Yrittäjien mielestä ylivoimaisesti parasta yrittämisessä on siihen liittyvä vapaus. Testasimme asian kesäisellä kyselyllä, ja tulos osoittaa, että vapauden merkitys voittaa lukemattomat haasteet mennen tulleen. Yrittäjiähän jurppii loputon byrokratia ja työntekijöiden palkkaamisen hankaluus, mitkä myös syövät varsinaiselta yrittämiseltä aikaa.
Samalla kun valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat viime päivinä latoneet madonlukuja Suomen taloudesta pöytään, niin yrittäjät edelleen uskovat tulevaisuuteen ja ovat valmiita ehkä elämään vähän tiukemmalla vaikean ajan yli. Yrittäjien venymiskyky on huikeaa ja hyvä toimintamalli monistettavaksi muuhunkin työelämään. Malli lienee myös vapaasti käytettävissä vaikkapa yhteiskuntasopimuksesta neuvoteltaessa.
Kesäähän on vielä jäljellä, mutta aamuviileiden hiipiessä on mukava muistella kesän kohokohtia. SYT-kassa osallistui Porissa Suomi-Areena tapahtumaan ensimmäistä kertaa, ja tapahtuman vetovoima kyllä imee. Teimme Porissa jossain määrin viihteellistä katugallupia teemalla ”ovatko kaikki yrittäjät rikkaita kroisoksia”? Aluksi näytti siltä, että vastaajista 60 % puolsi väitettä, mutta tapahtuman edetessä enää 40 % oli sitä mieltä. Tosiasiassahan suurin osa yrittäjistä on aika tavanomaiseen työntekijäporukkaan verrattavissa, tosin yrittäjien keskimääräinen tulotaso jää palkansaajista. Varsinainen haaste on eläköitymisvaihe, kun eläkemaksut on pitänyt yrittäjäuran aikana maksaa itse, niin jos siinä vaiheessa on säästellyt, niin eläke saattaa jäädä aika pieneksi, jopa koko eläkkeelle siirtymistä pitää siitä johtuen siirtää.
Myös työttömyyteen tai yritystoiminnan yllättävään loppumiseen on varaudutta aika huonosti. Me SYT-kassassa olemme kontaktoineet kymmeniä tuhansia yrittäjiä tämän vuoden aikana ja muistuttaneet asiasta. Työttömyyskassan jäsenyys on simppeli keino turvata oma ja perheen talous siinä tilanteessa. Aiomme edelleen jatkaa kontaktointia, joten olkaahan kuulolla !
 

 
 
 
 
 
Merja Jokinen,
kassanjohtaja,
SYT-kassa
 
 
 

Yrittäjien tulevaisuuden näkymät ovat positiivisia, silti noin 40 % vastaajista on enemmän tai vähemmän huolissaan nykytilanteesta.
Tämä selviää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan SuomiAreenassa julkaisemasta tutkimuksesta.
Investointihalut ovat hiipuneet
Tutkimuksen mukaan 66 % yrittäjistä kokee tilanteensa yrittäjänä juuri nyt joko erittäin tai melko positiivisena. Yrittäjien tulevaisuuden näkymät ovat myös valoisat, sillä 75 % yrittäjistä näkee tulevaisuuden erittäin tai melko positiivisena.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan johtaja Merja Jokisen mielestä tulos on suhteellisen hyvä.
– Yrittäjien tulevaisuuden usko on hieman parantunut kevään pk-yritysbarometrin tilanteesta, jolloin lähes joka kolmas pk-yrittäjä arvio suhdanteinen heikkenevän kuluvan vuoden aikana.
Tämä osoittaa yrittäjien sisukkaan ja työteliään asenteen. Toisaalta Suomi tarvitsee kasvuyrittäjiä, ja tätä ei tutkimuksen mukaan ihan riittävästi näy. Voimakasta kasvua hakee 8 % vastanneista. 45 % pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, mutta 45 % ei sitten laisinkaan.
Jokisen mukaan työvoiman palkkaamisen pitäisi olla helpompaa, koska lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille.
– Kasvua pitäisi saada aikaiseksi, koska muuten eivät investoinnit käynnisty eivätkä yritykset lisää työvoimaa. Suomessa on yli 260 000 yritystä, joista noin 170 000 on yksinyrittäjiä. Mikäli yksinyrittäjistä puolet palkkaisia yhden työntekijän, toisi se helposti yli 80 000 uutta työpaikkaa, mainitsee Jokinen
Pelko sairastumisesta ja työttömyydestä huolestuttaa
Yrittäjien suurimmat tulevaisuuden huolenaiheet liittyvät sosiaaliturvan ympärille. 36 % vastaajista piti sairastumista eniten huolestuttavana asiana. Kolmasosa vastaajista piti velkaantumista ja konkurssia suurimpana uhkana.
Erityisen huolestuttavaa Jokisen mielestä on se, että yrittäjät ovat huonosti varautuneet sairastumiseen ja mahdolliseen työttömyyteen.
– Usein unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) vuosityötulo vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuden lisäksi kaikkiin Kelan maksamiin etuuksiin. YEL-vakuutuksen vuosityötulo vaikuttaa mm. yrittäjän sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahaan. Myös työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha on sidoksissa yrittäjän YEL-työtuloon.
Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat vakuutusmaksut.
– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä vakuutusmaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena. Se ei kuitenkaan kannata, sillä pieni työtulo kostautuu huonompana sosiaaliturvana ja eläkkeenä, Jokinen muistuttaa.
Vaikka tutkimuksen mukaan yrittäjät pitävät työttömyyttä melko suurena uhkakuvana, silti vain noin 13 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan kun taas palkansaajista noin 70 % kuuluu johonkin kassaan.
Työttömyyskassan jäsenyys on helppoa riskienhallintaa
Merja Jokisen mukaan suurin syy on yksinkertaisesti tietämättömyys kassan olemassaolosta vaikkakin yrittäjien työttömyyskassa on ollut toiminnassa jo 20 vuotta.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä laisinkaan. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.
–Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, saavat Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 € nettona kuukaudessa. Sen lisäksi voi mahdollisesti saada toimeentulotukea sekä esim. asumistukea. Eli toimeentulo on tällöin äärimmäisen niukkaa. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen, mainitsee Jokinen.
– Olemme juuri kuulleet Microsoftin hurjat henkilökunnan vähennysuutiset. Samalla porukkaa innostetaan yrittäjyyteen, mihin aina liittyy riskinsä. SYT-kassan jäsenyys on tässäkin tilanteessa oiva mahdollisuus yrittäjyyden kokeiluun ilman pelkoa tippumisesta ansioturvan ulkopuolelle.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Innolink Research Oy teetti touko-kesäkuussa tutkimuksen yrittäjien tulevaisuuden näkymistä ja peloista Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erityisesti sitä, miten pitkään jatkunut matalasuhdanne vaikuttaa yrittäjien tulevaisuudenuskoon, mielenrauhaan ja miten yrittäjät ovat varautuneet sairastumiseen, työttömyyteen ja eläkkeeseen.
Tutkimus toteutettiin Internet-ja puhelinkyselynä ja siihen vastasi yhteensä 2216 yrittäjää.
Lue otos tutkimuksen tuloksista SYT tiedotustilaisuus Pori 160715 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

SYT-kassan puhelinpalvelu on avoinna kesällä 15.6. – 30.9.2015 ma-to klo 9-11. Puhelinpalvelun numero on (09) 622 4830.
SYTin toimisto on avoinna kesä-heinä ja elokuussa maanantaista torstaihin klo 9-15

Työttömyyskassojen maksamat etuudet ovat ennakonpidätyksenalaista tuloa. Ennakonpidätyksessä voidaan käyttää joko palkansaajan verokorttia, portaikkoverokorttia tai muutosverokorttia.
Kassa saa verotuksen muututtua alkuvuodesta verohallinnolta kassan jäsenten palkkaa varten määrätyt alkuperäiset ennakonpidätysprosentit muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. portaikkoverokortti). Prosentteja kassa käyttää korotettuna kahdella (2) prosenttiyksiköllä, kuitenkin aina vähintään 20 prosentin suuruisena. Uudet verokortit tulevat voimaan helmikuussa.
Verohallitus ja kassa suosittelevat muutosverokortin hakemista etuutta varten. Tällaisen verokortin pidätysprosenttia käytetään sellaisenaan. Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä.
Jos haet verovuoden aikana ennakonpidätystietoihin muutosta, on Sinun itse toimitettava työttömyyskassalle alkuperäinen muutosverokortti etuutta varten. Verokortin voi toimittaa kassaan sähköisesti eAsiointi-palvelun kautta.
Lisätietoja http://www.vero.fi/fi-FI/VKV

Työttömyysturvalain muutoksen myötä yrittäjän työssäoloehdon kertymiseksi tarvittava eläkevakuutuksen (Yrittäjän YEL-vuosityötulon, maatalousyrittäjän MYEL-vuosityötulon tai yrityksen osaomistajan/ yrittäjän perheenjäsenen TyEL-vuosipalkan) vuosityötulo nousi vuoden 2015 alusta 8.520 eurosta 12.326 euroon.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että, jos eläkevakuutuksesi perusteena oleva YEL,MYEL-työtulosi tai TyEL-palkkasi sekä kassan vakuutustasosi ovat alle 12.326 euroa vuodessa niin tältä ajalta ei sinulle kerry uutta yrittäjän työssäoloehtoa.
Jäsenenä voit säilyttää oikeuden ansiopäivärahaan
SYT-kassan jäsenyyttä ei tässä vaiheessa kannata katkaista, koska silloin menettää jo kertyneen vakuutus- ja työssäoloehdon.
Kassan jäsenenä voit säilyttää oikeutesi ansiosidonnaiseen päivärahaan, mikäli olet ehtinyt kerryttää yrittäjän työssäoloehdon vuoden 2014 loppuun mennessä tai sinulla on voimassa oikeus palkansaajan jälkisuojapäivärahaan.
Vanhat vakuutuskaudet ovat voimassa vähintään niin kauan, kuin 15 kuukauden työssäoloehto löytyy 48 kuukauden tarkastelujaksolta ennen mahdollista työttömyyttä eli ansiopäivärahaoikeutesi voi säilyä parhaimmassa tapauksessa syksyyn 2017 saakka.
Tarkista eläkevakuutuksesi vuosityötulo ja SYT-kassan vakuutustasosi
Sinun kannattaakin nyt tarkistaa eläkevakuutuksesi (YEL,MYEL) vuosityötulo eläkeyhtiöstäsi ja päivittää vuosityötulosi vähintään 12.326 euroon vuodessa. Tämän jälkeen tee vakuutustason muutosilmoitus myös kassaan esim. netissä http://www.syt.fi/index.php/fi/tyotulonmuutos tai sähköpostitse neuvonta@syt.fi
Jos sinun ei ole mahdollista nostaa eläkevakuututuksesi vuosityötuloa heti lakimuutoksen tullessa voimaan, voit pysyä SYT-kassan jäsenenä maksamalla nykyisen vakuutustason mukaista jäsenmaksua tai vaihtoehtoisesti voit hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua. Huojennetun jäsenmaksun suuruus vuonna 2015 on 60 € vuodessa.
Huojennetun jäsenmaksun myöntämistä varten toimita kassaan

• eläkeyhtiön todistus vuoden 2015 YEL/MYEL-vuosityötulosta
• TyEL-vakuutettujen yrityksen osaomistajien ja yrittäjän perheenjäsenten tulee toimittaa palkkatodistus tai
• Eläkevakuutuksen päättymistodistus (YEL,TyEL,MYEL)

Huomioithan kuitenkin, että pelkkä yrittäjäkassan jäsenyys ei kerrytä työssäoloehtoasi.
Jos sekä eläkevakuutuksesi vuosityötulo että kassaan valitsemasi vakuutustaso ovat jo nyt vähintään 12.326 euroa vuodessa, asia on osaltasi kunnossa.
Eläkevakuutuksen vuosityötulon tarkistamisessa ja muutoksessa ota yhteyttä eläkeyhtiöösi. SYT-kassan vakuutustasosi voit muuttaa sähköpostitse neuvonta@syt.fi tai netissä http://www.syt.fi/index.php/fi/tyotulonmuutos. Voimme muuttaa vakuutustasoasi vain ilmoituksesi perusteella.
Tämänhetkisen vakuutustasosi voit tarkistaa jäsenmaksulaskuista tai eAsioinnista. Jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia henkilökohtaisessa verotuksessa.
Työtulon muuttamisen ohjeet löytyvät seuraavasta linkistä:
http://www.syt.fi/index.php/fi/tietoa-jasenille/vakuutustason-muutos
* Tarkka vuoden 2015 työtulo on 12.325,56 € eli 1027,13 €/kk.