Yrittäjäkassan vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut tietotubettaja, teologian tohtori, tietokirjailija ja yrittäjä Ville Mäkipelto. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkipellon teot luotettavan tiedon levittämiseksi.   

”Mäkipellon videoiden punaiseksi langaksi on muodostunut taistelu valetiedon leviämistä vastaan. Se on nykypäivänä arvostettava ja ennen kaikkea rohkea teko”, kassanjohtaja perustelee valintaa.

”Lisäksi lupaavan akateemisen uran ja yrittäjyyden yhdistäminen on varmasti vaatinut hyppysellisen uhkarohkeutta.”

Kilpailun voitto oli yrittäjälle iloinen yllätys.

”Ilahduin kovasti, kun sain kuulla voittaneeni. Mielestäni kilpailu tuo hienosti esiin erilaisten yrittäjien rohkeutta. Tämä onkin suuri kunnia”, Mäkipelto kertoo.   

Yrittäjäperheen vesa päätyi akateemiselle polulle

Vuoden 2024 uhkarohkein yrittäjä tulee suvusta, jossa lähes kaikki ovat yrittäjiä.

”Isäni rohkaisemana perustimme serkkuni kanssa ensimmäisen yrityksemme jo 16-vuotiaina. Teimme tuolloin toiminimellä taikuri- ja äänentoistokeikkoja”, yrittäjä muistelee.

Sittemmin Mäkipelto päätyi kuitenkin akateemiselle urapolulle. Ensin hän opiskeli teologiksi, minkä jälkeen hän luki tutkinnon myös psykologiasta. Koska väitöskirjatyö Raamatun tekstien historiasta oli pitkälti yksinäistä puurtamista, kaipasi Mäkipelto sen rinnalle jotain yhteisöllisempää. Yrittäjä päätyikin perustamaan tiedeviestintään keskittyvän Youtube-kanavan.

Ensimmäiset neljä vuotta Mäkipelto pyöritti kanavaa harrastusmielessä, mutta katsojamäärien ja mainostulojen kasvaessa hän perusti sivutoimisen yrityksen vuonna 2019. Kanavan kasvettua entisestään Mäkipelto heittäytyi lopulta täysipäiväiseksi yrittäjäksi lokakuussa 2022, eikä ole sittemmin katunut valintaansa.

Tietovideoita ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Suurin osa yrittäjän työpäivistä kuluu tietovideoiden tuottamiseen. Videoilla yrittäjä kertoo muun muassa salaliitoista, muinaisen maailman ihmeistä ja urbaanilegendoista. Videoiden kuvaamista edeltää perusteellinen tutkimustyö ja luotettavien tieteellisten tai journalististen lähteiden läpikäynti.

Youtubessa Mäkipellon videoita seuraa yli satatuhatpäinen joukko, ja yrittäjän suosituimmalla, Suomen suojelluimmista ihmisistä kertovalla videolla, onkin jo runsaat 500 000 katselukertaa. Vaikka videoita katsovat kaikenikäiset, on niiden suurin katsojakunta nuoret aikuiset.

Videoiden lisäksi Mäkipelto on julkaissut kaksi tietokirjaa, ja kolmas on paraikaa tekeillä. Yrittäjä saikin kesäkuussa Raamatun tekstien historiaa ravistelevasta teoksestaan tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Lisäksi Mäkipelto tekee sosiaalisen median yhteistöitä, käy puhujakeikoilla ja toimii videovaikuttajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Videoilla lisää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Yrittäjän mukaan hänen videoidensa tärkein tehtävä on saada katsoja havahtumaan siihen, että jokaisen oman mielipiteen lisäksi on olemassa muitakin näkökantoja. Mäkipelto toteaakin, että kaikkien tulisi joskus haastaa omaa ajatteluaan.

”Pidän esimerkiksi psykologiaan, mielenterveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja merkityksellisenä. Haluan, että toiminnallani olisi positiivista yhteiskunnallista vaikutusta”, yrittäjä valottaa ja jatkaa: ”Näiden tiedevideoiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole ”käännyttää” ketään ajattelemaan toisin.”

Yrittäjyydestä ihmisillä on Mäkipellon mukaan melko mustavalkoinen kuva.

”Yrittäjyys ei aina vaadi hirveää riskinottamista. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys on oiva tapa aloittaa. Jos homma ei onnistukaan, toiminnan voi aina lopettaa.”

Myös Mäkipelto itse suhtautui yrittäjyyteen ensin kapeakatseisesti.

”Minulla meni pitkään myöntää, että tubettaminen on oikea elinkeinon ja yrittäjyyden muoto”, yrittäjä toteaa. Sittemmin nämä luulot ovat osoittautuneet vääriksi.  

---

Uhkarohkein yrittäjä -kisa järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa, ja siihen tuli ilmiantoja lähes 200. Voittajan valitsi yrittäjistä ja Yrittäjäkassan henkilökunnasta koostuva valintaraati.

Uhkarohkein yrittäjä 2024 – Ville Mäkipelto

Uhkarohkein yrittäjä 2023 – Anu Mäkinen

Uhkarohkein yrittäjä 2022 – Aarni Pahajoki

Uhkarohkein yrittäjä 2021 – Laura Salonen

Uhkarohkein yrittäjä 2020 – Jarno Ankerman

Uhkarohkein yrittäjä 2019 – Jenni Parpala

Uhkarohkein yrittäjä 2018 – Tomi Mäkipelto

Uhkarohkein yrittäjä 2017 – Jutta Larm

Uhkarohkein yrittäjä 2016 – Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila

Teksti ja 1. kuva: Katariina Bergström

Yrittäjä Taika Jalohaikara on Suomen ensimmäisiä tekoälytaiteilijoita. Tekoälyn avulla taiteilija valmistaa teoksia yritysasiakkaille ja taidenäyttelyihin. Vaikka Jalohaikara haaveili taiteilijan urasta jo lapsena, polku yrittäjäksi ja taiteilijaksi ei ole ollut suoraviivainen.

Kirjastovirkailijasta kohti lapsuuden unelmaa

Iisalmesta kotoisin olevalle Taika Jalohaikara haaveili pitkään urasta taiteilijana.

”Kun olin pieni, kummitätini kysyi, mitä haluaisin tehdä isona. Vastasin, että minusta tulee sarjakuvataitelija”, Jalohaikara kertoo.

Lopulta Jalohaikarasta ei tullut sarjakuva- vaan tekoälytaiteilija. Ennen taiteilijauraansa Jalohaikara ehti opiskella medianomiksi ja työskennellä mainos- ja suunnittelutoimistoissa. Hetken alalla työskenneltyään hän kuitenkin huomasi, että vaikka työ oli mukavaa, siitä puuttui intohimo.

Pian Jalohaikara sairastui, ja jäi sen myötä useamman vuoden kuntoutustukijaksolle. Kuntoutustuelta hän pääsi kirjastoon ammatilliseen kuntoukseen.

Sairastuminen ja pitkä poissaolo työelämästä saivat Jalohaikaran pohtimaan tulevaisuuttaan uudelleen. Kun koronapandemia lopulta sekoitti työrutiinit ja kuntouttavasta kirjastovirkailijan työstä tuli yllättäen kuormittavaa, Jalohaikara näki tilaisuutensa koittaneen.

”Mietin pitkään, milloin uskallan ryhtyä yrittäjäksi. Viimein oma halu ylitti pelon siitä, mitä muut valinnastani ajattelevat”, Jalohaikara valottaa.

Tekoälytaidetta ja yrittäjyyttä

Vuoden 2022 alussa hän lopulta perusti ensimmäisen oman yrityksensä, joka tarjosi alkuun perinteisempiä graafisen suunnittelun palveluita. Samaisen vuoden joulukuussa yrittäjä törmäsi somepostaukseen tekoälytaiteesta.

”Halusin kokeilla sitä heti. Kokeiltuani innostuin asiasta, ja päätinkin lähteä täysillä mukaan,” hän kertoo.

Tekoälytaide on nyt hänen työnsä ytimessä. Taiteilija tekee tilauksesta teoksia muun muassa yrityksille. Tekoäly ei kuitenkaan tee varsinaista lopputuotetta, vaan se auttaa Jalohaikaraa ideoimaan. Lopullisen teoksen taiteilija kasaa itse Photoshopissa.

Jalohaikaran mukaan hän voi tekoälyn avulla tuottaa kuvia nopeammin ja kustannustehokkaammin kuin perinteisin menetelmin. Varsinaisten tekoälytaideteosten lisäksi yrittäjä tarjoaa asiakkailleen brändikuvituksia ja erilaisia tekoälytyöpajoja.

Yrityksen perustaminen vaatii uskoa itseen

Vaikka oman yrityksen perustamisen oli yrittäjän mukaan melko suoraviivaista, vaati se rohkeutta ja uskoa omaan tekemiseen.

