Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. SYT-kassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 13 €/kk.
SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta kassan esityksen pohjalta. SYT-kassan jäsenmaksu vuonna 2018 on noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2018 on 2,25 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.
Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-bruttovuosipalkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 576 euroa.
Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 576–19 850.
SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2018 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2018

 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”][fusion_button link=”https://syt.fi/jaseneksi/liity-jaseneksi/” color=”default” size=”large” type=”” shape=”” target=”_self” title=”” gradient_colors=”|” gradient_hover_colors=”|” accent_color=”” accent_hover_color=”” bevel_color=”” border_width=”0px” shadow=”” icon=”fa-user” icon_position=”left” icon_divider=”yes” modal=”” animation_type=”” animation_direction=”down” animation_speed=”1″ alignment=”left” class=”” id=””]Liity jäseneksi[/fusion_button]
 
 
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Työmarkkinoilla viuhuu suuntaan jos toiseen, ja töitä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti – mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Yrittäjyyden glooriaa tarjotaan etenkin keinona ulos työttömyydestä ja siihen kehitellään myös erilaisia kannustimia.
Samaan aikaan saamme lukea kauhutarinoita yrittäjäksi ryhtymisen vaaroista ja miinakentistä. Esimerkkinä Hilkka Laikkon kirjoitus http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226887-ala-ryhdy-suomessa-yrittajaksi-kaikilla-ei-ole-sipilaa-appiukkona. Ja kyllä teksti normaalin ihmisen lamauttaakin. Kun tällaisia tarinoita lukee useampia, niin ei varmasti uskaltaudu yrittäjyyden polulle. Aika harmillista.
Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kunnollisen liikeidean, tuotteen tai palvelun, joka käy kaupaksi. Ei riitä että itse tykkää omasta jutustansa. Sen lisäksi yrittäjyyteen liittyy velvoitteita. Palkkatyössä olevien osalta työnantaja hoitaa suuren osan velvoitteista, eli juuri ne asiat, joita jokaisen yrittäjän pitää hoitaa.
Yksinyrittäjän tai pienen yrityksen omistajan harteilla on valtava määrä byrokratian pyörittämistä, mikä vie aikaa varsinaisen busineksen pyörittämiseltä eikä siihen usein ole varaa palkata ulkopuolista. Näitä kysymyksiä yrittäjä joutuu pohtimaan ja tekemään kannattavuuslaskelmia, miten yritystoiminta parhaiten tuottaisi.
Yrittäjäksi ryhtymisen aidan madaltamista pohditaan juuri nyt (taas kerran). Pohdinnassa on esimerkiksi ajatus, että yritystoiminta voitaisiin katsoa aluksi sivutoimiseksi. Työttömyysturvan osalta tällä on iso merkitys. Tällöin yrittäjälle voitaisiin alussa maksaa työttömyyspäivärahaa yrittäjyyden aikana eikä se loppuisi y-tunnuksen hankkimiseen. Me SYT-kassassa liputamme tälle ajatukselle.
Myös SYT-kassan jäsenyys on edullinen ja helppo tapa hallita riskiä, jos yritystoiminta ei lähdekään lentoon. Välillä vaan pitää hakea sitä yrittäjyyden oikeaa muotoa ja kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinenkin totesi joitain viikkoja sitten, niin yrittäjällä pitää saada olla oikeus epäonnistua.
SYT:n maksamalla työttömyyden aikaisella ansiopäivärahalla pärjää sen aikaa, kun taas viritellään uutta työllistymisen tapaa. Tässä voisi toivoa amerikkalaista ajatustapaa, eli jos yksi yritystoiminta ei onnistu, niin sitten yritetään toista. SYT-turva on juuri sitä varten, että elämä ja talous on jokseenkin turvattua sillä väliajalla.
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Tämä vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee.
Ilman korotettua ansio-osaa maksettavan ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä vakuutustasosta/palkasta riippuen useimmalla 4-10 euroa. Korotetun ansio-osan leikkauksen vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön tulot ovat olleet ennen työttömyyttä.  Korotusosien määrä alenee välittömästi kaikilla saajilla
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen päivittäinen määrä pienenee vuoden 2017 alussa 32,68 eurosta 32,40 euroon. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan  päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus vuonna 2017 yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9, 90 euroa.
 

