Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen suurimpaan yrittäjäkassaan SYT-kassaan liittyi viime vuonna yli 4000 yrittäjää. SYT-kassaan kuuluu nykyisin yli 26 000 yrittäjää.
-Yrittäjät ovat huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.
-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi.
Jokisen mukaan Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa.
-Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, täsmentää Jokinen
-Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Työttömyysturvalakiin tuli muutoksia 1.1.2016 lähtien. Lakimuutokset vaikuttavat muun muassa niiden henkilöiden tilanteeseen, joita on aiemmin pidetty yritystulon pienuuden vuoksi omaa työtä tekevinä.
Yrittäjäksi katsominen ei enää edellytä sitä, että henkilö on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän mukaisen vakuutuksen. Jatkossa yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. Freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ). TyEL-vakuutetut yrityksen osaomistajat ja yrittäjän perheenjäsenet ovat edelleen työttömyysturvassa yrittäjiä.
Omana työnä pidetään jatkossa lähinnä sellaista työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa.
Yrittäjän työssäoloehtoa kertyy yrittäjäkassassa lakimuutoksen jälkeenkin vasta, kun YEL-/MYEL-vuosityötulo on vähintään 12 420 € / v (2016). TyEL-vakuutetun yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan työssäoloehtoa kerryttävän palkan pitää olla vähintään 1035 €/kk (12 420 €/v).
Yrittäjämääritelmän muutos ei vaikuta kuitenkaan siihen, kuka voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan.
Kts. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
Parannus yksityisen elinkeinonharjoittajan työttömyyden edellytyksiin
Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan jatkossa lopetetuksi myös, kun:
1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja
2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.
 

Ansiopäiväraha verotetaan ansiotulona. SYT-kassa saa alkuvuodesta verohallinnolta kassan jäsenten palkkaa varten määrätyt alkuperäiset ennakonpidätysprosentit muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. portaikkoverokortti).
Tänä vuonna palkkaa varten annettua ennakonpidätysprosenttia korotetaan ansiopäivärahaa maksettaessa niin, että ennakkopidätys on vähintään 25 %. Jos etuudensaaja kuitenkin toimittaa työttömyyskassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.
Verohallinto ja SYT-kassa suosittelevat muutosverokortin hakemista etuutta varten. Etuutta varten haetun verokortin pidätysprosenttia käytetään sellaisenaan. Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä.
Jos haet verovuoden aikana ennakonpidätystietoihin muutosta, on sinun itse toimitettava työttömyyskassalle alkuperäinen muutosverokortti.
Lisätietoja verohallinnon sivuilta.

Vuosi 2015 alkaa olla jo loppusuoralla, ja me SYT:ssa voimme todeta sen kuluneen aika lailla odotusten mukaan. Päivärahamaksatus kasvoi, mutta ihan arvioidun mukaisesti. Jäsenmaksu nousi reippaasti vuoden 2015 alussa, ja vaikka nosto kirpaisi, niin kassan talous on nyt tasapainossa.
Iloksemme voimme todeta, että vuoden 2016 jäsenmaksua ei tarvitse nostaa, vaikka edelleen odotamme työttömyyden kasvua ensi vuodelle.
Jäsenkehitys on ollut vuosikausia positiivinen, ja olemme saaneet 2000–2500 jäsenen nettokasvun vuosittain. Vuoden 2015 osalta saamme edelleen noin 4000 uutta jäsentä, mutta kun samaan aikaan eroajia on suunnilleen saman verran, niin tänä vuonna jäsenkasvua ei tulla näkemään. Ja tämäkin oli ihan odotettua, koska lakimuutoksen myötä jäsenyyden ehdot tiukentuivat merkittävästi.
Työmarkkinoilla siirrymme uuteen vuoteen aika sekavissa tunnelmissa. Hallitus poukkoillee ja työmarkkinaneuvottelut junnaavat. Isolla jännityksellä odotamme mitä pakkolaki-rintamalla tapahtuu ja miten yrittäjyys-asiat pysyvät agendalla.
Työttömyysturvaan saamme merkittävän lakimuutoksen ensi vuoden alussa, joka onkin saanut paljon keskustelua julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Eli ns. ”oman työn” käsite poistuu, ja oman työn tekijät katsotaan jatkossa yrittäjiksi. Muutoksessa on hyvää se, että ottamalla YEL-vakuutuksen nämä oman työn tekijät voivat liittyä SYT-kassaan ja kerryttää päivärahaoikeutta. Haasteena on se, että useat oman työn tekijät eivät halua olla yrittäjiä, ja nyt pelkona on päivärahaoikeuden menettäminen. Pääsääntönä on, että jos työ on laajuudeltaan päätoimista, päivärahaoikeutta ei ole, mutta jos se on laajuudeltaan sivutoimista, niin samalta ajalta voidaan maksaa soviteltua päivärahaa. Arvion sivu-/päätoimisesta tekee TE-toimisto. Odotamme tätä kirjoitettaessa lain vahvistusta sekä ministeriöltä tarkennusta soveltamisesta. Tulemme tiedottamaan kotisivuilla, Facebookissa ja sähköpostitse kun täsmennyksiä saadaan.
Haluan kiittää koko jäsenkuntaa kuluneesta vuodesta. Me SYT-kassassa siirrymme uuteen vuoteen ihan optimistisella mielellä ja jatkamme omalta osaltamme etuusjärjestelmän kehittämistä sekä jäsenmäärän kasvattamista.
RAUHALLISTA JOULUN AIKAA
Merja Jokinen,
kassanjohtaja

 

Ansiopäivärahan perusosan määrä laskee 0,4 % vuonna 2016 indeksitarkistuksen seurauksena. Myös ansio-osan ja lapsikorotusten määrät muuttuvat. Ansiopäivärahan määrän muutos koskee myös niitä ansiopäivärahan saajia, joiden päiväraha on laskettu vuonna 2015 tai aikaisemmin.
Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisista lapsikorotuksista. Perusosan määrä on sama kuin peruspäivärahan. Perusosan määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella.
Perusosan määrän muuttuminen vaikuttaa myös ansio-osaan. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos henkilön palkka ylittää taitekohdan, ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Taitekohta lasketaan kertomalla perusosa luvulla 95.
Lähde: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
Etuustasot indeksitarkituksen jälkeen

Vuoden vaihteessa saamme lakimuutoksen yrittäjämääritelmästä. Tästä johtuen ja suoraviivaisesti oikoen ns. oma työ rinnastetaan yritystoimintaan. Muutos tarkoittaa sitä, että TE-toimisto arvioi jatkossakin, onko tämä tehty oma työ luonteeltaan sivutoimista vai päätoimista yritystoimintaa. Jos päätoimista, niin etuuden hakijalla ei ole oikeutta päivärahaan, jos taas sivutoimista, niin etuuden hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa niin että kalenterikuukauden yli 300 euron työtuloista puolet huomioidaan vähentävästi. TE-toimiston rooli on merkittävä ja edellyttää, että ratkaisu-/arviointikäytäntö on yhtenäinen ja johdonmukainen joka puolella Suomea.
Mikä sitten muuttuu? Muutos juontaa erityisten laskutusosuuskuntien kautta tehtävän, laskutettavan työn lisääntymiseen. Eli ihmiset ovat hankkineet itsellensä työtehtäviä, joista laskutus tehdään laskutusosuuskunnan kautta, ja tällöin työn tekijän ei tarvitse perustaa yritystä. Tällaista työtä kutsutaan työttömyysturvassa omaksi työksi. Ja kun tehdään omaa työtä, niin samaan aikaan voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli työtulot eivät ole suuremmat kuin päiväraha. Maksaminen on edellyttänyt, että hakija on aiemmin kerryttänyt päivärahaoikeuden joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla. Oma työ ei ole palkkatyötä eikä yritystoimintaa, eikä sillä voi kerryttää ns. työssäoloehtoa, eli vakuutuskautta, joka edellytetään päivärahan maksamiseen (palkansaajilla 26 viikkoa, yrittäjillä 15 kuukautta).
Eli jatkossa jää nähtäväksi, mitä tälle porukalle tapahtuu. Millä kriteereillä TE-toimisto katsoo heidät sivutoimisiksi tai päätoimisiksi yrittäjiksi? Jos alkaa näyttää siltä, että heidät katsotaan usein päätoimisiksi yrittäjiksi, niin halukkuus näihin työtehtäviin vähenee. Kuitenkin kaikki työ on arvokasta ja ihmisiä pitäisi kannustaa kaikin keinoin työn tekoon. Toisaalta yrittäjämääritelmä avittaa siinä, että jatkossa tällä ns. omalla työllä voidaan kerryttää yrittäjäkassassa päivärahaoikeutta. Se taas edellyttää, että henkilö ottaa YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulotasolla.
PS. Lisäinfoa tulevasta lakimuutoksesta voit lukea Suomen Yrittäjien nettisivulta: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/etusivun-uutiset/suomen-yrittajat-lakimuutos-ei-heikenna-omassa-tyossa-tyollistyvien-tyottomyysturvaa
Hallituksen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp173312″>http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp173312
 
