Lumituisku on Helsingissä hellittänyt, tiet aurattu ja elämä jatkuu loskaa odotellessa. USA:n presidentinvaaleja märehdittiin koko 9/11 vai amerikkalaisittain 11/9. Ollako vai eikö olla huolissansa – siinä vasta kysymys!
Viestittikö koko vaalikampanja, että politiikka on rikki ja demokratia on rikki? Kyllä näin. Ja tähän voi listä että media on rikki.
Jos koskaan maailmassa, niin juuri nyt meillä on kaikki maailman kanavat käytettävissä, ihmiset suoltavat tekstiä päivittäin bittiavaruuksittain, mutta silti emme saaneet tai emme ymmärtäneet ihan oikeasti mitä amerikkalaiset ihmiset haluavat. Ihan sama juttu brexitin kanssa, ja silloin keskustelu koko EU:n olemassaolosta alkoi kirkastua vasta kun homma oli housuissa.
Onko media muuttunut liian ”elitistiseksi”? Valitseeko media omista lähtökohdistaan sen mikä on mielenkiintoista ja mitä meille syötetään? Onko median keskittyminen johtanut siihen, että saamme samaa viestiä joka tuutista ja varsinainen journalistinen analyysi jää olemattomaksi?  Journalismikin on rikki.
Olisivatko vanhan maailman kirjeenvaihtaja-ikonit Aarne Tanninen ja Erkki Toivanen lyöneet ylävitosta vaalistudion lopuksi ja pohtineet kuinka vähillä yöunilla tässä on viimeinen vuorokausi pärjätty, sen sijaan että he olisivat syvään perehtymiseen ja briljanttiin analyysiin perustuen jo aiemmin nähneet mihin ollaan menossa. Mene ja tiedä.
Helsingin Sanomissa oli muutama viikko sitten juttu amerikkalaisesta pikkukaupungista, jossa hiilikaivos oli suljettu ja suuri osa asukkaista oli työttömänä. Trump oli kampanjan aikana luvannut, että kaivos avataan uudelleen ja kaikki palaa ennalleen. Ja tämä samaan aikaan kun Suomessa pohditaan kivihiilen kieltoa energismuotona. Tuo ei ollut yksittäistapaus, se on Amerikkaa, se olisi pitänyt osata yleistää.
Mitä jatkossa? Niin paljon kauhukuvia on maalattu Trumpista, että jos hän jättää muureja rakentamatta tai ihmisiä karkottamatta, hän yllättää positiivisesti. Hänellä on menestymiseväitä, toivokaamme että hän käyttää ne viisaasti.
Toki on syytä olla huolissaan protektionismin lisääntymisestä. USA on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa, eli jos vienti tyrehtyy, se ilman muuta vaikuttaa suomalaiseen yrittäjään. Mutta muistakaamme vertauksena Venäjän tilanne: esimerkiksi matkailun osalta menetetyt turistivirrat saatiin paikattua muutamassa vuodessa, ja nyt turismi on merkittävästi monipuolistunut ja ylittänyt jo kokonaismäärässä aiemmat huippuvuodet.
lumisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 

 

Yrittäjien viime vuosina kasvanut työttömyys on taittumassa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste nousi alkuvuonna yli neljään prosenttiin, kun vuonna 2015 työttömyysaste oli reilut kolme prosenttia. Tammi-syyskuussa SYT-kassaan saapui kuitenkin yli 20 % vähemmän ensimmäisiä päivärahahakemuksia.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli syyskuun lopussa 7,7 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. SYT:n jäsenten työttömyysaste oli syyskuussa 3,75 %.
”Yrittäjien ja palkansaajien työttömyydet eivät aina kulje ihan käsi kädessä, mutta me SYT-kassassa olemme nähneet uusien alkavien työttömyyksien laskun jo koko tämän vuoden. Saimme tammi-syyskuussa 2015 yhteensä 755 alkavaa päivärahahakemusta, kun vastaava luku tältä vuodelta on 581 hakemusta”, sanoo SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan yrittäjien työttömyysaste on yleensä alempi kuin yleinen työttömyys, mutta toisaalta yrittäjien työttömyys on usein pitkäkestoisempaa. SYT:n jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on noin 220 päivää.
”Kaiken kaikkiaan etuudenmaksatustilanne ei kuitenkaan näytä yhtä valoisalta, vaan kokonaismaksatuksessa etuudensaajia on kuutisen prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tämä taas kertoo siitä, että ne jotka jäävät työttömiksi, pysyvät työttöminä jonkin verran pidempään kuin menneinä vuosina. Maksamme etuutta reilulle 900 jäsenellemme kuukaudessa, mikä sekin lukumäärä on parhaimmillaan ollut alkuvuodesta yli tuhat, sanoo Jokinen.
Iso joukko yrittäjiä yhä väärissä kassoissa
Suomessa on laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Silti yrittäjäkassoihin kuuluu vain noin 12 % Suomessa asuvista yrittäjistä.
Jokinen arvioi, että tuhansia työttömyysturvassa yrittäjiksi luettavista henkilöistä on yhä jäseninä palkansaajakassoissa. Yrittäjä ei kuitenkaan saa tosi paikan tullen palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan.
”Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa. Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa”, täsmentää Jokinen
Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassoihin rajoittavat Jokisen mukaan asenteet. Moni yrittäjä ei suostu ajattelemaankaan työttömäksi jäämistä varsinkaan silloin, kun yritystoiminta sujuu hyvin.
”Silloin pitää kuitenkin vakuuttaa itsensä, kun kaikki menee hyvin. Silloin ei enää ehdi, kun alkaa mennä huonosti. Varautumiseen hyvinä aikoina pakottaa se, että yrittäjän on kuuluttava kassaan 15 kuukautta, ennen kuin hän saa oikeuden päivärahaan. Palkansaajalle riittää puoli vuotta.”, kertoo Jokinen
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Kesän kynnyksellä asetettu TEM:n työryhmä pohtii vaihtoehtoja, joilla yritystoiminnan aloittamisen kynnys ja kannustavuus saataisiin toimimaan. Tämän hetken haasteena on tilanne, jossa vähäinenkin yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, ja tällöin henkilö menettää oikeutensa ansiopäivärahaan.
Olisi helppoa ratkaista asia toteamalla, että jos tulo on vaikkapa alle 300 euroa / 500 euroa / 1000 euroa kuukaudessa, niin yritystoiminta olisi aina sivutoimista, ja tällöin voitaisiin maksaa soviteltua päivärahaa tulojen rajoissa. Mutta mutta, entäpä jos teet töitä täysiaikaisesti, ja toinen tienaa siitä 300 euro ja toinen 1500 euroa. Onko reilua, että palkkaa kompensoidaan tukijärjestelmällä?
Seurasin nettikeskustelua, jossa taiteilija oli maalannut taulua kaksi kuukautta ja myi sen 100 eurolla. Joku toinen taiteilija saattaisi myydä taulunsa 2000 eurolla. Jos hyväksyisimme ajatuksen, että pientä tuloa kompensoidaan, niin työmarkkinoita ohjaava vaikutus iskisi uskoakseni salaman nopeasti. Ei hyvä !
Työttömyysturvamme perustuu aika-tarkasteluun, eli sivutoimisuus ja päätoimisuus erotetaan niihin käytetyn ajan mukaan. Ja tämähän sopii huonosti yritystoimintaan, koska yrittäjän työn määrää ei kukaan seuraa. Mutta emme saa tuudittautua vanhoihin kaavoihin, vaan meidän on löydettävä uusia toimintatapoja.
Mitäpä jos, aloittava yrittäjä voitaisiin katsoa ensimmäiset kuusi kuukautta sivutoimiseksi, ja näin hän voisi saada soviteltua päivärahaa, mikäli tulot jäävät pieniksi. Mutta mikäli tulot jäävät jatkuvasti pieniksi, niin myös yrittäjän on syytä miettiä, onko yritystoiminta kannattavaa.
Yritystoiminnan sivutoimisuus edellyttää, että sitä todistetusti tehdään osa-aikaisesti. Tähän tarvitsemme mallin, joka on selkeä ja oikeudenmukainen. Voiko taidemaalari olla sivutoiminen tehdessään keskeneräistä taulua ateljeessaan tai makuuhuoneessa? Toimeksiantoja tekevä yrittäjä voi osoittaa, että hän kävi asiakkaalla torstaina kello 12-15. Osa yrittäjistä voi osoittaa työmäärän/työajan, mutta osa ei. Tätä sapluunaa on nyt rakennettava niin, että järjestelmä ei ole esteenä yrittäjyyden aloittamiselle. Ja kuitenkin pitää hyväksyä myös tosiasia, että työttömyysturvajärjestelmä turvaa työttömyyttä, toimeentulotukijärjestelmä tulojen niukkuutta.
Tästä jatketaan, ja mielellään kuulemme myös teidän kaikkien ajatuksia sivutoimisen ja päätoimisen yrittäjyyden rajanvedosta !
 
Hyvää kesän jatkoa,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

 

Kesän yhteiskunnallinen keskustelu huipentui viime viikolla Porissa SuomiAreena- tapahtumassa. Vuoden teemana oli työ ja työn muuttuminen. SYT- kassa oli toista kertaa mukana tapahtunassa omalla teltalla, ja ihan kivaa kuhinaa saimme ympärillemme kerättyä.
Kesäkuun ajan äänestytimme Suomen uhkarohkeinta yrittäjää ja kampanjamme keulakuvana seikkaili Jethro Rostedt. Jethron kanssa sitten Porissa kukitimme kilpailun voittaneen, Madventuresista ja Docventuresista tutun, GimmeYaWallet Productions Oy:n puheenjotajan Riku Rantalan. Niin Rostedt kuin Rantalakin kertoivat Porissa omaa yrittäjätarinaansa. Täytyy todeta, että paljon on kumpikin tehnyt töitä nykyiseen asemaansa päästäkseen. Ja pakko sanoa että menestyksen ymmärtää kun heidän kanssaan tehtiin Porissa yhteistyötä: sujuvaa, ihmistä arvostavaa, innostunutta ja vuorovaikutteista. Iso kiitos Rikulle ja Jethrolle !
Porissa keskustelimme lukuisten kansanedustajien kanssa ja toimme esiin yrittäjien työttömyysturvaan liittyviä epäkohtia. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM on juuri perustanut työryhmän pohtimaa näitä asoita. SYT:n listalla ylitse muiden nousevat seuraavat teemat:
– yrittäjän perheenjäsenen katastrofaalisen aseman parantaminen
– päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjyyden määrittäminen toimivaksi ja oikeudenmukaiseksi
– yrittäjyyden määrittämisen, alkamisen ja päättymisen arviointi työttömyyskassan/maksajan tehtäväksi, jolloin TE-toimisto voisi keskittyä päätehtäväänsä eli työnvälitykseen.
Keskustelu ja kehittäminen on nyt lähtenyt käyntiin, ja toivoisin teiltä kaikilta kokemuksia ja näkemyksiä niin käytännöistä kuin muistakin nykytilan epäkohdista ja kehittämisehdotuksista heinä-elokuun aikana. Voit lähettää kehittämisehdotuksia sähköpostilla osoitteeseen toimitus@syt.fi.
 
Hyvää kesän jatkoa,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 11. – 15.7.2016. SYT on mukana SuomiAreenan kansalaistorilla ma-ke 11-13.7, telttapaikka nro. 50. Puheenvuorot MTV:n lavalla ma 11.7 klo 15-15.20, lavalla yrittäjä ja mediapersoona Jethro Rostedt, Suomen uhkarohkein yrittäjä sekä kassanjohtaja Merja Jokinen, ja ti 12.7 klo 12.40-13.00, lavalla yrittäjä Jarmo Laine sekä kassanjohtaja Merja Jokinen.
Tule vierailemaan SYT:n teltalla ja kuuntelemaan puheenvuorojamme. Maanantaina 11.7. julkistetaan Suomen uhkarohkein yrittäjä.
Kansalaistorin kartan löydät tästä.SuomiAreenaan ohjelmaan voit tutustua tästä.
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa.
Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin, Pohjoismaiden suurimpaan yrittäjyystapahtumaan (www.nbforum.com)
Suomen uhkarohkein yrittäjä-kilpailulla etsitään yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
Kilpailun järjestää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT). Suomen uhkarohkeimman yrittäjän valitsee nelihenkinen valintaraati. Kilpailun voittaja julkistetaan 11.7.2016 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 15.  Lavalla on mukana myös kampanjan keulakuva Jethro Rostedt
Kilpailuun voit osallistua: http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html
Katso kilpailun mainosvideo: https://www.youtube.com/watch?v=YP0JahZ-fGU
https://www.youtube.com/watch?v=YP0JahZ-fGU
 
 
 
 
 

Jos jäät työttömäksi, aloita työnhakusi TE-palvelujen Oma asiointi -verkkopalvelussa. TE-toimistossa voi aloittaa työnhaun silloin, kun verkkopalvelun käyttö ei onnistu.
Oma asiointi -verkkopalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.
Tämän jälkeen ota yhteyttä SYT-kassaan ja tilaa ohjeet päivärahan hakemista varten esimerkiksi sähköpostilla osoitteesta neuvonta@syt.fi.
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”][fusion_button link=”https://syt.t5.fi/wp-content/uploads/2015/02/Työttömän-ohjeet-2016.pdf” color=”custom” size=”small” type=”” shape=”” target=”_self” title=”” gradient_colors=”#ff9933″ gradient_hover_colors=”#ff9933″ accent_color=”#ffffff” accent_hover_color=”#ffffff” bevel_color=”#ff9933″ border_width=”0px” shadow=”” icon=”” icon_position=”left” icon_divider=”” modal=”” animation_type=”” animation_direction=”down” animation_speed=”1″ alignment=”left” class=”” id=””]Voit ladata ohjeet myös tästä (pdf)[/fusion_button]
[fusion_separator style_type=”none” top_margin=”10″ bottom_margin=”10″ sep_color=”” icon=”” width=”” class=”” id=””/]
Lisätietoja:
http://www.te-palvelut.fi/…/nain_asi…/te_palvelut/index.html
Katso video työnhaun aloittamisesta:
https://www.youtube.com/watch?v=uEDcZJ_MSc0…
 [/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Hallituksen julkaisemassa yrittäjyys- ja työllisyyspaketin linjauksessa yrittäjyyden aloittamisen kynnystä madalletaan ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Tämä kuulostaa hyvältä ja tutulta, toivottavasti tällä kertaa päästään aidosti toteutusvaiheeseen, niin ettei eri intressiryhmien päät kolise yhteen.
Kun yhtä porukkaa tuetaan, niin usein se johtaa kilpailun vääristymiseen ja tällöin joku toinen kärsiin. No erilaisia palkkatukimuotoja ja starttirahoja on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, joten toivokaamme että tällä kertaa löytyy malli, jota uskalletaan kokeilla eikä toteutus kaadu yksittäisen intressiryhmän venkoiluun. Tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mitkä ovat toki tervetulleita, ja mitä yrittäjät lupaavat, mikäli uskaltavat palkata uutta henkilökuntaa.
Yritystoiminnan aloittaminen on iso taloudellinen riski tällä hetkellä. Tämä on johtanut siihen, että töitä pyritään tekemään lukuisilla tavoilla, jotka olisivat luonteeltaan jotain muuta kuin yritystoimintaa. Se taas johtaa siihen, että työnteko ei välttämättä ole sellaista vakuutettua työtä/yrittäjyyttä, joka kerryttäisi tekijälleen sosiaaliturvaa.
Meidän on korkea aika hyväksyä erilaiset työnteon muodot perinteisen palkkatyön tai yritystoiminnan lisäksi ”normaalityöksi” ja muokata sosiaali- ja vakuutusjärjestelmämme tämän vuosituhannen edellytyksiä vastaavaksi. Uskon että nykyiset uberit, airbnb:t, feissaamiset, bloggaamiset yms. on vasta alkua ja vakuutusjärjestelmämme on taivuttava aikaslailla akrobaattiseen joustoon jatkossa. Kun mietimme mitä on perustuslakiin liittyvä yhdenvertaisuus ja oikeusturva, niin jotain tarttee tehdä jo nopealla aikataululla näiden periaatteiden painikkeeksi nyky-yhteiskunnassa.
 
hyvää kevättä,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

Suomen Yrittäjät julkaisi alkuviikosta PK-barometrin, jonka mukaan yhä useampi yrittäjä näkee tulevan vuoden kääntyvän parempaan suuntaan. Samaan aikaan kuitenkin usea yrittäjä on haastavassa tilanteessa ja yritystoiminnan pyörittäminen on veitsenterällä, jolloin kaikista mahdollisista ylimääräisitä maksuista tingitään.
Yksi tinkimisen kohde voi olla myös työttömyyskassan jäsenyys ja jäsenmaksu, mitä me täällä työttömyyskassassa seuraamme huolestuneena. Työttömyyskassan jäsenyys on kuitenkin riskinhallintaa, eli jos yritystoiminta pitää lopettaa kannattamattomana, niin kassa maksaa ansiopäivärahaa. Esimerkkinä mainittakoon, että 25 000 euron vuositulolla päiväraha on reilut 1300 euroa kuukaudessa, ja verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on noin 508 euroa vuodessa. Eli mikäli kassan jäsen lopettaa yritystoiminnan, niin jäsenmaksu tuottaa moninkertaisesti takaisin sen summan, mitä kassaan on maksettu.
SYT:n jäsenistön työttömyysaste on noin 4 prosenttia, mikä on aika paljon pienempi kuin palkansaajilla. Emme odota tähän radikaalia muutosta tänä vuonna, kylläkin tasaista kasvua samalla kun uskomme talouden vauhdittuvan niin, että työttömyys kääntyy ensi vuonna laskuun. Tällä hetkellä maksamme työttömyysetuutta noin 1000 jäsenelle kuukaudessa, ja määrä on ollut hitaassa kasvussa, mikä isolta osalta on ollut selitettävissä jäsenmäärämme kasvulla. Iso haasteemme on edelleen se, että monet yrittäjät eivät tunne kassajärjestelmää, ja kaupunkilegendoissa toistellaan, kuinka ”yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa”. Eli jatkamme edelleen tiedottamista ja yrittäjien tavoittamista, jotta yhä useampi tiedostaisi SYT-kassan jäsenyyden tuoman turvan.
 
Talvisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja

Kevytyrittäjyys eli laskutusosuuskuntien kautta tehty työ on täyttänyt työttömyysturvassa yrittäjä-määritelmän vuoden 2016 alusta lähtien. Muutos on aiheuttanut huolta etenkin pienimuotoisten toimeksiantojen kohdalla, jotka lähtökohtaisesti ovat jatkossakin sivutoimista yritystoimintaa, mutta mietitäänpä mitä hyötyä muutoksesta voi olla.
Laskutusosuuskuntien kautta tehdään myös muuta kuin pienimuotoista työtä. Erään osuuskunnan edustajan mukaan heidän kauttansa työllistyvien keskiansio on 30 000-40 000 euroa vuodessa. Nyt he voivat vakuuttaa itsensä yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:n kautta ja työstä kertyy sitten eläkettä. Samoin he voivat liittyä yrittäjän työttömyyskassaan ja saada oikeuden ansiopäivärahaa, mitä oikeutta heillä ei aiemmin ole ollut.
Aiemmin ansiopäivärahaa ovat saaneet ne, joilla päivärahaoikeus on kerrytetty joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla ennen laskutusosuuskunnan kautta työllistymistä, ja ansiopäivärahaa on voitu maksaa siihen perustuen, mikäli päivärahapäiviä on jäljellä.
Nyt kannustaisinkin kevytyrittäjiä ottamaan itselleen YEL-vakuutuksen ja liittymään yrittäjien työttömyyskassaan SYT:iin. Päivärahaoikeuden voi saada 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydelllä.
15 kuukauden jälkeen kassa voi maksaa päivärahaa toimeksiantojen välisiltä ajoilta. Päivärahan maksaminen edellyttää, että kevytyrittäjänä työskentelevä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hän lakkauttaa YEL-vakuutuksen työnhaun ajaksi. Päivärahakauden aikana voi etsiä uusia toimeksiantoja ja työtehtäviä, ja kun sellaisen saa, niin YEL-vakuutus tulee laittaa taas uudelleen voimaan.
Muutos on hyvä askel siihen suuntaan, että kaikki erilainen työ on vakuutuksenalaista työtä ja se kerryttää niin eläke- kuin ansiosidonnaista työttömyysturvaoikeutta.
Talvisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja