Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Tämä vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee.
Ilman korotettua ansio-osaa maksettavan ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä vakuutustasosta/palkasta riippuen useimmalla 4-10 euroa. Korotetun ansio-osan leikkauksen vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön tulot ovat olleet ennen työttömyyttä.  Korotusosien määrä alenee välittömästi kaikilla saajilla
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen päivittäinen määrä pienenee vuoden 2017 alussa 32,68 eurosta 32,40 euroon. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan  päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus vuonna 2017 yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9, 90 euroa.
 

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

Työtulo €/vuosi	Jäsenmaksu €/kuukausi	Jäsenmaksu €/vuosi	Päiväraha €/arkipäivä	Päiväraha €/kuukausi	Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 564	14,94	179,25	39,73	854,20	157,60
15 000	20,32	243,80	43,98	945,57	248,97
18 000	26,94	323,30	49,22	1058,23	361,63
20 000	31,36	376,30	52,7	1133,05	436,45
25 000	42,4	508,80	61,42	1320,53	623,93
26 000	44,61	535,30	63,17	1358,16	661,56
30 000	53,44	641,30	70,15	1508,23	811,63
35 000	64,48	773,80	78,87	1695,71	999,11
40 000	75,52	906,30	84,62	1819,33	1122,73
45 000	86,56	1 038,80	88,49	1902,54	1205,94
50 000	108,65	1 303,80	92,37	1985,96	1289,36
60 000	119,69	1436,30	100,12	2152,58	1455,98
70 000	141,75	1 701,30	107,87	2319,21	1622,61
80 000	163,85	1 966,30	115,63	2486,05	1789,45
90 000	185,94	2 231,30	123,38	2652,67	1956,07

 

 
 

Yrittäjien viime vuosina kasvanut työttömyys on taittumassa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste nousi alkuvuonna yli neljään prosenttiin, kun vuonna 2015 työttömyysaste oli reilut kolme prosenttia. Tammi-syyskuussa SYT-kassaan saapui kuitenkin yli 20 % vähemmän ensimmäisiä päivärahahakemuksia.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli syyskuun lopussa 7,7 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. SYT:n jäsenten työttömyysaste oli syyskuussa 3,75 %.
”Yrittäjien ja palkansaajien työttömyydet eivät aina kulje ihan käsi kädessä, mutta me SYT-kassassa olemme nähneet uusien alkavien työttömyyksien laskun jo koko tämän vuoden. Saimme tammi-syyskuussa 2015 yhteensä 755 alkavaa päivärahahakemusta, kun vastaava luku tältä vuodelta on 581 hakemusta”, sanoo SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan yrittäjien työttömyysaste on yleensä alempi kuin yleinen työttömyys, mutta toisaalta yrittäjien työttömyys on usein pitkäkestoisempaa. SYT:n jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on noin 220 päivää.
”Kaiken kaikkiaan etuudenmaksatustilanne ei kuitenkaan näytä yhtä valoisalta, vaan kokonaismaksatuksessa etuudensaajia on kuutisen prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tämä taas kertoo siitä, että ne jotka jäävät työttömiksi, pysyvät työttöminä jonkin verran pidempään kuin menneinä vuosina. Maksamme etuutta reilulle 900 jäsenellemme kuukaudessa, mikä sekin lukumäärä on parhaimmillaan ollut alkuvuodesta yli tuhat, sanoo Jokinen.
Iso joukko yrittäjiä yhä väärissä kassoissa
Suomessa on laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Silti yrittäjäkassoihin kuuluu vain noin 12 % Suomessa asuvista yrittäjistä.
Jokinen arvioi, että tuhansia työttömyysturvassa yrittäjiksi luettavista henkilöistä on yhä jäseninä palkansaajakassoissa. Yrittäjä ei kuitenkaan saa tosi paikan tullen palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan.
”Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa. Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa”, täsmentää Jokinen
Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassoihin rajoittavat Jokisen mukaan asenteet. Moni yrittäjä ei suostu ajattelemaankaan työttömäksi jäämistä varsinkaan silloin, kun yritystoiminta sujuu hyvin.
”Silloin pitää kuitenkin vakuuttaa itsensä, kun kaikki menee hyvin. Silloin ei enää ehdi, kun alkaa mennä huonosti. Varautumiseen hyvinä aikoina pakottaa se, että yrittäjän on kuuluttava kassaan 15 kuukautta, ennen kuin hän saa oikeuden päivärahaan. Palkansaajalle riittää puoli vuotta.”, kertoo Jokinen
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Suomen hallitus esittää työttömyysturvaan muutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Kooste mahdollisista lakimuutoksista löytyy esim. Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n sivuilta 
Enimmäismaksuaika on lyhenemässä
Ansiopäivärahan enimmäiskestoa esitetään lyhennettäväksi 500 päivästä 400 päivään. Jos työhistoriaa on alle 3 vuotta, päivärahan enimmäismaksuaika olisi 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voitaisiin edelleen maksaa ansiopäivärahaa 500 päivää.
Omavastuuaika on pitenemässä
Omavastuuaika esitetään pidennettäväksi seitsemään päivään. Nykyisin omavastuuaika on viisi päivää.
Korotettu ansiopäiväraha
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosan suuruutta kaavaillaan alennettavaksi hieman nykyisestään.
Pitkän palkkatyöuran perusteella ei enää maksettaisi korotettua ansio-osaa.
Tiedotamme toteutuvista lakimuutoksista ja niiden lopullisista sisällöistä muutosten vahvistuttua.

Suomeen pitäisi luoda uusia työpaikkoja – paljon ja nopeasti. Muutama viikko sitten kuulimme mahdollisesta lakimuutoksesta, jonka mukaan työttömät haastateltaisiin kolmen kuukauden välein. Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 1,5 miljoonaa haastattelua/tapaamista vuodessa.
Esimerkiksi, jos vaikka yksi TE-toimiston virkailija pystyisi hoitamaan viisi tapaamista/haastattelua päivässä, vuositasolle se tarkoittaisi noin 1200 asiakaskontaktointia. Nopeasti laskettuna Suomeen tarvittaisiin tämä esityksen mukaisesti noin 1200 uutta TE-toimiston virkailijaa/työntekijää hoitamaan kyseiset haastattelut. Samaan sykkeeseen on tulossa muitakin työttömyysturvaan liittyviä lakimuutoksia, jotka työllistävät maksajia (Kelaa ja työttömyyskassoja) ja niiden käyttämien maksatusjärjestelmien suunnittelijoita, kevyesti arvioituna 1000 henkilötyövuotta.
Helsingin Sanomat kertoi 28.9.2016 hallituksen asettaman työllisyystyöryhmän suunnitelmista tai ennemminkin suunnitelmien umpikujasta. Suunnitelman mukaan työtön voisi menettää yhden päivän tuet kuukaudessa, jos hän ei olisi edellisten kolmen kuukauden aikana ollut töissä 18 tunnin ajan tai osallistunut vähintään viiden päivän aikana työvoimapoliittiseen palveluun. Jos työtön olisi aktiivinen seuraavien kolmen kuukauden aikana, hänen työttömyysturvansa palautuisi ennalleen seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.
Työttömyysetuuden maksajien kannalta (Kela, Työttömyyskassat) tämä tarkoittaisi sitä, että hakemukset tulisivat manuaaliseen käsittelyyn ja tarkastuksia jouduttaisiin tekemään aiempaa enemmän, jolloin murtuisi työttömyysturvan maksajien automaattimaksatus. Eli taas tarvittaisiin uusia työntekijöitä, ehkä noin 1000 henkilötyövuotta varovasti arvioituna.
Hallituksen työryhmän tavoitteena on työllistää ansiosidonnaista työttömyysturvaa muuttamalla noin 8 000 työtöntä työnhakijaa. Ja aivan oikein, näillä yllä mainituilla muutoksilla saadaan tuosta tavoitteesta täytettyä jo lähes puolet, kun palkataan uusia työnvälittäjiä, etuudenmaksajia ja maksatusjärjestelmien suunnittelijoita. Ja jos jokainen uusi työnvälittäjä saisi sitten hommattua viisi työtöntä töihin, niin tavoite olisi saavutettu.
Ihan pakko on tässä yhteydessä tuoda esiin laskelma siitä, miten pk-yrittäjät voisivat tähän keitokseen vaikuttaa. Suomessa on noin 175 000 yksinyrittäjää, joista iso osa palkkaisi työntekijöitä, mikäli palkkaamiseen ei liittyisi niin paljon riskejä. Jos vaikkapa vain kolmasosa palkkaisi yhden työntekijän,  sillä luotaisiin 50 000 työpaikkaa. Onko tällä hetkellä järkevää panostaa ansiopäivärahan viilaamiseen, vai luotaisiinko pienyrittäjille edes hippusen verran paremmat mahdollisuudet, tai joitain helpotuksia, työvoiman palkkaamiseen?
Syksyisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Kesän kynnyksellä asetettu TEM:n työryhmä pohtii vaihtoehtoja, joilla yritystoiminnan aloittamisen kynnys ja kannustavuus saataisiin toimimaan. Tämän hetken haasteena on tilanne, jossa vähäinenkin yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, ja tällöin henkilö menettää oikeutensa ansiopäivärahaan.
Olisi helppoa ratkaista asia toteamalla, että jos tulo on vaikkapa alle 300 euroa / 500 euroa / 1000 euroa kuukaudessa, niin yritystoiminta olisi aina sivutoimista, ja tällöin voitaisiin maksaa soviteltua päivärahaa tulojen rajoissa. Mutta mutta, entäpä jos teet töitä täysiaikaisesti, ja toinen tienaa siitä 300 euro ja toinen 1500 euroa. Onko reilua, että palkkaa kompensoidaan tukijärjestelmällä?
Seurasin nettikeskustelua, jossa taiteilija oli maalannut taulua kaksi kuukautta ja myi sen 100 eurolla. Joku toinen taiteilija saattaisi myydä taulunsa 2000 eurolla. Jos hyväksyisimme ajatuksen, että pientä tuloa kompensoidaan, niin työmarkkinoita ohjaava vaikutus iskisi uskoakseni salaman nopeasti. Ei hyvä !
Työttömyysturvamme perustuu aika-tarkasteluun, eli sivutoimisuus ja päätoimisuus erotetaan niihin käytetyn ajan mukaan. Ja tämähän sopii huonosti yritystoimintaan, koska yrittäjän työn määrää ei kukaan seuraa. Mutta emme saa tuudittautua vanhoihin kaavoihin, vaan meidän on löydettävä uusia toimintatapoja.
Mitäpä jos, aloittava yrittäjä voitaisiin katsoa ensimmäiset kuusi kuukautta sivutoimiseksi, ja näin hän voisi saada soviteltua päivärahaa, mikäli tulot jäävät pieniksi. Mutta mikäli tulot jäävät jatkuvasti pieniksi, niin myös yrittäjän on syytä miettiä, onko yritystoiminta kannattavaa.
Yritystoiminnan sivutoimisuus edellyttää, että sitä todistetusti tehdään osa-aikaisesti. Tähän tarvitsemme mallin, joka on selkeä ja oikeudenmukainen. Voiko taidemaalari olla sivutoiminen tehdessään keskeneräistä taulua ateljeessaan tai makuuhuoneessa? Toimeksiantoja tekevä yrittäjä voi osoittaa, että hän kävi asiakkaalla torstaina kello 12-15. Osa yrittäjistä voi osoittaa työmäärän/työajan, mutta osa ei. Tätä sapluunaa on nyt rakennettava niin, että järjestelmä ei ole esteenä yrittäjyyden aloittamiselle. Ja kuitenkin pitää hyväksyä myös tosiasia, että työttömyysturvajärjestelmä turvaa työttömyyttä, toimeentulotukijärjestelmä tulojen niukkuutta.
Tästä jatketaan, ja mielellään kuulemme myös teidän kaikkien ajatuksia sivutoimisen ja päätoimisen yrittäjyyden rajanvedosta !
 
Hyvää kesän jatkoa,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

 

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) järjesti kesäkuussa kilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Kilpailun keulakuvana toimi yrittäjä ja mediapersoona Jethro Rostedt.
Kilpailuun tuli toista sataa ehdotusta. Eniten ehdotuksia perusteluineen sai, muun muassa Madventures- ja Docventures-televisiosarjoja tekevän, GimmeYaWallet Productions Oy:n yrittäjäkolmikko Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila.  SYT:n palkintoraati valitsi kolmikon Suomen uhkarohkeimmiksi yrittäjäksi.
SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
”Kilpailuun tuli lukuisia hyvin perusteltuja ehdotuksia, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjät, jotka ovat onnistuneet uusiutumaan ja luomaan jotain uutta suomalaiseen yrityselämään ja yhteiskuntaan”, sanoi Jokinen.
GimmeYaWallet Productions Oy:n kolmikon uusin projekti on Startup refugees-verkosto, jonka tarkoituksena on edistää turvapaikanhakijoiden nopeaa työllistymistä yritystoiminnan kautta. Startup Refugees muun muassa jakaa starttirahaa sekä järjestää mentorointia ja koulutusta sitä haluaville vastaanottokeskuksissa. Verkoston kautta on tähän mennessä perustettu 25 yritystä.
Riku Rantalan mukaan projekti on vasta aluillaan, mutta yhteistyötahoja on mukana jo yli 300 mm. Supercell, ME-säätiö, Yle, Maahanmuuttovirasto, Sitra ja Sisäministeriö.
”Mukaan on lähtenyt paljon eri tahoja, businessenkeleitä, viranomaisia, pienyrittäjiä niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajia”,kertoi Rantala.
Rantala halusikin kiittää Startup refugees- verkostoon mukaan lähteneiden yhteisöjen lisäksi myös verkoston projektikoordinaattoria Camilla Nurmea.
”Camilla on yrittäjähenkeä vaikka muille jakaa”, Rantala kiitteli.
SYT jakoi Suomen Uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon nyt ensimmäistä kertaa. Palkinto luovutettiin Porin SuomiAreenassa. Palkinnon jakoi yrittäjä Jethro Rostedt sekä kassanjohtaja Merja Jokinen.
 
 
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Työttömyysturvajärjestelmässä käytetty yrittäjän määritelmä ei aina ole yhtenevä muussa lainsäädännössä käytettyjen määritelmien kanssa. Esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät omistussuhteen prosenttiosuudet ovat työttömyysturvalaissa ja yrittäjän eläkelaeissa erisuuruiset.
Työttömyysturvassa yrittäjiä ovat YEL- ja MYEL -vakuutettujen yrittäjien lisäksi tietyin edellytyksin yrityksessä työskentelevät TyEL-vakuutetut yrityksen osaomistajat sekä yrittäjän yrityksessä työskentelevät ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet.

Lue lisää: https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
Liity jäseneksi:https://syt.fi/jaseneksi/
 

 
 

Kilpailukykysopimus naulattiin viime viikolla, talous osoittaa virkoamista, sote etenee ja hallitus virittelee uutta keskustelua yritystoiminnan aloittamisen esteiden purkamisesta. Tämä voisi olla hyvä hetki myös yrittäjille ja mahdollisille tuleville yrittäjille ottaa rohkea askel yrittämiseen tai yritystoiminnan kasvattamiseen.
SYT-kassassa uusien työttömien määrä on ollut viime kuukausina laskussa kun verrataan viime vuoteen. Toisaalta kaikkien hakijoiden määrä ei ole laskenut, mikä kertoo siitä, että työttömyysjaksot kestävät pitempään. Keskimäärin kassan jäsenten työttömyys on vuoden vaihteen tilastojen mukaan kestänyt noin 200 päivää ja päivärahaa on maksettu kuukaudessa noin tuhannelle jäsenelle. Heille kaikille SYT-kassan jäsenyydestä on ollut merkittävä hyöty ja ansiopäiväraha on taannut kohtuullisen toimeentulon kun yritystoiminta on pitänyt lopettaa.
Jäsenyys SYT-kassassa on hyvä tapa hallita henkilökohtaista riskiä, mikä on hyvä huomioida yritystoimintaa suunnitellessa. Yrittäjä ei jää tyhjän päälle, jos yritystoiminta jostain syystä epäonnistuu.
Nyt herättelemme teitä kaikkia mukaan paljastamaan rohkeita, joka uhkarohkeita yrittäjiä kampanjasivustollamme. SYT:n kampanja pyörii nyt netissä osoitteessa www.yrittajaklinikka.fi 1.7.2016 asti. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan lippu Nordic Business Forumiin. Katso kampanjavideoltamme monialayrittäjä Jethro Rostedtin ehdokas Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi.
Hyvää kesää,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

---

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa.
Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin, Pohjoismaiden suurimpaan yrittäjyystapahtumaan (www.nbforum.com)
Suomen uhkarohkein yrittäjä-kilpailulla etsitään yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
Kilpailun järjestää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT). Suomen uhkarohkeimman yrittäjän valitsee nelihenkinen valintaraati. Kilpailun voittaja julkistetaan 11.7.2016 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 15.  Lavalla on mukana myös kampanjan keulakuva Jethro Rostedt
Kilpailuun voit osallistua: http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html
Katso kilpailun mainosvideo: https://www.youtube.com/watch?v=YP0JahZ-fGU
https://www.youtube.com/watch?v=YP0JahZ-fGU
 
 
 
 
 

Jos jäät työttömäksi, aloita työnhakusi TE-palvelujen Oma asiointi -verkkopalvelussa. TE-toimistossa voi aloittaa työnhaun silloin, kun verkkopalvelun käyttö ei onnistu.
Oma asiointi -verkkopalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.
Tämän jälkeen ota yhteyttä SYT-kassaan ja tilaa ohjeet päivärahan hakemista varten esimerkiksi sähköpostilla osoitteesta neuvonta@syt.fi.
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”][fusion_button link=”https://syt.t5.fi/wp-content/uploads/2015/02/Työttömän-ohjeet-2016.pdf” color=”custom” size=”small” type=”” shape=”” target=”_self” title=”” gradient_colors=”#ff9933″ gradient_hover_colors=”#ff9933″ accent_color=”#ffffff” accent_hover_color=”#ffffff” bevel_color=”#ff9933″ border_width=”0px” shadow=”” icon=”” icon_position=”left” icon_divider=”” modal=”” animation_type=”” animation_direction=”down” animation_speed=”1″ alignment=”left” class=”” id=””]Voit ladata ohjeet myös tästä (pdf)[/fusion_button]
[fusion_separator style_type=”none” top_margin=”10″ bottom_margin=”10″ sep_color=”” icon=”” width=”” class=”” id=””/]
Lisätietoja:
http://www.te-palvelut.fi/…/nain_asi…/te_palvelut/index.html
Katso video työnhaun aloittamisesta:
https://www.youtube.com/watch?v=uEDcZJ_MSc0…
 [/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]