Hallituksen julkaisemassa yrittäjyys- ja työllisyyspaketin linjauksessa yrittäjyyden aloittamisen kynnystä madalletaan ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Tämä kuulostaa hyvältä ja tutulta, toivottavasti tällä kertaa päästään aidosti toteutusvaiheeseen, niin ettei eri intressiryhmien päät kolise yhteen.
Kun yhtä porukkaa tuetaan, niin usein se johtaa kilpailun vääristymiseen ja tällöin joku toinen kärsiin. No erilaisia palkkatukimuotoja ja starttirahoja on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, joten toivokaamme että tällä kertaa löytyy malli, jota uskalletaan kokeilla eikä toteutus kaadu yksittäisen intressiryhmän venkoiluun. Tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mitkä ovat toki tervetulleita, ja mitä yrittäjät lupaavat, mikäli uskaltavat palkata uutta henkilökuntaa.
Yritystoiminnan aloittaminen on iso taloudellinen riski tällä hetkellä. Tämä on johtanut siihen, että töitä pyritään tekemään lukuisilla tavoilla, jotka olisivat luonteeltaan jotain muuta kuin yritystoimintaa. Se taas johtaa siihen, että työnteko ei välttämättä ole sellaista vakuutettua työtä/yrittäjyyttä, joka kerryttäisi tekijälleen sosiaaliturvaa.
Meidän on korkea aika hyväksyä erilaiset työnteon muodot perinteisen palkkatyön tai yritystoiminnan lisäksi ”normaalityöksi” ja muokata sosiaali- ja vakuutusjärjestelmämme tämän vuosituhannen edellytyksiä vastaavaksi. Uskon että nykyiset uberit, airbnb:t, feissaamiset, bloggaamiset yms. on vasta alkua ja vakuutusjärjestelmämme on taivuttava aikaslailla akrobaattiseen joustoon jatkossa. Kun mietimme mitä on perustuslakiin liittyvä yhdenvertaisuus ja oikeusturva, niin jotain tarttee tehdä jo nopealla aikataululla näiden periaatteiden painikkeeksi nyky-yhteiskunnassa.
 
hyvää kevättä,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

Työttömyyden alkaessa kannattaa usein hankkia uusi verokortti. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa, mutta ennakkopidätysprosentti on tällöin määrätty palkkaa varten. Palkkaa varten määrätyn ennakkopidätysprosentin kohdalla vero pidätetään ansiopäivärahasta vähintään 25 %:n suuruisena. Ennakkopidätykselle ei ole vähimmäisrajaa, jos se on määrätty etuutta varten. Jos siis toimitat kassaan etuutta varten annetun verokortin, vero pidätetään verokortin mukaisena.
Uuden verokortin saa nopeimmin osoitteesta www.vero.fi/verokortti. Verkkopalvelussa voit tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaasi osoitteseen. Palvelusta voit lähettää verokortin myös suoraan omaan työttömyyskassaasi.
Kirjautuaksesi palveluun tarvitset verkkopankkitunnukset tai sirullisen henkilökortin.
Lisätietoja: http://www.vero.fi/verokortti
 
 

Työmarkkinat ovat murroksessa. Työ- ja toimeksiantosuhteet pätkittyvät ja työtä tehdään yhä erilaisimmilla ammattistatuksilla. Suomen  työttömyysturvajärjestelelmä on rakennettu perinteisten työntekomuotojen aikana, joten uudet työntekotavat poikkeavat niistä useasti. Aika usein uusissa työntekotavoissa toiminta siirtyy tietoverkkoihin ja puhutaan digitalisaatiosta.
Muutamia tyypillisiä uusia ansaintatapoja ovat esimerkiksi Airbnb, Google AdSense ja Affiliate- markkinointi, bloggaus ja uber-taksipalvelu.
Airbnb yhteisöpalvelussa kuka tahansa voi ilmoittaa asuntonsa vuokratavaksi. Verottaja pitää siitä saatua tuloa pääomatulona. Työttömyysturvassa pääsääntönä on, että pääomatulot eivät vaikuta työttömyysetuuden maksamiseen. Pienimuotoisena Airbnb toiminnalla ei näin ole pienentävää vaikutusta työttömyysetuuden maksamiseen. Jos vuokraustoiminta on kuitenkin säännönmukaista, ammattimaista ja jatkuvaa, sen voidaan katsoa olevan yritystoimintaa ja silloin siitä saatu tulo huomioidaan työttömyysetuuden maksamisessa sovitellun päivärahan sääntöjen mukaan.
Googler AdSense on Googlen ohjelma, jonka avulla voi ansaita tuloja sijoittamalla mainoksia omalle verkkosivulleen. Google tilastoi klikkaukset, laskuttaa mainostajaa ja maksaa julkaisijalle mainostuloa.
Affiliate-markkinoinnissa blogin yhteyteen liitetään mainosmateriaalia ja mainostaja maksaa korvausta mainoksesta. Nämäkin tulot ovat luonteeltaan yritystuloa, ja ne pääsääntöisesti huomioidaan työttömyysetuuden maksamisen yhteydessä soviteltuna päivärahana.
Bloggaaja voi olla työsuhteessa blogiportaaliin, mutta useimmiten bloggaus tehdään toimeksiantosopimuksella. Tällöinkin kyseessä on sivutoiminen yritystoiminta ja etuus voidaan maksaa soviteltuna päivärahana tulot huomioiden.
Entä jos palkkio maksetaan tavarana, matkana tai lahjakorttina? Näiden arvo tulee silloin määrittää euroina jotta tulo voidaan sovitella oikein. Jos blogiteksti voidaan katsoa teokseksi, voidaan bloggaajan katsoa saavan tekijänoikeustuloa ja sekin huomioidaan etuuden maksatuksessa.
Kaikista työttömänä tehdyistä töistä tulee kuitenkin ilmoittaa TE-toimistoon. TE-toimisto tutkii onko palkkatyö osa-aikaista tai yrittäjäasemassa työskentely sivutoimista ja antaa asiasta lausunnon kassaan. Jos lausunto on myönteinen kassa voi maksaa soviteltua ansiopäivärahaa.
Uudet työnteon mallit tuovat lisää mielenkiintoa perinteisen yrittäjyyden ja palkkatyön rinnalle ja näin myös kassatyöskentely saa uusia ulottuvuuksia.
Lisätietoa sovitellusta päivärahasta https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/ansiotulojen-ja-sosiaalietuuksien-vaikutus-paivarahaan/ 
keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Suomen Yrittäjät julkaisi alkuviikosta PK-barometrin, jonka mukaan yhä useampi yrittäjä näkee tulevan vuoden kääntyvän parempaan suuntaan. Samaan aikaan kuitenkin usea yrittäjä on haastavassa tilanteessa ja yritystoiminnan pyörittäminen on veitsenterällä, jolloin kaikista mahdollisista ylimääräisitä maksuista tingitään.
Yksi tinkimisen kohde voi olla myös työttömyyskassan jäsenyys ja jäsenmaksu, mitä me täällä työttömyyskassassa seuraamme huolestuneena. Työttömyyskassan jäsenyys on kuitenkin riskinhallintaa, eli jos yritystoiminta pitää lopettaa kannattamattomana, niin kassa maksaa ansiopäivärahaa. Esimerkkinä mainittakoon, että 25 000 euron vuositulolla päiväraha on reilut 1300 euroa kuukaudessa, ja verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on noin 508 euroa vuodessa. Eli mikäli kassan jäsen lopettaa yritystoiminnan, niin jäsenmaksu tuottaa moninkertaisesti takaisin sen summan, mitä kassaan on maksettu.
SYT:n jäsenistön työttömyysaste on noin 4 prosenttia, mikä on aika paljon pienempi kuin palkansaajilla. Emme odota tähän radikaalia muutosta tänä vuonna, kylläkin tasaista kasvua samalla kun uskomme talouden vauhdittuvan niin, että työttömyys kääntyy ensi vuonna laskuun. Tällä hetkellä maksamme työttömyysetuutta noin 1000 jäsenelle kuukaudessa, ja määrä on ollut hitaassa kasvussa, mikä isolta osalta on ollut selitettävissä jäsenmäärämme kasvulla. Iso haasteemme on edelleen se, että monet yrittäjät eivät tunne kassajärjestelmää, ja kaupunkilegendoissa toistellaan, kuinka ”yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa”. Eli jatkamme edelleen tiedottamista ja yrittäjien tavoittamista, jotta yhä useampi tiedostaisi SYT-kassan jäsenyyden tuoman turvan.
 
Talvisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen suurimpaan yrittäjäkassaan SYT-kassaan liittyi viime vuonna yli 4000 yrittäjää. SYT-kassaan kuuluu nykyisin yli 26 000 yrittäjää.
-Yrittäjät ovat huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.
-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi.
Jokisen mukaan Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa.
-Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, täsmentää Jokinen
-Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Työttömyysturvalakiin tuli muutoksia 1.1.2016 lähtien. Lakimuutokset vaikuttavat muun muassa niiden henkilöiden tilanteeseen, joita on aiemmin pidetty yritystulon pienuuden vuoksi omaa työtä tekevinä.
Yrittäjäksi katsominen ei enää edellytä sitä, että henkilö on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän mukaisen vakuutuksen. Jatkossa yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. Freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ). TyEL-vakuutetut yrityksen osaomistajat ja yrittäjän perheenjäsenet ovat edelleen työttömyysturvassa yrittäjiä.
Omana työnä pidetään jatkossa lähinnä sellaista työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa.
Yrittäjän työssäoloehtoa kertyy yrittäjäkassassa lakimuutoksen jälkeenkin vasta, kun YEL-/MYEL-vuosityötulo on vähintään 12 420 € / v (2016). TyEL-vakuutetun yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan työssäoloehtoa kerryttävän palkan pitää olla vähintään 1035 €/kk (12 420 €/v).
Yrittäjämääritelmän muutos ei vaikuta kuitenkaan siihen, kuka voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan.
Kts. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
Parannus yksityisen elinkeinonharjoittajan työttömyyden edellytyksiin
Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan jatkossa lopetetuksi myös, kun:
1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja
2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.
 

Ansiopäiväraha verotetaan ansiotulona. SYT-kassa saa alkuvuodesta verohallinnolta kassan jäsenten palkkaa varten määrätyt alkuperäiset ennakonpidätysprosentit muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. portaikkoverokortti).
Tänä vuonna palkkaa varten annettua ennakonpidätysprosenttia korotetaan ansiopäivärahaa maksettaessa niin, että ennakkopidätys on vähintään 25 %. Jos etuudensaaja kuitenkin toimittaa työttömyyskassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.
Verohallinto ja SYT-kassa suosittelevat muutosverokortin hakemista etuutta varten. Etuutta varten haetun verokortin pidätysprosenttia käytetään sellaisenaan. Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä.
Jos haet verovuoden aikana ennakonpidätystietoihin muutosta, on sinun itse toimitettava työttömyyskassalle alkuperäinen muutosverokortti.
Lisätietoja verohallinnon sivuilta.

Talouden tilanne näkyy monessa asiassa, mm. yrittäjien riskinsietokyvyssä ja –halusta. Ensimmäinen Iloinen keittiö- liikkeemme avattiin vuonna 2006 ja laajentuminen alkoi 2011. Tällöin avattiin toinen liike ja sitten vuosittain pari liikettä lisää.
Tänä vuonna liiketilatarjouksia on taas tullut yllin kyllin, mutta (erikois)kaupan haasteellisuudesta johtuen, emme ole tarjouksiin tarttuneet. Emme ole ainoita, sillä kauppakeskuksilla, ainakin uusilla, on pulaa vuokralaisista.
Avasimme erääseen kauppakeskukseen pop up-kaupan, joka palvelee asiakkaita marraskuusta tammikuuhun. Pop up- kauppoja taitaa olla siellä viitisen kappaletta. Kauppakeskus tulee näyttämään melko autiolta helmikuun alussa, kun pop upit sulkevat ovensa.
Pop up -kauppa joulun aikaan antaa meille yrittäjille mahdollisuuden myydä tuotteitamme pienemmällä riskillä. Riskiämme pienentää myös se, että kauppaa hoitavat meillä jo töissä olevat henkilöt, jolloin vältymme myös rekrytointiriskiltä. Ja näin lyhyeksi aikaa hyvän henkilökunnan löytyminen olisikin vaikeaa.
Aika näyttää, onko pop-upien lisääntyminen tulevaisuuden suuntaus, pidentyneiden aukioloaikojen, kuluttajien ostokäyttäytymisen muutosten ja nettikauppojen paineessa.
Hyvää Joulun odotusta,
Susan Äijälä
S&M Decor Oy / Iloinen Keittiö
SYT-kassan hallituksen varapuheenjohtaja
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Vuosi 2015 alkaa olla jo loppusuoralla, ja me SYT:ssa voimme todeta sen kuluneen aika lailla odotusten mukaan. Päivärahamaksatus kasvoi, mutta ihan arvioidun mukaisesti. Jäsenmaksu nousi reippaasti vuoden 2015 alussa, ja vaikka nosto kirpaisi, niin kassan talous on nyt tasapainossa.
Iloksemme voimme todeta, että vuoden 2016 jäsenmaksua ei tarvitse nostaa, vaikka edelleen odotamme työttömyyden kasvua ensi vuodelle.
Jäsenkehitys on ollut vuosikausia positiivinen, ja olemme saaneet 2000–2500 jäsenen nettokasvun vuosittain. Vuoden 2015 osalta saamme edelleen noin 4000 uutta jäsentä, mutta kun samaan aikaan eroajia on suunnilleen saman verran, niin tänä vuonna jäsenkasvua ei tulla näkemään. Ja tämäkin oli ihan odotettua, koska lakimuutoksen myötä jäsenyyden ehdot tiukentuivat merkittävästi.
Työmarkkinoilla siirrymme uuteen vuoteen aika sekavissa tunnelmissa. Hallitus poukkoillee ja työmarkkinaneuvottelut junnaavat. Isolla jännityksellä odotamme mitä pakkolaki-rintamalla tapahtuu ja miten yrittäjyys-asiat pysyvät agendalla.
Työttömyysturvaan saamme merkittävän lakimuutoksen ensi vuoden alussa, joka onkin saanut paljon keskustelua julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Eli ns. ”oman työn” käsite poistuu, ja oman työn tekijät katsotaan jatkossa yrittäjiksi. Muutoksessa on hyvää se, että ottamalla YEL-vakuutuksen nämä oman työn tekijät voivat liittyä SYT-kassaan ja kerryttää päivärahaoikeutta. Haasteena on se, että useat oman työn tekijät eivät halua olla yrittäjiä, ja nyt pelkona on päivärahaoikeuden menettäminen. Pääsääntönä on, että jos työ on laajuudeltaan päätoimista, päivärahaoikeutta ei ole, mutta jos se on laajuudeltaan sivutoimista, niin samalta ajalta voidaan maksaa soviteltua päivärahaa. Arvion sivu-/päätoimisesta tekee TE-toimisto. Odotamme tätä kirjoitettaessa lain vahvistusta sekä ministeriöltä tarkennusta soveltamisesta. Tulemme tiedottamaan kotisivuilla, Facebookissa ja sähköpostitse kun täsmennyksiä saadaan.
Haluan kiittää koko jäsenkuntaa kuluneesta vuodesta. Me SYT-kassassa siirrymme uuteen vuoteen ihan optimistisella mielellä ja jatkamme omalta osaltamme etuusjärjestelmän kehittämistä sekä jäsenmäärän kasvattamista.
RAUHALLISTA JOULUN AIKAA
Merja Jokinen,
kassanjohtaja

 

Ansiopäivärahan perusosan määrä laskee 0,4 % vuonna 2016 indeksitarkistuksen seurauksena. Myös ansio-osan ja lapsikorotusten määrät muuttuvat. Ansiopäivärahan määrän muutos koskee myös niitä ansiopäivärahan saajia, joiden päiväraha on laskettu vuonna 2015 tai aikaisemmin.
Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisista lapsikorotuksista. Perusosan määrä on sama kuin peruspäivärahan. Perusosan määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella.
Perusosan määrän muuttuminen vaikuttaa myös ansio-osaan. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos henkilön palkka ylittää taitekohdan, ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Taitekohta lasketaan kertomalla perusosa luvulla 95.
Lähde: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
Etuustasot indeksitarkituksen jälkeen