Uudet verokortit tulevat voimaan 1.2.2018. Vuoden 2017 verokorttisi on voimassa vielä tammikuun 2018 ajan. Nollaamme verokorttisi tulokertymän vuodenvaihteessa ja tulojen laskenta alkaa uudelleen alusta.
Verottajan automaattisesti kotiin postittamaa palkkaverokorttia ei tarvitse toimittaa SYT-kassaan, koska työttömyyskassat saavat nämä samat tiedot suoraan verottajalta. Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi. Jos toimitat SYT-kassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.
Muutosverokortin tiedot eivät välity SYT-kassaan automaattisesti, joten muutosverokortti täytyy lähettää tai postittaa SYT-kassaan. Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä esim eAsioinnin kautta.
Kätevimmin uuden muutosverokortin saa tilattua osoitteesta www.vero.fi/verokortti. Verkkopalvelussa voit, joko tulostaa verokortin itse tai tilata verokortin suoraan SYT-kassaan. Jos tilaat verokortin suoraan SYT-kassaan, se ei ole kassassa saman tien, koska se lähetetään postitse. Tämä kannattaa ottaa huomioon, sillä postinkulku voi kestää pari päivää.
 
Lisätietoja verohallinnon sivuilta.
 

Yrittäjän työssäoloehdon kertymiseksi tarvittava eläkevakuutuksen (Yrittäjän YEL-vuosityötulon, maatalousyrittäjän MYEL-vuosityötulon tai yrityksen osaomistajan/ yrittäjän perheenjäsenen TyEL-bruttovuosiansio) vuosityötulo nousee vuoden 2018 alusta 12 564 eurosta 12 576 euroon. 
Jos eläkevakuutuksesi perusteena oleva YEL-, MYEL-työtulosi tai TyEL-palkkasi on vuonna 2018 alle 12 576 euroa vuodessa (1048 €/kk), tältä ajalta työssäoloehtosi ei kerry.
Sinun kannattaakin nyt tarkistaa eläkevakuutuksesi vuosityötulo eläkeyhtiöstäsi ja päivittää vuosityötulosi ensi vuodelle vähintään 12 576 €/v. Eläkeyhtiön työtuloon tehtävä indeksikorotus ei välttämättä riitä ensi vuoden työttömyysturvan minimitasoon 12 576 €/v.
Jos työtulosi on tällä hetkellä 12 563 tai sen alle ota yhteyttä eläkeyhtiöösi ja päivitä ensi vuoden työtulosi vähintään 12 576 €/v. Jos et pysty nostamaan eläkevakuutuksesi vuosityötuloa, voit hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua ensi vuodelle. Lisätietoja huojennetusta jäsenmaksusta löydät  täältä.
Jäsenten nykyiset vakuutustasot tarkistetaan palkkakertoimella (YEL-/MYEL–vakuutettujen osalta). Halutessasi voit kieltää tasosi päivittämisen vapaamuotoisella ilmoituksella esim. sähköpostilla neuvonta@syt.fi
Jos sinulle on myönnetty huojennettu jäsenmaksu vuodelle 2017, sinulle lähetetään automaattisesti vähimmäistason mukainen jäsenmaksulasku 1.1.2018 alkaen, mikäli et hae huojennettua jäsenmaksua myös ensi vuodelle.

Kaikki talouden mittarin viittaavat kasvun jatkumiseen vuonna 2018. Samaan aikaan kokonaistyöttömyys laskee suhteessa paljon hitaammin, ja yhä selkeämmin sen syyksi osoittautuvat rakenteelliset syyt. Esimerkiksi ICT-ala olisi valmis palkkaamaan tuhansia työntekijöitä, mutta osaavaa työvoimaa ei tahdo löytyä.
Viime vuosina koulutuksesta on leikattu, mutta tämä konkretisoituu nyt siis osaamispulana. Rahaa pitäisi saada reippaasti etenkin erilaiseen muuntokoulutukeen, jolla vanhentunutta osaamista saataisi päivitettyä tämän ajan tarpeisiin.
Työttömyys kuitenkin vähenee, mikä näkyy myös SYT-kassassa. Hakemuksia saimme tammikuussa 2017 yhteensä 1090, kun marraskuussa luku oli 802, eli vuoden aikana pudotusta oli 26 %.

