Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. SYT-kassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 13 €/kk.
SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta kassan esityksen pohjalta. SYT-kassan jäsenmaksu vuonna 2018 on noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2018 on 2,25 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.
Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-bruttovuosipalkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 576 euroa.
Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 576–19 850.
SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2018 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2018

 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”][fusion_button link=”https://syt.fi/jaseneksi/liity-jaseneksi/” color=”default” size=”large” type=”” shape=”” target=”_self” title=”” gradient_colors=”|” gradient_hover_colors=”|” accent_color=”” accent_hover_color=”” bevel_color=”” border_width=”0px” shadow=”” icon=”fa-user” icon_position=”left” icon_divider=”yes” modal=”” animation_type=”” animation_direction=”down” animation_speed=”1″ alignment=”left” class=”” id=””]Liity jäseneksi[/fusion_button]
 
 
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Työmarkkinoilla viuhuu suuntaan jos toiseen, ja töitä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti – mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Yrittäjyyden glooriaa tarjotaan etenkin keinona ulos työttömyydestä ja siihen kehitellään myös erilaisia kannustimia.
Samaan aikaan saamme lukea kauhutarinoita yrittäjäksi ryhtymisen vaaroista ja miinakentistä. Esimerkkinä Hilkka Laikkon kirjoitus http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226887-ala-ryhdy-suomessa-yrittajaksi-kaikilla-ei-ole-sipilaa-appiukkona. Ja kyllä teksti normaalin ihmisen lamauttaakin. Kun tällaisia tarinoita lukee useampia, niin ei varmasti uskaltaudu yrittäjyyden polulle. Aika harmillista.
Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kunnollisen liikeidean, tuotteen tai palvelun, joka käy kaupaksi. Ei riitä että itse tykkää omasta jutustansa. Sen lisäksi yrittäjyyteen liittyy velvoitteita. Palkkatyössä olevien osalta työnantaja hoitaa suuren osan velvoitteista, eli juuri ne asiat, joita jokaisen yrittäjän pitää hoitaa.
Yksinyrittäjän tai pienen yrityksen omistajan harteilla on valtava määrä byrokratian pyörittämistä, mikä vie aikaa varsinaisen busineksen pyörittämiseltä eikä siihen usein ole varaa palkata ulkopuolista. Näitä kysymyksiä yrittäjä joutuu pohtimaan ja tekemään kannattavuuslaskelmia, miten yritystoiminta parhaiten tuottaisi.
Yrittäjäksi ryhtymisen aidan madaltamista pohditaan juuri nyt (taas kerran). Pohdinnassa on esimerkiksi ajatus, että yritystoiminta voitaisiin katsoa aluksi sivutoimiseksi. Työttömyysturvan osalta tällä on iso merkitys. Tällöin yrittäjälle voitaisiin alussa maksaa työttömyyspäivärahaa yrittäjyyden aikana eikä se loppuisi y-tunnuksen hankkimiseen. Me SYT-kassassa liputamme tälle ajatukselle.
Myös SYT-kassan jäsenyys on edullinen ja helppo tapa hallita riskiä, jos yritystoiminta ei lähdekään lentoon. Välillä vaan pitää hakea sitä yrittäjyyden oikeaa muotoa ja kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinenkin totesi joitain viikkoja sitten, niin yrittäjällä pitää saada olla oikeus epäonnistua.
SYT:n maksamalla työttömyyden aikaisella ansiopäivärahalla pärjää sen aikaa, kun taas viritellään uutta työllistymisen tapaa. Tässä voisi toivoa amerikkalaista ajatustapaa, eli jos yksi yritystoiminta ei onnistu, niin sitten yritetään toista. SYT-turva on juuri sitä varten, että elämä ja talous on jokseenkin turvattua sillä väliajalla.
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Tämä vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee.
Ilman korotettua ansio-osaa maksettavan ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä vakuutustasosta/palkasta riippuen useimmalla 4-10 euroa. Korotetun ansio-osan leikkauksen vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön tulot ovat olleet ennen työttömyyttä.  Korotusosien määrä alenee välittömästi kaikilla saajilla
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen päivittäinen määrä pienenee vuoden 2017 alussa 32,68 eurosta 32,40 euroon. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan  päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus vuonna 2017 yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9, 90 euroa.
 

