Työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto on yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työaikaan ja palkkaan sovelletaan palkansaajan työssäoloehtoa koskevia yleisiä säännöksiä, jolloin pääsääntö on, että työajan on oltava vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Työssäoloehdon tulee kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyseisessä yrityksessä. Työssäoloehtoa ja muita palkansaajia koskevaa, 26 kalenteriviikon mittaista työssäoloehtoa ei voi yhdistää.

Suomen talous kasvaa tänä vuonna Suomen Pankin arvion mukaan 2,9 %. Kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on edelleen vahvaa vaikkakin laskusuuntaista. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 37 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 % uskoo niiden heikkenevän.
Eri arvioiden mukaan talouden suhdannehuippu on nyt kuitenkin saavutettu. Se on myös huomattu SYT-kassassa, sillä yli 4 000 yrittäjää on liittynyt tämän vuoden aikana SYT:n jäseneksi.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttaa yleisen taloustilanteen ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksen lisäksi myös teknologian kehittymisen nopeus, joka on tällä hetkellä niin nopeaa, että organisaatioiden on vaikea pysyä perässä.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yrittäjän kannattaa miettiä tulevaisuutta silloin kun menee hyvin.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, tekoälyn kehittymisen, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa. Miten pk-yritykset pärjäävät tulevaisuuden kilpailussa, jos ja kun esimerkiksi verkkokauppajätti Amazon tulee Suomen markkinoille, pohtii Jokinen.
Yrittäjien sosiaaliturvan taso huolestuttavan alhainen
Yrittäjän sosiaaliturva on puhuttanut viime päivinä eri kanavissa. Yrittäjän YEL- järjestelmä on saanut paljon pyyhkeitä, koska se koetaan kalliiksi saatavaan hyötyyn nähden. Alivakuuttaminen on trendi, jolla on kuitenkin kauaskantoiset seuraukset.
Suuri osa yrittäjistä luulee, että YEL vaikuttaa ainoastaan vanhuuseläkkeen määrään. YEL-työtulo vaikuttaa kuitenkin suoraan ja laajasti yrittäjän koko sosiaaliturvaan. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
SYT:n hallituksen puheenjohtaja, erikoiskaupan yrittäjä Susan Äijälä on huolissaan yrittäjien sosiaaliturvan alhaisesta tasosta.
-Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan, sanoo Äijälä
Äijälän mukaan yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL- eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
-Sosiaaliturvan hoitaminen on oman selustan turvaamista. Muutoksessa kannattaa välillä pysähtyä miettimään yrittäjyyden riskejä. Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta tulevaisuuteen voi aina varautua. Olemmehan kuitenkin vasta muutoksen alussa, sanoo Äijälä.
 

Mo­net työttömyysturvassa yrit­tä­jäksi luokiteltavat ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi ol­la yrit­tä­jä­kas­sas­sa. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat kiltisti jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä – väärään kassaan kuuluminen huomataan usein liian myöhään.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta. Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä.
-Moni perheyrityksestä normaalia kuukausipalkkaa saava yrittäjän perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.  Puolison yrityksessä työskentelevä perheenjäsen on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa”, kertoo Jokinen
Työntekijästä osakkaaksi- status saattaa muuttua jo 15 % omistusosuudella
Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi esimerkiksi omistajanvaihdoksen yhteydessä. Väärään kassaan kuuluminen tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö on jäänyt työttömäksi ja hän hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin sieltä kielteisen päätöksen.

-Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 % omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana. Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina eli TyEL-vakuutettuina. Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien YEL-eläkevakuutusta. Tämä kannattaa huomioida myös yrityksen omistajanvaihdostilanteissa ja Startup-maailmassa, mainitsee Jokinen

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua, mikäli oma tilanne muuttuu palkansaajasta yrittäjäksi. Tilastojen valossa Suomessa on yli 300 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää, yrityksen osaomistajaa tai yrittäjän perheenjäsentä, jotka voisivat olla yrittäjäkassan jäseniä. Silti vain noin 12 % kuuluu yrittäjäkassoihin.

Oletko oikean työttömyyskassan jäsen? Testaa oletko työttömyysturvassa yrittäjäasemassa https://syt.fi/jaseneksi/testaa-oletko-tyottomyysturvassa-yrittaja/
 
 

Valtionvarainministeriön mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna rivakasti. Nopea kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on vahvaa. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 47 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Usko parempiin aikoihin vahvistuu päivä päivältä. Talouskasvusta huolimatta alkuvuonna lähes 2700 yrittäjää on liittynyt SYT:n jäseneksi.
Suomen yrittäjäin työttömyyskassan (SYT) kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttavat monet seikat esimerkiksi hallituksen työstämä sote-uudistus ja liikennepalvelulaki, mutta suurimmat syyt ovat työelämän murros, digitalisaatio ja yrittäjien yleinen asennemuutos työttömyysturvaa kohtaa.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n alkukesästä julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa, sanoo Jokinen.
Puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa kolmen ensimmäisen vuoden aikana
Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan.
Sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahojen taso on suoraan riippuvainen itse maksetuista maksuista. Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on yrittäjän ulottuvissa, jos vain liittyy ajoissa kassan jäseneksi.
Työttömyyskassaan kannattaa Jokisen mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
– Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei ehkä edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään ja kokeilemaan. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksistä menee todella hyvin. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Jokinen.
Yrittäjäkassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jos yrittäjä ei kuulu kassaan, työttömyyskorvauksen maksaa Kela. Tällöin tuen suuruus on 696,60 euroa kuukaudessa.
 

Suomen taloudessa on havaittavista hienoista kasvua. Työttömyys on vähenemässä. Kotitalouksien ostovoima paranee. Kuluttajaluottamus on ennätyslukemissa. Helmikuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 44 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Usko parempiin aikoihin vahvistuu päivä päivältä. Silti alkuvuonna SYT-kassaan on liittynyt 1386 yrittäjää.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttavat monet seikat kuten esimerkiksi hallituksen työstämä sote-uudistus ja liikennepalvelulaki, mutta suurimmat syyt ovat työelämän murros ja yrittäjien asennemuutos työttömyysturvaa kohtaa.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta. Yhteiskuntamme tarvitsee digiherätysliikkeen, sanoo Jokinen.
Puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa kolmen ensimmäisen vuoden aikana
Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan.
Sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahojen taso on suoraan riippuvainen itse maksetuista maksuista. Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on yrittäjän ulottuvissa, jos vain liittyy ajoissa kassan jäseneksi.
Työttömyyskassaan kannattaa Jokisen mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
– Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei ehkä edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään ja kokeilemaan. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksistä menee todella hyvin. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Jokinen.
Yrittäjäkassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jos yrittäjä ei kuulu kassaan, työttömyyskorvauksen maksaa Kela.
 

Pari päivää sitten oikeus- ja työministeri Jari Lindström kirjoitti Helsingin Sanomissa, että työ- ja elinkeinoministeriö on aloittamassa lainvalmistelun itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantamiseksi. Ykköskeinoksi on asiaa selvitelleen työryhmän joulukuisen raportin perusteella noussut, että alkavan yrittäjän yritystoiminta katsottaisiin ensimmäiset neljä kuukautta sivutoimiseksi.
Tämä olisi erittäin hyvä uudistus- yritystoiminnan aloittamisen kynnys madaltuisi.
Asiaa selvitteli Jari Lindströmin asettama työryhmä ahkerasti viime syksyn ajan. Työryhmässä olivat mukana Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellstén ja Akavan johtajan Maria Löfgren, jotka kuulivat selittelytyön aikana lukuisia asian tiimoilla toimivia tahoja.
SYT-kassa toi kuulemisissa esiin, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi jopa kuusi kuukautta. Yritystoiminnan käynnistyminen on usein hidasta ja tulovirrat saattavat odotuttaa itseään, joten riittävän pitkä siirtymä takaa sen, että yrittäjäksi alkavan henkilökohtainen talous pysyy riittävissä kantimissa. Kun yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, samalta ajalta voidaan maksaa päivärahaa, josta vähennetään saadut tulot niin, että yli 300 euroa ylittävästä tulosta puolet vähentää päivärahaa.
Entäs se YEL ?
Pidämme tärkeänä myös sitä, että sivutoimisen jakson jälkeen yrittäjät ottaisivat itselleen kunnollisen yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:in. YEL-vakuutuksen alaraja on alle 8000 euroa, mutta raja on niin matala, että sillä ei kerry ansiosidonnaista vakuutusturvaa. Yrittäjän työttömyyskassan alin vakuutustaso on 12 564 euroa vuodessa, eli sillä YEL-tasolla voi saada jo perustasoa tuntuvamman vakuutusturvan. YEL-vakuutuksen mukaan määritellään eläkkeen lisäksi sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke ja vanhemmuuteen liittyvät päivärahat, joten se ei ole pelkkää eläkettä varten.
YEL-vakuutuksen ympärillä liikkuu keskustelua, joissa toinen ääripää pitää sitä jokseenkin turhana ja hukkaan heitettynä rahana, kun taas toinen laita vakuuttaa itsensä tulojensa mukaan ja pitää sitä parhaana mahdollisena yrittäjän sosiaaliturvan varmistamiskeinona. Se mikä tässä välillä ihmetyttää, on se, että vakuutustaso voi olla valinnainen eikä sen tarvitse vastata yrittäjän todellisia tuloja. Koska YEL-vakuutuksella on liittymäkohta työttömyysvakuutukseenkin, niin meidän mielestä olisi enemmän kuin aiheellista, että YEL-vakuutuksen määräytymistä pohdittaisi uudemman kerran ja se vastaisi paremmin yrittäjän todellisia tuloja. Tämä karsisi asian ympärillä liikkuvaa ylimääräistä kikkailua, joka johtaa ainoastaan epäluottamukseen yrittäjävakuutuksia kohtaan.
 
Hyvää alkanutta vuotta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 

 

Työttömyysturvalakiin tulee taas vuodenvaihteessa useita muutoksia. Alle olemme koonneet pääkohdat lakimuutoksista.
Päivärahan enimmäisaika lyhenee ja omavastuuaika pitenee
Ansiopäivärahan enimmäiskesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Jos työhistoriaa on alle 3 vuotta, päivärahan enimmäismaksuaika on 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan edelleen maksaa ansiopäivärahaa 500 päivää. Uusi lyhyempi enimmäisaika koskee niitä henkilöitä, joiden päivärahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään 1.1.2017 alkaen. Tänä vuonna omavastuuaika on viisi päivää. Seitsemän päivän omavastuuaika koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Päivärahan taso laskee
Ansiosidonnaisen päivärahan taso laskee 1.1.2017. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Tämä vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee 58/35 prosentista 55/25 prosenttiin 1.1.2017 alkaen.
Lakimuutoksen myötä kulukorvausta ei enää makseta omaehtoisten opintojen ajalta. Muutos koskee opintoja, jotka on aloitettu (ja joiden tukeminen on aloitettu) 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Omaehtoisten opintojen edellytykset väljenee hieman ja opintojen enimmäisaika pitenee 48 kuukauteen silloin, kun kyse on perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.
Liikkuvuusavustus

Työttömyyskassat alkavat maksaa vuoden alusta liikkuvuusavustus-nimistä uutta etuutta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pitkän työmatkan päästä. Tarkista oikeutesi liikkuvuusavustukseen  SYT-kassasta, jos vastaanotat työttömänä kokoaikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustusta tulee hakea ennen työsuhteen alkamista, mutta aikaisintaan 1.1.2017, jolloin laki tulee voimaan.

Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että

• sinulla on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn aloittamista
• työmatkasi on työn alkaessa kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä
• työaikasi on vähintään 18 tuntia viikossa
• työsi kestää vähintään kaksi kuukautta
• olet hakenut avustusta ennen työn alkua.

Liikkuvuusavustuksen suuruus on noin 700 euroa kuukaudessa ja se on ennakonpidätyksenalaista tuloa. Liikkuvuusavustus maksetaan maksukausittain jälkikäteen.
Liikkuvuusavustuksen maksamisen kesto riippuu työn kestosta seuraavasti

Näin haet liikkuvuusavustusta
Jos luulet, että sinulla voisi olla oikeus liikkuvuusavustukseen, muista hakea avustusta SYT-kassasta ennen työn alkamista. Avustusta ei voi enää hakea työn alettua. Liikkuvuusavustusta haetaan liikkuvuusavustushakemus-lomakkeella Liikkuvuusavustushakemus.

• Toimita Liikkuvuusavustushakemus ennen työsuhteesi alkamista SYT-kassaan (voit jättää aikaisintaan 1.1.2017)
• Liitä hakemukseen työsopimus (sopimuksen voi toimittaa myöhemminkin)

Lisätietoja lakimuutoksista voi luke Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TyJ:n sivuilta www.tyj.fi
 
 

