Jos kysyisin kadulla vastaantulijoilta luonnehdintaa Suomen työttömyysturvajärjestelmästä, saisin luultavasti vastauksia kuten byrokraattinen, vaikeaselkoinen, monimutkainen tai turhan kapulakielinen kokonaisuus. Työttömyysturvajärjestelmässä on kuitenkin kyse ihmisen toimeentulosta, joten aika kaukana ollaan ideaalitilanteesta, jos sen saamisehdoista on syvää epätietoisuutta.
Jo muutaman vuoden ajan työkkärissä (TE-toimisto) on otettu ns. luottamusloikkaa, eli asiakkaiden omat ilmoitukset riittävät, ilman erilaisia todistuksia, asioiden selvittämiseksi. Samaan suuntaan myös työttömyyskassojen pitäisi mennä. Ei ehkä ihan niin, ettei mitään tietoja tarkasteta, mutta asiakkailta pyytämisen sijaan kassat ja muutkin organisaatiot voisivat hankkia tarkastettavan tiedon sähköisesti eri viranomaisilta jne.
Digitalisaation tuomat mahdollisuudet muuttavat käytäntöjämme. Meiltä julkista tehtävää hoitavilta organisaatioilta edellytetään yhä enemmän luottamusta. Vuotuisessa Nordic Business Forumissa alkuviikolla puhunut Oxfordin yliopiston tutkija Rachel Botsman valotti luottamuksen uusia merkityksiä nyky-yhteiskunnassa, jota ei ole rakennettu niin, että instituutiot luottaisivat asiakkaisiinsa, vaan näiltä edellytetään erilaisia todistuksia asioiden hoitamista varten ja vakuutteluun.
Muutoksen tuulet tulevat digitalisaation myötä. Jo nyt on helpotus, että niitä pyydettyjä todistuksia voi lähettää sähköisesti ja ottamalla valokuvia tms. Huomaamme työttömyyskassatyössä, että meidän pitää vähän ravistella ja nipistellä itseämme, että osaamme luopua vanhoista toimintatavoistamme, mutta sekin on luonnollinen osa nopeaa muutosvauhtia. Vieraiden ihmisten välinen luottamus on tärkeää, kun toimimme henkilökohtaisella alueella.
Rachel Botsman analysoi puheenvuorossaan luottamuksen uusia ulottuvuuksia ja lähinnä vieraiden ihmisen välistä luottamusta (Trust between strangers). Olemme siirtyneet vaiheeseen, jossa on jo nyt havaittavissa sukupolvien välisiä eroja. Tarvitsemme ihan uudenlaista luottamusta vieraisiin ihmisiin, kun käytämme uberiä, majoitumme Airbnb:ssä tai lataamme profiilin vaikkapa Tinderiin. Nämä ovat kaikki digitaalisia alustoja, joiden toiminta perustuu luottamiseen. Oikeastaan aika pelottavaakin, ainakin näin keski-ikäisen näkökulmasta!
Mitä enemmän luottamukseen perustuvia digitaaliseen alustatalouteen perustuvia palveluja tulee, sen rohkeampia loikkia meiltä edellytetään. Nämä loikat ohjaavat myös organisaatio-yhteiskuntaa, ja me työttömyyskassojen kaltaiset toimijat tulemme perässä. Ehkä kuitenkin vähän varovaisemmin sipsutellen, mutta ihan tosissamme ja tolkulla.
 
Hyvää syksyn jatkoa,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

 

Valtionvarainministeriön mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna rivakasti. Nopea kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on vahvaa. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 47 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Usko parempiin aikoihin vahvistuu päivä päivältä. Talouskasvusta huolimatta alkuvuonna lähes 2700 yrittäjää on liittynyt SYT:n jäseneksi.
Suomen yrittäjäin työttömyyskassan (SYT) kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttavat monet seikat esimerkiksi hallituksen työstämä sote-uudistus ja liikennepalvelulaki, mutta suurimmat syyt ovat työelämän murros, digitalisaatio ja yrittäjien yleinen asennemuutos työttömyysturvaa kohtaa.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n alkukesästä julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa, sanoo Jokinen.
Puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa kolmen ensimmäisen vuoden aikana
Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan.
Sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahojen taso on suoraan riippuvainen itse maksetuista maksuista. Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on yrittäjän ulottuvissa, jos vain liittyy ajoissa kassan jäseneksi.
Työttömyyskassaan kannattaa Jokisen mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
– Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei ehkä edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään ja kokeilemaan. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksistä menee todella hyvin. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Jokinen.
Yrittäjäkassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jos yrittäjä ei kuulu kassaan, työttömyyskorvauksen maksaa Kela. Tällöin tuen suuruus on 696,60 euroa kuukaudessa.
 

