Keväällä 2016 tein päätöksen ryhtyä yrittäjäksi. Olen koko tähänastisen työurani ollut toisen työnantajan palveluksessa toimien asiantuntijatehtävissä museo- ja huutokauppa-alalla. Nyt olisi sopiva aika tehdä muutos työelämässäni.
Fakta oli myös se, ettei valintani ollut omani ja ”täysin vapaaehtoinen”. Jäin työttömäksi. Työnäkymät melkein viisikymppiselle eivät näyttäneet kovin valoisilta. Olin monesti aiemmin miettinyt millaista olisi ryhtyä yrittäjäksi. Pitäisi olla humanistin koulutuksen lisäksi myös kaupallista koulutusta. Pitäisi olla suvussa yrittäjätaustaa. Pitäisi olla paljon pääomaa. Väärin, väärin, väärin. Lisäkoulutusta voi hankkia, yrittäjäsukutausta on vain pinttynyt myytti, pääomahan minulla on – paljon osaamista, verkostoja jne. –  muuta esim. taloudellista tukea on saatavilla. Tietysti aikamoista riskinottoa yrittäjäksi lähteminen vaatii, mutta mitkä olivat vaihtoehdot. Jäädä ansiosidonnaiselle odottamaan, että töitä tarjottaisiin?
Unelmaani vei eteenpäin ajatus, että voisi tehdä juuri sitä mitä parhaiten osaa. Voisi olla oma pomonsa. Voisi valita mihin keskittyä. Voisi hankkia mielenkiintoista lisäkoulutusta ja todeta, että vielä voi saada aikaan jotain erilaista vielä tässä elämässä.
Viime kevät, kesä ja syksy kuluivat pohdiskelun, opiskelun, laskelmien, suunnittelun, verkostojen verestämisen ja uusien luomisen merkeissä. Oli onnekasta tuntea ja huomata, että en ole yksin painiskelemassa näiden asioiden parissa. Sain valtavasti tukea eri tahoilta; valtiolta (TE-toimisto, verovirasto), kaupungilta (NewCo, Helsingin uusyrityskeskus), muilta yrittäjiltä, entisiltä kollegoilta, eri yhteisöiltä, unohtamatta lähitukiverkostoani, joka jaksoi ja jaksaa edelleen valaa uskoa ja innostua kanssani yritysideastani ja sen kannattavuudesta. Suuri merkitys oli myös rohkaisuilla puhua ääneen ja kertoa avoimesti tilanteestani. Ei ole häpeällistä eikä tavatonta olla työtön ja joutua vaihtamaan työelämän suuntaviivoja. Se on osoittautunut suureksi mahdollisuudeksi.
Muutaman asian haluan mainita vielä tarkemmin, TE-toimisto järjesti yrittäjä-kurssin korkeakoulutaustaisille yrittäjäksi aikoville. Pääsin tähän kuukauden mittaiseen koulutukseen, jonka järjesti Valmennuskeskus. Sen systemaattisesti rakennettu sisältö sekä ammattitaitoiset kouluttajat Marika Roth ja Pia Petäjä valoivat ryhmäämme todellisen yrittäjähengen.
Tästä kehittyi minulle henkilökohtaisesti todella tärkeäksi muodostunut Creatiimi -yhteisö – 15:n aloittavan yrittäjän porukka, jonka kanssa saatoimme vaihtaa ajatuksia kokemuksia, ideoita, myös epätoivon hetkiä ja onnistumisia. Vuorotellen joku meistä on rekisteröinyt yrityksen. Jotkut ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Tapaamme säännöllisesti edelleen ja sparraamme toisiamme. Myöskään ei voi unohtaa hyvän kirjanpitäjän merkitystä, joka monen asi antuntijan mukaan on ”yrittäjän paras ystävä”. Tämän kyllä myös allekirjoitan.
Yrittäjänä aloittamisen varjopuolena olen kokenut mm. tiedonsaannin vaikeuden. Verkkoviidakko jossa elämme, on hämmästyttävän monimutkainen ja aikaa viepä. Myös markkinointiosaaminen on taito, jota ei ole korostettu tarpeeksi missään vaiheessa – ilman tätä ei ole asiakkaita ja kassavirtaa. Tässä vaiheessa se viekin leijonanosan työpäivästäni – sparraajani tekee kanssani korvaamatonta työtä. Haastavaa on myöskin uskaltaa laskuttaa ja hinnoitella oikein ja tarpeeksi, jotta on mahdollista peittää kustannukset ja tehdä vielä tulostakin.
Olen kiitollinen SYTille, jonka jäsen nykyään olen, siitä että saan kertoa omista kokemuksistani yrittäjyyden alkutaipaleella. Nyt on ensimmäinen kvartaali takana ja olen päässyt jo jonkinlaisten rutiinien herraksi. Katson innostuksella tulevaan ja uusiin mielenkiintoisiin haasteisiin. Kevät tulee iloisella ja vaihtelevaisella kohinalla.
Jutun kirjoittaja,
Mari Wilenius
Taidearviointi kultainen Valööri
www.valoori.fi
 
 
 
 

Turussa syntynyt ja nykyisin Raisiossa asuva Krista Oksa aloitti hiusten laiton jo rippikouluikäisenä kun hän teki kavereilleen palmikkoja jalkapallokentän laidalla. Ennen hiushommia tie vei kuitenkin ammattikoulun vaatturilinjalle.
– Sakset pysyvät hyvin kädessä ja osaan leikata ja tehdä vaikka miesten puvun. Parturin hommat kuitenkin kiinnosti vielä enemmän, Oksa sanoo.
– Vaatteen tekeminen vie aikaa monta päivää, mutta tässä kampaajan työssä näkee työnsä tuloksen saman tien. Tykkään tehdä käsilläni ja haluan laittaa hiuksia. Sen takia opiskelin vielä parturi-kampaajaksi Turussa. Oksa aloitti yrittäjäuran Raision Kauppakeskus Myllyn Hiuskeskuksessa syksyllä 2011. Elokuussa 2013 hän aloitti Naantalissa Hiusstudio Frescossa.
SYT-kassasta Oksa kuuli ensimmäisen kerran syksyllä 2012 kun Suomen Yrittäjistä soitettiin ja tarjottiin yrittäjäjärjestön jäsenyyttä. Sen jälkeen tuli toinen soitto SYT-kassasta ja jäsenyys myös kassassa alkoi.
– SYT-kassa tarjoaa taloudellista turvaa, jos jotain yllättävää sattuu. Yrittäjä ei voi koskaan tietää tulevasta, perustelee Oksa jäsenyyttään.
Pöytyällä syntynyt ja Loimaalla parturi-kampaaja-linjan opiskellut Niina Ketvell pääsi harjoittelijaksi Kauppakeskus Myllyn Hiuskeskukseen syksyllä 2011 ja sitä kautta hän tutustui Kristaan. Ketvellin oma yrittäjäura alkoi kesällä 2012.
– Kipinä hiusalalle syttyi minulla jo kotona. Äiti oli aina haaveillut ja puhunut kampaajan urasta ja pienenä laitoin usein pikkusiskoni hiuksia.
– Tämä on hieno ala. Muoti kiinnostaa minua ja saa toteuttaa itseään. En ole katunut päivääkään, että tälle uralle lähdin, Ketvell vakuuttaa.
Hänen mukaansa parasta on kun näkee tyytyväisen asiakkaan hymyn huulilla. Ja lapset ovat ihania asiakkaita kun he näyttävät tunteensa niin aidosti.
– Joskus hartiat ovat kovilla ja kädet väsyvät. Mutta liikunta koiran kanssa illalla auttaa jaksamaan. SYT-kassasta Niina kuuli Kristalta, ja hän liittyi kassan jäseneksi vuonna 2013.
– Halusin liittyä taloudellisen turvan takia. Ja kyllä yksi syy oli se, että Krista perusteli asian minulle niin hyvin.
Kerrostalollinen asiakkaita riittää
Hiusstudio Fresco on nuorekas parturi-kampaamo, jossa nuoret yrittäjät suhtautuvat innostuneesti työhönsä. Parivaljakon ura on vasta alussa ja asiakaskunnan hankinta on vielä käynnissä.
– Tyytyväinen asiakas on tietysti parasta mainosta. Hyvä työ puhuu puolestaan ja suurin osa uusista asiakkaista tuleekin jonkun toisen suosittelemana meille, Ketvell sanoo.
– Teemme myös omaa markkinointia ja jaamme flyereita postilaatikkoihin. Sitten meillä on eläkeläisille ja opiskelijoille suunnatut alennukset, Oksa kertoo.
Hänen mukaansa vanha sääntö on, että noin kerrostalollinen eli 200 vakituista asiakasta parturia kohti riittää. Frescon tyttöjen toiveasiakas on nainen, jolla on puolipitkät hiukset ja hän tietää, mitä haluaa. Iällä ei ole väliä. Toiveasiakas käy säännöllisesti, noin 4 – 6 viikon välien kampaajalla ja hän on sopivan puhelias, eikä mikään tuppisuu.
– Me tykätään tehdä myös miesten ja lasten hiuksia. Mutta kyllä tyypillinen asiakas on keski-ikäinen nainen.
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Pelkkä korkolappujennaputus naisten kenkiin ei riitä. Yhä useampi yrittäjä on tänä päivänä monialayrittäjä. Niin myös naantalilainen Maarit Lievejärvi, jonka Suutariesteri-liike on myös kenkäkauppa, avainseppä ja pesulan palvelupiste. Ja paljon muuta
Ompelijasta tie suutariksi
43-vuotiaalla Lievejärvellä on monipuolinen koulutus suutarin töihin. Pitkään kirjapainossa työskennellyt nainen valmistui ensin ompelijaksi ja aikuisiällä hän opiskeli vielä verhoilijaksi Teuvan Teakissa.
–  Olen aina tykännyt tehdä käsilläni. Sitten suutaritöiden alettua kävin vielä Kankaanpäässä lyhyellä kenkäalan kurssilla, jossa muun muassa tehtiin kolmet kengät itselle, Lievejärvi kertoo.
–  Oma verhoomoyritys oli ensin tähtäimessä, mutta sitten Naantalista löytyi eläkkeelle jäävä suutari, joka haki liikkeelleen jatkajaa.
Noin 40 prosenttia töistä on perinteistä suutarin hommaa, jossa korjataan talvikenkiä tai vaikka ommellaan mamman kassiin uusi vetoketju. Viidenneksen työllistää avainten teko. Pyykin vastaanottopalvelusta kertyy joka kymmenes euro ja loput 30 prosenttia töistä koostuu muun muassa kaiverruksista, teroituksista ja erilaisista ompelutöistä sekä kenkien myynnistä.
Yhden naisen yrityksenä toimiva Suutariesteri täytti juuri viisi vuotta. Aurinkokaupungin ainoana alan liikkeenä Lievejärvi on saanut asiakkaita aina Helsinkiä myöden kun Naantalin Kylpylässä vierailevat asiakkaat tuovat kenkänsä Esterin hoitoon. Keskivertopäivänä Lievejärven liikkeen oven avaa noin 25 asiakasta.
 Yksinyrittäjä kaipaa apua
Yksinyrittäjän arki on haastavaa. Perheellisenä Lievejärvi on päättänyt pitää liikkeen viikonloppuisin kiinni, vaikka monet toivovat suutaripalveluja myös lauantaina.
– Olen myös pitänyt kolmen viikon kesälomat. Heinäkuussa ulko-ovessa on tyttäreni kuva, jonka alla lukee, että olemme lomalla. Aika pienen lapsen kanssa ei ole rahassa korvattavissa.
Lievejärvi ei halua palkata ketään, eikä laajentaa liikettään. Eniten häntä huolestuttaa tilanne, jos lapsi sairastuu tai hän itse sairastuu pitkäksi aikaa. Silloin tarvitaan apua. Lyhytaikainen tuuraaja hänellä on. SYT-kassan Lievejärvi löysi miehensä kautta. Kassa antaa turvaa, jos jotain yllättävää ikävää sattuu.
 Suutarin lapsen kierrätyskengät
Lievejärvi on myös 3-vuotiaan tyttären äiti ja hän on saanut kuulla jatkuvasti huumoria suutarin lasten repaleisista kengistä ja tyttären pihan pihlajapuusta.
– Kyllä lapsella kengät on. Me käytetään paljon kierrätyskenkiä. Mieluummin ostan vähän käytetyt kunnon Eccot, kuin uudet kiinalaiset. Ja suutarina voin aina vähän tuunata ja parannella kierrätyskenkiä. Lievejärven mukaan tytär tykkää myös askarrella käsillään ja tyttö pyytää usein päästä töihin äitiään auttamaan.
Keski-ikäinen nainen työllistää
Suutariesterin tyypillinen asiakas on keski-ikäinen nainen. Ja usein työkohteena ovat silloin uudet korkokengät, joihin pitää saada pitoa, pehmeyttä ja ottaa turha kopina pois. Lievejärvi vaihtaa liukkaiden muovipalojen tilalle kumiset korkolaput ja kengät paranevat huomattavasti.
Toinen työllistävä palvelu on jumittuneiden vetoketjujen vaihto talvikenkiin, laukkuihin tai nahkatakkeihin. Kolmanneksi eniten tehdään avaimia. Mustapäisten Abloy Exec -avainten vapauttaminen hiljattain on lisännyt entisestään liikkeen avainjyrsimen käyttöä. Talvella suutarin kauppaa vauhdittaa Naantalin kaupungin päätös jakaa joka toinen vuosi 65 vuotta täyttäneille asukkaille uudet liukuesteet.

Ergonomiayrittäjä Petteri Husu sanoo kasvaneensa yrittäjäksi vasta vuosien työrupeaman jälkeen. Yrittäjyyteen ajoi vahvasti myös halu olla enemmän perheen kanssa.
Petteri Husu työskenteli vastuullisissa myynti- ja markkinointitehtävissä  suuressa toimisto- ja ergonomiatuotteita myyvässä ja markkinoivassa yrityksessä.
-Sieltä minut headhuntattiin vetämään myyntiä suureen, rakennustarvikkeisiin erikoistuneeseen yritykseen. Vastuunalainen työ toi mukanaan paljon matkustusta, kokouksia, hotelliöitä ja pitkiä päiviä. Kolmen lapsen isälle, jolle perhe on tärkein arvo ja voimavara, tämä yhtälö ei oikein toiminut.
-Mietin pitkään ja hartaasti omia vaihtoehtojani. Yrittäjyys alkoi kuulostaa sopivimmalta vaihtoehdolta. Oma äitinikin on tilitoimistoyrittäjä, joten kynnys yrittäjyyteen ei ollut niin suuri.
Omaan työttömyysturvaan liittyvät asiat ovat olleet Petterille aina tärkeitä.
-Ennen yrittäjyyttäni olin SMKJ- liiton jäsen ja kuuluin siis samaiseen työttömyyskassaan. Oli itsestään selvyys, että hoidan myös yrittäjänä oman työttömyysturvan kuntoon. Ergonomian perimmäisenä tavoitteena on turvallisuus, terveys ja hyvinvointi. SYT -kassaan kuuluminen on osa omaa henkilökohtaista ergonomiaa, se on sijoitus pahan päivän varalle.
Henkilökohtaista myyntityötä
SYT -kassasta hän oli kuullut uusyrityskeskuksesta, josta hän oli saanut myös mukaansa kassan liittymislomakkeen. Päättäväisenä ja määrätietoisena miehenä Petteri täytti lomakkeen ja toi sen SYT -kassan toimistolle henkilökohtaisesti.
-Henkilökohtainen myyntityö ja yksilölliset ratkaisut sekä palvelut ovat yritykseni peruspilarit. Pääsääntöisesti myyn ja esittelen edustamiani ergonomiatuotteita Etelä-Suomen alueen virastoille ja toimistoille niiden virka-aikoina eli klo 8-16.00. Samalla kun vein liittymislomakkeen SYT:in toimistolle pystyin myös esittelemään yritystäni ja tuotteita.
Yrittäjäksi lähtemistä Husu ei kuitenkaan ole katunut. Hän on nauttinut siitä, että on saanut vapaasti tehdä osaamaansa myyntityötä, mutta perheen ehdoilla.
Kohderyhmänäni ovat virastot ja toimistot, joten pääsääntöisesti teen varsinaista myyntityötä virastoaikoina. Heinäkuun pystyn pyhittämään lomailuun, koska useimmat virastot ovat silloin kiinni. Näin jää aikaa myös vaimolle, kolmen lapsen jalkapalloharrastukselle sekä joskus jopa mökkeilylle.
Petteri Husun yrityksen Ergopoint Oy:n tuotteisiin voi käydä tutustumassa netissä www.ergopoint.fi

Pohjalaisen Mediatuotantoyhtiön Siltaloppi Productions Oy:n puikoissa ahertaa tyytyväinen mies. Vaasalaisyrittäjän kamera ei tärise, eikä veri vapise kun yrittäjän turvana on jäsenyys SYT-kassassa.
48-vuotias Ari Hautamäki on toiminut Siltaloppi Productions Oy:n pääomistajana ja yrittäjänä syyskuusta 2012 lähtien. Siltaloppi Productions Oy on yli neljännesvuosisadan toiminut vaasalainen TV-tuotantoyhtiö, joka on keskittynyt lähinnä televisiotuotantoihin sekä mainos- ja yrityskuvauksiin.
Hautamäen tie kuvausyhtiön peräsimeen kulki ääni- ja kuvatarkkailijakurssin
kautta. Sitä ennen mies ehti käydä ammattikoulussa elektroniikka- asentajan koulutuslinjan.
– Siihen aikaan, 80-luvulla, ensimmäiset paikallisradiot olivat juuri tulossa Suomeen ja minua kiinnosti eniten se radiotyö. Kurssilla tutustuin myös televisiokameroihin ja se ala kiehtoi minua. Kuvaaminen alkoi sitten kiinnostaa tosissaan, muistelee Hautamäki.
Samoihin aikoihin kuvaaja Esa Siltaloppi oli käynnistänyt oman tv-tuotantoyrityksen Vaasassa ja Hautamäki pääsi sinne työharjoitteluun.
Harjoittelujaksojen myötä ja Siltalopin avustuksella Hautamäki pääsi ensin alan toiseen vaasalaisyritykseen kuvaajaksi. Keväällä 1995 Esa Siltaloppi pyysi tutun osaajansa yritykseensä vakituiseen työsuhteeseen.
– Olen ollut tässä firmassa töissä vakituisesti kohta jo 20 vuotta, laskee Hautamäki.
– Silloin alkuvaiheessa, 90-luvun lopulla tehtiin todella paljon MTV:lle aluemainoksia. Myös Ylen eri toimitukset ja yritykset työllistivät.
Vuonna 2006 Esa Siltaloppi pyysi Hautamäkeä yhtiön toimitusjohtajaksi ja samalla omistajaksi 10 prosentin osuudella.
– Kuusi vuotta myöhemmin oli helppo siirtyä yrittäjäksi, kun tunsin firman läpikotaisin. Pääomistajaksi siirtymistä helpotti myös se, että Siltalopin osaava henkilökunta lähti innolla mukaan yrityksen uuteen vaiheeseen.

Yksi SYT-kassan löytäneitä on hämeenlinnalainen R-kioskiyrittäjä, 53-vuotias Kirsi Aho. Hän liittyi SYT-kassaan hyvin samaan aikaan kun marraskuussa 2009 perusti oman toiminimen kioskin pyörittämistä varten.
– Hain tietoa netistä ja löysin sitä kautta SYT-kassan. Halusin heti alusta lähtien turvata selustani, jos jotain ikävää sattuu. Liittyminen yrittäjäkassaan oli jotenkin itsestään selvä asia, Aho muistelee viiden vuoden takaista päätöstään.
– Kaikki on aina elämässä mahdollista ja huomisesta ei koskaan tiedä. SYT-kassan jäsenyys antaa mielenrauhaa ja voin sen takia nukkua yöni levollisesti.
Aho on suositellut SYT-kassan jäsenyyttä myös muille ärräyrittäjille.
– Olen kouluttanut monta uutta R-kioskiyrittäjää alalle, ja yhdessä olemme keskustelleet elämästä laajemmaltikin.
Mitäpä jos kauppiasura jostain syystä katkeaa? Maksamalla muutaman satasen vuodessa saat lisäturvaa tällaisessa tapauksessa.
Toinen asia, josta Aho haluaa puhua kaikille yksinyrittäjille ja R-kauppiaille, on työssä jaksaminen.
– Riittävä liikunta ja terveellinen ruokavalio auttavat jaksamaan. Eikä työtunteja pidä ahnehtia liikaa, se kostautuu. On myös aina syytä välillä pitää kunnon irtiotto työelämästä ja pitää lomaa.

Itsenäinen työ on mielekästä

Ahon pyörittämä ärrä on todella monipuolinen palvelukeskus. Sieltä saa veikkaustuotteiden lisäksi mm. VR:n liput, passit, kännykkäliittymät, hodarit sekä konsertti- ja teatteriliput. Tämän päälle Aho hoitaa vielä kulmakunnan asiamiespostia.
– Tämä on koko lähiön olohuone, josta saa vaikka mitä. Parasta työssä onkin juuri ihanat asiakkaat, joiden kanssa saa päivittäin vaihtaa kuulumisia. R-kioskikauppiaana saan toimia itsenäisesti ja muokata työaikojani oman pääni mukaan. Plussaa on myös se, että voin omalta osaltani kantaa yhteiskuntavastuuta ja työllistää nuoria.

33-vuotias Teija Mesimäki pyörittää Uudellamaalla Lohjalla Nummi- Pusulan Neste Oil -huoltoasemaa. Hän aloitti huoltoasemayrittäjänä vuonna 2010. Alku oli hankalaa kun pankkisedät eivät rohjenneet antaa lainaa kaksikymppiselle naiselle, joka halusi ostaa vanhan bensa-aseman. Yrityskaupan rahoitus hoitui sitten muuta kautta.
– Työskentelin ensin Pusulan Nesteellä kolme ja puoli vuotta. Sinä aikana vanha yrittäjämies opetti minulle lähes kaiken huoltamoalalta. Ajatus yrityskaupasta syntyi vähitellen sekä myyjällä että minulla, Mesimäki muistelee.
Ennen huoltoasematöitä Mesimäki työskenteli elintarviketehtaassa ja hänellä oli halu päästä ulos tekemisiin enemmän ihmisten kanssa.
– Parasta tässä yrittäjähommassa onkin yhteisöllisyys, että saa olla tekemisissä työntekijöiden ja alan muiden toimijoiden kanssa. Ja asiakkaat ovat tosi mukavia. Meidän huoltamolla kokoontuu monta eri porukkaa ja tämä on vähän kuin koko Pusulan kylän oma olohuone.

Pohjalaiset yrittäjägeenit

Mesimäen rohkeaa yrittäjäuraa selittävät kotitausta ja Pohjanmaan vahvat yrittäjägeenit. Alavuden lapsuuskodissa isä pyöritti koneurakointiyritystä ja tytär hyppäsi traktorin pukille heti kun jalat ulottuivat polkimille. Myös veljien mopoharrastus johdatti tyttöä huoltamoalalle.
– Pohjalaisuus ei ole naisesta lähtenyt mihinkään, vaikka olen muuttanut Etelä-Suomeen. Pohjalaiset tekevät asiat itse ja yrittäminen on meillä verissä.
Mesimäen rivakat otteet huoltamon pomona ovat tuoneet tulosta. Nopeassa ajassa bensan myynti kaksinkertaistui, rengasmyynti kymmenkertaistui ja ruokapuoli laitettiin uuteen uskoon. Neste-ketjun sisällä Pusulan piste on noussut häntäpäästä jo parhaan kuudenneksen joukkoon.
– Asiakkaat sanovat, että näkee heti, että bensistä vetää aktiivinen nainen, kun paikka on siisti ja värikäs. Pöydissä on pöytäliinat ja seinillä kivoja tauluja.
Mesimäki on laajentanut normaalin bensa-, rengas-, pikapesu-, baari ja veikkauspalvelun rinnalle myös uusia palvelumuotoja. Pusulan bensa-asemalta voi nykyään ostaa kalastuslupia, syödä Rolls-hampurilaisia, tilata juhlien pitopalvelua tai vaikka vuokrata vedettävän kuumavesipaljun viikonlopuksi.
Neste Oil Nummi-Pusula eli Teija Mesimäki Oy työllistää tällä hetkellä yrittäjän lisäksi kuusi vakituista ja neljä osa aikaista työntekijää. Vauhdikkaan punapään huoltamo takoo vuodessa noin 3 miljoonan euron liikevaihdon.
– Tulevaisuuden suunnitelmissa on 3 – 4 vuoden päästä avata toinen huoltamo Uudellamaalla, jossa olisi myös kaasuautojen tankkausmahdollisuus.