 
 
 
 
 
 
Myös euromääräinen päivärahan maksu on laskenut merkittävästi. Kun tammikuussa maksoimme etuuksia lähes 1,2 miljoonaa euroa, niin marraskuussa enää 970 000 euroa. Laskua oli lähes 18 prosenttia. Kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi kassan jäsenmaksu laskee 2,65 prosentista 2,25 prosenttiin eli verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan alle 13 €/kk.

 
 
 
 
 
 
 
 
Näistä positiivisista tunnelmista siirrytään ensi vuoteen, jolloin työttömyysturvalakiin tulee muutama merkittävä muutos. Ensinnäkin alkavan yrittäjän yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Eli jos saa yritystoiminnasta tuloa, maksetaan soviteltua päivärahaa. Uskomme tämän rohkaisevan työttömiä aloittamaan yritystoimintaa. Toivottavasti huomaavat myös liittyä SYT-kassaan, koska usein kassajäsenyys jää vaihtamatta kun siirrytään palkansaajasta yrittäjäksi.
Toinen merkittävä muutos on ns. aktiivimallin käyttöönotto. Tästä emme ole ihan yhtä ilahtuneita. Aktivoiminen on lähtökohtaisesti kannatettavaa, mutta kun katsomme tätä mallia puhtaasti kassan näkökulmasta, niin toteutus on maksajille, eli kaikille työttömyyskassoille ja kelalle, työlästä ja perustuu manuaaliseen työhön. Olemme kehittäneet tietojärjestelmiämme ja automatisoineet prosessejamme niin, että päivärahan maksu sujuisi nopeasti ja tehokkaasti. Aktiivimallin toteutus ei harmillista kyllä ole nopeaa eikä tehokasta. Aiomme kuitenkin hoitaa asian niin, etteivät työttömät jäsenemme kärsi vaan saavat päivärahansa viiveettä. Kassamaailmassa olemmekin todenneet, että tällä puolella aktivoinnissa ainakin onnistutaan hyvin!
Nyt on kuitenkin aika siirtyä hetkeksi juhlapyhiä viettämään.
Lämmin Kiitos kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta ja Hyvää Uutta Vuotta 2018
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Haluatko innostua ja onnistua yrittäjänä? SYT-kassa ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät kutsuvat Sinut kuulemaan mediapersoona Pauli Aalto-Setälän ajatuksia luovuuden merkityksestä yritystoiminnassa onnistumiseen. Illan aikana tapaat myös paikallisia yrittäjiä ja kuulet heidän yrittäjätarinoitaan iltapalan merkeissä. Tilaisuus on maksuton
Ohjelma
18.00                Tilaisuuden avaus, toimitusjohtaja Heikki Risikko E-P:n Yrittäjät
18.15-18.30     Yrittäjätarina, ”Askeleet kohti yrityksen kansainvälistymistä”, Pekka Haapanen Vasek Oy:n entinen toimitusjohtaja ja tuleva yrittäjä.
18.30-19.30     Innostus ja luovuus yrittäjän sytytysnesteenä,
Pauli Aalto-Setälä, Aller Median toimitusjohtaja, mediapersoona
19.30-19.45     Yrittäjätarina, Päivi Rintaniemi, Studio Amfora Ky
19.45-20.00     Päätössanat kassanjohtaja Merja Jokinen, SYT
20.00-21.00    Iltapala ja vapaata keskustelua
Pauli Aalto-Setälän puheenvuoro käsittelee iloa, yhteyttä toisiin ja arvostusta. Näistä kasvaa innostus, onnistumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Työnteko tai harrastus innostavassa ympäristössä ja seurassa on paitsi hauskaa myös tuloksellisempaa: innostus tekee elämästä mielenkiintoisempaa ja luovempaa, tukee hyvinvointia ja jaksamista ja kehittää uutta liiketoimintaa ja palveluja.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu http://bit.ly/2jadMDi

