Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. SYT-kassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 13 €/kk.
SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta kassan esityksen pohjalta. SYT-kassan jäsenmaksu vuonna 2018 on noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2018 on 2,25 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.
Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-bruttovuosipalkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 576 euroa.
Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 576–19 850.
SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2018 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2018

 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”][fusion_button link=”https://syt.fi/jaseneksi/liity-jaseneksi/” color=”default” size=”large” type=”” shape=”” target=”_self” title=”” gradient_colors=”|” gradient_hover_colors=”|” accent_color=”” accent_hover_color=”” bevel_color=”” border_width=”0px” shadow=”” icon=”fa-user” icon_position=”left” icon_divider=”yes” modal=”” animation_type=”” animation_direction=”down” animation_speed=”1″ alignment=”left” class=”” id=””]Liity jäseneksi[/fusion_button]
 
 
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Suomeen pitäisi luoda uusia työpaikkoja – paljon ja nopeasti. Muutama viikko sitten kuulimme mahdollisesta lakimuutoksesta, jonka mukaan työttömät haastateltaisiin kolmen kuukauden välein. Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 1,5 miljoonaa haastattelua/tapaamista vuodessa.
Esimerkiksi, jos vaikka yksi TE-toimiston virkailija pystyisi hoitamaan viisi tapaamista/haastattelua päivässä, vuositasolle se tarkoittaisi noin 1200 asiakaskontaktointia. Nopeasti laskettuna Suomeen tarvittaisiin tämä esityksen mukaisesti noin 1200 uutta TE-toimiston virkailijaa/työntekijää hoitamaan kyseiset haastattelut. Samaan sykkeeseen on tulossa muitakin työttömyysturvaan liittyviä lakimuutoksia, jotka työllistävät maksajia (Kelaa ja työttömyyskassoja) ja niiden käyttämien maksatusjärjestelmien suunnittelijoita, kevyesti arvioituna 1000 henkilötyövuotta.
Helsingin Sanomat kertoi 28.9.2016 hallituksen asettaman työllisyystyöryhmän suunnitelmista tai ennemminkin suunnitelmien umpikujasta. Suunnitelman mukaan työtön voisi menettää yhden päivän tuet kuukaudessa, jos hän ei olisi edellisten kolmen kuukauden aikana ollut töissä 18 tunnin ajan tai osallistunut vähintään viiden päivän aikana työvoimapoliittiseen palveluun. Jos työtön olisi aktiivinen seuraavien kolmen kuukauden aikana, hänen työttömyysturvansa palautuisi ennalleen seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.
Työttömyysetuuden maksajien kannalta (Kela, Työttömyyskassat) tämä tarkoittaisi sitä, että hakemukset tulisivat manuaaliseen käsittelyyn ja tarkastuksia jouduttaisiin tekemään aiempaa enemmän, jolloin murtuisi työttömyysturvan maksajien automaattimaksatus. Eli taas tarvittaisiin uusia työntekijöitä, ehkä noin 1000 henkilötyövuotta varovasti arvioituna.
Hallituksen työryhmän tavoitteena on työllistää ansiosidonnaista työttömyysturvaa muuttamalla noin 8 000 työtöntä työnhakijaa. Ja aivan oikein, näillä yllä mainituilla muutoksilla saadaan tuosta tavoitteesta täytettyä jo lähes puolet, kun palkataan uusia työnvälittäjiä, etuudenmaksajia ja maksatusjärjestelmien suunnittelijoita. Ja jos jokainen uusi työnvälittäjä saisi sitten hommattua viisi työtöntä töihin, niin tavoite olisi saavutettu.
Ihan pakko on tässä yhteydessä tuoda esiin laskelma siitä, miten pk-yrittäjät voisivat tähän keitokseen vaikuttaa. Suomessa on noin 175 000 yksinyrittäjää, joista iso osa palkkaisi työntekijöitä, mikäli palkkaamiseen ei liittyisi niin paljon riskejä. Jos vaikkapa vain kolmasosa palkkaisi yhden työntekijän,  sillä luotaisiin 50 000 työpaikkaa. Onko tällä hetkellä järkevää panostaa ansiopäivärahan viilaamiseen, vai luotaisiinko pienyrittäjille edes hippusen verran paremmat mahdollisuudet, tai joitain helpotuksia, työvoiman palkkaamiseen?
Syksyisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Hallituksen julkaisemassa yrittäjyys- ja työllisyyspaketin linjauksessa yrittäjyyden aloittamisen kynnystä madalletaan ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Tämä kuulostaa hyvältä ja tutulta, toivottavasti tällä kertaa päästään aidosti toteutusvaiheeseen, niin ettei eri intressiryhmien päät kolise yhteen.
Kun yhtä porukkaa tuetaan, niin usein se johtaa kilpailun vääristymiseen ja tällöin joku toinen kärsiin. No erilaisia palkkatukimuotoja ja starttirahoja on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, joten toivokaamme että tällä kertaa löytyy malli, jota uskalletaan kokeilla eikä toteutus kaadu yksittäisen intressiryhmän venkoiluun. Tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mitkä ovat toki tervetulleita, ja mitä yrittäjät lupaavat, mikäli uskaltavat palkata uutta henkilökuntaa.
Yritystoiminnan aloittaminen on iso taloudellinen riski tällä hetkellä. Tämä on johtanut siihen, että töitä pyritään tekemään lukuisilla tavoilla, jotka olisivat luonteeltaan jotain muuta kuin yritystoimintaa. Se taas johtaa siihen, että työnteko ei välttämättä ole sellaista vakuutettua työtä/yrittäjyyttä, joka kerryttäisi tekijälleen sosiaaliturvaa.
Meidän on korkea aika hyväksyä erilaiset työnteon muodot perinteisen palkkatyön tai yritystoiminnan lisäksi ”normaalityöksi” ja muokata sosiaali- ja vakuutusjärjestelmämme tämän vuosituhannen edellytyksiä vastaavaksi. Uskon että nykyiset uberit, airbnb:t, feissaamiset, bloggaamiset yms. on vasta alkua ja vakuutusjärjestelmämme on taivuttava aikaslailla akrobaattiseen joustoon jatkossa. Kun mietimme mitä on perustuslakiin liittyvä yhdenvertaisuus ja oikeusturva, niin jotain tarttee tehdä jo nopealla aikataululla näiden periaatteiden painikkeeksi nyky-yhteiskunnassa.
 
hyvää kevättä,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

Suomen Yrittäjät julkaisi alkuviikosta PK-barometrin, jonka mukaan yhä useampi yrittäjä näkee tulevan vuoden kääntyvän parempaan suuntaan. Samaan aikaan kuitenkin usea yrittäjä on haastavassa tilanteessa ja yritystoiminnan pyörittäminen on veitsenterällä, jolloin kaikista mahdollisista ylimääräisitä maksuista tingitään.
Yksi tinkimisen kohde voi olla myös työttömyyskassan jäsenyys ja jäsenmaksu, mitä me täällä työttömyyskassassa seuraamme huolestuneena. Työttömyyskassan jäsenyys on kuitenkin riskinhallintaa, eli jos yritystoiminta pitää lopettaa kannattamattomana, niin kassa maksaa ansiopäivärahaa. Esimerkkinä mainittakoon, että 25 000 euron vuositulolla päiväraha on reilut 1300 euroa kuukaudessa, ja verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on noin 508 euroa vuodessa. Eli mikäli kassan jäsen lopettaa yritystoiminnan, niin jäsenmaksu tuottaa moninkertaisesti takaisin sen summan, mitä kassaan on maksettu.
SYT:n jäsenistön työttömyysaste on noin 4 prosenttia, mikä on aika paljon pienempi kuin palkansaajilla. Emme odota tähän radikaalia muutosta tänä vuonna, kylläkin tasaista kasvua samalla kun uskomme talouden vauhdittuvan niin, että työttömyys kääntyy ensi vuonna laskuun. Tällä hetkellä maksamme työttömyysetuutta noin 1000 jäsenelle kuukaudessa, ja määrä on ollut hitaassa kasvussa, mikä isolta osalta on ollut selitettävissä jäsenmäärämme kasvulla. Iso haasteemme on edelleen se, että monet yrittäjät eivät tunne kassajärjestelmää, ja kaupunkilegendoissa toistellaan, kuinka ”yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa”. Eli jatkamme edelleen tiedottamista ja yrittäjien tavoittamista, jotta yhä useampi tiedostaisi SYT-kassan jäsenyyden tuoman turvan.
 
Talvisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja

Kevytyrittäjyys eli laskutusosuuskuntien kautta tehty työ on täyttänyt työttömyysturvassa yrittäjä-määritelmän vuoden 2016 alusta lähtien. Muutos on aiheuttanut huolta etenkin pienimuotoisten toimeksiantojen kohdalla, jotka lähtökohtaisesti ovat jatkossakin sivutoimista yritystoimintaa, mutta mietitäänpä mitä hyötyä muutoksesta voi olla.
Laskutusosuuskuntien kautta tehdään myös muuta kuin pienimuotoista työtä. Erään osuuskunnan edustajan mukaan heidän kauttansa työllistyvien keskiansio on 30 000-40 000 euroa vuodessa. Nyt he voivat vakuuttaa itsensä yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:n kautta ja työstä kertyy sitten eläkettä. Samoin he voivat liittyä yrittäjän työttömyyskassaan ja saada oikeuden ansiopäivärahaa, mitä oikeutta heillä ei aiemmin ole ollut.
Aiemmin ansiopäivärahaa ovat saaneet ne, joilla päivärahaoikeus on kerrytetty joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla ennen laskutusosuuskunnan kautta työllistymistä, ja ansiopäivärahaa on voitu maksaa siihen perustuen, mikäli päivärahapäiviä on jäljellä.
Nyt kannustaisinkin kevytyrittäjiä ottamaan itselleen YEL-vakuutuksen ja liittymään yrittäjien työttömyyskassaan SYT:iin. Päivärahaoikeuden voi saada 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydelllä.
15 kuukauden jälkeen kassa voi maksaa päivärahaa toimeksiantojen välisiltä ajoilta. Päivärahan maksaminen edellyttää, että kevytyrittäjänä työskentelevä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hän lakkauttaa YEL-vakuutuksen työnhaun ajaksi. Päivärahakauden aikana voi etsiä uusia toimeksiantoja ja työtehtäviä, ja kun sellaisen saa, niin YEL-vakuutus tulee laittaa taas uudelleen voimaan.
Muutos on hyvä askel siihen suuntaan, että kaikki erilainen työ on vakuutuksenalaista työtä ja se kerryttää niin eläke- kuin ansiosidonnaista työttömyysturvaoikeutta.
Talvisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen suurimpaan yrittäjäkassaan SYT-kassaan liittyi viime vuonna yli 4000 yrittäjää. SYT-kassaan kuuluu nykyisin yli 26 000 yrittäjää.
-Yrittäjät ovat huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.
-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi.
Jokisen mukaan Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa.
-Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, täsmentää Jokinen
-Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Talouden tilanne näkyy monessa asiassa, mm. yrittäjien riskinsietokyvyssä ja –halusta. Ensimmäinen Iloinen keittiö- liikkeemme avattiin vuonna 2006 ja laajentuminen alkoi 2011. Tällöin avattiin toinen liike ja sitten vuosittain pari liikettä lisää.
Tänä vuonna liiketilatarjouksia on taas tullut yllin kyllin, mutta (erikois)kaupan haasteellisuudesta johtuen, emme ole tarjouksiin tarttuneet. Emme ole ainoita, sillä kauppakeskuksilla, ainakin uusilla, on pulaa vuokralaisista.
Avasimme erääseen kauppakeskukseen pop up-kaupan, joka palvelee asiakkaita marraskuusta tammikuuhun. Pop up- kauppoja taitaa olla siellä viitisen kappaletta. Kauppakeskus tulee näyttämään melko autiolta helmikuun alussa, kun pop upit sulkevat ovensa.
Pop up -kauppa joulun aikaan antaa meille yrittäjille mahdollisuuden myydä tuotteitamme pienemmällä riskillä. Riskiämme pienentää myös se, että kauppaa hoitavat meillä jo töissä olevat henkilöt, jolloin vältymme myös rekrytointiriskiltä. Ja näin lyhyeksi aikaa hyvän henkilökunnan löytyminen olisikin vaikeaa.
Aika näyttää, onko pop-upien lisääntyminen tulevaisuuden suuntaus, pidentyneiden aukioloaikojen, kuluttajien ostokäyttäytymisen muutosten ja nettikauppojen paineessa.
Hyvää Joulun odotusta,
Susan Äijälä
S&M Decor Oy / Iloinen Keittiö
SYT-kassan hallituksen varapuheenjohtaja
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Vuosi 2015 alkaa olla jo loppusuoralla, ja me SYT:ssa voimme todeta sen kuluneen aika lailla odotusten mukaan. Päivärahamaksatus kasvoi, mutta ihan arvioidun mukaisesti. Jäsenmaksu nousi reippaasti vuoden 2015 alussa, ja vaikka nosto kirpaisi, niin kassan talous on nyt tasapainossa.
Iloksemme voimme todeta, että vuoden 2016 jäsenmaksua ei tarvitse nostaa, vaikka edelleen odotamme työttömyyden kasvua ensi vuodelle.
Jäsenkehitys on ollut vuosikausia positiivinen, ja olemme saaneet 2000–2500 jäsenen nettokasvun vuosittain. Vuoden 2015 osalta saamme edelleen noin 4000 uutta jäsentä, mutta kun samaan aikaan eroajia on suunnilleen saman verran, niin tänä vuonna jäsenkasvua ei tulla näkemään. Ja tämäkin oli ihan odotettua, koska lakimuutoksen myötä jäsenyyden ehdot tiukentuivat merkittävästi.
Työmarkkinoilla siirrymme uuteen vuoteen aika sekavissa tunnelmissa. Hallitus poukkoillee ja työmarkkinaneuvottelut junnaavat. Isolla jännityksellä odotamme mitä pakkolaki-rintamalla tapahtuu ja miten yrittäjyys-asiat pysyvät agendalla.
Työttömyysturvaan saamme merkittävän lakimuutoksen ensi vuoden alussa, joka onkin saanut paljon keskustelua julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Eli ns. ”oman työn” käsite poistuu, ja oman työn tekijät katsotaan jatkossa yrittäjiksi. Muutoksessa on hyvää se, että ottamalla YEL-vakuutuksen nämä oman työn tekijät voivat liittyä SYT-kassaan ja kerryttää päivärahaoikeutta. Haasteena on se, että useat oman työn tekijät eivät halua olla yrittäjiä, ja nyt pelkona on päivärahaoikeuden menettäminen. Pääsääntönä on, että jos työ on laajuudeltaan päätoimista, päivärahaoikeutta ei ole, mutta jos se on laajuudeltaan sivutoimista, niin samalta ajalta voidaan maksaa soviteltua päivärahaa. Arvion sivu-/päätoimisesta tekee TE-toimisto. Odotamme tätä kirjoitettaessa lain vahvistusta sekä ministeriöltä tarkennusta soveltamisesta. Tulemme tiedottamaan kotisivuilla, Facebookissa ja sähköpostitse kun täsmennyksiä saadaan.
Haluan kiittää koko jäsenkuntaa kuluneesta vuodesta. Me SYT-kassassa siirrymme uuteen vuoteen ihan optimistisella mielellä ja jatkamme omalta osaltamme etuusjärjestelmän kehittämistä sekä jäsenmäärän kasvattamista.
RAUHALLISTA JOULUN AIKAA
Merja Jokinen,
kassanjohtaja

 

Ansiopäivärahan perusosan määrä laskee 0,4 % vuonna 2016 indeksitarkistuksen seurauksena. Myös ansio-osan ja lapsikorotusten määrät muuttuvat. Ansiopäivärahan määrän muutos koskee myös niitä ansiopäivärahan saajia, joiden päiväraha on laskettu vuonna 2015 tai aikaisemmin.
Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisista lapsikorotuksista. Perusosan määrä on sama kuin peruspäivärahan. Perusosan määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella.
Perusosan määrän muuttuminen vaikuttaa myös ansio-osaan. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos henkilön palkka ylittää taitekohdan, ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Taitekohta lasketaan kertomalla perusosa luvulla 95.
Lähde: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
Etuustasot indeksitarkituksen jälkeen

STM on vahvistanut palkkakertoimen ensi vuodelle. Palkkakertoimen perusteella korotetaan vähimmäisansiota työstä, joka kerryttää yrittäjän työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehtoon luetaan ensi vuonna sellaiset kuukaudet, joina henkilön YEL- tai MYEL- työtulo on vuonna 2016 vähintään 12 420 euroa vuodessa tai TyEL-vakuutetun yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen palkka on vähintään 1035 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna minimitaso, joka kerryttää yrittäjän työssäoloehto on 12 326 €/v.
Huom. Eläkeyhtiön YEL-  tai MYEL- työtuloon tehtävä indeksikorotus ei välttämättä riitä ensi vuoden työttömyysturvan minimitasoon 12 420 €/v. Jos työtulosi on tällä hetkellä 12 330 tai sen alle ota yhteyttä eläkeyhtiöösi ja päivitä ensi vuoden työtulosi vähintään 12 420 €/v.
Muistathan tehdä vakuutustason muutoksen vuodelle 2016 https://syt.fi/tietoa-jasenille/vakuutustason-muutos-on-jasenen-omalla-vastuulla/