”Tykkään verrata yrityksen perustamista tietokoneen käyttöönottoon. Ensin täytyy huolellisesti asentaa koneeseen kaikki järjestelmät, minkä jälkeen se pyörii aika lailla itsekseen. Sama pätee mielestäni yritystoimintaan,” yrittäjä tuumaa.

Tällä hetkellä Jalohaikara pyörittää kahta yritystä. Toinen yrityksistä on Jalohaikaran oma yritys, jossa hän tekee juuri asiakastöitä tekoälyllä. Toisessa yrityksessä Jalohaikaralla on kaksi yhtiökumppania, joiden kanssa he tekevät ohjelmistoja ja käyttöliittymäsuunnittelua.

Aloitteleville yrittäjille Jalohaikaralla on selkeät neuvot.

”Jos oikeasti kiinnostaa yrittäminen, älä kuuntele liikaa muiden mielipiteitä. Ota asioista selvää perusteellisesti, ja sitten vain perustat yrityksen. Tärkeintä on ennen kaikkea uskoa itseensä, sillä itseluottamus on kaiken perusta,” hän painottaa.

Tekoälyala entistä kilpaillumpi

Jalohaikara haaveilee kansainvälisestä taidenäyttelystä ja toivoo, että hänen taiteensa voisi levitä Suomen rajojen ulkopuolelle.

”Ensimmäinen taidenäyttelyni on tällä hetkellä esillä Entressen kirjastossa. Olisi upeaa saada näyttely myös ulkomaille,” taiteilija haaveilee.

Tekoälyala on kuitenkin entistä kilpaillumpi, ja Jalohaikara on havainnut yritysten lisääntyvän kiinnostuksen tekoälyä ja tekoälykoulutuksia kohtaan. Tekoälytaide ei kuitenkaan Jalohaikaran mukaan ole vielä saavuttanut suurta suosiota. Hän onkin alalla jonkin sortin pioneeri.

”Tekoälytaiteilijoiden ja perinteisten taiteilijoiden välillä on nähtävissä selvä kahtiajako. Osa jälkimmäisestä ryhmästä näkee tekoälyn uhkana omalle taiteelleen. Itse yritän kuitenkin hälventää tätä jakoa, sillä toivoisin, että me taiteilijat olisimme yhtenäinen porukka.”

Videopelit tuovat vastapainoa luovalle työlle

Sopivaa vastapainoa yrittäjäarkeen ja taiteilijuuteen Jalohaikara on löytänyt videopeleistä.

”Roolipelit kuten Minecraft ja World of Warcraft ovat minun juttuni,” hän kertoo. Lisäksi yrittäjä kertoo nauttivansa sulkapallopeleistä, itsensä kehittämisestä ja päiväkirjan kirjoittamisesta.

”Minusta on tärkeää käsitellä omia kokemuksiani kirjoittamalla. Huomaan olossani heti muutoksen, jos en ole hetkeen reflektoinut kuluneiden päivien tapahtumia. Vain kirjoittamalla voin jatkaa eteenpäin,” Jalohaikara tiivistää.

---

Teksti: Katariina Bergström

Vuoden 2023 uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta Salon teollisuusalueelle menestyksekkään ravintolan perustaneelle Jari-Jukka Kallungille. JJ’s BBQ -ravintola tunnetaan ennen kaikkea itse hitsatusta savustimesta ja maukkaista barbecue-ruoistaan. Yrittäjälle itselleen barbecue on enemmän kuin ruuanlaittoa: se on ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja ajanviettoa ystävien kanssa.

Intohimo savustukseen sytytti kipinän yrittäjyyteen

Kemijärveltä kotoisin oleva Kallunki työskenteli 2000-luvun alussa kokkina Pyhätunturilla. Kun Lapin känkkyräkoivut alkoivat kyllästyttää, muutti yrittäjä työn perässä Saloon Nokialle töihin. Vuoden tehdasrupeaman jälkeen Kallunki siirtyi metallialalle, ja kartutti kokemusta muun muassa hitsaajana. 

Nähtyään Youtubessa ruokaohjelmia, joissa savustettiin lihaa, heräsi yrittäjällä ajatus oman savustimen tekemisestä. Kallunki päätyi perustamaan iltapuhteena hitsatulle savustimelleen omat sometilit, ja pian joku jo halusi ostaa itselleen samanlaisen.

Tästä syttyi yrittäjän innostus itse savustetun ruuan myymiseen. Kallunki ryhtyi kiertämään ahkerasti festareita ja toritapahtumia oman peräkärrysavustimensa kanssa. Koska kysyntää riitti, yrittäjä irtisanoutui päivätyöstään, kierteli tapahtumissa ja lopulta perusti pysyvän ravintolan Salon teollisuusalueelle vaimonsa kanssa.

”Ajattelin, että jos homma ei lähde rokkaamaan, toimii vanhan IT-firman henkilöstöruokala hyvin vaikka keskuskeittiönä”, yrittäjä muistelee.

Suomen parasta burgeria

Huoli toiminnan menestymisestä osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä asiakkaita riitti alusta saakka. Vaikka yrittäjälle olikin ehtinyt muodostua uskollinen asiakaskunta, vaati alkutaival täysipäiväisenä yrittäjänä silti veronsa.

”Ensimmäisinä vuosina yövyin asuntovaunussa ravintolalla, jotta pääsin öisin käsittelemään lihoja ja lisäämään savustimeen puita. Tämän jälkeen nukuin muutaman tunnin, ja sitten jo paiskinkin hommia ravintolan puolella”, Kallunki naurahtaa.

Sittemmin JJ’s BBQ:n toiminta on vakiintunut, ja tätä nykyä yrittäjä työllistääkin kahdeksan vakituista työntekijää. Kallunki on saanut myös runsaasti tunnustusta uutterasta työstään. JJ’s BBQ äänestettiin vuonna 2022 Suomen parhaaksi hampurilaisravintolaksi ja vuonna 2021 Suomen parhaaksi lounasravintolaksi. Kunnioitettavan rimpsun jatkoksi asettuu vuoden 2023 kunniamaininta Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa.

”Yrittäjyyden alussa sitä enemmän mietti, että pärjääkö tällä. Ajattelin kuitenkin, että pääsen aina tarvittaessa takaisin muihin hommiin ja päätin ottaa riskin”, Kallunki selittää. ”Nyt sen huomaa, että kova työ on tuottanut tulosta.”

Verkkokaupalla koronakriisin yli

Kallungin mukaan yrittäjän arki on monipuolista.

”Pyrin olemaan ravintolalla mahdollisimman paljon, vaikka aikaa kuuluu myös myyntivaunulla tehtäviin keikkoihin. Lisäksi päivät koostuvat somen tekemisestä ja ei-niin-mukavista paperitöistä”, Kallunki valottaa.

Kivijalkaravintolan lisäksi toimintaa on laajennettu myös verkkokauppaan, josta barbecuen ystävät saavat tilattua lihoja ja lisukkeita. Alun perin verkkokauppa oli keino vauhdittaa myyntiä koronakriisin ja ravintolarajoitusten aikaan. Juuri verkkokaupan ansiosta yritys selvisi kriittisimmän koronavaiheen yli.

Erityisen tunnettu JJ’s BBQ on kuitenkin sosiaalisessa mediassa. Eri somekanavien kautta seuraajia on kertynyt jo yli 160 000. Osittain somen ansiosta ravintolalla riittää kävijöitä myös Suomen ulkopuolelta. 

”Barbecue on yhteisöllisyyttä”

Tulevaisuudessa Kallunki haluaa kasvattaa JJ’s BBQ:n tunnettuutta entisestään. Inspiraatiota työhön ja ruuanlaittoon yrittäjä on etsinyt somen lisäksi Yhdysvaltoja kiertämällä.

”Ensimmäisen kerran matkustin jenkkeihin 2017 tutustuakseni siellä toimivien barbecue-ravintoloiden filosofiaan”, yrittäjä kertoo. ”Ravintoloitsijat ottivat minut avosylin vastaan, kun kerroin haluavani oppia lisää ruuanlaitosta ja savustamisesta. Sain noilta reissuilta korvaamatonta oppia ja elinikäisiä ystäviä.”

Yrittäjä kertoo haluavansa tarjota asiakkailleen vain parasta. Tämän vuoksi lihoja savustetaan ravintolan takapihalla komeilevissa savustuspöntöissä pitkään ja hartaasti. Kuka tahansa ravintolassa vieraileva pääsee siis halutessaan seuraamaan ruuan valmistusta.

”Juuri Texasissa opin, että BBQ ei ole pelkästään ruuanlaittoa vaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Se on sitä, että vietetään aikaa ystävien kanssa, ja tehdään ruokaa pitkään ja antaumuksella”, yrittäjä summaa.

---

Ensimmäinen kuva: Jari-Jukka Kallunki

Teksti: Katariina Bergström