Vuoden alusta tulleen lakimuutoksen myötä työtön voi kokeilla uutta yrittäjyyttä huoletta neljä kuukautta ilman pelkoa työttömyysetuuden menetyksestä. Tähän asti yritystoiminnan aloittaminen on pääsääntöisesti katsottu päätoimiseksi, ja työttömyysetuuden maksaminen on loppunut heti kun yritystoimina on aloitettu.
Lakimuutoksen mukaan yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Eli yritystoimintaan käytetty aika tai tulot eivät ole este työttömyysetuuden maksamille. Kun yritystoiminnasta saa tuloja, ne huomioidaan työttömyysetuuden maksamisessa sovitellun päivärahan sääntöjen mukaan.
Lisäksi työttömyysturvan aktiivimallin mukaisen aktiivisuusedellytyksen voi myös täyttää toimimalla yrittäjänä.  Yrittäjillä aktiivisuusedellytys täyttyy, jos yritystoiminnasta on tuloa 241,04 euroa 65 maksupäivän aikana.
Mitä tapahtuu neljän kuukauden kuluttua?
TE-toimisto arvioi yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden neljän kuukauden kuluttua kuten se aiemmin arvioitiin yritystoiminnan alkaessa. Mikäli yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, työttömyysetuuden maksu lakkaa. Mikäli se todetaan sivutoimiseksi, voidaan edelleen maksaa soviteltua päivärahaa.
Ja tämä on se hetki, jolloin yritystoiminnan voi lopettaa, mikäli näyttää siltä ettei se kannata. Tällöin yrittäjä saa edelleen vanhaa työttömyyskorvausta, ellei sen saamiselle ole muita esteitä.
Vaikka neljä kuukautta on lyhyt aika, niin jonkinlaisen tuntuman yritystoiminnan potentiaalista jo näkee. Tämä on myös hetki, jolloin voi aidosti siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi, ottaa YEL-vakuutus vähintään 12 576 euron vuosityötulolla ja liittyä SYT-kassan jäseneksi, ja hakea vaikkapa TE-toimiston myöntämää starttirahaa.
Työttömyysturvajärjestelmän perisyntinä on ollut juuri yritystoiminnan aloittamiseen liittyvä jäykkyys, mikä on saanut aikaan sen, ettei yrittäjyyttä uskalleta kokeilla etuuksien menetyksen pelosta. Ja koska aloittava yrittäjä ei saa yritystuloa heti niin taloudellinen epävarmuus on ollut liian suuri uhka. Tämä lakimuutos on kannustava, ja vastaa aiempaan epäkohtaan.
Kun kaikki taloudellinen aktiviteetti on nyt nousussa, niin yhä useamman työttömän kannattaa miettiä omaa osaamistaan ja ryhtyä rohkeasti kokeilemaan, josko sille löytyisi kysyntää ja markkinoita. Yrittäminen vaatii aina rohkeutta ja riskinottokykyä, töitä pitää tehdä paljon ja omaa tuotettaan ja osaamistaan pitää markkinoida ja myydä. Loppupelissä asiakkaat kuitenkin päättävät, halutaanko juuri Sinun myymääsi tuotetta tai palvelua.
Lakimuutos koskee lähtökohtaisesti uutta yritystoimintaa, joka on aloitettu 1.1.2018 tai sen jälkeen. Lisätietoja voi kysy TE-toimistoista
Tammikuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
 

Jäsenmaksut 2018 – paljonko jäsenyys maksaa?

Finanssivalvonta hyväksyi SYT-kassan hakemuksen, ja sen myötä kassan jäsenet saavat edullisemmat jäsenmaksut ensi vuonna. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2018 on 2,25 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta, kun viime vuonna vastaava prosentti on ollut 2,65%.
Vuoden 2018 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo, yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 12 576 €/v (1048 €/kk) jäsenmaksu on 12,70 €/kk eli 152,46 euroa vuodessa. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Vuoden 2018 jäsenmaksulaskut lähetetään pääsääntöisesti helmikuussa kaikille jäsenille, jotka ovat maksaneet edellisvuoden jäsenmaksun kokonaan. 12 erässä maksaville laskut lähetetään tammikuun aikana.
Uudet jäsenet saavat laskut 1-2 viikon kuluessa liittymislomakkeen saapumisesta kassaan.
Laskurien avulla voit kätevästi selvittää yrittäjäpäivärahasi ja jäsenmaksusi suuruuden. Siirry laskuriin tästä. 
Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi.
Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-palkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 576 euroa.
Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 576–19 850.
SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2018 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €. 
Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2018

Finanssivalvonta on hyväksynyt SYT-kassan hakemuksen, ja sen myötä kassan jäsenet saavat edullisemmat jäsenmaksut ensi vuonna. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2018 on 2,25 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta, kun tänä vuonna vastaava prosentti on ollut 2,65%.
Vuoden 2018 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo, yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 12 576 €/v (1048 €/kk) jäsenmaksu on 12,70 €/kk eli 152,46 euroa vuodessa. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Valtionvarainministeriön mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna rivakasti. Nopea kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on vahvaa. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 47 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Usko parempiin aikoihin vahvistuu päivä päivältä. Talouskasvusta huolimatta alkuvuonna lähes 2700 yrittäjää on liittynyt SYT:n jäseneksi.
Suomen yrittäjäin työttömyyskassan (SYT) kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttavat monet seikat esimerkiksi hallituksen työstämä sote-uudistus ja liikennepalvelulaki, mutta suurimmat syyt ovat työelämän murros, digitalisaatio ja yrittäjien yleinen asennemuutos työttömyysturvaa kohtaa.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n alkukesästä julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa, sanoo Jokinen.
Puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa kolmen ensimmäisen vuoden aikana
Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan.
Sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahojen taso on suoraan riippuvainen itse maksetuista maksuista. Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on yrittäjän ulottuvissa, jos vain liittyy ajoissa kassan jäseneksi.
Työttömyyskassaan kannattaa Jokisen mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
– Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei ehkä edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään ja kokeilemaan. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksistä menee todella hyvin. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Jokinen.
Yrittäjäkassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jos yrittäjä ei kuulu kassaan, työttömyyskorvauksen maksaa Kela. Tällöin tuen suuruus on 696,60 euroa kuukaudessa.
 

Postin jakelupäiväuudistuksesta johtuen SYT-kassaan ei jaeta kirjepostia tiistaisin. Tämän vuoksi maanantaina postitetut päivärahahakemukset saapuvat kassaan aikaisintaan keskiviikkona.

Päivärahan jatkohakemuksen voi tehdä kätevästi myös kassan eAsioinnissa. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla.

Lue lisää Postin jakelupäiväuudistuksesta: http://www.posti.fi/business-news/tiedotteet/2017/20170531_jakelupaivauudistus.html

Palasimme juuri SuomiAreenasta kesäisestä Porista. Olihan aikamoinen vilinä ja kansaa liikkui kävelykaduilla, rantapromenadilla ja sadoissa tilaisuuksissa. SYT-kassakin on nyt ollut mukana useampana vuonna, ja tämä on meille yksi tapa saada yhä useammat yrittäjät tutustumaan ja tunnistamaan kassan olemassaolon.
Teimme keväällä kyselyn, ja edelleenkään yli puolet yrittäjistä ei tiedä yrittäjän työttömyyskassan olemassaoloa. Kesäkuussa herättelimme some-kansaa ehdottamaan meille Suomen uhkarohkeinta yrittäjää netissä pyörineessä kilpailussa. Kilpailun voitti mm. FitFarm yrityksen perustanut, monessa erilaisessa bisneksessä mukana ollut Jutta Gustafsberg. Palkitsimme Jutan Suomi Areenalla ja hän oli vilpittömän ilahtunut ja otettu valinnasta.
Jutta totesi, ettei ollut koskaan aiemmin saanut mitään yrittäjäpalkintoa, joten valinta osui kaikin puolin oikeaan osoitteeseen. Haastattelussa Jutta kertoi yrittäjätaipaleestaan, niin menestyksistä kuin epäonnistumisista, ja miten ne ovat häntä opettaneet ja koulineet: ”tärkeää ei niinkään ole se raha, vaan ilo tehdä sitä mistä tykkää ja nauttii elämässä”.
Järjestimme Porissa myös keskustelutilaisuuden otsikolla ”Paluu tulevaisuuteen vai menneisyyteen?”. Keskustelun juonsi yrittäjä, stand up-koomikko, näyttelijä ja käsikirjoittaja Stan Saanila, joka toimi myös uhkarohkein yrittäjä kampanjamme keulakuvana. Keskustelussa peilattiin mennyttä sataa vuotta taaksepäin ja suunnattiin tulevaisuuteen. Keskustelun voit katsoa seuraavasta linkistä https://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001006/suomiareena/784686/7-paluu-tulevaisuuteen-vai-menneisyyteen
Selkeä, jo sangen tuttu muustakin keskustelusta oleva lopputulema oli, että työelämä on hurjassa murroksessa ja muutosvauhti on kova. Keskustelemassa kanssani olivat kansanedustaja Silvia Modig, sosiaalipolittikan professori Heikki Hiilamo, Sitran työlämä-johtaja Timo Lindholm sekä nuori start up-yrittäjä, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jaakko Männistö.
Suomi ei enää hiljene kesäksi, vaan erilaisia tapahtumia on joka viikonloppu useammassakin paikassa. Siitä kansa nykyään tykkää, enää ei riitä pelkkä mökeille piiloutuminen. Eli nyt minäkin otan hieman huilia työarjesta ja suuntaan mielenkiinnon kaikkeen kivaan ja mukavaan meininkiin !
kesäisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 10. – 14.7.2017. SYT on mukana SuomiAreenan kansalaistorilla ma-ke 10-12.7, telttapaikka nro 51a. Kts kartta http://suomiareena.fi/kansalaistori/yleista
SYT järjestää 10.7.2017 klo 10-11.15  Porin kaupungintalon pihalla, hallituskatu 12, tulevaisuuskeskustelun otsikolla paluu tulevaisuuteen vai menneisyyteen.  SYT:n järjestämässä keskustelussa puhuvat mm. Stan Saanila, Heikki Hiilamo, Jaakko Männistö, Silvia Modig, Timo Lindholm ja Merja Jokinen. Keskustelua ennen on näyttelijä Lars Hjeltin 15 minuutin näytelmä satavuotiaan Suomen historiasta.
Puheenvuoro MTV:n lavalla ti 11.7 klo 12.20-12.40, lavalla lapset haastavat ja palkitsevat Suomen uhkarohkeimman yrittäjän 2017. Uhkarohkein yrittäjä-kilpailu on käynnissä 2.7.2017 saakka osoitteessa http://www.uhkarohkeinyrittaja.fi/fi/lomake.html. Katso kilpailun mainosvideo: https://m.youtube.com/watch?v=wTBore6efAw
Tule vierailemaan SYT:n teltalla ja kuuntelemaan keskustelujamme.
Kansalaistorin kartan löydät tästä.SuomiAreenaan ohjelmaan voit tutustua tästä.
 

Yrittäjä luottaa yrityksensä menestykseen ja huomiseen. Tämä todettiin Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa, jossa kartoitettiin yrittäjän tulevaisuudenuskoa sekä huolenaiheita. Vastaajista 79 prosenttia kokee tilanteensa yrittäjänä juuri nyt melko tai erittäin positiivisena. Tulevaisuutensa näkee valoisena vielä suurempi osuus, 83 prosenttia.
Vaikka yrittäjien tulevaisuudenusko on positiivinen signaali SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen muistuttaa talouden realiteeteista.
– Tällä hetkellä puhutaan paljon työn muuttumisesta. Yrittäjien luottamus omaan tekemiseen on kuitenkin poikkeuksellisen vahvaa, sillä peräti 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä ei ole järjestänyt omaa työttömyysturvaansa. Kuitenkin digitalisaation ja robotiikan myötä kokonaisia ammatteja tulee käytännössä katoamaan. Myös yrittäjyyden arvioidaan lisääntyvän, jolloin myös kilpailua tulee lisää, sanoo Jokinen
Tilastojen mukaan Suomessa on noin 300 000 työttömyysturvalain mukaisesti luokiteltavaa yrittäjää, koska myös yrityksen osaomistajat ja yrittäjän yritystoiminnassa työllistyneet perheenjäsenet ovat lain mukaan myös yrittäjiä.  Silti vain noin 12 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassoihin. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 80 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä laisinkaan. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.
Riittävätkö eläkkeet tulevaisuudessa? Eläkeköyhyys uhkaa yrittäjiä
Tutkimuksen mukaan yrittäjää eivät niinkään huolestuta työn muutos tai kiristyvä kilpailu vaan työttömyyden lisääntyminen, julkisen talouden maksurasite sekä eläkkeiden riittävyys tulevaisuudessa.  Ylipäätään vastaajat pelkäävät, että Suomen talouden kokonaistilanne heikentyy jatkuvasti kohti kestämätöntä tilannetta.
– Toimialoista kuljetus ja varastointi sekä kiinteistöalan toiminta ovat muita enemmän huolissaan kehitystrendeistä. Luottavaisimmin mielin ollaan teollisuudessa, rakentamisessa sekä palveluissa. Töitä arvioidaan riittävän tulevaisuudessa etenkin palveluissa, rakentamisessa, terveys- ja sosiaalialalla sekä ICT- alalla, kertoo Jokinen
60 prosenttia tutkimukseen vastaajista maksaa yrittäjän eläkevakuutusta eli YEL-vakuutusta tulojensa mukaan. Jos vakuutusta ei makseta, perusteluissa mainitaan tavallisimmin, että maksuihin ei ole varaa tai niitä ei kannata maksaa.
– Usein unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) vuosityötulo vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuden lisäksi kaikkiin Kelan maksamiin etuuksiin. YEL-vakuutuksen vuosityötulo vaikuttaa mm. yrittäjän sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahaan. Myös työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha on sidoksissa yrittäjän YEL-työtuloon, mainitsee Jokinen
Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat vakuutusmaksut. Eläkemaksut ovat verovähennyskelpoisia.
– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä vakuutusmaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena. Se ei kuitenkaan kannata, sillä pieni työtulo kostautuu huonompana sosiaaliturvana ja eläkkeenä. Osa yrittäjistä on toki voinut kasvattaa eläkettään tekemällä yrittämisen ohella palkkatyötä. Jos se ei riitä, hyvällä tuurilla yrittäjä saa myytyä yrityksensä ennen eläkepäiville jäämistä. Riski on kuitenkin suuri, Jokinen muistuttaa.
Alhaisesta eläkevakuuttamisesta on seurannut se, että yrittäjien eläkkeet ovat palkansaajien eläkkeitä pienemmät.  Esimerkiksi vuonna 2015 keskimääräinen maksussa ollut yrittäjän eläke oli noin 1 100 euroa.
Tutkimukseen vastaajat arvioivat kuitenkin tulevaksi eläkkeekseen 2149 euroa. Tavallisimmin odotetaan eläkettä 1000–3000 euron väliltä. Mediaani eläkeodotus on 2000 euroa. Kun kysytään kohtuullisena pidettävää eläkettä, summa nousee peräti 2979 euroon, mediaanina 2500 euroon.
SYT-kassa toteutti tutkimuksen nyt toista kertaa, edellinen tutkimus on vuodelta 2015. Tutkimukseen vastasi 2321 yrittäjää, joista kassan nykyisiä jäseniä on 18 prosenttia. Vastaajien yrityksistä 41 prosenttia toimii valtakunnallisilla markkinoilla Suomessa, kansainvälisillä markkinoilla toimii 12 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Vastaukset kerättiin sähköisenä tutkimuksena ja puhelinhaastatteluina.
Tulevaisuustutkimuksen raportti:  SYT-kassa-Tulevaisuustutkimus 2017 9.6.2017
 

Erikoiskaupan yrittäjä Susan Äijälä on valittu tänään Suomen suurimman yrittäjien työttömyyskassan SYT-kassan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi.
Kassan kokouksessa puhunut Äijälä onkin ilahtunut siitä, että yrittäjät ja itsensätyöllistäjät kokevat työttömyyskassan jäsenyyden tärkeämmäksi kuin ennen.
-Varsinkin juuri toimintansa aloittavat yrittäjät pitävät työttömyysvakuutuksen ottamista hyvin luonnollisena tapana hoitaa sosiaaliturvaansa, koska talous on syklistä ja seuraava taantuma tulee vääjäämättä 2020-luvun alkupuolella, sanoi Äijälä
Hänen mukaansa juuri nyt on hyvä hetki varautua epävarmoihin aikoihin ja liittyä kassan jäseneksi, koska yrittäjän pitää olla kassan jäsenenä vähintään 15 kuukautta, jotta hän voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. SYT-kassaan onkin liittynyt tämän vuoden aikana lähes 1800 uutta jäsentä
-Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja suhteellisen edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Ajatellaan esimerkiksi palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan.  Toki yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, johtuen erilaisesta rahoituspohjasta. Yrittäjäkassat maksavat päivärahasta itse noin 40 % kun taas palkansaajakassojen osuus on 5,5 %, Äijälä täsmensi.
Kevytyrittäjät ovat löytäneet SYT-kassan
Laskutusosuuskuntien kautta työllistyvät ns. kevytyrittäjät voivat myös vakuuttaa itsensä SYT-kassassa, kun heidän eläkevakuuttamisen laji muuttui, työeläkeyhtiöiden linjauksen myötä, toukokuun alussa työntekijän TyEL:stä yrittäjän YEL-vakuutukseen. Lukuisat kevytyrittäjät ovatkin huomanneet muutoksen positiivisen ilmiön ja liittyneet SYT-kassan jäseneksi.
-Työeläkeyhtiöiden linjaus oli oikeudenmukainen. Nyt kevytyrittäjät eivät ole enää väliinputoajien asemassa työttömyysturvassa. Päätoimiset kevytyrittäjät voivat liittyä yrittäjäkassan jäseneksi ja näin ollen kerryttää oikeuden yrittäjän ansiopäivärahaan. Tämä muutos parantaa tuhansien itsensätyöllistäjien sosiaali- ja työttömyysturvaa.  Nyt kuitenkin tarvitaan vielä uutta ajattelua sen suhteen, että yrittäjyys ja palkkatyö voisivat rinnakkain kerryttää vakuutuskautta ja toisaalta, että yritystoiminta voitaisiin katsoa helpommin sivutoimiseksi, sanoi Äijälä
SYT-kassan ylintä päätösvaltaa käyttävä kassan kokous valitsi 19.5.2017 Lappeenrannassa Susan Äijälän SYT:n uudeksi puheenjohtajaksi. Äijälä seuraa tehtävässä kuusi vuotta kassaa johtanutta Talousjuristit Oy:n osakasta, varatuomari Juhani Hopsua.
Äijälä on toiminut yrittäjänä vuodesta 2006 lähtien ja hän ollut mukana SYT-kassan hallituksesta vuodesta 2011 lähtien.  SYT-kassan uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin asianajaja Esa Airaksinen, Asianajotoimisto Esa Airaksinen.

Työttömyyskassojen asemaa ja tehtäviä pohditaan jatkuvasti. Lähtökohtaisesti työttömyyskassat ovat yksityisiä toimijoita, jotka hoitavat julkista tehtävää, eli suurin osa kassojen maksamista etuuksista on rahoitettu julkisilla varoilla.
Palkansaajakassat rahoittavat itse etuusmenoistaan 5,5 % ja yrittäjäkassat noin 40 %. Työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana. Kassaan kuulumaton voi saada työttömyyden aikana Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 696 €/kk.
Yleinen työttömyyskassa YTK avasi isosti aamun lehdissä, että työttömyyskassat ja Kela voisivat hoitaa työnvälitystä. Tämä sopisi sikäli hyvin kassojen toimintakenttään, koska vuoden 2019 alussa osa TE-toimistojen tehtävistä siirtynee kassoille ja Kelalle ja toisaalta siksi, että kassoissa ja Kelassa tiedetään ne henkilöt, jotka ovat työttöminä ja hakevat päivärahaa. Työnhakijoilta jäisi tässä systeemissä yksi välikäsi työttömyysasioiden hoidossa pois, kun ei tarvitsi asioida TE-toimistojen kanssa. TE-toimistot muuttunevat maakuntauudistuksen myötä jo nykyisilläkin suunnitelmilla joksikin ihan muiksi toimijoiksi, ja tämä voisi olla luonteva askel eteenpäin.
Tänä päivänä työtä välittää TE-toimisto sekä lukuisat yksityiset työnvälittäjät.  YTK:n toimitusjohtajan Auli Hännisen mukaan YTK-kassa tekisi yhteistyötä jo olemassa olevan toimijan kanssa. Myös jotkin ammattiliitot ovat kertoneet kiinnostuksestaan välittää työtä juuri yhdessä ulkoisen toimijan kanssa. Haluaisin katsoa asiaa vähän pidemmälle ja miettiä tehokkaampaa synenergiaa.
Voisiko alustataloudessa eri toimijat yhdistää niin, että työttömälle riittäisi kirjautuminen yhteen paikkaan, mistä hän voisi kartoittaa kaikki profiiliinsa sopivat työpaikat? Järjestelmä vaatisi toki aika paljon yhteistyötä yksityisiltä toimijoilta tai ainakin uuden ajatuksen työnvälittäjien kustannusten ja palkkioiden muodostumistekniikasta.
Yksittäiselle työnhakijalle se olisi huikea parannus sen sijaan, että hänen pitää etsiä avoimia työpaikkoja tai jättää työnhakuilmoituksia useaan verkkopalveluun. Myös työntekijää hakeva yritys tai organisaatio saisi kattavamman kontaktipinnan.
Työnhakuun liittyvän prosessin siirto ei kuitenkaan ole kokonaisuutena ihan näin simppeli juttu. Saadakseen työttömyysetuutta pitää työnhakijan olla aktiivinen. Jos esimerkiksi työtön ei ota tarjottua työtä vastaan, hän ei hae tarjottua työtä tai hän eroaa työstään ilman hyväksyttävää syytä, TE-toimisto määrää siitä hänelle ns. karenssia eli korvauksetonta määräaikaa.
Mikä on tai mikä taho haluaisi olla tulevaisuudessa se ”pahis” ja karenssien jakaja? Itse näkisin aika herkullisena tilanteen, että kassa voisi välittää jäsenilleen töitä ja maksaa etuutta, mutta joku toinen taho esim. maakunta hoitaisi karenssien antamiset jatkossa.
Työttömyyden hoitaminen ja työttömyysetuuksien maksaminen ovat nyt erityisen aktiivisen keskustelun ja kehittämisen kohteena. Vahvuutena meillä Suomessa on hyvin toimiva kassajärjestelmä, jonka ympärille kokonaisuus on hyvä rakentaa tulevaisuudessa.
keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT