Yrittäjien työttömyysturvaan liittyy monia väärinkäsityksiä. Yrittäjäkassan teettämän kyselytutkimuksen mukaan puolet yrittäjistä ei tiedä, että myös he voivat saada ansiosidonnaista päivärahaa. Tässä kolme yleisintä harhaluuloa – ja faktat niiden takana.

1. ”Yrittäjä ei voi saada työttömyysturvaa”

”Yrittäjällä ei ole työttömyysturvaa” on myytti, joka elää sitkeässä. Totuus on, että myös yrittäjät voivat saada työttömyysturvaa. Suomessa Kela huolehtii perusturvan maksamisesta, kun taas työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana. Yrittäjien tapauksessa tämä kassa on Yrittäjäkassa.

Moni ei myöskään tunnista itseään työttömyysturvalaissa yrittäjäksi ja saattaa siksi kuulua palkansaajakassaan, vaikka Yrittäjäkassa olisi oikea paikka vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta. Ongelma paljastuu usein vasta työttömyystilanteessa, jolloin väärä kassajäsenyys voi johtaa hylkäävään päätökseen.

Tee helppo testi ja varmista, että kuulut oikeaan kassaan.

2. ”Yrittäjän ansioturva on liian kallis”

Tutkimuksessa yrittäjät arvioivat Yrittäjäkassan keskimääräisen jäsenmaksun yli kaksi kertaa todellista jäsenmaksua korkeammaksi. Yrittäjän ansioturva onkin huomattavasti edullisempaa kuin usein luullaan.

Vuonna 2024 kassan keskimääräinen jäsenmaksu oli 26 € kuukaudessa. Tänä vuonna ansiosidonnaisen työttömyysturvan saa edullisimmillaan jo 94 eurolla vuodessa eli alle 8 eurolla kuukaudessa.

3. ”Päivärahaa saa vain konkurssin jälkeen”

Konkurssi ei ole suinkaan ainoa syy hakea ja saada päivärahaa Yrittäjäkassasta, vaan päivärahaa voi saada muissakin tilanteissa. Päivärahaa saadakseen yrittäjän tulee olla työtön. Yrittäjäkassa ei tee arviota yrittäjän työttömyydestä, vaan sen tekee työvoimaviranomainen.

Se, oletko työtön, riippuu kokonaistilanteestasi ja yritysmuodostasi. Työvoimaviranomainen voi pitää sinua työttömänä, jos yritystoimintasi on kokonaan lopetettu tai yrittäjäasemasi tai työllistymisesi yrittäjänä on päättynyt.

Täällä perehdyt tarkemmin yrittäjän työttömyyden perusteisiin.

Kyselytutkimus tehtiin vuonna 2024 yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.

Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. ”Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti”, kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.

Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.

Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan

Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.

Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.

”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia. 

Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.

”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.

”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.” 

Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

Viimeinen ansiopäivärahan maksupäivä ennen joulua on perjantai 23.12.2022.

Jos olet kokonaan työtön ja lähetät meille liitteettömän ansiopäivärahan jatkohakemuksen siten, että se on perillä kassassa 22.12.2022 klo 12 mennessä, päivärahasi on mahdollista ehtiä maksuun vielä ennen joulua.

Emme kuitenkaan voi valitettavasti taata ansiopäivärahan maksupäivää, vaan käsittelemme hakemukset aina niiden saapumisjärjestyksessä niin nopeasti kuin mahdollista.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee

Finanssivalvonta on vahvistanut Yrittäjäkassan jäsenmaksuesityksen vuodelle 2022. Esityksen mukaisesti jäsenmaksu on ensi vuonna 2,1 % vuosityötulon 5 800 euroa ylittävältä osuudelta. Siten Yrittäjäkassan verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan 13,60 euroa kuukaudessa eli 163,23 euroa vuodessa.   

Yrittäjäkassan kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alentamisen mahdollisti sekä laskenut työttömyys että kassan myönteinen talouskehitys. Yrittäjäkassan jäsenistön työttömyys ei korona-aikana kasvanut pahimpien skenaarioiden mukaisesti, ja lisäksi yleinen työttömyys kääntyi selvään laskuun. Tällä hetkellä työttömyys on samalla tasolla kuin vuoden 2019 loppupuolella ennen koronapandemian alkua. 

”Myös talousennusteet vuodelle 2022 ovat kohtalaisen hyvät, joten emme odota työttömyyden kääntyvän ainakaan merkittävästi nousuun ensi vuoden aikana”, Jokinen toteaa.  

Laskeneen työttömyyden lisäksi Jokinen korostaa kassan talouden olevan vahvalla pohjalla. ”Olemme tehneet systemaattisesti töitä vahvistaaksemme kassan vakavaraisuutta sellaiselle tasolle, jossa yllättävä työttömyyden kasvu ei lyhyellä aikavälillä aseta paineita jäsenmaksun nostamiselle”, Jokinen kertoo.  

”Lisäksi pyrimme pitämään jäsenmaksun mahdollisimman vakaalla tasolla, ettei jäsenille koidu ainakaan yllättäviä vuotuisia korotuksia”, kassanjohtaja jatkaa.  

Jokisen mukaan perusteet jäsenmaksutason laskulle arvioidaan kassassa aina tarkoin harkiten siten, ettei jäsenmaksua jouduta heti seuraavan vuonna nostamaan uudelleen. ”Korona-aika on ollut poikkeuksellinen ja aiheuttanut paljon epävarmuutta, mutta uskomme vakaasti, että hiljalleen palaamme normaalimpaan rytmiin.”  

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee

Myös yrittäjän työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen johdosta. Jatkossa yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 13 573,- euroa vuodessa. Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, mikäli hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 13 573,- euroa vuodessa. 

Esimerkkejä työtulon, jäsenmaksun ja päivärahan suuruudesta vuonna 2022

Yllä mainitun Finanssivalvonnan päätöksen mukaisesti jäsenmaksu on siis tulevana vuonna 2,1 prosenttia työttömyysvakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euroa ylittävästä osuudesta. Miten oman jäsenmaksunsa suuruuden sitten saa helpoiten selville? Tähän on olemassa yksinkertainen laskukaava.

Esimerkkijäsenen vuosityötulosta, esimerkiksi 20 000 eurosta, vähennetään ensin kyseinen summa 5 800. Jäljelle jää luku 14 200, josta 2,1 prosenttia on lyhyen laskutoimituksen jälkeen 298,20. Tämä 298,20 euroa on siten kyseisen esimerkkijäsenen vuosittaisen jäsenmaksun suuruus. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Peruspäivärahan osuus kassan päivärahasta on 34,50 euroa. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha lapsikorotuksella korotettuna. Lapsikorotuksen suuruus yhdestä lapsesta on 5,41 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,95 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,25 euroa.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä työttömän lyhytkestoinen opiskelu helpottuu. Enintään kuusi kuukautta kestävät opinnot voi aloittaa ilman, että opintojen sivu- tai päätoimisuutta tai työttömän tarvetta opinnoille arvioidaan. Samalla aktiivimallin edellytykset muuttuvat niin, että lyhytkestoiset ja sivutoimiset opinnot kerryttävät aktiivisuutta.
Lyhytkestoiset eli enintään kuusi kuukautta kestävät opinnot voi suorittaa työttömyysetuudella, jos työtön on vähintään 25 vuotta vanha ja opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Jos kyse on aiemmin harjoitetuista opinnoista, opintojen keskeytymisestä tulee pääsääntöisesti olla kulunut vähintään vuosi.
Lyhytkestoisten opintojen aikana on yhä velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä ja osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä tarjottaessa. Opintojen perusteella ei makseta korotettua etuutta, kuten työllistymistä edistäviin palveluihin luettavien omaehtoisten opintojen ajalta.
Päätöksen siitä, voiko lyhytkestoiset opinnot aloittaa työttömyysetuudella, tekee TE-toimisto.
Jos aloitat lyhytkestoiset opinnot työttömyysetuudella, aktiivisuusedellytys kertyy opintojesi ajalta. Aktiivisuusedellytykseen luetaan vuodenvaihteesta alkaen myös sivutoimiset opinnot enintään kuuden kuukauden ajalta. Sivutoimisina pidetään sellaisia opintoja, jotka eivät estä kokoaikatyön vastaanottamista.
Tarkempia tietoja opinnoista saat TE-toimistosta.
 

Sinisten suht koht näkymätön ministeri Pirkko Mattila heräsi männä viikolla eloon ja asetti selvitysmiehen pohtimaan työttömyysturvajärjestelmän kehittämistä. Selvitysmieheksi valittiin Mauri Kotamäki, jolla on jo valmiiksi mielipide millainen järjestelmän pitää olla – toivottavasti tämä ei kahlitse selvityksen objektiivisuutta.
Tosiasia on se, että palkansaajien ansiopäivärahan rahoituksessa on epäkohta –  kaikki palkansaajat maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksua. Myös työnantajat maksavat työnantajan osuuden. Näillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiopäivärahan ansio-osuutta. Vain työttömyyskassaan kuuluville maksetaan kuitenkin ansiopäivärahaa. Ne jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, saavat Kelan maksamaa peruspäivärahaa, joka on valtion verovaroin rahoittamaa. Valtio rahoittaa myös ansiopäivärahasta peruspäivärahan osuuden. Viime aikoina käydyissä keskustelussa jää kuitenkin pääsääntöisesti huomioimatta se, että osa työttömyysvakuutusmaksuista siirretään kuitenkin Kelan etuuksien rahoittamiseen, eli asia ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin annetaan ymmärtää.
Lähes kaikki palkansaajat voisivat halutessaan liittyvä työttömyyskassaan ja saada työttömänä ansiopäivärahaa. Kassaan kuuluminen jokaisen oma valinta. Vuosikustannus eri kassoissa vaihtelee, mutta asian voi hoitaa esimerkiksi keskimäärin 100 eurolla. Erittäin, jopa käsittämättömän, edullista kun ajattelee mitä sillä saa.
Palkansaajapuolella asiaa voisi kehittää kahdella eri tavalla. Joko yrittää saada nykyiset kassoihin kuulumattomat palkansaajat kassojen jäseniksi tai kumota koko systeemin ja rakentaa universaali malli. Nykyinen malli on toimiva ja kustannustehokas. Itsenäisesti toimivat työttömyyskassat osaavat hoitaa lakisääteisen tehtävänsä.
Koko työttömyysturva-reformi on ollut keskustelussa jo vuosia. Nykyjärjestelmä on paikoin äärettömän monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Miten ikinä järjestelmää kehitettäisiinkin, joku aina tarvitaan etuuksia maksamaan, joten nykyisten maksajien ammattitaidon hyödyntäminen olisi ensisijainen vaihtoehto tavalla tai toisella.
Universaalin mallin kritiikiksi on jo heti todettu, että kalliiksi tulisi. Eli todennäköisetsi kävisi niin kuten monessa Euroopan maassa, että kaikille maksettaisi ansiopäivärahaa, mutta taso olisi pienempi kuin nykyinen. Ja tällöin lisätoimeentulo jouduttaisiin hakemaana Kelan asumis- ja toimeentulotuesta. Tiedä sitten olisiko siinäkään mitään järkeä!
Yrittäjät erikseen
Entäpä yrittäjät? Meillä yrittäjäkassoissa etuuksien rahoitus poikkeaa oleellisesti palkansaajapuolesta. Valtio osallistuu etuuksien rahoituksiin peruspäivärahan osuudella, mutta koko ansio-osa rahoitetaan jäseniltä kerätyillä jäsenmaksuilla. Järjestelmä on siis puhtaammin vakuutuspohjaista. Yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat selvästi korkeammat kuin palkansaajakassoissa, mutta se saa ansiopäivärahaa kuka siitä maksaa. Yrittäjistä kuitenkin alle 15 prosenttia on työttömyyskassan jäsenenä, eli reilut 32 000 yrittäjää on tehnyt tämän ratkaisun – tuhannet työttömyysturvassa yrittäjäksi luokiteltavat kuuluvat virheellisesti palkansaajakassoihin.
Yrittäjälle kassan jäsenyys on keino varautua yritystoimintaa liittyvän riskin varalle. Koskaan ei voi tietää onnistuuko yritystoiminta. SYT-kassasta maksetaan päivärahaa tällä hetkellä noin 800 jäsenellä kuukausittain. Jokainen heistä on varmasti tyytyväinen ratkaisustaan liittyä aikoinaan kassan jäseneksi. Aika paljon mukavampi saada päivärahaa tuplasti peruspäivärahan verran.
kevättä odotellessa,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Minulla on haave. Ja minulla on huoli. Toivon, että tämä kirjoitus tavoittaisi edes osan niistä työntekijöistä, jotka työskentelevät perheenjäsenensä omistamassa yrityksessä!
Yrittäjä-määritelmä työttömyysturvassa on poikkeava ja kattaa myös perheenjäsenet, jotka työllistyvät toisen perheenjäsenen omistamassa yrityksessä ja asuvat samassa taloudessa. Tarkka määrittely perheenjäsenestä löytyy kotisivuiltamme: https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen
ESIMERKKI TAVALLISESTA TARINASTA:
Maija Möttönen on ammatiltaan kirjanpitäjä. Hän työskenteli vuosia palkkatöissä, mutta vaihtoi töihin puolisonsa firmaan kolme vuotta sitten. Puoliso Matti Möttönen on palkannut hänen 100-prosenttisesti omistamaansa kuljetusliikkeeseen hoitamaan yrityksen talousasiat. Yrityksen nimi on Mäkikylän Kuljetus Oy.
Maijalle on tehty työsopimus, jossa on määritelty työajaksi 40 h/viikko ja säännöllinen kuukausipalkka. Maija ei osallistu yrityksen hallitustyöskentelyyn eikä hänellä ole valtaa päättää yrityksen asioista. Maija saa tavallista TyEL-palkkaa, mistä peritään kaikki palkansaajan maksut. Työttömyysturvassa Maija katsotaan kuitenkin yrittäjäksi, koska hän työllistyy yrityksessä, josta hänen puolisonsa omistaa yli 50 %.

• Maija on palkansaajakassan jäsen. Oletetaan, että Maija kuuluu vaikkapa Erityisalojen ammattiliittoon ERTOon ja sitä kautta ERTO:n työttömyyskassaan. Maija on ollut kummankin jäsenenä 15 vuotta. Maija ilmoitti liittoon työpaikan vaihdoksesta kolme vuotta sitten, mutta siinä kohtaa ei tullut esiin, että kyseessä on puolison omistama yritys.
• Mäkikylän Kuljetus tekee konkurssin ja Maija hakee päivärahaa ERTOn kassasta.
• Maija saa kielteisen päätöksen, päivärahaa ei makseta, koska Maija ei täytä palkansaajan työssäoloehtoa, koska Maija katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, koska yrittäjä-asemassa tehty työ ei kerrytä päivärahaoikeutta palkansaajakassassa.
• Mitä Maijan olisi pitänyt tehdä? Maijan olisi pitänyt liittyä yrittäjän työttömyyskassaan aloittaessaan työt puolisonsa omistamassa yrityksessä. Yrittäjäkassan jäsenmaksu ja päiväraha määräytyvät jäsenen työtulon mukaan (yrittäjillä YEL tai MYEL, yrityksen osaomistajilla ja yrittäjän perheenjäsenillä TyEL-palkan), eli Maija olisi arvioinut yrittäjäkassaan vuosipalkkansa, mistä jäsenmaksu ja päiväraha olisi laskettu. Yrityksen mentyä konkurssiin yrittäjäkassa olisi maksanut Maijalle ansiopäivärahaa 400 päivää, mikäli Maija ei olisi työllistynyt muualle.

Kukaan ei tarkkaan ottaen tiedä kuinka paljon Maijan kaltaisia perheenjäseniä on jäsenenä palkansaajien työttömyyskassoissa. He voivat edelleen olla liitoissa jäseninä ammattinsa mukaan, mutta työttömyyskassan osalta he ovat väärin vakuutettuja.
Pääsääntöisesti asia valkenee vasta silloin kun päivärahaa haetaan, eli kaikkien osapuolten kannalta erittäin ikävään päivärahan epäämiseen. Näitä henkilöitä ei työttömyyskassajärjestelmässä saada viran puolesta kiinni heidän työssäoloaikanaan, vaan heillä olisi velvollisuus itse pitää huolta omasta vakuutusturvastaan.
Ja huom! Sinä joka luet tämän, niin kerrothan kaverillesi, jos hän on esimerkkitapauksen ”Maija”.
Aurinkoista helmikuuta,
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
(HUOM! Yrittäjän ei omistavan perheejäsenen työttömyysturvaan tuli parannus 1.7.2019, lue lisää https://syt.fi/yrittajan-ei-omistavien-perheenjasenten-asema-paranee-1-7-2019/)
 

Ansiopäiväraha verotetaan ansiotulona. Kassa saa verotuksen muututtua alkuvuodesta verohallinnolta kassan jäsenten palkkaa varten määrätyt alkuperäiset ennakonpidätysprosentit muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. portaikkoverokortti).
Tänä vuonna palkkaa varten annettua ennakonpidätysprosenttia korotetaan ansiopäivärahaa maksettaessa niin, että ennakkopidätys on vähintään 25 %. Jos etuudensaaja kuitenkin toimittaa työttömyyskassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.
Verohallinto ja kassa suosittelevat muutosverokortin hakemista etuutta varten. Etuutta varten haetun verokortin pidätysprosenttia käytetään sellaisenaan. Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä.
Jos haet verovuoden aikana ennakonpidätystietoihin muutosta, on sinun itse toimitettava työttömyyskassalle alkuperäinen muutosverokortti.
Lisätietoja verohallinnon sivuilta.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Tämä vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee.
Ilman korotettua ansio-osaa maksettavan ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä vakuutustasosta/palkasta riippuen useimmalla 4-10 euroa. Korotetun ansio-osan leikkauksen vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön tulot ovat olleet ennen työttömyyttä.  Korotusosien määrä alenee välittömästi kaikilla saajilla
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen päivittäinen määrä pienenee vuoden 2017 alussa 32,68 eurosta 32,40 euroon. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan  päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus vuonna 2017 yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9, 90 euroa.
 

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017