 

 
 
 
 
Merja Jokinen,
kassanjohtaja,
SYT-kassa
 
 
 
 
 
 
 

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on ilmoittanut lakoista, joista ensimmäinen alkaa torstaina 19.11. klo 16.00. Lakko häiritsee sekä sanomalehtien jakelua että kirje- ja muun postin kulkua.
Jos olet juuri postittanut tai olet postittamassa päivärahahakemustasi, sen saapuminen kassaan viivästynee työnseisauksen aikana. SYT suosittelee täyttämään päivärahahakemuksen sähköisesti kassan eAsioinnissa.  eAsioinnissa voit täyttää ja lähettää ansiopäivärahahakemuksesi ja liittää siihen tarvittavat selvitykset. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.
Kassasta ulospäin lähtevän postin saapuminen vastaanottajalle viivästyy myös työnseisauksen aikana.
Lakoista aiheutuvien ruuhkien purku voi tämän hetkisen arvion mukaan kestää useita päiviä tai pahimmillaan viikkoja.
Kirjaudu SYT:n eAsiointiin: https://secure4.yap.fi/EA/SYT/Auth/Auth.aspx?ReturnUrl=%2fEA%2fSYT%2f
Lisätietoja lakon vaikutuksista http://www.posti.fi/tiedotteet/2015/paun_lakon_vaikutukset_2015.html
 

Ylen aamu-tv:ssä keskusteltiin maanantaina 2.11.2015 yrittäjyyden sudenkuopista. Yksi esiin tulleista ongelmakohdista oli yrittäjän työttömyysturvan alaraja. Yrittäjä on työttömyysturvanpiirissä (kassan maksama ansiosidonnainen, Kelan maksama peruspäiväraha), jos hänen YEL-työtulonsa on vähintään 12326 € vuodessa. Noin kolmasosa yrittäjistä maksaa kuitenkin YEL-maksua alle tämän eivätkä ole siten oikeutettuja edes peruspäivärahaan, saati sitten ansiosidonnaiseen, mikäli jäävät työttömäksi.
Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousi tämän vuoden alussa 8520 eurosta 12326 euroon. SYT:n jäsenet, joiden YEL-työtulo alittaa nykyisen alarajan voivat hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua (5 €/kk). Lisätietoja: https://syt.fi/tietoa-jasenille/huojennettu-jasenmaksu/ Voit muuttaa vakuutustasoasi: https://syt.fi/tietoa-jasenille/tietojen-muutos/
Ensi vuonna yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 12 420 €/v. https://syt.fi/minimityotulo-vuonna-2016-on-12-420-euroa-vuodessa/
Katso Ylen aamu tv:n keskustelu http://areena.yle.fi/1-3125172
 
 

Sosiaalinen media pursui viime viikonvaihteessa ja alkaneella viikolla tarinoita yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvasta ja miten hankalaa asiointi TE-toimistossa on asian tiimoilta. Tällaiset tarinat ja keskustelut huolettavat meitä asiantuntijoita; niissä kerrotaan osat taustoista, mutta jotain jää pois, jolloin tarina saa vääristyneen lopputuleman.
Ilman että kertaan yksityiskohtaisetsi tarinaa, jossa perheenjäsenen edellytettiin täyttävän 12-sivuinen selvitys puolisonsa yrityksestä kun hän jäi omasta palkkatyöstään työttömäksi ja kuinka häntä painostettiin työllistymään perheyritykseen, niin korostan muutamaa perusasiaa.
Työttömyysturvalain säädökset yrittäjästä ja yrityksessä työllistymisestä ovat yksiselitteisiä. Perhesuhde yrittäjään ei tee kenestäkään työttömyysturvalain silmissä yrittäjää eikä mikään laki myöskään velvoita yrittäjää työllistämään perheenjäseniään missään tilanteessa. Perheenjäsen ei siis ole työttömyysturvassa yrittäjä, ellei hän työskentele perheyrityksessä.
Toinen asia on sitten se, että asia aina tutkitaan, kun ilmenee että perheenjäsen harjoittaa yritystoimintaa. Tästä TE-toimistoilla on toimintamalli. Selvittäminenhän sinänsä on perusteltavissa, tiedä sitten pitääkö lomakkeen olla 12-sivuinen… Mutta mikäli perheenjäsenen yrityksessä ei työllistytä, niin toiselle puolisolle/muulle perheenjäsenelle voitaisiin maksaa päivärahaa. Valitettavaahan tässä on se, että tämän asian selvittäminen vie aikaa, koska asiantuntijoita on vähän ja asioiden tutkimisessa lienee erilaisia käytäntöjä eri puolella maata.
Tämä asian vatvominen on harmillista, koska se antaa signaalin yritystoiminnan hankaluudesta ja kuinka silloin pitää pelätä etujen menettämistä lähes mielivaltaisesti. Eli selvästi este halukkuuteen aloittaa yritystoimintaa. TE-toimistoissa on monen asian osalta siirrytty kevennettyyn ilmoitusvelvollisuuteen ja toiminnan painopistettä on tarkoitus siirtää työnvälitykseen ennemminkin kun työttömyyteen liittyvien selvitysten tekemiseen. Hyvä niin. Tällöin olisi perusteltua, että yritystoiminnan selvittäminen annettaisi maksajan tehtäväksi, eli joko työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle. Ainakin meillä SYT-kassalla on rautainen ammattitaito asian hoitamiseen ja hakemusten käsittelyaika on vain muutama viikko, niin uskon vakaasti että tilanne hoituisi aika lailla rivakammin kun me kassat voisimme tehdä selvityksen ja ratkaista asian.
 

 
 
 
 
Merja Jokinen,
kassanjohtaja,
SYT-kassa
 
 

Työttömyysturvan leikkauksia valmistellut työryhmä on antanut ehdotuksensa työttömyysturvalakiin vuoden 2017 alussa tulevista muutoksista.
Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahaa voitaisiin jatkossa maksaa enintään 400 päivän ajalta nykyisen 500 päivän sijaan. 58 vuotta täyttäneillä kesto säilyisi 500 päivänä. Niille henkilöille, joilla on alle kolmen vuoden työhistoria, voitaisiin maksaa ansiopäivärahaa enintään 300 päivältä. Lisäksi työttömyyden alussa asetettava korvaukseton omavastuuaika pitenisi viidestä päivästä seitsemään päivään. Ehdotuksen mukaan myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotusosan taso laskisi.
Hallitus tavoittelee työllisyysasteen merkittävää nostoa. Hallitusohjelman mukaan hallitus uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa tavalla, joka kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja.
Lisätietoja: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-uudistaa-sosiaali-ja-tyottomyysturvaa
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]