Yrittäjät pääsevät ensi vuonna pienemmällä työttömyyskassan maksulla, sillä Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa SYT-kassa alentaa jäsenmaksuaan. Alimmillaan työttömyyskassan jäsenmaksu on ensi vuoden alussa 152,46 euroa vuodessa.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi sekä kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi. Päivärahansaajien määrä on laskenut noin 20 % viime vuoteen verrattuna.
-Jäsenmaksumme laskee 2,65 prosentista 2,25 prosenttiin eli verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan alle 13 €/kk. Toiveemme on aina ollut se, että ainakaan jäsenmaksun taso ei olisi yrittäjälle syy olla liittymättä SYT-kassaan. Muutama vuosi sitten jäsenmaksumme oli vielä matalampi, mutta sitten työttömyysetuuksien maksu nousi 30 prosenttia parina vuotena peräkkäin, jolloin jäsenmaksua jouduttiin nostamaan aika rajusti, sanoo Jokinen
Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä ja voi liittyä SYT-kassaan, jos YEL-vakuutuksen työtulo on ensi vuonna vähintään 12 576 euroa vuodessa. SYT-kassa maksaa ansiopäivärahaa työttömäksi jäävälle yrittäjälle. Päivärahan suuruus riippuu SYT-kassan vakuutustasosta, jonka yrittäjä valitsee itselleen. Taso on sidottu YEL-vakuutuksen työtuloon. Yrittäjät, jotka eivät kuulu kassaan, voivat saada työttömyysajalta Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea (32,40 e/päivä v. 2017). Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.
SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta.
 

SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi sekä kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi. Päivärahansaajien määrä on laskenut noin 20 % viime vuoteen verrattuna.

Finanssivalvonta on hyväksynyt SYT-kassan hakemuksen, ja sen myötä kassan jäsenet saavat edullisemmat jäsenmaksut ensi vuonna. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2018 on 2,25 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta, kun tänä vuonna vastaava prosentti on ollut 2,65%.
Vuoden 2018 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo, yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 12 576 €/v (1048 €/kk) jäsenmaksu on 12,70 €/kk eli 152,46 euroa vuodessa. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Jos kysyisin kadulla vastaantulijoilta luonnehdintaa Suomen työttömyysturvajärjestelmästä, saisin luultavasti vastauksia kuten byrokraattinen, vaikeaselkoinen, monimutkainen tai turhan kapulakielinen kokonaisuus. Työttömyysturvajärjestelmässä on kuitenkin kyse ihmisen toimeentulosta, joten aika kaukana ollaan ideaalitilanteesta, jos sen saamisehdoista on syvää epätietoisuutta.
Jo muutaman vuoden ajan työkkärissä (TE-toimisto) on otettu ns. luottamusloikkaa, eli asiakkaiden omat ilmoitukset riittävät, ilman erilaisia todistuksia, asioiden selvittämiseksi. Samaan suuntaan myös työttömyyskassojen pitäisi mennä. Ei ehkä ihan niin, ettei mitään tietoja tarkasteta, mutta asiakkailta pyytämisen sijaan kassat ja muutkin organisaatiot voisivat hankkia tarkastettavan tiedon sähköisesti eri viranomaisilta jne.
Digitalisaation tuomat mahdollisuudet muuttavat käytäntöjämme. Meiltä julkista tehtävää hoitavilta organisaatioilta edellytetään yhä enemmän luottamusta. Vuotuisessa Nordic Business Forumissa alkuviikolla puhunut Oxfordin yliopiston tutkija Rachel Botsman valotti luottamuksen uusia merkityksiä nyky-yhteiskunnassa, jota ei ole rakennettu niin, että instituutiot luottaisivat asiakkaisiinsa, vaan näiltä edellytetään erilaisia todistuksia asioiden hoitamista varten ja vakuutteluun.
Muutoksen tuulet tulevat digitalisaation myötä. Jo nyt on helpotus, että niitä pyydettyjä todistuksia voi lähettää sähköisesti ja ottamalla valokuvia tms. Huomaamme työttömyyskassatyössä, että meidän pitää vähän ravistella ja nipistellä itseämme, että osaamme luopua vanhoista toimintatavoistamme, mutta sekin on luonnollinen osa nopeaa muutosvauhtia. Vieraiden ihmisten välinen luottamus on tärkeää, kun toimimme henkilökohtaisella alueella.
Rachel Botsman analysoi puheenvuorossaan luottamuksen uusia ulottuvuuksia ja lähinnä vieraiden ihmisen välistä luottamusta (Trust between strangers). Olemme siirtyneet vaiheeseen, jossa on jo nyt havaittavissa sukupolvien välisiä eroja. Tarvitsemme ihan uudenlaista luottamusta vieraisiin ihmisiin, kun käytämme uberiä, majoitumme Airbnb:ssä tai lataamme profiilin vaikkapa Tinderiin. Nämä ovat kaikki digitaalisia alustoja, joiden toiminta perustuu luottamiseen. Oikeastaan aika pelottavaakin, ainakin näin keski-ikäisen näkökulmasta!
Mitä enemmän luottamukseen perustuvia digitaaliseen alustatalouteen perustuvia palveluja tulee, sen rohkeampia loikkia meiltä edellytetään. Nämä loikat ohjaavat myös organisaatio-yhteiskuntaa, ja me työttömyyskassojen kaltaiset toimijat tulemme perässä. Ehkä kuitenkin vähän varovaisemmin sipsutellen, mutta ihan tosissamme ja tolkulla.
 
Hyvää syksyn jatkoa,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Valtionvarainministeriön mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna rivakasti. Nopea kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on vahvaa. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 47 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Usko parempiin aikoihin vahvistuu päivä päivältä. Talouskasvusta huolimatta alkuvuonna lähes 2700 yrittäjää on liittynyt SYT:n jäseneksi.
Suomen yrittäjäin työttömyyskassan (SYT) kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttavat monet seikat esimerkiksi hallituksen työstämä sote-uudistus ja liikennepalvelulaki, mutta suurimmat syyt ovat työelämän murros, digitalisaatio ja yrittäjien yleinen asennemuutos työttömyysturvaa kohtaa.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n alkukesästä julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa, sanoo Jokinen.
Puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa kolmen ensimmäisen vuoden aikana
Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan.
Sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahojen taso on suoraan riippuvainen itse maksetuista maksuista. Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on yrittäjän ulottuvissa, jos vain liittyy ajoissa kassan jäseneksi.
Työttömyyskassaan kannattaa Jokisen mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
– Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei ehkä edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään ja kokeilemaan. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksistä menee todella hyvin. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Jokinen.
Yrittäjäkassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jos yrittäjä ei kuulu kassaan, työttömyyskorvauksen maksaa Kela. Tällöin tuen suuruus on 696,60 euroa kuukaudessa.
 

Uudet sääntömme tulivat voimaan 1.9.2017. Säännöt on hyväksytty kassan kokouksessa 19.5.2017 ja Finanssivalvonta on vahvistanut ne 26.6.2017.
Säännöt pääset lukemaan tästä_SYT_saannot_1.9.2017

Starttiraha on yksi perinteinen kannuste yritystoiminnan aloittamiselle. Se on loistava tuki yrittäjyyden alkutaipaleella, kun yritystoiminnasta ei vielä ole tuloa, jolla henkilökohtaista elämää rahoittaisi. Ja sen tarkoitus on nimenomaan se, eikä yritystoiminnan rahoittaminen.
Aina kun taloudessa menee heikommin, niin etenkin työttömiä kannustetaan yrittäjiksi. Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtaja Jari Jokilampi on Hesarin kolumnissaan (HS 21.8.2017) huolestunut, että starttirahaa jaetaan edesvastuuttomasti. Huoli on aiheellinen, ja kuten Jokilampi toteaa, niin kaikista ei ole yrittäjiksi. Yrittäjyyteen ei riitä asiantuntijuus tai osaaminen oman tuotteensa osalta, vaan tuote tai palvelu pitää myös saada myytyä ja markkinoitua.
Starttirahaa on myönnetty harkitusti ja asiantuntijalausuntoihin perustuen. Nyt ollaan kokeilemassa menettelyä, jossa TE-toimisto myöntää starttirahaa kevennetysti. Monessa kohtaa varmasti toimii, mutta annetaanko yrittäjyydestä liian heppoinen kuva. Eli että yrittäjyys olisi helppo ratkaisu.
Yrittäjyyteen liittyy vastuita ja velvoitteita, jotka ovat monessa kohtaa työläitä hoidettavaksi. Oleellista nykyisessä menettelyssä on se, että starttirahaa ei myönnetä aloille, joilla jo toimii paljon yrittäjiä ja kilpailua on paljon. Toivottavasti kokeilu ei johda siihen, että perustetaan yrityksiä, joilla ei ole menestymismahdollisuuksia tai yritystoiminnan harjoittamiseen ei ole riittävää osaamista.
Yrittäjyys on monelle unelma ja ainoa oikea tapa työllistyä, mutta jos lähtökohdat ovat väärät, niin yrittäjyystaival voi muodostua tuskalliseksi vaellukseksi. Nostan kokeilulle periaatteessa peukkua, kunhan reunaehdoista on selkeys. Ja jokaista yrittäjäksi aikovaa voisi vähintäänkin velvoittaa hoitamaan työttömyyskassajäsenyytensä kuntoon – ihan vaan varmuuden vuoksi!
elokuisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
SYT