Startup-yrittäjäksi kesken koronakriisin

test

Joni Liikanen on tuore startup-yrittäjä. Liikanen perusti kesken koronakriisin tapahtuma-alan alustapalvelun, Happensin. Happens on palveluntarjoaja, jonka kautta kuluttajat voivat löytää kaiken tapahtumaan tarvittavan aina vuokrattavista kokoustiloista catering-palveluihin saakka. Happens pyrkii erottumaan kilpailijoistaan olemalla lähestyttävä ja helppokäyttöinen nykyajan palvelu.

Tilaisuuden järjestäjän apukäsi

Kuusamossa syntynyt mutta Espoossa varttunut Joni Liikanen perusti startup-firma Happensin heinäkuussa 2021. Virallisesti palvelu laskettiin vesille lokakuun alussa muutama kuukausi yrityksen perustamisen jälkeen. Happens on nykyaikainen alustapalvelu, jonka tarkoituksena on toimia tilaisuuden järjestäjän apukätenä.

Yrityksen perusidea on varsin yksinkertainen. Happensin asiakas, esimerkiksi juhlatila, maksaa kuukausimaksua verkkosivupaikkaa vastaan: näin yritys saa näkyvyyttä sekä kontakteja ja loppuasiakas puolestaan löytää vaivattomammin tapahtumaa varten tarvittavat palvelut. Happensin tarkoituksena onkin toimia palveluntarjoajat ja kuluttajat yhdistävänä välikätenä.

Simppelin idean lisäksi myös verkkosivuista on tehty helppokäyttöiset. Kuluttaja syöttää Happensin tarjoamaan hakukoneeseen tiedon siitä, missä, milloin ja kuinka monelle hengelle hän haluaa tapahtuman järjestää. Tämän jälkeen sivu näyttää vaihtoehdot hakuehtoja vastaavista tiloista.

Yritys ei kuitenkaan profiloidu ainoastaan juhla-, kokous- tai saunatilojen tarjoajaksi, vaan tarkoituksena on helpottaa tapahtumajärjestäjän työtä aiempaa kokonaisvaltaisemmin.

”Erilaisten tilojen lisäksi Happensin avulla voi löytää helposti esimerkiksi cateringpalveluita tai aktiviteettejä, ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös esiintyjiä”, Liikanen kertoo.

Yrityksen visiona onkin tarjota kaikki tapahtumajärjestämiseen tarvittava. Lisäksi firma pyrkii erottumaan kilpailijoistaan myös muilla tavoin.

”Meille on tärkeää, että hinta on reilu ja sama kaikille”, Liikanen toteaa.

Happensin tarkoituksena on tarjota tasavertaista palvelua kaikille tapahtuma-alan toimijoille niiden kokoon katsomatta. Näin myös pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus tehdä toimintaansa tunnetuksi Happensin kautta.

Kyseessä kutsumusjuttu

Ennen oman startupin alullepanemista Liikanen ehti työskennellä 12 vuotta perheensä tapahtuma-alan yrityksessä. Jo tuolloin yrittäjän mielessä heräsi haave oman firman lanseeraamisesta. Perheyrityksessä työskentelyn aikana Liikanen sai käsityksen siitä, mikä alalla toimi ja mikä puolestaan ei.

Lisäksi yrittäjä kertoo paljon eri alustapalveluita käyttäneenä huomanneensa niissä piilevät sudenkuopat.

”Jostain sieltä se ajatus sitten lähti – tuli fiilis, että haluaa päästä tekemään itse paremmin. Tällä alalla ei oikeastaan löydy sellaista palvelua, joka palvelisi ihmisten todellisia tarpeita”, Liikanen pohtii.

Yrittäjä kertoo myös nauttivansa tapahtumien organisoimisesta: ”Olen aina tykännyt järjestää saunailtoja ja juhlia ystäville – tämä on siis eräällä tapaa myös kutsumusjuttu.”

Ennen lokakuista lanseeraamista töitä riitti ja työpäivät venyivät. Alussa toiminnan teki erityisen haastavaksi palvelun myyminen ilman valmista palvelua. Toisin sanoen asiakkaat tuli vakuuttaa alustapalvelun toimivuudesta ilman, että heillä itsellään oli konkreettista mahdollisuutta tutustua ostamaansa tuotteeseen. Palveluntarjoajat kuitenkin vakuuttuivat Happensin visiosta ja lähtivät sitä myötä mukaan toimintaan.

Vaikka töitä on riittänyt, Liikanen ei kuitenkaan lähtisi tituleeraamaan itseään työnarkomaaniksi. Pikemminkin yrittäjä korostaa palautumisen merkitystä.

”Mikäli haluaa pidemmän päälle pitää homman kasassa ja mielen virkeänä, täytyy muistaa pitää kiinni vapaa-ajasta ja lomista”, yrittäjä tuumaa.

Liikanen korostaakin tasapainon merkitystä myös arkielämässä: ”Välillä on kiva mennä ja tehdä, mutta tykkään myös viettää aikaa ihan vaan kotisohvalla.”

Kohti kansainvälisiä markkinoita

Yrityksen toimisto sijaitsee Otaniemessä samassa rakennuksessa useiden muiden startup-yritysten kanssa. Happens pyörii tällä hetkellä kolmen kaveruksen voimin. Liikanen ja yrityksen asiakkuuspäällikkö ovat tuttuja jo alakoulusta, kun taas myyntijohtajana toimiva kolmas työntekijä on löytänyt tiensä porukkaan nimenomaan toimialaan liittyvän osaamisensa kautta.

Kysyttäessä työilmapiiristä kaverukset tiivistävät Happensin olevan trendikäs ja nykyaikainen startup-firma, jossa töitä tehdään rennosti mutta tosissaan.

”Tavallaan me halutaan olla sellainen villasukkatoimisto, vaikka ei tämä mitään jatkuvaa pingiksen pelailua ole”, kaverukset naurahtavat. 

Liikasella on selkeä visio myös yrityksen tulevaisuudesta. Tällä hetkellä Happensin kautta voi löytää pääkaupunkiseudun palveluntarjoajia, mutta yrityksen on tarkoitus laajentua ensin valtakunnalliseksi ja myöhemmin edelleen kansainväliseksi toimijaksi.

”Kaikkea toimintaa ohjaa halu tehdä asioita paremmin ja katsomalla yhä kauemmas horisonttiin”, yrittäjä pohtii.

Mitkä ovat startup-yrittäjän vinkit aloittelevalle yrittäjälle?

”Varsinaisesti mikään ei valmista sinua yrittäjyyteen. Itsekin olin pitkään nähnyt sivusta sen, kuinka homma periaatteessa toimii, mutta käytäntö on sitten kuitenkin eri.” Liikanen kuitenkin korostaa, että harva asia on yleensä täysin peruuttamaton. ”Tosi moni on valmis auttamaan aloittelevaa yrittäjää, joten kannattaa rohkeasti vaan lähteä tekemään”, hän summaa.

Vieraile Happensin verkkosivuilla klikkaamalla tästä.


Teksti: Katariina Bergström

Väärin vakuuttaminen yleinen ongelma – yrittäjät usein väärään kassan jäseniä

test

Mo­net työttömyysturvassa yrit­tä­jäksi luokiteltavat ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi ol­la yrit­tä­jä­kas­sas­sa. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat kiltisti jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä – väärään kassaan kuuluminen huomataan usein liian myöhään.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta. Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä.
-Moni perheyrityksestä normaalia kuukausipalkkaa saava yrittäjän perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.  Puolison yrityksessä työskentelevä perheenjäsen on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa”, kertoo Jokinen
Työntekijästä osakkaaksi- status saattaa muuttua jo 15 % omistusosuudella
Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi esimerkiksi omistajanvaihdoksen yhteydessä. Väärään kassaan kuuluminen tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö on jäänyt työttömäksi ja hän hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin sieltä kielteisen päätöksen.

-Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 % omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana. Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina eli TyEL-vakuutettuina. Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien YEL-eläkevakuutusta. Tämä kannattaa huomioida myös yrityksen omistajanvaihdostilanteissa ja Startup-maailmassa, mainitsee Jokinen

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua, mikäli oma tilanne muuttuu palkansaajasta yrittäjäksi. Tilastojen valossa Suomessa on yli 300 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää, yrityksen osaomistajaa tai yrittäjän perheenjäsentä, jotka voisivat olla yrittäjäkassan jäseniä. Silti vain noin 12 % kuuluu yrittäjäkassoihin.

Oletko oikean työttömyyskassan jäsen? Testaa oletko työttömyysturvassa yrittäjäasemassa https://syt.fi/jaseneksi/testaa-oletko-tyottomyysturvassa-yrittaja/
 
 

Moni perheyrityksestä normaalia kuukausipalkkaa saava perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa