Vahva luontoyhteys ajoi yrittäjän seuraamaan intohimoaan

test

Iia Tolvasen luontoyhteys on ollut lapsesta saakka vahva. Helmikuussa 2022 Tolvanen päätti kuunnella sydäntään ja perustaa ensimmäisen oman yrityksensä. 56-vuotiaan Tolvasen Retki-iloa tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden tulla metsäretkelle irtautumaan hektisestä arjesta.

Kiire hellitti, hyvinvointi vahvistui

Hollolassa varttunut, mutta tätä nykyä Lempäälässä asuva Tolvanen on alun perin koulutukseltaan kotitalousopettaja. Ennen oman yrityksen perustamista hän ehti tehdä 30-vuotisen työuran erinäisissä myynti- ja markkinointitehtävissä.

Tolvasen työviikot vierähtivätkin useimmiten ympäri Suomea reissaten. Tienpäällä ollessaan Tolvanen oli ehtinyt kypsytellä ajatusta oman yrityksen perustamisesta. Vuodenvaihteessa lempääläinen sai kuulla myyntialueensa laajentuvan entisestään, ja silloin retkeilyintoilija teki lopullisen päätöksen yrittäjäksi ryhtymisestä.

Kiireisen palkollisen arki on vaihtunut yrittäjyyden vapauteen. ”Vaikka tässä toiminnassa on tiettyjä riskejä, oma hyvinvointini on lisääntynyt huomattavasti”, yrittäjä toteaa. Tolvanen kertookin pystyneensä aikatauluttamaan arkeaan paremmin sekä elämään enemmän arvojensa mukaista elämää.

Toisaalta oman firman perustaminen ei yrittäjän mukaan ollut ainoastaan hyppy tuntemattomaan vaan myös epävarmuuteen. Täysin uusi aluevaltaus yrittäjyys ei kuitenkaan Tolvaselle ole. ”Pienenä tyttönä autoin yrittäjäisääni myymään autonvaraosia”, yrittäjä naurahtaa.

Yrittäjyyden alku on uuden opettelua

Yrittäjyyden alkutaipaleella Tolvanen kertoo saaneensa paljon apua Uusyrityskeskus Ensimetristä. Ensimetrin webinaareissa opeteltiin muun muassa talous- ja verotusasioiden perusteita.

Haastavinta oman yrityksen perustamisessa on Tolvasen mukaan ollut nimenomaan uuden opiskelu. Esimerkiksi markkinointi ja sen mukanaan tuomat somekuviot eivät ole olleet yrittäjän vahvinta osaamisalaa.

”Jos nyt miettisin oman firman perustamista, tekisin asioita paremmin valmiiksi ennen varsinaista yritystoiminnan aloittamista”, pähkäilee yrittäjä.

Myös erinäisten yrittäjälle pakollisten maksujen ja vakuutusten määrä pääsi hieman yllättämään. ”Itselleni oli kuitenkin varsin luonnollista liittyä Yrittäjäkassaan, sillä kuuluin myös palkansaajana työttömyyskassaan”, Tolvanen virkkoo.

Lumikenkäilyä ja nokipannukahveja

Tolvasen Retki-iloa tarjoaa Lempäälän sekä laajemmin Pirkanmaan alueella erä- ja luonto-opaspalveluita, Metsämieli-retkiä sekä luonnon hyvinvointitapahtumia niin yrityksille kuin yksityisillekin asiakkaille. Tyypillisesti Tolvanen ohjaa asiakkaalle luontoretken esimerkiksi kansallispuistoon.

”Talvisin saatamme lumikenkäillä, kesäisin paistaa nokipannukahvit ja räiskäleet”, yrittäjä kertoo. ”On ihanaa nähdä, miten hyväntuulisina ihmiset palaavat metsästä.”

Retkille hän valmistaa useimmiten itse tarjottavat. Tolvaselle erityisen lähellä sydäntä onkin pientuottajien tukeminen.

”Tykkään käyttää leipomuksissani esimerkiksi Kinnarin tilan luontoystävällisiä tuotteita”, yrittäjä kertoo. ”Itseasiassa täällä Pirkanmaalla on paljon yksinyrittäjiä. Sen sijaan, että kilpailisimme keskenämme, pikemminkin täydennämme toinen toisiamme.”

Pientuottajien tukemisen ja asiakkaiden viihtymisen lisäksi luonnonkunnioitus on Tolvaselle erityisen tärkeää. Sitä hän haluaisi mahdollisuuksien mukaan myös opettaa eteenpäin. Oman yrityksen perustaminen onkin yrittäjän mukaan jo askel siihen suuntaan.

Aitoa retkeilyn tuomaa iloa

Yrittäjyys on ollut Tolvasen mukaan ollut paljon muutakin kuin puhtaasti retkeilyä. Leijonan osa ajasta on vierähtänyt erinäisiin retkien esivalmisteluihin, tuotteistamiseen ja markkinointiin. Yrittäjä kertookin, että fyysisessä työssä on tärkeä pitää huolta myös kaikkein kriittisimmästä työkalusta eli omasta kropasta.

Parasta Tolvasen mukaan yrittäjyydessä on ollut tuottaa toisille hyvää oloa luonnossa liikkumisessa.

”Nimi Retki-iloa kuvastaa yritykseni missiota”, Tolvanen valottaa. ”Haluan nimen mukaisesti tarjota myös muille kuin itselleni aitoa retkeilyn tuomaa iloa.”

Toisaalta Tolvanen suhtautuu myös omaan yrittäjyyteensä lempeyden syvällä rintaäänellä. ”On mukavaa olla yrittäjä, ja olen iloinen, että olen uskaltanut ottaa näin rohkean askeleen. Jos kuitenkin sattuisin jotenkin ”epäonnistumaan”, sitten asiat vain menivät niin kuin on tarkoitettu”, Tolvanen summaa.


Teksti: Katariina Bergström

Yhden miehen rokkibändi auttaa yrityksiä pysymään muutoksessa mukana

test

Ville Manner perusti asiantuntijayhtiö Modify Consultingin viitisen vuotta sitten. Sitä ennen yrittäjä haki muutosjohtamisuralleen lähtölaukauksen kansainvälisiltä työmarkkinoilta. Tätä nykyä yrittäjän sydän sykkii innovatiiviselle strategiatyölle sekä saksofonin soitolle. 

Lontoosta Loimaalle

Alun alkajaan Hämeenkyröstä kotoisin oleva yrittäjä muutti vuonna 2004 työn perässä Tampereelle. Töiden ohella Manner opiskeli tradenomiksi. Tehtyään muutaman vuoden talousalan töitä Suomessa, Manner päätti pakata vanhan lätkäkassinsa ja muuttaa Lontooseen.

Lontoossa yrittäjän ura sai virallisen lähtölaukauksen. Mannerin mukaan oikeastaan koko muutosjohtamisen ura rakentui juuri ulkomailla vietettyjen vuosien aikana.

Suomeen palattuaan Manner ajautui ostamaan vanhan kiinteistöosakeyhtiön äitinsä pöytälaatikosta. Tämä yhtiö muuttui ajan saatossa Modify Consultingiksi. Yrittäjyys on kulkenut Mannerin suvussa sukupolvelta toiselle, ja siten myös yrittäjyyden kommervenkit olivat miehelle osittain entuudestaan tuttuja.

Pian paluumuuton ja yrityksen perustamisen jälkeen Manner löysi elämäänsä rakkauden. Siinä missä Mannerin omaa yritystoimintaa pystyi harjoittamaan lähes missä tahansa, yrittäjän puolison ravintola puolestaan juurtui varsinaissuomalaiseen maaperään. Niinpä vuonna 2019 Manner muutti puolisonsa perässä Loimaalle. 

Modify Consultingin toimitiloja Loimaalla

Paloa kehitysprojekteihin

Tätä nykyä myös Modify Consulting piirtyy loimaalaiseen siluettiin. Manner kertoo viiden vuoden yrittäjämatkan olleen kirjava.

Palo erinäisiä kehitysprojekteja kohtaan on se punainen lanka, joka on sitonut yrittäjän työtaivalta yhteen. Modify esimerkiksi auttaa asiakkaitaan niiden liiketoiminnan kehittämisessä ja digitalisoinnissa sekä kansainvälistymisen suunnittelussa.

”Jos yleisesti mietitään yrityksien matkaa, jokaisen yrityksen pitää olla valmis uusiutumaan tietyin väliajoin. Se vaan on fakta”, Manner toteaa.

Toisin sanoen pienten firmojen tulisi Mannerin mukaan ottaa oppia isommista, jatkuvasti uutta liiketoimintaa kehittävistä, yrityksistä. Juuri tässä kohtaa myös Mannerin oma osaaminen astuu kuvaan.

”Itse yrittäjänä teen juuri tätä: pohdin, miten liiketoimintaa muutetaan siten, että se on kannattavaa myös tulevaisuudessa.” Vaikka Manner vitsaileekin olevansa yhden miehen rokkibändi, tätä nykyä yrittäjän palkkalistoilla on jo muutamia työntekijöitä.

“Aloittelevan yrittäjän ei kannata hosua”

Yrittäjyyden parhaiksi puoliksi Manner mainitsee vapauden valita. ”Yrittäjänä saat kehittää sun omaa yritystä aina vaan paremmaksi ja paremmaksi. Se on yrittäjästä itsestään kiinni, kuinka paljon haluaa tienata.”

Toisaalta yrittäjyyden haittapuoleksi Manner nimeää yrittäjän riskin ja sen, miten yrittäjä osaa elää ja luovia nimenomaisen riskin kanssa.

Lisäksi Manner kertoo olevansa mukana pilottihankkeessa, jossa hän pääsee toimimaan valmentajana yrittäjyyttä suunnitteleville henkilöille. ”Tämä on minulle mieleinen tapa auttaa aloittavia yrittäjiä”, loimaalainen toteaa.

Konkariyrittäjillä on myös selkeä viesti yrittäjyyttä aloitteleville tai sitä harkitseville. ”Älkää hosuko. Sillä, aloittaako homman ensi viikolla vai puolen vuoden päästä, ei loppupeleissä ole merkitystä. Yrittäjänä aika on kortilla, joten yrityksen toimintaa kannattaa rauhassa suunnitella etukäteen”, Manner korostaa.

Liikunta tarjoaa irtioton arjesta

Lukuisat luottamustoimet sekä oma yritys tytäryhtiöineen pitävät yrittäjää varsin kiireisenä. Manner kertookin liikunnan tuovan mukavasti vastapainoa hektiseen arkeen.

”Tykkään esimerkiksi pelata kiekkoa ja padelia. Myös golfia tulee harrastettua kesäisin. Lisäksi urheilemme ja pidämme lihaskuntoa yllä yhdessä vaimoni kanssa”, yrittäjä virkkoo.

Yhden hieman erikoisemman taidon Manner kertoo opetelleensa vasta aikuisiällä. Yrittäjä paljastaa harrastaneensa saksofonin soittoa nyt noin kolmisen vuotta. 

”Liikunnan lisäksi saksofonin soitto on myös hyvä irtiotto arkeen. Viime syksynä uskaltauduin esiintymään ensi kertaa yleisönkin eteen”, rohkea yrittäjä iloitsee.


Jutun on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Sami Karjalaisen mainostoimisto Vehree peräänkuuluttaa ekologisuuden merkitystä – yrityksen tarina kietoutuu hienosti osaksi vanhan sekatavarakaupan historiaa

test

Kuta kuinkin seitsemän vuotta sitten Sami Karjalainen kyllästyi palkollisen oravanpyörään ja päätti perustaa oman mainostoimistoyrityksen. Vaikka hyppy yrittäjyyteen jännitti ensi alkuun, Karjalainen kertoo yrityksen perustamisen olleen yksi elämänsä parhaista päätöksistä. Yrittäjän maanläheisessä mainostoimistossa töitä tehdään ennen kaikkea ekologisuus- ja vastuullisuusvaltit edellä.

Yrittäjäksi alun epäröinnistä huolimatta

Ennen yrittäjätaivaltaan Karjalainen työskenteli Tampereella mainostoimistossa. Alkuun ajatus oman yrityksen perustamisesta tuntui pelottavalta: Karjalaisen mielessä pyörivät ajatukset mahdollisesta epäonnistumisesta eikä lähipiirissäkään oikein ollut yrittäjiä, joilta olisi voinut kysellä neuvoja.

Myös Karjalaisen vanhempia jännitti, miten vakituisesta työstä lähteminen tulisi vaikuttamaan pojan elämään. Karjalaisella oli kuitenkin vahva pohja mainonnan tehtävistä palkansaajapuolelta, ja myös yrittäjän sen aikainen kumppani kannusti häntä yrittämään rohkeasti. Niinpä vuonna 2014 Karjalainen päätti repäistä ja perustaa oman yrityksen.

Maanläheisen mainostoimiston vihreät arvot

Yrittäjä kertoo Vehreen olevan maanläheinen mainostoimisto. Karjalaisen yritys tarjoaa televisio- ja radiomainontaa lukuun ottamatta lähestulkoon kaikkia muita markkinointiviestinnän ja mainonnan palveluita. Pääasiassa yrittäjä kertoo suunnittelevansa pienille ja keskisuurille yrityksille esitteitä, käyntikortteja, logoja sekä nettisivuja.

Yrityksen kantavaksi voimaksi Karjalainen nimeää ekologisuuden. Vehreen kaikkea toimintaa läpi leikkaavat vihreät arvot sekä kestävän kehityksen periaatteet.

”Vastuullisuus näkyy omassa toiminnassani esimerkiksi siten, että olen valinnut käyttää tuulisähköä”, yrittäjä kertoo. ”Suosittelen myös asiakkailleni ympäristömerkittyjä painotaloja ja ekologisia web-hotelleja. Olen itseasiassa melko yllättynyt, kuinka vähän muut markkinointitoimistot tuovat mahdollista ekologisuuttaan esille.”

“Olen itseasiassa melko yllättynyt, kuinka vähän markkinointitoimistot tuovat ekologisuuttaan esille”

Myös mainostoimiston nimi Vehree on linjassa yrityksen arvojen kanssa. ”Sana vehree on lupaus kasvusta. Jos Vehree olisi vuodenaika, se olisi varmastikin kevät”, Karjalainen pohtii. ”Vehreys myös viittaa vihreyteen, mikä puolestaan sopii loistavasti Vehreen arvomaailmaan”, yrittäjä summaa.

Vanhan talon havinaa Nokialla

Tätä nykyä Karjalaisen mainostoimisto sijaitsee Nokialla. Vanhaa työläiskaupunginosaa halkovan tien varrella seisoo vuonna 1900 rakennettu talo, jonka isoissa näyteikkunoissa komeilee Vehreen logo. Sen lisäksi, että tämä patinoinut talo toimii Vehreen tyyssijana, myös yrittäjä itse asuu rakennuksen toisessa päädyssä.

Kyseinen rakennus on toiminut 1930-luvulta aina 1970-luvulle saakka Tuomisen sekatavarakauppana. Karjalainen kertookin iloitsevansa siitä, kuinka markkinointihenkisen kauppiaan tarina saa eräällä tapaa jatkoa mainostoimiston muodossa.

Tuomisen sekatavarakaupasta on säästetty esimerkiksi vanha makkarahinnasto sekä markkinointijuliste. Nämä ja monet muut pienet entisajan esineet on Vehreen toimitilassa nostettu esille muistuttamaan kävijää rakennuksen kirjavasta historiasta.

Yrittäjän ei tule unohtaa henkireikien merkitystä

Yrittäjyydessä parasta on Karjalaisen mukaan vapaus sekä töiden monipuolisuus. ”Asiakkaita on laidasta laitaan aina hunajatuottajista höyläämöyrittäjiin,” yrittäjä kuvailee. ”Oikeastaan graafinen suunnittelu on vain murto-osa tätä työtä, sillä pitkälti hommat ovat luovaa ongelmanratkaisua.”

Lisäksi yrittäjyydestä on tullut Karjalaiselle merkittävä osa omaa identiteettiä ja elämäntapaa. Yrittäjä onkin ollut useamman vuoden mukana yhdistystoiminnassa ja toimii tälläkin hetkellä Nokian yrittäjien hallituksessa.

Luonnollisesti myös oma verkosto sekä ystäväpiiri ovat laajentuneet yrittäjyyden myötä. ”On mukava, kun saunalauteilla saa jakaa yrittäjyyden ilot ja surut muiden yrittäjien kanssa.”

Yrittäjä myös korostaa itsestä huolehtimisen merkitystä. ”En ole missään vaiheessa halunnut polttaa itseäni loppuun tekemällä liian pitkää työpäivää. Minulle on tärkeää, että voin pitää työpäivän lomassa runsaasti taukoja ja että viikonloput pysyvät työstä vapaina,” yrittäjä kertoo.

Karjalainen myös korostaa sitä, kuinka luovaa työtä tekevän on tärkeä antaa aivojen palautua. Vanhan talon remontointi ja luonnossa liikkuminen ovatkin yrittäjän omia henkireikiä.

Lopuksi yrittäjä kertoo yhden pitkäaikaisista toiveistaan. ”En pidä sanasta yrittäminen”, yrittäjä toteaa. Karjalainen heittääkin ilmoille haasteen: ”Keksitään yhdessä parempi sana yrittämiselle.”


Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

”Kaikki yrittäjyyteen liittyvät opit tulleet kantapään kautta” – palkittu yrittäjä Jenni Parpala avaa ajatuksiaan yrittäjyydestä

test

Siivousalan yrittäjä Jenni Parpala valittiin vuonna 2019 Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi. Parpala palkittiin Yrittäjäkassan kisassa innovatiivisena ja rohkeana nuorena yrittäjänä. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin yrittäjän elämässä puhaltavat muutoksen tuulet – vanha yritys Kiffel on saanut väistyä uuden pesulapalvelun tieltä. Tätä nykyä 30-vuotias Parpala keskittyykin Pyykkitupa-yrityksensä kehittämiseen ja laajentamiseen.

Nuoren yrittäjän alkutaival

Parpala perusti ensimmäisen yrityksensä vuonna 2013. Ennen yrittäjätaivaltaan Parpala ehti työskennellä useilla eri toimialoilla: yrittäjän työhistoriaan mahtuu pestejä niin kalatehtaalla kuin kaupankassallakin. Hän toteaa käytännössä tehneensä töitä 13-vuotiaasta saakka.

”Olen aina tehnyt hyvin yrittäjämäisesti töitä. Yrittäjyys ei koskaan ole ollut minulle pakko, vaan pikemminkin paras vaihtoehto tarjolla olevista vaihtoehdoista,” Parpala kertoo.

Idea oman yrityksen perustamiseen syntyi siis kutakuinkin 8 vuotta sitten, jolloin Parpala muutti pienen vauvansa kanssa Saariselältä Vaasaan. ”Suoritin tuolloin merkonomin opintojani. Kiinnostuin yrittäjyydestä, kun koulussa alkoi Vuosi yrittäjänä -ohjelma. Tajusin, että en voinut ottaa pienen lapsen takia vastaan työtä esimerkiksi kaupan kassalla. Yrittäjyys oli siten minulle ainoa keino toteuttaa äitiyttäni”, Parpala toteaa.  

“Yrittäjyys oli minulle ainoa keino toteuttaa äitiyttäni”

Jenni Parpala

Koulussa perustettu harjoitusyritys Kiffel Oy sai Vuosi yrittäjänä -ohjelman päätyttyä tuulta allensa, ja Parpala päätyi perustamaan oikean siivousalan yrityksen. Parpalalle oli tärkeää, että yrityssiivouksiin keskittyvä Kiffel perustui ajatukselle siitä, ettei mikään saa olla tärkeämpää kuin toisemme.

Toinen arvo, jonka merkitystä Parpala korostaa, on ekologisuus. Ekologisuus korostuu erityisen vahvasti Parpalan toisessa yrityksessä, Pyykkituvassa. Tammikuussa 2022 yrittäjä kertookin myyneensä siivousliiketoimintansa keskittyäkseen nimenomaan Pyykkituvan toiminnan kehittämiseen.  

Yrittäjän mukaan maailma, ja yritykset siinä samalla, ovat hiljalleen muuttumassa entistä vastuullisemmiksi. Pesulatoimialassa piilee Parpalan mukaan valtavasti potentiaalia. ”Haluamme olla ensimmäisten joukossa kehittämässä ekologisempia pesulapalveluita. Mikään ei saa tulevaisuudessakaan olla tärkeämpää kuin toisemme”, yrittäjä virkkoo.

Avoimuus valttikorttina

Vuosien saatossa yrittäjän omat työtehtävät ovat muovautuneet. Yritysuran alkutaipaleella Parpala siivosi tiloja myös itse. Tällä hetkellä hän toimii Pyykkitupa-yrityksensä kehittäjänä ja johtajana.

”Olen ennen kaikkea visionääri. Pystyn näkemään, mikä toimii ja mikä ei. Varsinainen työn jalkauttaminen sopii paremmin jollekulle toiselle, ja sitä varten tarvitsen ympärilleni toimivan tiimin”, yrittäjä kertoo.

Lisäksi Parpala kertoo aina olleensa riskinottaja ja uskaltaneensa tehdä isojakin päätöksiä. Mahdollisesti tämän vuoksi Pyykkituvan ostaminen ei aikanaan tuntunut yrittäjästä niin pelottavalta ajatukselta. Parpala myös kertoo seuraavansa tärkeissä päätöksissä pitkälti intuitiotaan.

”Huomaan myös olevani hirvittävän avoin. Ehkä se on ikäpolvikysymyskin, mutta itse olen aina puhunut hyvin avoimesti omasta tilanteestani – meni sitten hyvin tai huonosti”, Parpala pähkäilee.

Yrittäjä korostaakin sitä, kuinka tärkeää on seurata omaa tunnettaan. Välillä tunne kantaa, kun taas välistä se saattaa viedä pahasti metsään. ”Kaikki opit mitä yrittäjyyteen liittyvät, ovat tulleet kantapään kautta,” Parpala summaa.  

Yrittäjien kisaväsymys

Parpalan mukaan yrittäjyydestä on tullut Suomessa viime aikoina entistä yleisempi työskentelymuoto. Yrittäjä kokeekin, että julkisessa keskustelussa tulisi paremmin ottaa huomioon nimenomaan pienyrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle. ”On melko ongelmallista, että samat säännöt koskevat sekä pk-yrityksiä että suuryrityksiä.”

Parpala toteaa myös koronakriisin koetelleen yrittäjien jaksamista toden teolla. Yrittäjän mukaan ilmassa alkaakin leijua turnausväsymystä. ”On vaikea arvioida, minkälaisia henkisiä jälkiä tämä epävarmuus on jättänyt yrittäjiin.”

Näin korona-aikana yrittäjä kertoo itse palautuvansa parhaiten mökkeillessä ja lasten kanssa touhutessa. Lisäksi Parpala toteaa akkujen latautuvan hyvin myös sienimetsällä. ”Harmi vain, ettei Suomessa sienestyskausi ole kovin pitkä”, vaasalainen naurahtaa.

”Verkostojen luominen olennainen osa työtäni”

Sienestyksen lisäksi yrittäjän arki täyttyy erilaisten hallitus- ja luottamuspestien hoitamisesta. Vaikuttamistyöllä onkin ollut aina erityinen paikka Parpalan sydämessä.

Yrittäjä kertoo toimineensa nuorempana muun muassa Suomen Opiskelija-allianssi Osku ry:n puheenjohtajana. Tätä nykyä Parpala vaikuttaa puolestaan Suomen Yrittäjien hallituksessa. Yrittäjä valittiin hiljan myös Vaasan yrittäjien puheenjohtajaksi kaudelle 2022-2023.

Täyspäiväinen yrittäjyys sekä lukuisat luottamuspestit pitävät siten pesulapalveluyrittäjän varsin kiireisinä. Parpala pohtiikin sitä, kuinka vaikuttamistyö ja yrittäjyys kietoutuvat loppupeleissä toisiinsa.

”Verkostojen luominen on olennainen osa työtäni. Luottamuspestien kautta saan kasvatettua verkostoani, mikä puolestaan edesauttaa liiketoimintaani”, yrittäjä summaa.


Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Startup-yrittäjäksi kesken koronakriisin

test

Joni Liikanen on tuore startup-yrittäjä. Liikanen perusti kesken koronakriisin tapahtuma-alan alustapalvelun, Happensin. Happens on palveluntarjoaja, jonka kautta kuluttajat voivat löytää kaiken tapahtumaan tarvittavan aina vuokrattavista kokoustiloista catering-palveluihin saakka. Happens pyrkii erottumaan kilpailijoistaan olemalla lähestyttävä ja helppokäyttöinen nykyajan palvelu.

Tilaisuuden järjestäjän apukäsi

Kuusamossa syntynyt mutta Espoossa varttunut Joni Liikanen perusti startup-firma Happensin heinäkuussa 2021. Virallisesti palvelu laskettiin vesille lokakuun alussa muutama kuukausi yrityksen perustamisen jälkeen. Happens on nykyaikainen alustapalvelu, jonka tarkoituksena on toimia tilaisuuden järjestäjän apukätenä.

Yrityksen perusidea on varsin yksinkertainen. Happensin asiakas, esimerkiksi juhlatila, maksaa kuukausimaksua verkkosivupaikkaa vastaan: näin yritys saa näkyvyyttä sekä kontakteja ja loppuasiakas puolestaan löytää vaivattomammin tapahtumaa varten tarvittavat palvelut. Happensin tarkoituksena onkin toimia palveluntarjoajat ja kuluttajat yhdistävänä välikätenä.

Simppelin idean lisäksi myös verkkosivuista on tehty helppokäyttöiset. Kuluttaja syöttää Happensin tarjoamaan hakukoneeseen tiedon siitä, missä, milloin ja kuinka monelle hengelle hän haluaa tapahtuman järjestää. Tämän jälkeen sivu näyttää vaihtoehdot hakuehtoja vastaavista tiloista.

Yritys ei kuitenkaan profiloidu ainoastaan juhla-, kokous- tai saunatilojen tarjoajaksi, vaan tarkoituksena on helpottaa tapahtumajärjestäjän työtä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. ”Erilaisten tilojen lisäksi Happensin avulla voi löytää helposti esimerkiksi cateringpalveluita tai aktiviteettejä, ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös esiintyjiä”, Liikanen kertoo. Yrityksen visiona onkin tarjota kaikki tapahtumajärjestämiseen tarvittava.

Yritys pyrkii erottumaan kilpailijoistaan myös muilla tavoin. ”Meille on tärkeää, että hinta on reilu ja sama kaikille”, Liikanen toteaa. Happensin tarkoituksena on tarjota tasavertaista palvelua kaikille tapahtuma-alan toimijoille niiden kokoon katsomatta. Näin myös pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus tehdä toimintaansa tunnetuksi Happensin kautta.

Kyseessä kutsumusjuttu

Mistä idea yrityksen perustamiseen sitten oikein lähti? Ennen oman startupin alullepanemista Liikanen ehti työskennellä 12 vuotta perheensä tapahtuma-alan yrityksessä. Jo tuolloin yrittäjän mielessä heräsi haave oman firman lanseeraamisesta. Perheyrityksessä työskentelyn aikana Liikanen sai käsityksen siitä, mikä alalla toimi ja mikä puolestaan ei.

Lisäksi yrittäjä kertoo paljon eri alustapalveluita käyttäneenä huomanneensa niissä piilevät sudenkuopat. ”Jostain sieltä se ajatus sitten lähti – tuli fiilis, että haluaa päästä tekemään itse paremmin. Tällä alalla ei oikeastaan löydy sellaista palvelua, joka palvelisi ihmisten todellisia tarpeita”, Liikanen pohtii. Yrittäjä kertoo myös nauttivansa tapahtumien organisoimisesta: ”Olen aina tykännyt järjestää saunailtoja ja juhlia ystäville – tämä on siis eräällä tapaa myös kutsumusjuttu.”

Ennen lokakuista lanseeraamista töitä riitti ja työpäivät venyivät. Alussa toiminnan teki erityisen haastavaksi palvelun myyminen ilman valmista palvelua. Toisin sanoen asiakkaat tuli vakuuttaa alustapalvelun toimivuudesta ilman, että heillä itsellään oli konkreettista mahdollisuutta tutustua ostamaansa tuotteeseen. Palveluntarjoajat kuitenkin vakuuttuivat Happensin visiosta ja lähtivät sitä myötä mukaan toimintaan.

Vaikka töitä on riittänyt, Liikanen ei kuitenkaan lähtisi tituleeraamaan itseään työnarkomaaniksi. Pikemminkin yrittäjä korostaa palautumisen merkitystä. ”Mikäli haluaa pidemmän päälle pitää homman kasassa ja mielen virkeänä, täytyy muistaa pitää kiinni vapaa-ajasta ja lomista”, yrittäjä tuumaa. Liikanen korostaakin tasapainon merkitystä myös arkielämässä: ”Välillä on kiva mennä ja tehdä, mutta tykkään myös viettää aikaa ihan vaan kotisohvalla.”

Kohti kansainvälisiä markkinoita

Yrityksen toimisto sijaitsee Otaniemessä samassa rakennuksessa useiden muiden startup-yritysten kanssa. Happens pyörii tällä hetkellä kolmen kaveruksen voimin. Liikanen ja yrityksen asiakkuuspäällikkö ovat tuttuja jo alakoulusta, kun taas myyntijohtajana toimiva kolmas työntekijä on löytänyt tiensä porukkaan nimenomaan toimialaan liittyvän osaamisensa kautta.

Kysyttäessä työilmapiiristä kaverukset tiivistävät Happensin olevan trendikäs ja nykyaikainen startup-firma, jossa töitä tehdään rennosti mutta tosissaan. ”Tavallaan me halutaan olla sellainen villasukkatoimisto, vaikka ei tämä mitään jatkuvaa pingiksen pelailua ole”, kaverukset naurahtavat. 

Liikasella on selkeä visio myös yrityksen tulevaisuudesta. Tällä hetkellä Happensin kautta voi löytää pääkaupunkiseudun palveluntarjoajia, mutta yrityksen on tarkoitus laajentua ensin valtakunnalliseksi ja myöhemmin edelleen kansainväliseksi toimijaksi. ”Kaikkea toimintaa ohjaa halu tehdä asioita paremmin ja katsomalla yhä kauemmas horisonttiin”, yrittäjä pohtii.

Mitkä ovat startup-yrittäjän vinkit aloittelevalle yrittäjälle? ”Varsinaisesti mikään ei valmista sinua yrittäjyyteen. Itsekin olin pitkään nähnyt sivusta sen, kuinka homma periaatteessa toimii, mutta käytäntö on sitten kuitenkin eri.” Liikanen kuitenkin korostaa, että harva asia on yleensä täysin peruuttamaton. ”Tosi moni on valmis auttamaan aloittelevaa yrittäjää, joten kannattaa rohkeasti vaan lähteä tekemään”, hän summaa.

Vieraile Happensin verkkosivuilla klikkaamalla tästä.


Juttu on osa Yrittäjäkassan Yrittäjätarinat-sarjaa. Kirjoittaja on kassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Tyttären autismi poiki poikkeuksellisen yrittäjätarinan

test

Toinen kunniamaininta Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailussa myönnettiin lietolaiselle yrittäjälle, Taina Joki-Sipilälle. Joki-Sipilä perusti kymmenen vuotta sitten yksilöllisiä hoiva-asumispalveluita autisteille sekä vaikeasti kehitysvammaisille tarjoavan MiiaMatilda Oy:n. Idea yrityksen perustamiseen syntyi, kun Joki-Sipilän omalla tyttärellä Miialla todettiin autismi.

Sairaanhoitajaksi kouluttautunut ja vastasyntyneiden teholla työskennellyt Joki-Sipilä eli 1990-luvulla tavallista lapsiperhearkea. Vuonna 1996 toinen Joki-Sipilän 1,5-vuotiaista kaksosista alkoi kuitenkin yllättäen oksennella ja hiljalleen hänen käytöksensä muuttui. Tästä puolen vuoden kuluttua lapsella todettiin autismi. Miian diagnoosin myötä koko perheen elämä muuttui. Jo tuolloin Joki-Sipilä huomasi, ettei mikään paikka lähialueella saati muualla Suomessa tarjonnut puhtaasti autistien kuntouttamiseen keskittyvää asumispalvelua. Ensi-idea MiiaMatildan perustamisesta syntyi siis täysin omasta tarpeesta jo kauan ennen varsinaista yrityksen toimeenpanoa.

15 vuotta myöhemmin vuonna 2011 Joki-Sipilä päätti kokeilla siipiään yrittäjänä ja jätti senhetkisen päivätyönsä sairaanhoitajana. Vaikka Joki-Sipilän mies toimi jo tuolloin metsäkoneyrittäjänä, hänellä itsellään ei liiemmin ollut ennakkotietoja yrittäjyydestä. Samana vuonna Joki-Sipilä kuitenkin ryhtyi opiskelemaan yrittäjän ammattitutkintoa, ja sen myötä hänen onnistui perustaa MiiaMatilda osakeyhtiö. Yrityksen perustamista varten Joki-Sipilä tarvitsi vielä lainaa, mutta pankki oli vastahakoinen myöntämään sitä ilman FinnVeran takausta. FinnVera puolestaan ei suostunut lainantakaajaksi ennen kuin Joki-Sipilä tarjoaisi heille selkeitä lukuja summittaisen suunnitelman sijasta. Numeroita kaihtavalle Joki-Sipilälle tarkkojen lukujen esittäminen ei ollut helppo rasti, mutta lopulta hän onnistui tehtävässä: FinnVera lähti riskitakaamaan ja pankki myönsi yrittäjälle lainan.

Kuvassa Miia Matilda Koti

Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää

Heti yrittäjyyden alussa Joki-Sipilälle valkeni, että perustamisvaiheessa yrittäjä ja yritys ovat käytännössä sama asia. ”Kukaan muu ei tule tekemään töitä puolestasi”, yrittäjä toteaa. Joki-Sipilä tekikin alkuun paljon pitkää päivää: hän työskenteli työmaalla, teki itse palo-, pelastus- ja omavalvontasuunnitelmat sekä toimi rakennushankkeen pääsuunnittelijana. ”Paljon on joutunut tekemään itse – esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ei irronnut lainkaan yritystukia”, lietolainen yrittäjä muistelee. Joki-Sipilä kertoo matkassa olleen mukana myös paljon tuuria. ”Olen sattumalta tavannut ihmisiä, jotka ovat myöhemmin auttaneet minua yrittäjäuralla eteenpäin.” Viimeistään asumispalveluyksikön valmistuttua helmi-maaliskuussa 2013 Joki-Sipilä tajusi, etteivät intensiiviset työpäivät olleet valuneet hukkaan – jo ennen Miia Matilda Kodin avajaispäivää kaikki asukaspaikat oli ehditty myydä täyteen.

Tänä päivänä MiiaMatilda Oy on perheyritys, jossa työskentelee Joki-Sipilän lisäksi hänen aviomiehensä sekä heidän neljä lastansa. Aviomies Reijo on asuinrakennusten kiinteistöhuoltaja, kun taas yksi lapsista toimii kokkina, yksi sairaanhoitajana ja kaksi yksiköiden vastuuhenkilöinä. Palvelutoiminnan vakiinnuttua myös Joki-Sipilän oma rooli yrityksessä on muuttunut, sillä tätä nykyä hän toimii toimitusjohtajan pestin lisäksi konsernin lääkehoidon vastaavana sekä palveluvastaavana. Pitkäjänteinen työ on alkanut kantaa hedelmää, ja myös yrittäjä itse on saanut korjata yrittäjyyden mukanaan tuomaa satoa. ”Parasta yrittäjyydessä on vapaus: aamut saavat olla hitaita ja halutessa voin tehdä töitä vaikka öisin.” Joki-Sipilä kertoo myös vinkin yrittäjyyttä miettiville tai yrittäjyyden alkutaipaleella kamppaileville: ”Epäonnistumista ei tule pelätä eikä missään sanota, ettei epäonnistumisen jälkeen saisi yrittää uudelleen”. 

Autismiosaamiskeskus Pikku Miian Halloween-valmistelut

“Sielu syntyy pienestä”

MiiaMatilda on varsin uniikki toimija Suomen mittakaavalla. Vaikka yrityksen maine on ehtinyt kiiriä pitkälle ja Miia Matilda Kodin viereen on onnistuttu vuosien saatossa avaamaan Autismiosaamiskeskus Pikku Miia, Joki-Sipilä ei juuri haaveile kasvusta. Kasvua tärkeämmiksi tekijöiksi Joki-Sipilä sen sijaan nimeää palvelun tasalaatuisuuden ja henkilökunnan hyvinvoinnin. ”Työntekijät ovat kaikkein arvokkain voimavara”, Joki-Sipilä miettii. Yrityksessä pyritään siten priorisoimaan hoitohenkilökunnan jaksamista esimerkiksi tarjoamalla heille keskimääräistä hoitoalan ansiota korkeampaa palkkaa.

Joki-Sipilän yrityssuhde on täysin poikkeuksellinen, sillä hän on alun perin tehnyt kaiken omaa lastansa varten. Yrittäjä kertookin, ettei enää vaihtaisi tätä kaikkea pois. ”Jos Miialla ei olisi todettua autismia, ei olisi MiiaMatildaakaan.” Kysyttäessä tulevaisuudesta Joki-Sipilällä on selkeä vastaus: ”Monet suuremmat ulkopuoliset toimijat ovat yrittäneet ostaa MiiaMatildaa, mutta itse en ole valmis myymään. Sielu syntyy pienestä.”

Lietolainen maalaismaisema ja taustalla kohoava Pikku Miia

Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

beenhere

Tiesitkö tämän?


MiiaMatilda Oy sijaitsee yrittäjämyönteisenä kuntana palkitun Liedon keskustassa.
Yrityskompleksi muodostuu kahdesta asuinrakennuksesta, Miia Matilda Kodista ja Autismiosaamiskeskus Pikku Miiasta.
Sekä Miia Matilda Kodissa että Pikku Miiassa asuu molemmissa 12 asukasta. 24 asukkaan lisäksi MiiaMatildassa työskentelee 40 henkilökunnan jäsentä.
Koska autismin kirjo on laaja, myös ympäristö MiiaMatildassa on sen mukainen.
Kokonaisuudessaan palvelu muodostuu erittäin runsaasti autetusta asumisesta, autismikuntouksesta sekä omaisten ohjauksesta ja neuvonnasta.

Ympäristövaikuttajalle kunniamaininta

test

Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestetyn Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailun kunniamaininta myönnettiin tamperelaiselle yksinyrittäjälle, Moona Kansaselle. Kansasen Piece of Jeans -yritys pyrkii minimoimaan tekstiilijätteen määrää uusiokäyttämällä vanhaa farkkukangasta. Kansasen suunnittelema ruutumallinen tilkkukuosi on mallisuojattu EU-alueella.

VANHASTA UUTTA

Tammikuussa 2022 Piece of Jeans viettää kolmivuotissyntymäpäiväänsä. Idea yrityksen perustamisesta ehti kuitenkin kypsyä pienyrittäjän mielessä pidempään. ”Jo kymmenen vuotta sitten havahduin huomaamaan, kuinka nopeasti farkut tuppasivat hajoamaan haaroista ja reisistä”, Kansanen toteaa. Yrittäjää turhautti erityisesti se, kuinka paljon ehjää materiaalia rikkinäisissä housuissa oli yhä jäljellä. Koska farkkujen paikkaaminen haaroista tuntui hankalalta, Kansasen mielessä syttyi idea: mitä jos paikkaa pyrkisikin korostamaan sen piilottamisen sijasta. Näin syntyi Piece of Jeans -farkuille ominainen tilkkudesign.

Kuvassa Piece of Jeans -farkuille ominainen tilkkukangas
Kansasen suunnittelema tilkkudesign on mallisuojattu EU-alueella.

Juuri ympäristö- ja vastuullisnäkökulma motivoi Kansasta yrittäjyydessä. Tekstiilijätteen hyödyntämisen lisäksi myös tuotanto-olosuhteissa pienyrittäjä pyrki etenemään vastuullisuuskärki edellä. Alussa farkkuja valmisti pienempi ompelimo Tampereella, mutta tilausmäärien kasvettua tuotanto siirtyi suomalaisomisteiseen yritykseen Puolaan. Kansaselle oli tärkeää, että kriteerit turvallisista valmistusolosuhteista täyttyisivät myös ulkomailla.

KOULUTUS SEURASI KÄYTÄNTÖÄ

Ensi alkuun Kansanen pyöritti farkkubisnestä sivutoimisena yrittäjänä arkkitehtiopintojen ollessa kesken. Kun Kansanen valmistui kesäkuussa 2020, hän kuitenkin siirtyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Samalla toiminimi muutettiin osakeyhtiöksi. Mikä täysipäiväisessä yrittäjyydessä sitten oikein houkutteli? “Itselleni yrittäjyyden mukanaan tuoma vapaus ja vastuu sopii”, Kansanen pähkäilee. “On mukavaa, kun pystyy luovimaan omat menot helposti ilman tiukkaa sitoutumista ennalta sovittuun aikatauluun.”

Sekä sivu- että päätoimiseen yrittäjyyteen on kuitenkin liittynyt erinäisiä opinkappaleita. “Erityisesti yrittäjyyden alkutaival oli täynnä utua ja epäselvyyttä. Ihan urani alussa sain apua esimerkiksi Tampereen Uusyrityskeskuksesta. Heillä oli tarjota paljon paukkuja ja neuvontaa aloittelevalle yrittäjälle. Olen myös mukana erilaisissa sosiaalisen median yrittäjäryhmissä, joista on tarvittaessa saanut apua. On rohkaisevaa huomata, että näissä yhteisöissä monet muutkin kysyvät neuvoa matalalla kynnyksellä.”

Parhaillaan Kansanen suorittaa kahta yrittäjyyteen liittyvää koulutusta, liiketoiminnan erikoisammattitutkintoa sekä yrittäjän ammattitutkintoa. ”Omalla kohdallani asiat ovat menneet ikään kuin käänteisessä järjestyksessä, sillä koulutus on seurannut käytäntöä.”

VASTUULLISUUDEN HINTA

Yksi peruste kunniamaininnan myöntämiselle oli nimenomaan ympäristö- ja kierrätysnäkökulman huomioiminen liiketoiminnassa. “Koen työni merkitykselliseksi, sillä sen avulla saadaan tuhansia kiloa farkkua uusikäyttöön. Myös kuluttaja pystyy samaistumaan siihen, että hyvään tarkoitukseen lahjoitetuilla farkuilla voi olla kokonaisuuden kannalta isokin merkitys”, tuumaa yrittäjä. Kansanen kertoo kuitenkin pohtineensa myös oman yrityksensä jätteen minimoimista, ja sitä, miten farkuista saisi hyödynnettyä lahjekankaan lisäksi mahdollisimman tehokkaasti myös muun materiaalin.

“Itsellenikin tuli yllätyksenä se, kuinka kallista on olla vastuullinen.”

Moona Kansanen

Lisäksi Kansanen pohtii vastuullisen vaatteen hintalappua. ”Itsellenikin tuli yllätyksenä se, kuinka kallista on olla vastuullinen. Sittemmin olen ymmärtänyt, mikä siellä hinnan takana maksaa silloin kun vanhasta tehdään uutta.” Kansasen mukaan on hankalaa määritellä, milloin joku voi todeta olevansa oikeasti vastuullinen eikä vastuuta kierrätyksestä tai ympäristöystävällisyydestä tulisi sysätä yksinomaan kuluttajien harteille. ”Haluaisin heittää palloa päättäjille ja kysyä, olisiko vastuullisen muodin hintaa mahdollista hilata alemmas esimerkiksi verohelpotuksin. Näin myös vähävaraisemmille suotaisiin mahdollisuus ostaa muuta kuin pikamuotia.”

Kuvassa yrittäjä Moona Kansanen
Moona Kansaselle myönnettiin kunniamaininta Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailussa.

“VERKOSTOIDU, PYYDÄ APUA JA TURVAA SELUSTASI”

Vaikka Kansasen liikevaihto ja tilausmäärät ovat kasvaneet tasaisesti, myös yritystoiminnan ailahtelevuus mietityttää tamperelaista aika ajoin. Yrittäjä on hiljalleen tajunnut, että kaikki ei olekaan omissa käsissä. “Mitä jos ompelimo sattuisi vaikka palamaan?” Toisaalta myös alkuun yksinkertaisilta tuntuneet asiat ovat osoittautuneet odotettua monimutkaisemmiksi. ”Mikäli mielii kansainvälistyä, täytyy tuntea eri maiden lainsäädäntöä ja direktiivejä.”

Kansasella on kuitenkin haluja kasvattaa ja laajentaa liiketoimintaansa esimerkiksi ulkomaille. ”Suomessa ei ole tullut vastaavantyyppisiä toimijoita vastaan, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa tekstiilijätettä hyödyntäviä yrityksiä on enemmän”. Kansasella on myös paljon konkreettisempi haave: ”Olisi mahtavaa, mikäli omia farkkuja alkaisi tulla katuvirrassa vastaan entistä enemmän.”

Kansanen kannustaakin ihmisiä kokeilemaan ja yrittämään rohkeasti. Kaikki toiminta lähtee yrittäjän mukaan pienestä. ”Ei kannata ottaa siitä paineita, että pitäisi myydä esimerkiksi heti ensimmäisen vuonna paljolla”. Verkostoidu, pyydä apua ja turvaa selustasi ovat Kansasen kolme konkreettista vinkkiä aloittelevalle yrittäjälle. Esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyys sekä riittävän suuren YEL-vakuutuksen hankkiminen ovat hyviä keinoja selustan turvaamiseksi. Yrittäjä myös korostaa verkostoitumisen ja avun pyytämisen merkitystä. ”Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin tai ilman apua”, hän pähkäilee. ”Tärkeintä on se, että on intohimoa ja tykkää siitä mitä tekee – sillä pääsee pitkälle”, Kansanen summaa.

Tästä pääset kurkkaamaan Piece of Jeans -kotisivuja.

Artikkelin on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija, Katariina Bergström.

Laura Salonen on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021

test

Yrittäjäkassa järjesti kesäkuussa kuudetta kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan haussa oli rohkea, idearikas, lannistumaton puurtaja, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä. Ei edes korona-aikana. Kampanjan kasvona toimi bluesmuusikko ja yrittäjä Erja Lyytinen.

– Kilpailuun tuli toistasataa hyvin perusteltua ehdotusta, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjän, joka ryhtyi hetken mielijohteesta, juuri ennen koronan alkamista, juustokauppiaaksi, jotta Helsingin Vanhassa Kauppahallissa säilyisi juustomyymälä. Raatimme vakuuttui hänen rohkeudestaan, luovuudestaan, sinnikkyydestään ja innovointikyvystään. Tämän vuoden uhkarohkein Yrittäjä on Laura Salonen, Juustoansa Oy, kertoo Jokinen ja jatkaa  

-Lauran usko omaan tekemiseen ja rautainen asenne ei ole horjunut koronankaan edessä, vaan hän innovoi ja kehitti mm. juustotaxin, jonka avulla hänen yrityksensä pysyi pystyssä, kun asiakkaat katosivat viime vuoden koronarajoitusten myötä.

Kivijalkamyymälää pyörittävä, siuntiolaistunut Laura Salonen oli todella liikuttunut ja iloinen kuullessaan valinnastaan.

-Tämä oli hieno yllätys. Tuntuu tietysti hyvältä saada tunnustusta työstään, vaikken sellaista ole odottanutkaan, toteaa liikuttuneen onnellinen voittaja.

– Viimeiset 1,5 vuotta yrittäjänä on ollut ihan hurjaa koronan tultua ja kuluttajakäyttäytymisen siihen reagoitua. Yrittäjyysaikani on vaatinut valtavasti uuden kehittämistä, reagointia, kokeilua, välillä jopa uhka- ja tyhmänrohkeasti, hurjasti töitä, ponnisteluja ja epäonnistumisiakin. Silti olen yrittänyt pitää positiivisen fiiliksen yllä, vaikka henkisesti onkin ollut raskasta, kertoo Salonen.

Hyppy tuntemattomaan

Laura Salonen aloitti yrittäjänä aivan erilaisessa maailmantilanteessa ja jo hyppy uudelle alalle sekä yrittäjyyteen itsessään oli jo valtava elämänmuutos. Helsingin Vanha kauppahalli on Helsingin tunnetuimpia käyntikohteita, niin turistien kuin paikallisten keskuudessa ja näin ollen todella vaativa paikka uudelle yrittäjälle.

– Alku oli niin lupaava, että reilun kahden kuukauden yrittäjyyden jälkeen siirsin Juustoansan tuplasti kookkaampaan, mutta kalliimpaan liiketilaan. Juuri kun sain toiminnan kunnolla käyntiin, iski korona. Yritän olla pelkäämättä epäonnistumisia ja uskallan kokeilla kaikkea mahdollista. Helpotusta tuo se, että yrittäjänä olen vastuussa vain itselleni tekemistäni kokeiluista ja niiden onnistumisista. Siksi voi toteuttaa hulluimmatkin ideat ilman isompia komiteamietintöjä, Salonen kertoo ja jatkaa.

-Esimerkiksi sosiaalinen media on ollut Juustoansalle ja itselleni elintärkeä brändin rakentamisessa sekä yrityksen tunnettuuden rakentamisessa. Juustoansan some-yhteisö on myös pitänyt minua pinnalla henkisesti vaikeina aikoina ja näen yhteisön jäsenet tietynlaisina sparraajina, joilta saa samalla suoran palautteen. Juustoansan fanit ovat yhtä kuin Juustoansa ja tämä hyvänmielen brändi sekä yhteisö on selvinnyt yhdessä myös korona-ajan yli käsi kädessä kulkien, Salonen kertoo tunteikkaasti.

Työn imua yrittäjyydestä

Ennen yrittäjyyttä Salonen toimi media- ja viestintäalan sekatyöläisenä. Hän pelkäsi epäonnistumisia ja eli vain työlleen.

– Entisessä elämässäni, siis ennen Juustoansaa, olin vuosia kiireinen, väsynyt, stressaantunut, ja pahimpana kaikesta, en oikein läsnä missään. Pelkäsin epäonnistumisia. Ajatukseni olivat aina tulevassa, tai märehtimässä jo menneitä asioita, mutta koskaan ei läsnä tässä hetkessä.

– Elin silloin liian paljon työlle.  En miettinyt enempää elämää, enemmänkin vain työtä. Yrittäjyys mahdollistaa minulle tasapainoisemman elämän. Olen onnellinen tästä urasta ja työstä, jota saan tehdä, ja koen oloni hyvin etuoikeutetuksi siitä ilosta, jota saan työssäni ihmisille tarjota.

-Suurin kiitos tästä tittelistä ja yrittäjyyden mahdollistamisesta kuuluukin perheelleni. Ilman heitä olisin varmaan heittänyt niinä vaikeimpina hetkinä ehkä pyyhkeen kehään. Nyt jaksan joka aamu herätä innokkaana sekä kannustavassa ilmapiirissä tekemään asioita yritykseni ja sen työntekijöiden eteen. Silleen uhkarohkeasti, koska titteli vaatii tekoja, tuumaa pilke silmäkulmassa onnellinen Vuoden 2021 Uhkarohkein yrittäjä Laura Salonen.

Tämän vuoden kilpailussa Yrittäjäkassan raati halusi myös antaa kunniamainintoja inspiroiville yrittäjille. Kunniamaininnat kilpailussa saivat:

MiiaMatilda Oy

Taina Joki-Sipilä

Reijo Joki-Sipilä

Piece Of Jeans Oy

Moona Kansanen

Edellisvuosien voittajat:

2016 GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila. 

2017 FitFarm, Jutta Larm

2018 LeaseGreen Oy, Tomi Mäkipelto.

2019 Kiffel Oy, Jenni Parpala

2020 Luhangan kyläkauppa Oy, Jarno Ankerman

Kuvat: Pyry Pietiläinen

Ansiopäiväraha auttoi yrittäjyyden jälkeen

test

Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.

Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.

Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui

Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.

– Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.

Päiväraha antoi aikaa toipua

Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.

Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.

– Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.

Takaisin asiakaspalvelutyöhön

Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.

– Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.

Teksti: Johanna Haveri

Jarno Ankerman jätti kaupunkilaiselämän ja ryhtyi Manner-Suomen pienimmän kunnan kyläkauppiaaksi

test

Maailman ja työelämän muutospyörteissä yrittäjiltä vaaditaan entistäkin enemmän uskallusta ottaa riskejä ja toteuttaa ennakkoluulottomasti omia yritysideoita. Vuoden 2020 uhkarohkeimpana yrittäjänä palkittu Jarno Ankerman tietää, miltä hyppy tuntemattomaan tuntuu – espoolaisen työt rakennus- ja kuljetusalan tehtävissä vaihtuivat luhankalaisen kyläkaupan pyörittämiseen ja siivittivät yrittäjän samalla koko kunnan elävöitymisen keulakuvaksi.

”Kyläkauppa tuntui aluksi hullulta ajatukselta”

Ankermanin matka kyläkauppiaaksi alkoi, kun hän vuonna 2012 vieraili ensimmäistä kertaa Luhangan kunnassa ja palasi vierailultaan kotiin paikallisen rantatontin omistajana. Lapista alun perin kotoisin oleva kauppias kertoo, ettei koskaan suunnitellut muuttavansa pääkaupunkiseudulta pikkupaikkakunnalle, mutta ”Luhanka otti heti omakseen”.

Pieneen, vain vajaan 700 asukkaan kuntaan Ankerman rakensi aluksi vapaa-ajan asunnon, joka muuttui kuitenkin pysyväksi kodiksi jo vuonna 2018. Asuttuaan Luhangan maalaisidyllissä puolen vuoden ajan, Ankerman sai idean paikallisen kyläkaupan ostamisesta. Hän ryhtyi tuumasta toimeen nopeasti – siitäkin huolimatta, että Luhangan ainoan kaupan myyntilukemat olivat viimeisimpinä vuosina olleet hieman alavireisiä.

– Kysyin vanhalta kauppiaalta, olisiko hän halukas myymään kaupan, vaikka kyläkauppa tuntuikin aluksi hullulta ajatukselta. Kolmesta neljään kuukautta siinä lopulta meni, että pääsimme vanhan kauppiaan kanssa sopimukseen. Vetovastuu siirtyi minulle syyskuun alussa 2018 ja saman vuoden joulukuussa aloitin tilan remontin.

Rohkeaa ja nopeatempoista uudistamista

Elintarvikeala ei ollut Ankermanille ennestään täysin tuntematon: ensikosketuksen yrittäjyyteen hän sai itse asiassa perustaessaan aikoinaan 90-luvun laman seurauksena elintarvikekioskin Espooseen. Myöhemmin Ankerman kerrytti kokemusta rakennusalan yrittäjänä.

Vahva rakennusalan osaaminen vauhditti kyläkaupan laajojen kehityshankkeiden toteutusta, ja kauppias onkin onnistunut kahdessa vuodessa uudistamaan lähes koko tontin. Ensitöikseen Ankerman kunnosti kaupan yhteydessä sijaitsevan ravintolan terasseineen, ruoppasi ja maisemoi sataman sekä rakensi vierasvenelaiturin tankkauspisteineen. Viime vuonna virallisen kyläkaupan tittelin ansaitsemaan kauppaan on tullut pieni palvelukeskus, josta löytyvät Matkahuollon pakettipalvelut, asiamiesposti, Veikkauksen pelipiste ja Alkon tilauspiste. Tänä kesänä Ankerman avasi hostellin täydentämään palvelukokonaisuutta.

– Halusin saada remontit nopeasti valmiiksi. Uudistukset ovat tuoneet lisää asiakkaita ja arvioisin, että noin yhdeksän kymmenestä vierailevasta veneilijästä käyttää kaupan tai ravintolan palveluita. Kaiken lisäksi naapurit ympärillä ovat innostuneet ehostamaan tonttejaan siinä missä minäkin.

Kunnalle kyläkauppa on tärkeä elinehto

Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä kertoo, että kunnalle Ankermanin uuteen uskoon laittama kyläkauppa oheispalveluineen on tärkeä elinehto. Sen lisäksi, että uudistunut palvelukokonaisuus houkuttelee paikalle mökkeilijöitä ja ulkopaikkakuntalaisia pidemmänkin matkan päästä, se on merkittävä paikallisten asukkaiden työllistäjä ja oivallinen paikka järjestää erilaisia tapahtumia.

– Kyläkauppiaan kaltaisten yrittäjien ansiosta kunnan taloudellinen tilanne pysyy vakaana, kun isojen työnantajien sijaan pienyrittäjät työllistävät asukkaita ja itsensä. Pienessä kunnassamme on verrattain paljon eri alojen yrittäjiä ja pikkuhiljaa myös yritysyhdistyksen toiminta on jälleen aktivoitumassa, Kärnä lisää.

– Kunta on suhtautunut kaikkiin projekteihini erittäin myönteisesti. Rakennusluvat olen saanut parissa viikossa ja yrittäjänä minua on kohdeltu kuin silkkihansikkain, Ankerman kehuu vastineeksi.

Kyläkauppias nauttii yrittäjän arjesta

Kysyttäessä tulevaisuuden suunnitelmista, Ankerman kertoo hymyillen aikovansa ainakin muutaman vuoden ajan huilia remonttiprojektien suhteen ja keskittyä nauttimaan yrittäjän arjesta Luhangassa. Kyläkauppa oheispalveluineen työllistää Ankermania viikon jokaisena päivänä, joista 2–3 päivää hän työskentelee kaupan kassalla. Kesäsesongin aikaan vilkastuva ravintolatoiminta vaatii paljon työtunteja ja lisätyövoimaa.

– Uskon, että mökkikausi pitenee ja vilkastuu entisestään tulevaisuudessa, kun koronapandemian seurauksena etätyöskentelyn mahdollisuudet kasvavat.

Kiireistä yrittäjän arkea tasapainottavat asiakaskohtaamiset, joissa kyläkauppias on omimmillaan: kuulumiset vaihdetaan rauhassa ja jokainen asiakas saa henkilökohtaista palvelua. Kiire unohtuu nopeasti myös Ankermanin mielenkiinnon kohteiden – veneilyn ja moottoripyöräilyn – parissa.

Kauppias vihjailee kuitenkin lopuksi, että uusia kehityshankkeita saattaa tulevaisuudessakin olla luvassa:

– Tuossa rakennuksen takana näkyy vanha makasiini, jonka ullakkoa voisi kunnostamisen jälkeen hyödyntää vaikka kesämajoituspaikkana.

Aika näyttää, mitä kaikkea Luhangan kyläkaupasta vielä tulevaisuudessa löytää.