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

STM on vahvistanut palkkakertoimen ensi vuodelle. Palkkakertoimen perusteella korotetaan vähimmäisansiota työstä, joka kerryttää yrittäjän työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehtoon luetaan ensi vuonna sellaiset kuukaudet, joina henkilön YEL- tai MYEL- työtulo on vuonna 2017 vähintään 12 564 euroa vuodessa tai TyEL-vakuutetun yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen palkka on vähintään 1047 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna minimitaso, joka kerryttää yrittäjän työssäoloehto on 12 420 €/v.
Huom. Jos työtulosi on tällä hetkellä alle 12 420 ota yhteyttä eläkeyhtiöösi ja päivitä ensi vuoden työtulosi vähintään 12 564 €/v.
Muistathan tehdä vakuutustason muutoksen vuodelle 2017 https://syt.fi/tietoa-jasenille/vakuutustason-muutos-on-jasenen-omalla-vastuulla/

Finanssivalvonta vahvisti SYT:n jäsenmaksuesityksen, jonka mukaisesti jäsenmaksu säilyy ennallaan. Jäsenmaksun suuruus ensi vuonna on 2,65 % 5 800 euron ylittävältä osuudelta.
Vuoden 2017 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo, yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 12 564 €/v jäsenmaksu on 14,94 €/kk. Huojennettu jäsenmaksun suuruus ensi vuodelle on 5 €/kk. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Sääntömuutoksesta johtuen jäsenmaksuvapautus poistuu vuodenvaihteessa. 1.1.2017 alkaen laskutamme vapautukseen oikeutetuilta jäseniltä huojennetun jäsenmaksun (5,-/kk).  1.1.2017 voimaantulevat säännöt voit lukea seuraavasta linkistä: säännöt 2017
Kuka on oikeutettu huojennettuun jäsenmaksuun?
Kassan jäsen voi saada hakemuksen perusteella huojennusta jäsenmaksusta työttömyysajalta ja siltä ajalta, jolloin hänelle ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa (muiden muassa sairaus, laitoshoito, asevelvollisuus, opinnot, lastenhoito tai muu näihin verrattava hyväksyttävä syy).
Oikeus jäsenmaksun huojennukseen voidaan myöntää jäsenelle hakemuksesta myös niiltä täysiltä kalenterikuukausilta, joilta jäsenen yhteenlaskettu YEL, MYEL ja (yrittäjäasemassa ansaittu) TyEL-työtulo on määrältään pienempi kuin mitä työttömyysturvalaissa säädetään yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävän työtulon vähimmäismäärästä. Vuonna 2017 se on 12 564 €/v.
Oikeus jäsenmaksun huojennukseen voidaan niin ikään myöntää jäsenelle, jonka edellä tarkoitettu YEL, MYEL ja TyEL – työtulo on kokonaan päättynyt tai loppunut.
 

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2017 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €. 

Työmarkkinat ovat murroksessa. Työ- ja toimeksiantosuhteet pätkittyvät ja työtä tehdään yhä erilaisimmilla ammattistatuksilla. Suomen  työttömyysturvajärjestelelmä on rakennettu perinteisten työntekomuotojen aikana, joten uudet työntekotavat poikkeavat niistä useasti. Aika usein uusissa työntekotavoissa toiminta siirtyy tietoverkkoihin ja puhutaan digitalisaatiosta.
Muutamia tyypillisiä uusia ansaintatapoja ovat esimerkiksi Airbnb, Google AdSense ja Affiliate- markkinointi, bloggaus ja uber-taksipalvelu.
Airbnb yhteisöpalvelussa kuka tahansa voi ilmoittaa asuntonsa vuokratavaksi. Verottaja pitää siitä saatua tuloa pääomatulona. Työttömyysturvassa pääsääntönä on, että pääomatulot eivät vaikuta työttömyysetuuden maksamiseen. Pienimuotoisena Airbnb toiminnalla ei näin ole pienentävää vaikutusta työttömyysetuuden maksamiseen. Jos vuokraustoiminta on kuitenkin säännönmukaista, ammattimaista ja jatkuvaa, sen voidaan katsoa olevan yritystoimintaa ja silloin siitä saatu tulo huomioidaan työttömyysetuuden maksamisessa sovitellun päivärahan sääntöjen mukaan.
Googler AdSense on Googlen ohjelma, jonka avulla voi ansaita tuloja sijoittamalla mainoksia omalle verkkosivulleen. Google tilastoi klikkaukset, laskuttaa mainostajaa ja maksaa julkaisijalle mainostuloa.
Affiliate-markkinoinnissa blogin yhteyteen liitetään mainosmateriaalia ja mainostaja maksaa korvausta mainoksesta. Nämäkin tulot ovat luonteeltaan yritystuloa, ja ne pääsääntöisesti huomioidaan työttömyysetuuden maksamisen yhteydessä soviteltuna päivärahana.
Bloggaaja voi olla työsuhteessa blogiportaaliin, mutta useimmiten bloggaus tehdään toimeksiantosopimuksella. Tällöinkin kyseessä on sivutoiminen yritystoiminta ja etuus voidaan maksaa soviteltuna päivärahana tulot huomioiden.
Entä jos palkkio maksetaan tavarana, matkana tai lahjakorttina? Näiden arvo tulee silloin määrittää euroina jotta tulo voidaan sovitella oikein. Jos blogiteksti voidaan katsoa teokseksi, voidaan bloggaajan katsoa saavan tekijänoikeustuloa ja sekin huomioidaan etuuden maksatuksessa.
Kaikista työttömänä tehdyistä töistä tulee kuitenkin ilmoittaa TE-toimistoon. TE-toimisto tutkii onko palkkatyö osa-aikaista tai yrittäjäasemassa työskentely sivutoimista ja antaa asiasta lausunnon kassaan. Jos lausunto on myönteinen kassa voi maksaa soviteltua ansiopäivärahaa.
Uudet työnteon mallit tuovat lisää mielenkiintoa perinteisen yrittäjyyden ja palkkatyön rinnalle ja näin myös kassatyöskentely saa uusia ulottuvuuksia.
Lisätietoa sovitellusta päivärahasta https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/ansiotulojen-ja-sosiaalietuuksien-vaikutus-paivarahaan/ 
keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Suomen Yrittäjät julkaisi alkuviikosta PK-barometrin, jonka mukaan yhä useampi yrittäjä näkee tulevan vuoden kääntyvän parempaan suuntaan. Samaan aikaan kuitenkin usea yrittäjä on haastavassa tilanteessa ja yritystoiminnan pyörittäminen on veitsenterällä, jolloin kaikista mahdollisista ylimääräisitä maksuista tingitään.
Yksi tinkimisen kohde voi olla myös työttömyyskassan jäsenyys ja jäsenmaksu, mitä me täällä työttömyyskassassa seuraamme huolestuneena. Työttömyyskassan jäsenyys on kuitenkin riskinhallintaa, eli jos yritystoiminta pitää lopettaa kannattamattomana, niin kassa maksaa ansiopäivärahaa. Esimerkkinä mainittakoon, että 25 000 euron vuositulolla päiväraha on reilut 1300 euroa kuukaudessa, ja verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on noin 508 euroa vuodessa. Eli mikäli kassan jäsen lopettaa yritystoiminnan, niin jäsenmaksu tuottaa moninkertaisesti takaisin sen summan, mitä kassaan on maksettu.
SYT:n jäsenistön työttömyysaste on noin 4 prosenttia, mikä on aika paljon pienempi kuin palkansaajilla. Emme odota tähän radikaalia muutosta tänä vuonna, kylläkin tasaista kasvua samalla kun uskomme talouden vauhdittuvan niin, että työttömyys kääntyy ensi vuonna laskuun. Tällä hetkellä maksamme työttömyysetuutta noin 1000 jäsenelle kuukaudessa, ja määrä on ollut hitaassa kasvussa, mikä isolta osalta on ollut selitettävissä jäsenmäärämme kasvulla. Iso haasteemme on edelleen se, että monet yrittäjät eivät tunne kassajärjestelmää, ja kaupunkilegendoissa toistellaan, kuinka ”yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa”. Eli jatkamme edelleen tiedottamista ja yrittäjien tavoittamista, jotta yhä useampi tiedostaisi SYT-kassan jäsenyyden tuoman turvan.
 
Talvisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja

Kevytyrittäjyys eli laskutusosuuskuntien kautta tehty työ on täyttänyt työttömyysturvassa yrittäjä-määritelmän vuoden 2016 alusta lähtien. Muutos on aiheuttanut huolta etenkin pienimuotoisten toimeksiantojen kohdalla, jotka lähtökohtaisesti ovat jatkossakin sivutoimista yritystoimintaa, mutta mietitäänpä mitä hyötyä muutoksesta voi olla.
Laskutusosuuskuntien kautta tehdään myös muuta kuin pienimuotoista työtä. Erään osuuskunnan edustajan mukaan heidän kauttansa työllistyvien keskiansio on 30 000-40 000 euroa vuodessa. Nyt he voivat vakuuttaa itsensä yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:n kautta ja työstä kertyy sitten eläkettä. Samoin he voivat liittyä yrittäjän työttömyyskassaan ja saada oikeuden ansiopäivärahaa, mitä oikeutta heillä ei aiemmin ole ollut.
Aiemmin ansiopäivärahaa ovat saaneet ne, joilla päivärahaoikeus on kerrytetty joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla ennen laskutusosuuskunnan kautta työllistymistä, ja ansiopäivärahaa on voitu maksaa siihen perustuen, mikäli päivärahapäiviä on jäljellä.
Nyt kannustaisinkin kevytyrittäjiä ottamaan itselleen YEL-vakuutuksen ja liittymään yrittäjien työttömyyskassaan SYT:iin. Päivärahaoikeuden voi saada 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydelllä.
15 kuukauden jälkeen kassa voi maksaa päivärahaa toimeksiantojen välisiltä ajoilta. Päivärahan maksaminen edellyttää, että kevytyrittäjänä työskentelevä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hän lakkauttaa YEL-vakuutuksen työnhaun ajaksi. Päivärahakauden aikana voi etsiä uusia toimeksiantoja ja työtehtäviä, ja kun sellaisen saa, niin YEL-vakuutus tulee laittaa taas uudelleen voimaan.
Muutos on hyvä askel siihen suuntaan, että kaikki erilainen työ on vakuutuksenalaista työtä ja se kerryttää niin eläke- kuin ansiosidonnaista työttömyysturvaoikeutta.
Talvisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen suurimpaan yrittäjäkassaan SYT-kassaan liittyi viime vuonna yli 4000 yrittäjää. SYT-kassaan kuuluu nykyisin yli 26 000 yrittäjää.
-Yrittäjät ovat huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.
-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi.
Jokisen mukaan Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa.
-Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, täsmentää Jokinen
-Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Työttömyysturvalakiin tuli muutoksia 1.1.2016 lähtien. Lakimuutokset vaikuttavat muun muassa niiden henkilöiden tilanteeseen, joita on aiemmin pidetty yritystulon pienuuden vuoksi omaa työtä tekevinä.
Yrittäjäksi katsominen ei enää edellytä sitä, että henkilö on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän mukaisen vakuutuksen. Jatkossa yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. Freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ). TyEL-vakuutetut yrityksen osaomistajat ja yrittäjän perheenjäsenet ovat edelleen työttömyysturvassa yrittäjiä.
Omana työnä pidetään jatkossa lähinnä sellaista työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa.
Yrittäjän työssäoloehtoa kertyy yrittäjäkassassa lakimuutoksen jälkeenkin vasta, kun YEL-/MYEL-vuosityötulo on vähintään 12 420 € / v (2016). TyEL-vakuutetun yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan työssäoloehtoa kerryttävän palkan pitää olla vähintään 1035 €/kk (12 420 €/v).
Yrittäjämääritelmän muutos ei vaikuta kuitenkaan siihen, kuka voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan.
Kts. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
Parannus yksityisen elinkeinonharjoittajan työttömyyden edellytyksiin
Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan jatkossa lopetetuksi myös, kun:
1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja
2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.