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

STM on vahvistanut palkkakertoimen ensi vuodelle. Palkkakertoimen perusteella korotetaan vähimmäisansiota työstä, joka kerryttää yrittäjän työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehtoon luetaan ensi vuonna sellaiset kuukaudet, joina henkilön YEL- tai MYEL- työtulo on vuonna 2017 vähintään 12 564 euroa vuodessa tai TyEL-vakuutetun yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen palkka on vähintään 1047 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna minimitaso, joka kerryttää yrittäjän työssäoloehto on 12 420 €/v.
Huom. Jos työtulosi on tällä hetkellä alle 12 420 ota yhteyttä eläkeyhtiöösi ja päivitä ensi vuoden työtulosi vähintään 12 564 €/v.
Muistathan tehdä vakuutustason muutoksen vuodelle 2017 https://syt.fi/tietoa-jasenille/vakuutustason-muutos-on-jasenen-omalla-vastuulla/

Finanssivalvonta vahvisti SYT:n jäsenmaksuesityksen, jonka mukaisesti jäsenmaksu säilyy ennallaan. Jäsenmaksun suuruus ensi vuonna on 2,65 % 5 800 euron ylittävältä osuudelta.
Vuoden 2017 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo, yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 12 564 €/v jäsenmaksu on 14,94 €/kk. Huojennettu jäsenmaksun suuruus ensi vuodelle on 5 €/kk. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Sääntömuutoksesta johtuen jäsenmaksuvapautus poistuu vuodenvaihteessa. 1.1.2017 alkaen laskutamme vapautukseen oikeutetuilta jäseniltä huojennetun jäsenmaksun (5,-/kk).  1.1.2017 voimaantulevat säännöt voit lukea seuraavasta linkistä: säännöt 2017
Kuka on oikeutettu huojennettuun jäsenmaksuun?
Kassan jäsen voi saada hakemuksen perusteella huojennusta jäsenmaksusta työttömyysajalta ja siltä ajalta, jolloin hänelle ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa (muiden muassa sairaus, laitoshoito, asevelvollisuus, opinnot, lastenhoito tai muu näihin verrattava hyväksyttävä syy).
Oikeus jäsenmaksun huojennukseen voidaan myöntää jäsenelle hakemuksesta myös niiltä täysiltä kalenterikuukausilta, joilta jäsenen yhteenlaskettu YEL, MYEL ja (yrittäjäasemassa ansaittu) TyEL-työtulo on määrältään pienempi kuin mitä työttömyysturvalaissa säädetään yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävän työtulon vähimmäismäärästä. Vuonna 2017 se on 12 564 €/v.
Oikeus jäsenmaksun huojennukseen voidaan niin ikään myöntää jäsenelle, jonka edellä tarkoitettu YEL, MYEL ja TyEL – työtulo on kokonaan päättynyt tai loppunut.
 

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2017 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €. 

Lumituisku on Helsingissä hellittänyt, tiet aurattu ja elämä jatkuu loskaa odotellessa. USA:n presidentinvaaleja märehdittiin koko 9/11 vai amerikkalaisittain 11/9. Ollako vai eikö olla huolissansa – siinä vasta kysymys!
Viestittikö koko vaalikampanja, että politiikka on rikki ja demokratia on rikki? Kyllä näin. Ja tähän voi listä että media on rikki.
Jos koskaan maailmassa, niin juuri nyt meillä on kaikki maailman kanavat käytettävissä, ihmiset suoltavat tekstiä päivittäin bittiavaruuksittain, mutta silti emme saaneet tai emme ymmärtäneet ihan oikeasti mitä amerikkalaiset ihmiset haluavat. Ihan sama juttu brexitin kanssa, ja silloin keskustelu koko EU:n olemassaolosta alkoi kirkastua vasta kun homma oli housuissa.
Onko media muuttunut liian ”elitistiseksi”? Valitseeko media omista lähtökohdistaan sen mikä on mielenkiintoista ja mitä meille syötetään? Onko median keskittyminen johtanut siihen, että saamme samaa viestiä joka tuutista ja varsinainen journalistinen analyysi jää olemattomaksi?  Journalismikin on rikki.
Olisivatko vanhan maailman kirjeenvaihtaja-ikonit Aarne Tanninen ja Erkki Toivanen lyöneet ylävitosta vaalistudion lopuksi ja pohtineet kuinka vähillä yöunilla tässä on viimeinen vuorokausi pärjätty, sen sijaan että he olisivat syvään perehtymiseen ja briljanttiin analyysiin perustuen jo aiemmin nähneet mihin ollaan menossa. Mene ja tiedä.
Helsingin Sanomissa oli muutama viikko sitten juttu amerikkalaisesta pikkukaupungista, jossa hiilikaivos oli suljettu ja suuri osa asukkaista oli työttömänä. Trump oli kampanjan aikana luvannut, että kaivos avataan uudelleen ja kaikki palaa ennalleen. Ja tämä samaan aikaan kun Suomessa pohditaan kivihiilen kieltoa energismuotona. Tuo ei ollut yksittäistapaus, se on Amerikkaa, se olisi pitänyt osata yleistää.
Mitä jatkossa? Niin paljon kauhukuvia on maalattu Trumpista, että jos hän jättää muureja rakentamatta tai ihmisiä karkottamatta, hän yllättää positiivisesti. Hänellä on menestymiseväitä, toivokaamme että hän käyttää ne viisaasti.
Toki on syytä olla huolissaan protektionismin lisääntymisestä. USA on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa, eli jos vienti tyrehtyy, se ilman muuta vaikuttaa suomalaiseen yrittäjään. Mutta muistakaamme vertauksena Venäjän tilanne: esimerkiksi matkailun osalta menetetyt turistivirrat saatiin paikattua muutamassa vuodessa, ja nyt turismi on merkittävästi monipuolistunut ja ylittänyt jo kokonaismäärässä aiemmat huippuvuodet.
lumisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 

 

Yrittäjien viime vuosina kasvanut työttömyys on taittumassa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste nousi alkuvuonna yli neljään prosenttiin, kun vuonna 2015 työttömyysaste oli reilut kolme prosenttia. Tammi-syyskuussa SYT-kassaan saapui kuitenkin yli 20 % vähemmän ensimmäisiä päivärahahakemuksia.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli syyskuun lopussa 7,7 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. SYT:n jäsenten työttömyysaste oli syyskuussa 3,75 %.
”Yrittäjien ja palkansaajien työttömyydet eivät aina kulje ihan käsi kädessä, mutta me SYT-kassassa olemme nähneet uusien alkavien työttömyyksien laskun jo koko tämän vuoden. Saimme tammi-syyskuussa 2015 yhteensä 755 alkavaa päivärahahakemusta, kun vastaava luku tältä vuodelta on 581 hakemusta”, sanoo SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan yrittäjien työttömyysaste on yleensä alempi kuin yleinen työttömyys, mutta toisaalta yrittäjien työttömyys on usein pitkäkestoisempaa. SYT:n jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on noin 220 päivää.
”Kaiken kaikkiaan etuudenmaksatustilanne ei kuitenkaan näytä yhtä valoisalta, vaan kokonaismaksatuksessa etuudensaajia on kuutisen prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tämä taas kertoo siitä, että ne jotka jäävät työttömiksi, pysyvät työttöminä jonkin verran pidempään kuin menneinä vuosina. Maksamme etuutta reilulle 900 jäsenellemme kuukaudessa, mikä sekin lukumäärä on parhaimmillaan ollut alkuvuodesta yli tuhat, sanoo Jokinen.
Iso joukko yrittäjiä yhä väärissä kassoissa
Suomessa on laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Silti yrittäjäkassoihin kuuluu vain noin 12 % Suomessa asuvista yrittäjistä.
Jokinen arvioi, että tuhansia työttömyysturvassa yrittäjiksi luettavista henkilöistä on yhä jäseninä palkansaajakassoissa. Yrittäjä ei kuitenkaan saa tosi paikan tullen palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan.
”Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa. Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa”, täsmentää Jokinen
Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassoihin rajoittavat Jokisen mukaan asenteet. Moni yrittäjä ei suostu ajattelemaankaan työttömäksi jäämistä varsinkaan silloin, kun yritystoiminta sujuu hyvin.
”Silloin pitää kuitenkin vakuuttaa itsensä, kun kaikki menee hyvin. Silloin ei enää ehdi, kun alkaa mennä huonosti. Varautumiseen hyvinä aikoina pakottaa se, että yrittäjän on kuuluttava kassaan 15 kuukautta, ennen kuin hän saa oikeuden päivärahaan. Palkansaajalle riittää puoli vuotta.”, kertoo Jokinen
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Suomen työttömyysaste on vihdoinkin laskussa. Tilastokeskuksen mukaan syyskuun lopussa työttömyysaste oli 7,7 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. Yrittäjien ja palkansaajien työttömyydet eivät aina kulje ihan käsi kädessä, mutta me SYT-kassassa olemme nähneet uusien alkavien työttömyyksien laskun jo koko tämän vuoden.
Saimme tammi-syyskuussa 2015 yhteensä 755 alkavaa päivärahahakemusta, kun vastaava luku tältä vuodelta on 581 hakemusta, eli laskua reippaasti yli 20 prosenttia. Koko etuudenmaksatustilanne ei kuitenkaan näytä yhtä valoisalta, vaan kokonaismaksatuksessa etuudensaajia on kuutisen prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Tämä taas kertoo siitä, että ne jotka jäävät työttömiksi, pysyvät työttöminä jonkin verran pidempään kuin menneinä vuosina. SYT:n jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on noin 220 päivää. Kaiken kaikkiaan maksamme etuutta reilulle 900 jäsenellemme kuukaudessa, mikä sekin lukumäärä on parhaimmillaan ollut alkuvuodesta yli tuhat.
Talouden piristyminen näkyy myös kasvuna yritysten perustamisessa. Tilastokeskuksen ja Uusyrityskeskuksen tietojen mukaan yrityksiä on tänä vuonna perustettu viime vuotta enemmän. Eli ihan hyvään suuntaan ollaan menossa tälläkin sektorilla.
Edelleen yhä useampaa yrittäjäksi aikovaa pitäisi tukea ja kannustaa yrittäjyyteen. Lieneekö suomalaista melankoliaa tai varovaisuutta, mutta edelleen epäonnistumista ja siitä johtuvaa taloudellista ahdinkoa pelätään, ja tällöin yrittäjyyteen aina liittyvä riski jätetään ottamatta.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoitti Savon Sanomissa viime viikolla, että ”Yrittäjyys ei aina onnistu. Siksi on tärkeää, että yrittäjä saa uuden mahdollisuuden.” Me SYT-kassassa peukutamme tälle ajatustavalle isosti. Vielä kun yrittäjä on liittynyt SYT-kassan jäseneksi, niin henkilökohtainen talous pysyy edes jossain kantimissa ansiopäivärahan turvin sillä ajalla, kun uutta mahdollisuutta rakennetaan.
Syksyisin terveisin
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 
 

Suomen hallitus esittää työttömyysturvaan muutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Kooste mahdollisista lakimuutoksista löytyy esim. Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n sivuilta 
Enimmäismaksuaika on lyhenemässä
Ansiopäivärahan enimmäiskestoa esitetään lyhennettäväksi 500 päivästä 400 päivään. Jos työhistoriaa on alle 3 vuotta, päivärahan enimmäismaksuaika olisi 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voitaisiin edelleen maksaa ansiopäivärahaa 500 päivää.
Omavastuuaika on pitenemässä
Omavastuuaika esitetään pidennettäväksi seitsemään päivään. Nykyisin omavastuuaika on viisi päivää.
Korotettu ansiopäiväraha
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosan suuruutta kaavaillaan alennettavaksi hieman nykyisestään.
Pitkän palkkatyöuran perusteella ei enää maksettaisi korotettua ansio-osaa.
Tiedotamme toteutuvista lakimuutoksista ja niiden lopullisista sisällöistä muutosten vahvistuttua.

Suomeen pitäisi luoda uusia työpaikkoja – paljon ja nopeasti. Muutama viikko sitten kuulimme mahdollisesta lakimuutoksesta, jonka mukaan työttömät haastateltaisiin kolmen kuukauden välein. Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 1,5 miljoonaa haastattelua/tapaamista vuodessa.
Esimerkiksi, jos vaikka yksi TE-toimiston virkailija pystyisi hoitamaan viisi tapaamista/haastattelua päivässä, vuositasolle se tarkoittaisi noin 1200 asiakaskontaktointia. Nopeasti laskettuna Suomeen tarvittaisiin tämä esityksen mukaisesti noin 1200 uutta TE-toimiston virkailijaa/työntekijää hoitamaan kyseiset haastattelut. Samaan sykkeeseen on tulossa muitakin työttömyysturvaan liittyviä lakimuutoksia, jotka työllistävät maksajia (Kelaa ja työttömyyskassoja) ja niiden käyttämien maksatusjärjestelmien suunnittelijoita, kevyesti arvioituna 1000 henkilötyövuotta.
Helsingin Sanomat kertoi 28.9.2016 hallituksen asettaman työllisyystyöryhmän suunnitelmista tai ennemminkin suunnitelmien umpikujasta. Suunnitelman mukaan työtön voisi menettää yhden päivän tuet kuukaudessa, jos hän ei olisi edellisten kolmen kuukauden aikana ollut töissä 18 tunnin ajan tai osallistunut vähintään viiden päivän aikana työvoimapoliittiseen palveluun. Jos työtön olisi aktiivinen seuraavien kolmen kuukauden aikana, hänen työttömyysturvansa palautuisi ennalleen seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.
Työttömyysetuuden maksajien kannalta (Kela, Työttömyyskassat) tämä tarkoittaisi sitä, että hakemukset tulisivat manuaaliseen käsittelyyn ja tarkastuksia jouduttaisiin tekemään aiempaa enemmän, jolloin murtuisi työttömyysturvan maksajien automaattimaksatus. Eli taas tarvittaisiin uusia työntekijöitä, ehkä noin 1000 henkilötyövuotta varovasti arvioituna.
Hallituksen työryhmän tavoitteena on työllistää ansiosidonnaista työttömyysturvaa muuttamalla noin 8 000 työtöntä työnhakijaa. Ja aivan oikein, näillä yllä mainituilla muutoksilla saadaan tuosta tavoitteesta täytettyä jo lähes puolet, kun palkataan uusia työnvälittäjiä, etuudenmaksajia ja maksatusjärjestelmien suunnittelijoita. Ja jos jokainen uusi työnvälittäjä saisi sitten hommattua viisi työtöntä töihin, niin tavoite olisi saavutettu.
Ihan pakko on tässä yhteydessä tuoda esiin laskelma siitä, miten pk-yrittäjät voisivat tähän keitokseen vaikuttaa. Suomessa on noin 175 000 yksinyrittäjää, joista iso osa palkkaisi työntekijöitä, mikäli palkkaamiseen ei liittyisi niin paljon riskejä. Jos vaikkapa vain kolmasosa palkkaisi yhden työntekijän,  sillä luotaisiin 50 000 työpaikkaa. Onko tällä hetkellä järkevää panostaa ansiopäivärahan viilaamiseen, vai luotaisiinko pienyrittäjille edes hippusen verran paremmat mahdollisuudet, tai joitain helpotuksia, työvoiman palkkaamiseen?
Syksyisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja