Paljon parjattu aktiivimalli on ollut voimassa kuukauden päivät. Tähän mennessä SYT-kassan käyttämä tietojärjestelmä (YAP Solutions) on viilattu käyttövalmiuteen eikä maksatukseen odoteta merkittäviä ongelmia sen suhteen. Toki käytännön tilanteet tuovat esiin yllättäviä päivitystarpeita, mutta ne saataneen hoidettua ilman että työttömille jäsenille koituu haittaa.
Tähän mennessä olemme huomanneet, että erilaiset TE-toimiston järjestämät työllisyyttä edistävät palvelut ovat lisääntyneet, etenkin viikon kestävä työnhakuvalmennus –koulutus. Uudenmaan TE-toimisto juuri uutisoikin, että kurssien toteutusta on siirretty alkuvuoteen, mutta silti kaikki kurssit alkavat olla täynnä.  Seuraavaksi odotamme, että hallitus myöntäisi lisärahoitusta kurssien ja muiden palvelujen toteuttamista varten. Joulukuussa 2017 maksoimme päivärahaa 70 TE-palveluissa olevalle, kun tammikuussa 2018 yhteensä 91 jäsenellemme — nousua peräti 30 prosenttia. Tämä osoittaa, että ainakin SYT-kassan työttömät ovat aktiivisia.
Aktiivimallin työaikavelvoitteen voi täyttää työskentelemällä 18 tuntia tai ansaitsemalla 241 euroa yritystoiminasta 65 päivän aikana. Jäsenten uusia lyhyitä yrittäjyys-jaksoja ei vielä ole tullut vastaan. Jo tähänkin asti lyhyt- tai osa-aikaista palkkatyötä tekeville on maksettu soviteltua päivärahaa. Sovitellun päivärahan saajien määrä on noussut, joulukuussa maksoimme sitä 153 jäsenellemme ja tammikuussa 171 jäsenellemme, eli kasvua 12 prosenttia.
Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen arveli, että 40 prosenttia Kelan asiakkaista tulisi täyttämään aktiivisuusvelvoitteen. Me SYT-kassassa toivomme luvun olevan suurempi. Tammikuussa aktiivisuuden täytti 30 prosenttia työttömistä jäsenistämme, joten alku ainakin näyttää ihan hyvältä. Pitää kuitenkin muistaa, että aktiivimallin yksi merkittävimpiä epäkohtia on se, että alueelliset erot työnsaannille ja mahdollisuudelle osallistua erilaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin ovat merkittäviä, joten varisnaisia lukuja saamme vasta huhtikuussa, kun alennettua päivärahaa ensimmäistä kertaa maksetaan.
Aktiivimallin onnistumisen arviointi tulee olemaan haasteellista. Elämme nyt taloudellisessa nousukaudessa, uusia työpaikkoja syntyy ja työttömyys alenee. Eli kuinka paljon ihmisten aktivoituminen johtuu työmarkkinatilanteesta tai siitä että aktiivimalli ”potkii heitä eteenpäin” jää osittain arvailujen varaan. Edelleen työttömyyttä vaivaavat rakenteelliset ongelmat, joten jos niitä ei ratkota, ei aktiivimallikaan ihmisten työtilannetta pelasta.
Helmikuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT

Vuoden alusta tulleen lakimuutoksen myötä työtön voi kokeilla uutta yrittäjyyttä huoletta neljä kuukautta ilman pelkoa työttömyysetuuden menetyksestä. Tähän asti yritystoiminnan aloittaminen on pääsääntöisesti katsottu päätoimiseksi, ja työttömyysetuuden maksaminen on loppunut heti kun yritystoimina on aloitettu.
Lakimuutoksen mukaan yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Eli yritystoimintaan käytetty aika tai tulot eivät ole este työttömyysetuuden maksamille. Kun yritystoiminnasta saa tuloja, ne huomioidaan työttömyysetuuden maksamisessa sovitellun päivärahan sääntöjen mukaan.
Lisäksi työttömyysturvan aktiivimallin mukaisen aktiivisuusedellytyksen voi myös täyttää toimimalla yrittäjänä.  Yrittäjillä aktiivisuusedellytys täyttyy, jos yritystoiminnasta on tuloa 241,04 euroa 65 maksupäivän aikana.
Mitä tapahtuu neljän kuukauden kuluttua?
TE-toimisto arvioi yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden neljän kuukauden kuluttua kuten se aiemmin arvioitiin yritystoiminnan alkaessa. Mikäli yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, työttömyysetuuden maksu lakkaa. Mikäli se todetaan sivutoimiseksi, voidaan edelleen maksaa soviteltua päivärahaa.
Ja tämä on se hetki, jolloin yritystoiminnan voi lopettaa, mikäli näyttää siltä ettei se kannata. Tällöin yrittäjä saa edelleen vanhaa työttömyyskorvausta, ellei sen saamiselle ole muita esteitä.
Vaikka neljä kuukautta on lyhyt aika, niin jonkinlaisen tuntuman yritystoiminnan potentiaalista jo näkee. Tämä on myös hetki, jolloin voi aidosti siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi, ottaa YEL-vakuutus vähintään 12 576 euron vuosityötulolla ja liittyä SYT-kassan jäseneksi, ja hakea vaikkapa TE-toimiston myöntämää starttirahaa.
Työttömyysturvajärjestelmän perisyntinä on ollut juuri yritystoiminnan aloittamiseen liittyvä jäykkyys, mikä on saanut aikaan sen, ettei yrittäjyyttä uskalleta kokeilla etuuksien menetyksen pelosta. Ja koska aloittava yrittäjä ei saa yritystuloa heti niin taloudellinen epävarmuus on ollut liian suuri uhka. Tämä lakimuutos on kannustava, ja vastaa aiempaan epäkohtaan.
Kun kaikki taloudellinen aktiviteetti on nyt nousussa, niin yhä useamman työttömän kannattaa miettiä omaa osaamistaan ja ryhtyä rohkeasti kokeilemaan, josko sille löytyisi kysyntää ja markkinoita. Yrittäminen vaatii aina rohkeutta ja riskinottokykyä, töitä pitää tehdä paljon ja omaa tuotettaan ja osaamistaan pitää markkinoida ja myydä. Loppupelissä asiakkaat kuitenkin päättävät, halutaanko juuri Sinun myymääsi tuotetta tai palvelua.
Lakimuutos koskee lähtökohtaisesti uutta yritystoimintaa, joka on aloitettu 1.1.2018 tai sen jälkeen. Lisätietoja voi kysy TE-toimistoista
Tammikuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
 

Kaikki talouden mittarin viittaavat kasvun jatkumiseen vuonna 2018. Samaan aikaan kokonaistyöttömyys laskee suhteessa paljon hitaammin, ja yhä selkeämmin sen syyksi osoittautuvat rakenteelliset syyt. Esimerkiksi ICT-ala olisi valmis palkkaamaan tuhansia työntekijöitä, mutta osaavaa työvoimaa ei tahdo löytyä.
Viime vuosina koulutuksesta on leikattu, mutta tämä konkretisoituu nyt siis osaamispulana. Rahaa pitäisi saada reippaasti etenkin erilaiseen muuntokoulutukeen, jolla vanhentunutta osaamista saataisi päivitettyä tämän ajan tarpeisiin.
Työttömyys kuitenkin vähenee, mikä näkyy myös SYT-kassassa. Hakemuksia saimme tammikuussa 2017 yhteensä 1090, kun marraskuussa luku oli 802, eli vuoden aikana pudotusta oli 26 %.

 
 
 
 
 
 
Myös euromääräinen päivärahan maksu on laskenut merkittävästi. Kun tammikuussa maksoimme etuuksia lähes 1,2 miljoonaa euroa, niin marraskuussa enää 970 000 euroa. Laskua oli lähes 18 prosenttia. Kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi kassan jäsenmaksu laskee 2,65 prosentista 2,25 prosenttiin eli verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan alle 13 €/kk.

 
 
 
 
 
 
 
 
Näistä positiivisista tunnelmista siirrytään ensi vuoteen, jolloin työttömyysturvalakiin tulee muutama merkittävä muutos. Ensinnäkin alkavan yrittäjän yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Eli jos saa yritystoiminnasta tuloa, maksetaan soviteltua päivärahaa. Uskomme tämän rohkaisevan työttömiä aloittamaan yritystoimintaa. Toivottavasti huomaavat myös liittyä SYT-kassaan, koska usein kassajäsenyys jää vaihtamatta kun siirrytään palkansaajasta yrittäjäksi.
Toinen merkittävä muutos on ns. aktiivimallin käyttöönotto. Tästä emme ole ihan yhtä ilahtuneita. Aktivoiminen on lähtökohtaisesti kannatettavaa, mutta kun katsomme tätä mallia puhtaasti kassan näkökulmasta, niin toteutus on maksajille, eli kaikille työttömyyskassoille ja kelalle, työlästä ja perustuu manuaaliseen työhön. Olemme kehittäneet tietojärjestelmiämme ja automatisoineet prosessejamme niin, että päivärahan maksu sujuisi nopeasti ja tehokkaasti. Aktiivimallin toteutus ei harmillista kyllä ole nopeaa eikä tehokasta. Aiomme kuitenkin hoitaa asian niin, etteivät työttömät jäsenemme kärsi vaan saavat päivärahansa viiveettä. Kassamaailmassa olemmekin todenneet, että tällä puolella aktivoinnissa ainakin onnistutaan hyvin!
Nyt on kuitenkin aika siirtyä hetkeksi juhlapyhiä viettämään.
Lämmin Kiitos kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta ja Hyvää Uutta Vuotta 2018
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Ensi vuoden alkuun odotellaan lakimuutosta työttömien aktivoitumisesta. Suunniteltu aktiivimalli menee lyhyesti niin, että mikäli työtön ei kolmen kuukauden jaksoissa osoita aktiivisuutta työpätkällä, koulutuksella tai esim. yrittäjyydellä, hänen päivärahansa laskee 4,65 %.
Aktivointi on ehdottomasti kannatettava ja suositeltava toimintamalli. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että sen sijaan että aktivoitumisesta palkittaisiin, hallituksen esityksen mukaan aktivoitumattomia rangaistaan. Ei oikein kuulosta nykyaikaiselta eikä kannustavalta toimintamallilta.
Itse kannattaisin ajattelutapaa, jota on jo tähän astikin toteutettu, eli palkitaan korkeammalla päivärahalla niitä, jotka osoittavat aktiivisuutta. Voisi enemminkin miettiä, että olisiko perustasoa syytä hieman alentaa, mikäli muutoksella haetaan säästöjä. Tosin säästöjä saadaan ensi vuoden alussa jo muutoinkin, kun etuuksissa yleisesti sovellettavat indeksikorotukset on jäädytetty, eli onkohan tässä mitään järkeä?
Lakimuutosta ei ole vielä vahvistettu, ja siihen liittyviä perustuslaillisia ongelmia yritetään ratkoa. Ongelmana on ennen kaikkea kysymys siitä, onko työttömien joka puolella Suomea mahdollista löytää töitä tai koulutusta. Perustuslain mukaan ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti eli aika huonolta näyttää sen osalta.
Mikäli muutos kuitenkin astuu voimaan, työttömyysetuuksien maksajilla astutaan digitalisaation ja automaattimaksatuksen hyödyntämisessä aika monta askelta taaksepäin. Hakemukset pitäisi jatkossa käsitellä manuaalisesti, konekielisiä päätöksiä ei edes selvissä tapauksissa voitaisi antaa. Ja hyvä lukija, luet viestiäni aivan oikein – maksatukseen tulee vääjäämättä viivytystä. Kaikkein eniten tästä kärsivät kokonaan työttömät, joilla ei ole muuta tuloa kuin työttömyysetuus.
Yritämme edelleen kehittää tietojärjestelmiämme ja luoda niin paljon automatikkaa kuin ikinä mahdollista, jotta työttömät jäsenemme kärsisivät mahdollisimman vähän. Jokainen muutos lainsäädännössä merkitsee kuitenkin suuria muutoksia järjestelmiin, joilla kassat maksavat päivärahaa jäsenilleen. Jos laki tulee voimaan joulunpyhinä, on aika haasteellista saada järjestelmä toimimaan oikein 1.1.2018.
Olisiko viisainta, että me kaikki aktivoituisimme ja löisimme viisaat päämme yhteen ja keksimme yhdessä paremmat tavat työllistää ja kouluttaa työttömät muuttuville työmarkkinoille, joita itse kukin voi näinä päivinä käydä ihmettelemässä esimerkiksi SLUSH –tapahtumassa. Maailma muuttuu idea kerrallaan, muutummeko mukana?
joulukuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 

Yrittäjät pääsevät ensi vuonna pienemmällä työttömyyskassan maksulla, sillä Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa SYT-kassa alentaa jäsenmaksuaan. Alimmillaan työttömyyskassan jäsenmaksu on ensi vuoden alussa 152,46 euroa vuodessa.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi sekä kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi. Päivärahansaajien määrä on laskenut noin 20 % viime vuoteen verrattuna.
-Jäsenmaksumme laskee 2,65 prosentista 2,25 prosenttiin eli verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan alle 13 €/kk. Toiveemme on aina ollut se, että ainakaan jäsenmaksun taso ei olisi yrittäjälle syy olla liittymättä SYT-kassaan. Muutama vuosi sitten jäsenmaksumme oli vielä matalampi, mutta sitten työttömyysetuuksien maksu nousi 30 prosenttia parina vuotena peräkkäin, jolloin jäsenmaksua jouduttiin nostamaan aika rajusti, sanoo Jokinen
Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä ja voi liittyä SYT-kassaan, jos YEL-vakuutuksen työtulo on ensi vuonna vähintään 12 576 euroa vuodessa. SYT-kassa maksaa ansiopäivärahaa työttömäksi jäävälle yrittäjälle. Päivärahan suuruus riippuu SYT-kassan vakuutustasosta, jonka yrittäjä valitsee itselleen. Taso on sidottu YEL-vakuutuksen työtuloon. Yrittäjät, jotka eivät kuulu kassaan, voivat saada työttömyysajalta Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea (32,40 e/päivä v. 2017). Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.
SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta.
 

SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi sekä kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi. Päivärahansaajien määrä on laskenut noin 20 % viime vuoteen verrattuna.

Jos kysyisin kadulla vastaantulijoilta luonnehdintaa Suomen työttömyysturvajärjestelmästä, saisin luultavasti vastauksia kuten byrokraattinen, vaikeaselkoinen, monimutkainen tai turhan kapulakielinen kokonaisuus. Työttömyysturvajärjestelmässä on kuitenkin kyse ihmisen toimeentulosta, joten aika kaukana ollaan ideaalitilanteesta, jos sen saamisehdoista on syvää epätietoisuutta.
Jo muutaman vuoden ajan työkkärissä (TE-toimisto) on otettu ns. luottamusloikkaa, eli asiakkaiden omat ilmoitukset riittävät, ilman erilaisia todistuksia, asioiden selvittämiseksi. Samaan suuntaan myös työttömyyskassojen pitäisi mennä. Ei ehkä ihan niin, ettei mitään tietoja tarkasteta, mutta asiakkailta pyytämisen sijaan kassat ja muutkin organisaatiot voisivat hankkia tarkastettavan tiedon sähköisesti eri viranomaisilta jne.
Digitalisaation tuomat mahdollisuudet muuttavat käytäntöjämme. Meiltä julkista tehtävää hoitavilta organisaatioilta edellytetään yhä enemmän luottamusta. Vuotuisessa Nordic Business Forumissa alkuviikolla puhunut Oxfordin yliopiston tutkija Rachel Botsman valotti luottamuksen uusia merkityksiä nyky-yhteiskunnassa, jota ei ole rakennettu niin, että instituutiot luottaisivat asiakkaisiinsa, vaan näiltä edellytetään erilaisia todistuksia asioiden hoitamista varten ja vakuutteluun.
Muutoksen tuulet tulevat digitalisaation myötä. Jo nyt on helpotus, että niitä pyydettyjä todistuksia voi lähettää sähköisesti ja ottamalla valokuvia tms. Huomaamme työttömyyskassatyössä, että meidän pitää vähän ravistella ja nipistellä itseämme, että osaamme luopua vanhoista toimintatavoistamme, mutta sekin on luonnollinen osa nopeaa muutosvauhtia. Vieraiden ihmisten välinen luottamus on tärkeää, kun toimimme henkilökohtaisella alueella.
Rachel Botsman analysoi puheenvuorossaan luottamuksen uusia ulottuvuuksia ja lähinnä vieraiden ihmisen välistä luottamusta (Trust between strangers). Olemme siirtyneet vaiheeseen, jossa on jo nyt havaittavissa sukupolvien välisiä eroja. Tarvitsemme ihan uudenlaista luottamusta vieraisiin ihmisiin, kun käytämme uberiä, majoitumme Airbnb:ssä tai lataamme profiilin vaikkapa Tinderiin. Nämä ovat kaikki digitaalisia alustoja, joiden toiminta perustuu luottamiseen. Oikeastaan aika pelottavaakin, ainakin näin keski-ikäisen näkökulmasta!
Mitä enemmän luottamukseen perustuvia digitaaliseen alustatalouteen perustuvia palveluja tulee, sen rohkeampia loikkia meiltä edellytetään. Nämä loikat ohjaavat myös organisaatio-yhteiskuntaa, ja me työttömyyskassojen kaltaiset toimijat tulemme perässä. Ehkä kuitenkin vähän varovaisemmin sipsutellen, mutta ihan tosissamme ja tolkulla.
 
Hyvää syksyn jatkoa,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Starttiraha on yksi perinteinen kannuste yritystoiminnan aloittamiselle. Se on loistava tuki yrittäjyyden alkutaipaleella, kun yritystoiminnasta ei vielä ole tuloa, jolla henkilökohtaista elämää rahoittaisi. Ja sen tarkoitus on nimenomaan se, eikä yritystoiminnan rahoittaminen.
Aina kun taloudessa menee heikommin, niin etenkin työttömiä kannustetaan yrittäjiksi. Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtaja Jari Jokilampi on Hesarin kolumnissaan (HS 21.8.2017) huolestunut, että starttirahaa jaetaan edesvastuuttomasti. Huoli on aiheellinen, ja kuten Jokilampi toteaa, niin kaikista ei ole yrittäjiksi. Yrittäjyyteen ei riitä asiantuntijuus tai osaaminen oman tuotteensa osalta, vaan tuote tai palvelu pitää myös saada myytyä ja markkinoitua.
Starttirahaa on myönnetty harkitusti ja asiantuntijalausuntoihin perustuen. Nyt ollaan kokeilemassa menettelyä, jossa TE-toimisto myöntää starttirahaa kevennetysti. Monessa kohtaa varmasti toimii, mutta annetaanko yrittäjyydestä liian heppoinen kuva. Eli että yrittäjyys olisi helppo ratkaisu.
Yrittäjyyteen liittyy vastuita ja velvoitteita, jotka ovat monessa kohtaa työläitä hoidettavaksi. Oleellista nykyisessä menettelyssä on se, että starttirahaa ei myönnetä aloille, joilla jo toimii paljon yrittäjiä ja kilpailua on paljon. Toivottavasti kokeilu ei johda siihen, että perustetaan yrityksiä, joilla ei ole menestymismahdollisuuksia tai yritystoiminnan harjoittamiseen ei ole riittävää osaamista.
Yrittäjyys on monelle unelma ja ainoa oikea tapa työllistyä, mutta jos lähtökohdat ovat väärät, niin yrittäjyystaival voi muodostua tuskalliseksi vaellukseksi. Nostan kokeilulle periaatteessa peukkua, kunhan reunaehdoista on selkeys. Ja jokaista yrittäjäksi aikovaa voisi vähintäänkin velvoittaa hoitamaan työttömyyskassajäsenyytensä kuntoon – ihan vaan varmuuden vuoksi!
elokuisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
SYT
 

 
 

Palasimme juuri SuomiAreenasta kesäisestä Porista. Olihan aikamoinen vilinä ja kansaa liikkui kävelykaduilla, rantapromenadilla ja sadoissa tilaisuuksissa. SYT-kassakin on nyt ollut mukana useampana vuonna, ja tämä on meille yksi tapa saada yhä useammat yrittäjät tutustumaan ja tunnistamaan kassan olemassaolon.
Teimme keväällä kyselyn, ja edelleenkään yli puolet yrittäjistä ei tiedä yrittäjän työttömyyskassan olemassaoloa. Kesäkuussa herättelimme some-kansaa ehdottamaan meille Suomen uhkarohkeinta yrittäjää netissä pyörineessä kilpailussa. Kilpailun voitti mm. FitFarm yrityksen perustanut, monessa erilaisessa bisneksessä mukana ollut Jutta Gustafsberg. Palkitsimme Jutan Suomi Areenalla ja hän oli vilpittömän ilahtunut ja otettu valinnasta.
Jutta totesi, ettei ollut koskaan aiemmin saanut mitään yrittäjäpalkintoa, joten valinta osui kaikin puolin oikeaan osoitteeseen. Haastattelussa Jutta kertoi yrittäjätaipaleestaan, niin menestyksistä kuin epäonnistumisista, ja miten ne ovat häntä opettaneet ja koulineet: ”tärkeää ei niinkään ole se raha, vaan ilo tehdä sitä mistä tykkää ja nauttii elämässä”.
Järjestimme Porissa myös keskustelutilaisuuden otsikolla ”Paluu tulevaisuuteen vai menneisyyteen?”. Keskustelun juonsi yrittäjä, stand up-koomikko, näyttelijä ja käsikirjoittaja Stan Saanila, joka toimi myös uhkarohkein yrittäjä kampanjamme keulakuvana. Keskustelussa peilattiin mennyttä sataa vuotta taaksepäin ja suunnattiin tulevaisuuteen. Keskustelun voit katsoa seuraavasta linkistä https://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001006/suomiareena/784686/7-paluu-tulevaisuuteen-vai-menneisyyteen
Selkeä, jo sangen tuttu muustakin keskustelusta oleva lopputulema oli, että työelämä on hurjassa murroksessa ja muutosvauhti on kova. Keskustelemassa kanssani olivat kansanedustaja Silvia Modig, sosiaalipolittikan professori Heikki Hiilamo, Sitran työlämä-johtaja Timo Lindholm sekä nuori start up-yrittäjä, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jaakko Männistö.
Suomi ei enää hiljene kesäksi, vaan erilaisia tapahtumia on joka viikonloppu useammassakin paikassa. Siitä kansa nykyään tykkää, enää ei riitä pelkkä mökeille piiloutuminen. Eli nyt minäkin otan hieman huilia työarjesta ja suuntaan mielenkiinnon kaikkeen kivaan ja mukavaan meininkiin !
kesäisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) järjesti kesäkuussa kilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Kilpailun keulakuvana toimi yrittäjä ja mediapersoona Stan Saanila. Kilpailuun tuli lähes sata ehdotusta. Eniten ehdotuksia perusteluineen sai FitFarmista tunnettu hyvinvointialan yrittäjä Jutta Gustafsberg.
SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
-Kilpailuun tuli lukuisia hyvin perusteltuja ehdotuksia, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjän, joka on nähnyt yrittämisen ylä- ja alamäet. Jutta on siitä rohkea yrittäjä, että hän ei ole luovuttanut vaikeina aikoina. Hänen usko omaan tekemiseen ja rautainen asenne ei ole horjunut vastoinkäymistenkään edessä, sanoi Jokinen
Jutta Gustafsberg oli erittäin otettu kun hänet valiittiin Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi.
-Olen ollut yrittäjä lähes koko aikuisikäni ja nyt sain ensimmäisen yrittäjäpalkintoni. Olen päässyt maistamaan ylenpalttista elämää, mutta myös menettänyt kertaalleen omaisuuteni. Olen kuitenkin uskaltanut uskoa itseeni. Kun tarpeeksi monta kertaa yrittää, niin jossain kohtaa tulee läpimurto. Tämä on hieno kunnianosoitus tekemästäni työstä, kertoi Gustafsberg.
Jutta Gustafsbergin seuraava projekti liittyy luontoon ja hyvinvointiin. Hän aikoo seuraavaksi perustaa hyvinvointikeskuksen keskelle metsää. Metsään nousee 15 mökkiä ja meditaatiokeskus.
-Ostin oman järven ja 34 hehtaaria metsää sen ympäriltä. Aikomukseni on avata Kuruun hyvinvointiresortti. Tämä projekti on taloudellisesti iso juttu, mutta se ei pelota. Voitto ei ole minulle tässä se pääasia, vaan unelmien toteuttaminen, sanoi Gustafsberg.
SYT jakoi Suomen Uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon nyt toista kertaa. Palkinto luovutettiin Porin SuomiAreenassa. Palkinnon jakoi viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valitun GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala sekä Merja Jokinen. Palkitsemisessa oli apuna rohkeat Porilaiset lapset Aapo ja Anna-Mari.
 

SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 10. – 14.7.2017. SYT on mukana SuomiAreenan kansalaistorilla ma-ke 10-12.7, telttapaikka nro 51a. Kts kartta http://suomiareena.fi/kansalaistori/yleista
SYT järjestää 10.7.2017 klo 10-11.15  Porin kaupungintalon pihalla, hallituskatu 12, tulevaisuuskeskustelun otsikolla paluu tulevaisuuteen vai menneisyyteen.  SYT:n järjestämässä keskustelussa puhuvat mm. Stan Saanila, Heikki Hiilamo, Jaakko Männistö, Silvia Modig, Timo Lindholm ja Merja Jokinen. Keskustelua ennen on näyttelijä Lars Hjeltin 15 minuutin näytelmä satavuotiaan Suomen historiasta.
Puheenvuoro MTV:n lavalla ti 11.7 klo 12.20-12.40, lavalla lapset haastavat ja palkitsevat Suomen uhkarohkeimman yrittäjän 2017. Uhkarohkein yrittäjä-kilpailu on käynnissä 2.7.2017 saakka osoitteessa http://www.uhkarohkeinyrittaja.fi/fi/lomake.html. Katso kilpailun mainosvideo: https://m.youtube.com/watch?v=wTBore6efAw
Tule vierailemaan SYT:n teltalla ja kuuntelemaan keskustelujamme.
Kansalaistorin kartan löydät tästä.SuomiAreenaan ohjelmaan voit tutustua tästä.