Työmarkkinoilla viuhuu suuntaan jos toiseen, ja töitä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti – mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Yrittäjyyden glooriaa tarjotaan etenkin keinona ulos työttömyydestä ja siihen kehitellään myös erilaisia kannustimia.
Samaan aikaan saamme lukea kauhutarinoita yrittäjäksi ryhtymisen vaaroista ja miinakentistä. Esimerkkinä Hilkka Laikkon kirjoitus http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226887-ala-ryhdy-suomessa-yrittajaksi-kaikilla-ei-ole-sipilaa-appiukkona. Ja kyllä teksti normaalin ihmisen lamauttaakin. Kun tällaisia tarinoita lukee useampia, niin ei varmasti uskaltaudu yrittäjyyden polulle. Aika harmillista.
Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kunnollisen liikeidean, tuotteen tai palvelun, joka käy kaupaksi. Ei riitä että itse tykkää omasta jutustansa. Sen lisäksi yrittäjyyteen liittyy velvoitteita. Palkkatyössä olevien osalta työnantaja hoitaa suuren osan velvoitteista, eli juuri ne asiat, joita jokaisen yrittäjän pitää hoitaa.
Yksinyrittäjän tai pienen yrityksen omistajan harteilla on valtava määrä byrokratian pyörittämistä, mikä vie aikaa varsinaisen busineksen pyörittämiseltä eikä siihen usein ole varaa palkata ulkopuolista. Näitä kysymyksiä yrittäjä joutuu pohtimaan ja tekemään kannattavuuslaskelmia, miten yritystoiminta parhaiten tuottaisi.
Yrittäjäksi ryhtymisen aidan madaltamista pohditaan juuri nyt (taas kerran). Pohdinnassa on esimerkiksi ajatus, että yritystoiminta voitaisiin katsoa aluksi sivutoimiseksi. Työttömyysturvan osalta tällä on iso merkitys. Tällöin yrittäjälle voitaisiin alussa maksaa työttömyyspäivärahaa yrittäjyyden aikana eikä se loppuisi y-tunnuksen hankkimiseen. Me SYT-kassassa liputamme tälle ajatukselle.
Myös SYT-kassan jäsenyys on edullinen ja helppo tapa hallita riskiä, jos yritystoiminta ei lähdekään lentoon. Välillä vaan pitää hakea sitä yrittäjyyden oikeaa muotoa ja kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinenkin totesi joitain viikkoja sitten, niin yrittäjällä pitää saada olla oikeus epäonnistua.
SYT:n maksamalla työttömyyden aikaisella ansiopäivärahalla pärjää sen aikaa, kun taas viritellään uutta työllistymisen tapaa. Tässä voisi toivoa amerikkalaista ajatustapaa, eli jos yksi yritystoiminta ei onnistu, niin sitten yritetään toista. SYT-turva on juuri sitä varten, että elämä ja talous on jokseenkin turvattua sillä väliajalla.
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Tämä vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee.
Ilman korotettua ansio-osaa maksettavan ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä vakuutustasosta/palkasta riippuen useimmalla 4-10 euroa. Korotetun ansio-osan leikkauksen vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön tulot ovat olleet ennen työttömyyttä.  Korotusosien määrä alenee välittömästi kaikilla saajilla
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen päivittäinen määrä pienenee vuoden 2017 alussa 32,68 eurosta 32,40 euroon. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan  päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus vuonna 2017 yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9, 90 euroa.
 

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

Finanssivalvonta vahvisti SYT:n jäsenmaksuesityksen, jonka mukaisesti jäsenmaksu säilyy ennallaan. Jäsenmaksun suuruus ensi vuonna on 2,65 % 5 800 euron ylittävältä osuudelta.
Vuoden 2017 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo, yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 12 564 €/v jäsenmaksu on 14,94 €/kk. Huojennettu jäsenmaksun suuruus ensi vuodelle on 5 €/kk. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Sääntömuutoksesta johtuen jäsenmaksuvapautus poistuu vuodenvaihteessa. 1.1.2017 alkaen laskutamme vapautukseen oikeutetuilta jäseniltä huojennetun jäsenmaksun (5,-/kk).  1.1.2017 voimaantulevat säännöt voit lukea seuraavasta linkistä: säännöt 2017
Kuka on oikeutettu huojennettuun jäsenmaksuun?
Kassan jäsen voi saada hakemuksen perusteella huojennusta jäsenmaksusta työttömyysajalta ja siltä ajalta, jolloin hänelle ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa (muiden muassa sairaus, laitoshoito, asevelvollisuus, opinnot, lastenhoito tai muu näihin verrattava hyväksyttävä syy).
Oikeus jäsenmaksun huojennukseen voidaan myöntää jäsenelle hakemuksesta myös niiltä täysiltä kalenterikuukausilta, joilta jäsenen yhteenlaskettu YEL, MYEL ja (yrittäjäasemassa ansaittu) TyEL-työtulo on määrältään pienempi kuin mitä työttömyysturvalaissa säädetään yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävän työtulon vähimmäismäärästä. Vuonna 2017 se on 12 564 €/v.
Oikeus jäsenmaksun huojennukseen voidaan niin ikään myöntää jäsenelle, jonka edellä tarkoitettu YEL, MYEL ja TyEL – työtulo on kokonaan päättynyt tai loppunut.
 

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2017 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.