pyydämme tarvittaessa lisätietoja.
Alennettuna maksettu päiväraha palautuu täysimääräiseksi, kun

• täytät työssäoloehdon
• sinulla on yli kaksi viikkoa kestävää yritystoimintaa
• sinulla on yli kaksi viikkoa kestävää palkkatyötä
• päivärahasi hylätään joko työajan ylittymisen tai työajan valvonnan puuttumisen vuoksi
• päivärahasi hylätään tulojen perusteella
• sinulle määrätään korvaukseton määräaika (ns. karenssi) tai työssäolovelvoite

Tietyissä tilanteissa etuutta saavan aktiivisuutta ei seurata eikä etuuden tasoa myöskään alenneta. Aktiivisuusedellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos

• sinulla on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus
• työskentelet omais- tai perhehoitajana
• saat työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä sosiaalietuutta
• yhdenjaksoinen päivärahan saanti kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kestää alle 65 maksupäivää

Lue lisää: https://syt.fi/jos-jaat-tyottomaksi/

SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 16. – 20.7.2018. SYT on menossa mukana sekä keskusteluissa, että kasalaistorilla 16.-18.7.2018.
Maanantaina 16.7.2018 MTV:n lavalla klo 12 alkaen SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen julkistaa Suomen uhkarohkeimman yrittäjän 2018.
Tiistaina 17.7.2018 SYT järjestää yhdessä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa keskustelutilaisuuden otsikolla Yritä perässä – nuorten ja konkariyrittäjien esiinmarssi. Klo 10-11 Porin Puuvillan kauppakeskuksen lavalla nuoret ja konkariyrittäjät keskustelevat rohkeudesta, innosta ja riskinotosta. Mitä kaikkea pitää tehdä menestyksen eteen?
Puuvillan stagelle nousevat Madventuresin Riku Rantala, toimittaja/yrittäjä Katja Ståhl, yrittäjä Joel Harkimo sekä startup-yrittäjä Jaakko Männistö. Nuorten äänen keskusteluun antavat I´m Blue Oy:n Ida Salo, Böördigolfin Viljami Virta sekä JA-YE alumni Finland Ry:n Annika Liikamaa. Keskustelun juontaa Nuori Yrittäjyys Ry:n projektikoordinaattori Tomi Rytkönen.
Tervetuloa vierailemaan teltallemme nro 22. ja kuuntelemaan keskusteluitamme.
SuomiAreenaan ohjelmaan voit tutustua tästä.
 

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) järjesti kesäkuussa kilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Kilpailun keulakuvana toimi viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittu Jutta Gustafsberg. Kilpailuun tuli 135 ehdotusta.
SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
-Kilpailuun tuli lukuisia hyvin perusteltuja ehdotuksia. Tänä vuonna valinta oli erittäin vaikea. Suomen uhkarohkeimpana yrittäjänä halusimme tänä vuonna palkita yrittäjän, joka toimii kestävän kehityksen alalla. Valitsimme, lukuisten ehdotusten joukosta, uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi  toimitusjohtaja KTT, DI, Tomi Mäkipellon, jonka osa-omistama yritys LeaseGreen on lyhyessä ajassa mullistanut Suomen energia-alan markkinoita, kertoi Merja Jokinen.
Jokisen mukaan Mäkipelto otti viisi vuotta sitten ison riskin ja siirtyi pörssiyhtiön johtotehtävistä yrittäjäksi todella kilpaillulle energia-alalle. LeaseGreen parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja myy projektin suunnittelun, toteutuksen ja rahoituksen kiinteistöjen omistajille kuukausimaksullisena palveluna. Investointien rahoitusta varten yritys on kehittänyt energiatehokkuuspalvelun, jonka ansiosta asiakkaan ei tarvitse sitoa investointeihin omia pääomiaan. Säästöt nousevat yleensä suuremmiksi kuin palvelun kuukausimaksut, jolloin energiatehokkuus rahoittaa itse itsensä.
Ennusteiden mukaan Suomen energiankulutus tulee kasvamaan 34 % vuoteen 2035 mennessä. Energiantehokkuus ja energian säätö tulee olemaan tulevaisuuden avainsanoja. Energiatehokkuuden kehittämisen keskeisenä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi energiaa on tärkeää säästää myös muista syistä, sanoi Jokinen
Tomi Mäkipelto oli erittäin otettu kun hänet valittiin Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi. Hänen mukaansa palkinto kuuluu kaikille Suomalaisille yrittäjille, koska jokainen yrittäjä on rohkea. Oma yritys on ollut hänellä haaveena ihan pikkupojasta lähtien.
– Yrityksen perustaminen on ollut minulla haaveena ihan pienestä asti. Kun viisi vuotta sitten perustimme Juho Rönnin kanssa LeaseGreenin, tiesimme, että meillä pitää olla luotettava tekninen tausta, jotta pystymme pitämään lupauksemme. Tiesimme myös, että osaamme toteuttaa hankkeita, mutta tulosten osoittaminen oli se iso juttu. Aivan kuten tänäänkin. Aina kun laskemme ja mallinnamme mahdolliselle asiakkaalle energiansäästömahdollisuuksia, meidän pitää olla -varmoja, että voimme saavuttaa ne tulokset.
Mäkipellon mukaan esimerkiksi kerrostalossa asuville energiasäästöt voivat tuoda merkittäviä säästöjä yhtiövastikkeissa.
-Jos asunto-osakeyhtiöissä tehdään fiksuja energiatehokkuuden parantamishankkeita, jokainen asukas saa käytännössä tehdä kahden vuoden välein ilmaisen Lapin matkan, sillä rahalla mikä säästyy vastikkeissa. Se on huomattava summa, mikä pistetään harakoille, koska kiinteistöjen järjestelmät eivät toimi niin hyvin kuin niiden pitäisi toimia. Arviomme mukaan taloyhtiöiden säästöpotentiaali on 3-4 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, sanoi Mäkipelto.
SYT jakoi Suomen Uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon nyt kolmatta kertaa. SYT antoi tänä vuonna myös kaksi kunniamainintaa. Kunniamaininnan sai The Other Danish Guy / Lähde & Co Oy:n Tommi Lähde sekä Levi Wellness Club Oy:n Laura Peippo
Palkinto luovutettiin Porin SuomiAreenalla.
Katso Tomi Mäkipellon esittelyvideo https://m.youtube.com/watch?v=RsQ25XyHXu4