Uudet sääntömme tulivat voimaan 1.9.2017. Säännöt on hyväksytty kassan kokouksessa 19.5.2017 ja Finanssivalvonta on vahvistanut ne 26.6.2017.
Säännöt pääset lukemaan tästä_SYT_saannot_1.9.2017

Starttiraha on yksi perinteinen kannuste yritystoiminnan aloittamiselle. Se on loistava tuki yrittäjyyden alkutaipaleella, kun yritystoiminnasta ei vielä ole tuloa, jolla henkilökohtaista elämää rahoittaisi. Ja sen tarkoitus on nimenomaan se, eikä yritystoiminnan rahoittaminen.
Aina kun taloudessa menee heikommin, niin etenkin työttömiä kannustetaan yrittäjiksi. Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtaja Jari Jokilampi on Hesarin kolumnissaan (HS 21.8.2017) huolestunut, että starttirahaa jaetaan edesvastuuttomasti. Huoli on aiheellinen, ja kuten Jokilampi toteaa, niin kaikista ei ole yrittäjiksi. Yrittäjyyteen ei riitä asiantuntijuus tai osaaminen oman tuotteensa osalta, vaan tuote tai palvelu pitää myös saada myytyä ja markkinoitua.
Starttirahaa on myönnetty harkitusti ja asiantuntijalausuntoihin perustuen. Nyt ollaan kokeilemassa menettelyä, jossa TE-toimisto myöntää starttirahaa kevennetysti. Monessa kohtaa varmasti toimii, mutta annetaanko yrittäjyydestä liian heppoinen kuva. Eli että yrittäjyys olisi helppo ratkaisu.
Yrittäjyyteen liittyy vastuita ja velvoitteita, jotka ovat monessa kohtaa työläitä hoidettavaksi. Oleellista nykyisessä menettelyssä on se, että starttirahaa ei myönnetä aloille, joilla jo toimii paljon yrittäjiä ja kilpailua on paljon. Toivottavasti kokeilu ei johda siihen, että perustetaan yrityksiä, joilla ei ole menestymismahdollisuuksia tai yritystoiminnan harjoittamiseen ei ole riittävää osaamista.
Yrittäjyys on monelle unelma ja ainoa oikea tapa työllistyä, mutta jos lähtökohdat ovat väärät, niin yrittäjyystaival voi muodostua tuskalliseksi vaellukseksi. Nostan kokeilulle periaatteessa peukkua, kunhan reunaehdoista on selkeys. Ja jokaista yrittäjäksi aikovaa voisi vähintäänkin velvoittaa hoitamaan työttömyyskassajäsenyytensä kuntoon – ihan vaan varmuuden vuoksi!
elokuisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
SYT
 

 
 

Postin jakelupäiväuudistuksesta johtuen SYT-kassaan ei jaeta kirjepostia tiistaisin. Tämän vuoksi maanantaina postitetut päivärahahakemukset saapuvat kassaan aikaisintaan keskiviikkona.

Päivärahan jatkohakemuksen voi tehdä kätevästi myös kassan eAsioinnissa. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla.

Lue lisää Postin jakelupäiväuudistuksesta: http://www.posti.fi/business-news/tiedotteet/2017/20170531_jakelupaivauudistus.html

 

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) järjesti kesäkuussa kilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Kilpailun keulakuvana toimi yrittäjä ja mediapersoona Stan Saanila. Kilpailuun tuli lähes sata ehdotusta. Eniten ehdotuksia perusteluineen sai FitFarmista tunnettu hyvinvointialan yrittäjä Jutta Gustafsberg.
SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
-Kilpailuun tuli lukuisia hyvin perusteltuja ehdotuksia, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjän, joka on nähnyt yrittämisen ylä- ja alamäet. Jutta on siitä rohkea yrittäjä, että hän ei ole luovuttanut vaikeina aikoina. Hänen usko omaan tekemiseen ja rautainen asenne ei ole horjunut vastoinkäymistenkään edessä, sanoi Jokinen
Jutta Gustafsberg oli erittäin otettu kun hänet valiittiin Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi.
-Olen ollut yrittäjä lähes koko aikuisikäni ja nyt sain ensimmäisen yrittäjäpalkintoni. Olen päässyt maistamaan ylenpalttista elämää, mutta myös menettänyt kertaalleen omaisuuteni. Olen kuitenkin uskaltanut uskoa itseeni. Kun tarpeeksi monta kertaa yrittää, niin jossain kohtaa tulee läpimurto. Tämä on hieno kunnianosoitus tekemästäni työstä, kertoi Gustafsberg.
Jutta Gustafsbergin seuraava projekti liittyy luontoon ja hyvinvointiin. Hän aikoo seuraavaksi perustaa hyvinvointikeskuksen keskelle metsää. Metsään nousee 15 mökkiä ja meditaatiokeskus.
-Ostin oman järven ja 34 hehtaaria metsää sen ympäriltä. Aikomukseni on avata Kuruun hyvinvointiresortti. Tämä projekti on taloudellisesti iso juttu, mutta se ei pelota. Voitto ei ole minulle tässä se pääasia, vaan unelmien toteuttaminen, sanoi Gustafsberg.
SYT jakoi Suomen Uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon nyt toista kertaa. Palkinto luovutettiin Porin SuomiAreenassa. Palkinnon jakoi viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valitun GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala sekä Merja Jokinen. Palkitsemisessa oli apuna rohkeat Porilaiset lapset Aapo ja Anna-Mari.
 

SYT-kassan puhelinpalvelu on avoinna kesällä 19.6. – 31.8.2017 ma-to klo 9-11. Puhelinpalvelun numero on (09) 622 4830.

SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 10. – 14.7.2017. SYT on mukana SuomiAreenan kansalaistorilla ma-ke 10-12.7, telttapaikka nro 51a. Kts kartta http://suomiareena.fi/kansalaistori/yleista
SYT järjestää 10.7.2017 klo 10-11.15  Porin kaupungintalon pihalla, hallituskatu 12, tulevaisuuskeskustelun otsikolla paluu tulevaisuuteen vai menneisyyteen.  SYT:n järjestämässä keskustelussa puhuvat mm. Stan Saanila, Heikki Hiilamo, Jaakko Männistö, Silvia Modig, Timo Lindholm ja Merja Jokinen. Keskustelua ennen on näyttelijä Lars Hjeltin 15 minuutin näytelmä satavuotiaan Suomen historiasta.
Puheenvuoro MTV:n lavalla ti 11.7 klo 12.20-12.40, lavalla lapset haastavat ja palkitsevat Suomen uhkarohkeimman yrittäjän 2017. Uhkarohkein yrittäjä-kilpailu on käynnissä 2.7.2017 saakka osoitteessa http://www.uhkarohkeinyrittaja.fi/fi/lomake.html. Katso kilpailun mainosvideo: https://m.youtube.com/watch?v=wTBore6efAw
Tule vierailemaan SYT:n teltalla ja kuuntelemaan keskustelujamme.
Kansalaistorin kartan löydät tästä.SuomiAreenaan ohjelmaan voit tutustua tästä.
 

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa.
Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille ja voit voittaa lipun Slush 2017-teknologia ja kasvuyritystapahtumaan www.slush.org
Suomen uhkarohkein yrittäjä-kilpailulla etsitään yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkehalla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
Kilpailun keulakuvana toimii tänä vuonna uutisvuodosta tuttu yrittäjä Stan Saanila. Voit ilmiantaa uhkarohkeimman yrittäjän netissä uhkarohkeinyrittaja.fi. Kilpailu päättyy 2.7.2017.
Viime vuonna uhkarohkeimmiksi yrittäjiksi valittiin GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila. Uhkarohkein yrittäjä julkistetaan 11.7.2017 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 12.20–12.40.
Kilpailuun voit osallistua: http://www.uhkarohkeinyrittaja.fi/fi/lomake.html
Katso kilpailun mainosvideo: https://www.youtube.com/watch?v=jQ6u0hpliXM&t=52s
 

 
 
 
 

Yrittäjä luottaa yrityksensä menestykseen ja huomiseen. Tämä todettiin Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa, jossa kartoitettiin yrittäjän tulevaisuudenuskoa sekä huolenaiheita. Vastaajista 79 prosenttia kokee tilanteensa yrittäjänä juuri nyt melko tai erittäin positiivisena. Tulevaisuutensa näkee valoisena vielä suurempi osuus, 83 prosenttia.
Vaikka yrittäjien tulevaisuudenusko on positiivinen signaali SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen muistuttaa talouden realiteeteista.
– Tällä hetkellä puhutaan paljon työn muuttumisesta. Yrittäjien luottamus omaan tekemiseen on kuitenkin poikkeuksellisen vahvaa, sillä peräti 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä ei ole järjestänyt omaa työttömyysturvaansa. Kuitenkin digitalisaation ja robotiikan myötä kokonaisia ammatteja tulee käytännössä katoamaan. Myös yrittäjyyden arvioidaan lisääntyvän, jolloin myös kilpailua tulee lisää, sanoo Jokinen
Tilastojen mukaan Suomessa on noin 300 000 työttömyysturvalain mukaisesti luokiteltavaa yrittäjää, koska myös yrityksen osaomistajat ja yrittäjän yritystoiminnassa työllistyneet perheenjäsenet ovat lain mukaan myös yrittäjiä.  Silti vain noin 12 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassoihin. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 80 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä laisinkaan. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.
Riittävätkö eläkkeet tulevaisuudessa? Eläkeköyhyys uhkaa yrittäjiä
Tutkimuksen mukaan yrittäjää eivät niinkään huolestuta työn muutos tai kiristyvä kilpailu vaan työttömyyden lisääntyminen, julkisen talouden maksurasite sekä eläkkeiden riittävyys tulevaisuudessa.  Ylipäätään vastaajat pelkäävät, että Suomen talouden kokonaistilanne heikentyy jatkuvasti kohti kestämätöntä tilannetta.
– Toimialoista kuljetus ja varastointi sekä kiinteistöalan toiminta ovat muita enemmän huolissaan kehitystrendeistä. Luottavaisimmin mielin ollaan teollisuudessa, rakentamisessa sekä palveluissa. Töitä arvioidaan riittävän tulevaisuudessa etenkin palveluissa, rakentamisessa, terveys- ja sosiaalialalla sekä ICT- alalla, kertoo Jokinen
60 prosenttia tutkimukseen vastaajista maksaa yrittäjän eläkevakuutusta eli YEL-vakuutusta tulojensa mukaan. Jos vakuutusta ei makseta, perusteluissa mainitaan tavallisimmin, että maksuihin ei ole varaa tai niitä ei kannata maksaa.
– Usein unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) vuosityötulo vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuden lisäksi kaikkiin Kelan maksamiin etuuksiin. YEL-vakuutuksen vuosityötulo vaikuttaa mm. yrittäjän sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahaan. Myös työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha on sidoksissa yrittäjän YEL-työtuloon, mainitsee Jokinen
Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat vakuutusmaksut. Eläkemaksut ovat verovähennyskelpoisia.
– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä vakuutusmaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena. Se ei kuitenkaan kannata, sillä pieni työtulo kostautuu huonompana sosiaaliturvana ja eläkkeenä. Osa yrittäjistä on toki voinut kasvattaa eläkettään tekemällä yrittämisen ohella palkkatyötä. Jos se ei riitä, hyvällä tuurilla yrittäjä saa myytyä yrityksensä ennen eläkepäiville jäämistä. Riski on kuitenkin suuri, Jokinen muistuttaa.
Alhaisesta eläkevakuuttamisesta on seurannut se, että yrittäjien eläkkeet ovat palkansaajien eläkkeitä pienemmät.  Esimerkiksi vuonna 2015 keskimääräinen maksussa ollut yrittäjän eläke oli noin 1 100 euroa.
Tutkimukseen vastaajat arvioivat kuitenkin tulevaksi eläkkeekseen 2149 euroa. Tavallisimmin odotetaan eläkettä 1000–3000 euron väliltä. Mediaani eläkeodotus on 2000 euroa. Kun kysytään kohtuullisena pidettävää eläkettä, summa nousee peräti 2979 euroon, mediaanina 2500 euroon.
SYT-kassa toteutti tutkimuksen nyt toista kertaa, edellinen tutkimus on vuodelta 2015. Tutkimukseen vastasi 2321 yrittäjää, joista kassan nykyisiä jäseniä on 18 prosenttia. Vastaajien yrityksistä 41 prosenttia toimii valtakunnallisilla markkinoilla Suomessa, kansainvälisillä markkinoilla toimii 12 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Vastaukset kerättiin sähköisenä tutkimuksena ja puhelinhaastatteluina.
Tulevaisuustutkimuksen raportti:  SYT-kassa-Tulevaisuustutkimus 2017 9.6.2017