Mediassa on tällä viikolla uutisoitu maan hallituksen aikeesta poistaa ay-jäsenmaksujen ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus (Yle, 2025). Tämän hetkisen tiedon mukaan tuleva muutos ei kuitenkaan koskisi työttömyyskassoja. Yrittäjäkassan jäsenmaksun voi siis edelleen vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa.
Kassan jäsenmaksu on vuonna 2025 alimmillaan 94 € vuodessa.
Yrittäjien työttömyysturvaan liittyy monia väärinkäsityksiä. Yrittäjäkassan teettämän kyselytutkimuksen mukaan puolet yrittäjistä ei tiedä, että myös he voivat saada ansiosidonnaista päivärahaa. Tässä kolme yleisintä harhaluuloa – ja faktat niiden takana.
”Yrittäjällä ei ole työttömyysturvaa” on myytti, joka elää sitkeässä. Totuus on, että myös yrittäjät voivat saada työttömyysturvaa. Suomessa Kela huolehtii perusturvan maksamisesta, kun taas työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana. Yrittäjien tapauksessa tämä kassa on Yrittäjäkassa.
Moni ei myöskään tunnista itseään työttömyysturvalaissa yrittäjäksi ja saattaa siksi kuulua palkansaajakassaan, vaikka Yrittäjäkassa olisi oikea paikka vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta. Ongelma paljastuu usein vasta työttömyystilanteessa, jolloin väärä kassajäsenyys voi johtaa hylkäävään päätökseen.
Tee helppo testi ja varmista, että kuulut oikeaan kassaan.
Tutkimuksessa yrittäjät arvioivat Yrittäjäkassan keskimääräisen jäsenmaksun yli kaksi kertaa todellista jäsenmaksua korkeammaksi. Yrittäjän ansioturva onkin huomattavasti edullisempaa kuin usein luullaan.
Vuonna 2024 kassan keskimääräinen jäsenmaksu oli 26 € kuukaudessa. Tänä vuonna ansiosidonnaisen työttömyysturvan saa edullisimmillaan jo 94 eurolla vuodessa eli alle 8 eurolla kuukaudessa.
Konkurssi ei ole suinkaan ainoa syy hakea ja saada päivärahaa Yrittäjäkassasta, vaan päivärahaa voi saada muissakin tilanteissa. Päivärahaa saadakseen yrittäjän tulee olla työtön. Yrittäjäkassa ei tee arviota yrittäjän työttömyydestä, vaan sen tekee työvoimaviranomainen.
Se, oletko työtön, riippuu kokonaistilanteestasi ja yritysmuodostasi. Työvoimaviranomainen voi pitää sinua työttömänä, jos yritystoimintasi on kokonaan lopetettu tai yrittäjäasemasi tai työllistymisesi yrittäjänä on päättynyt.
Täällä perehdyt tarkemmin yrittäjän työttömyyden perusteisiin.
Kyselytutkimus tehtiin vuonna 2024 yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.
Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee vuonna 2025. Kassan jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan noin 94 euroa vuodessa. Alin kuukausimaksu laskee 9,10 eurosta 7,83 euroon kuukaudessa. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alenemisen mahdollistaa kassan vakavaraisuus ja odotettua alhaisempi työttömyys. Esimerkiksi lokakuussa 2024 kassan jäsenistä työttöminä oli 2,7 %. Tämä kertoo Jokisen mukaan siitä, että yrittäjät työllistyvät edelleen suhteellisen hyvin.
Kassan jäsenmaksu on 1,7 % vuosityötulon 9 600 euroa ylittävältä osalta. Alla olevasta taulukosta näet esimerkkejä ensi vuoden jäsenmaksuista tietyillä vakuutustasoilla:
| Vuosityötulo | Jäsenmaksu €/kk | Jäsenmaksu €/v |
|---|---|---|
| 15 128 € | 7,83 | 93,98 |
| 17 000 | 10,48 | 125,80 |
| 20 000 | 14,73 | 176,80 |
| 25 000 | 21,82 | 261,80 |
| 30 000 | 28,90 | 346,80 |
| 40 000 | 43,10 | 516,80 |
| 50 000 | 57,23 | 686,80 |
| 60 000 | 71,40 | 856,80 |
| 70 000 | 85,57 | 1026,80 |
| 80 000 | 99,73 | 1196,80 |
Myös yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna. Jatkossa työttömyysturvan alaraja on 15 128 €/v. Tällä vähimmäistasolla kassan jäsenmaksu on noin 94 €/v eli 7,83 €/kk.
Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-/MYEL-vuosityötyötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 15 128 euroa vuonna 2025.
Ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. Tästä syystä jäsenmaksut ovat kalliimpia kuin palkansaajakassojen jäsenmaksut: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla.
Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin 2.9. alkaen. Porrastaminen tarkoittaa, että työttömyysturva laskee
Ansiopäivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, joten 40 etuuspäivää tarkoittaa noin kahta kuukautta ja 170 etuuspäivää noin kahdeksaa kuukautta.
Ansiopäiväraha porrastetaan, jos yrittäjän yritystoiminta on päättynyt ja työttömyys alkanut 2.9.2024 tai sen jälkeen.
Ansiopäivärahalla on vähimmäismäärä. Vähimmäismäärää koskevan säännön myötä ansiopäiväraha maksetaan aina vähintään peruspäivärahan suuruisena 37,21 €/pv eli 800,01 €/kk. Peruspäivärahaa ei porrasteta.
Jos päivärahan määrä on ennen porrastusta samansuuruinen peruspäivärahan kanssa, porrastus ei vaikuta päivärahaan. Jos päiväraha on lähellä peruspäivärahan tasoa, porrastuksen vaikutus voi olla tavallista pienempi.
Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.
Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. ”Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti”, kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.
Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.
Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.
Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.
Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.
”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia.
Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.
”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.
”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.”
Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.
Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.
− Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinen kertoo.
− Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %.
Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla.
− Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.
− Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.
Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.
− Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.
− Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.
”Usein väärään kassaan kuuluminen käy ilmi liian myöhään.”
Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen.
Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla.
− Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.
Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.
− Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.
Työttömyysturvan lapsikorotukseen tehtiin tänä vuonna ylimääräinen korotus. Tämä ylimääräinen korotus poistuu vuoden 2024 alussa.
Eduskunta on hyväksynyt indeksikorotusten jäädyttämisen vuosille 2024–2027. Tämän seurauksena lapsikorotukseen ei myöskään tehdä vuodenvaihteessa tavanomaista indeksikorotusta. Lapsikorotusten maksaminen loppuu kokonaan 1.4.2024.
| Lapsikorotus / pv vuonna 2023 | Lapsikorotus / pv 1.1.-31.3.2024 | Lapsikorotus / pv 1.4.2024 alkaen | |
| 1 lapsi | 7,01 € | 5,84 € | – |
| 2 lasta | 10,29 € | 8,57 € | – |
| 3 lasta tai enemmän | 13,26 € | 11,05 € | – |
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.
Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.
Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa.
Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.
Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.
Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.
Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.
Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.
| Omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen. |
| Lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella. |
| Lapsikorotusta ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen. |
| Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen. |
Hallitusneuvottelujen neuvottelutulos julkistettiin 16.6.2023. Hallituksen tavoitteena on luoda ”vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä”.
Hallitusohjelmaan kirjatuilla työllisyys- ja kasvutoimilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä tulevan hallituskauden aikana. Lisäksi hallitus tekee sosiaaliturvaan ja työmarkkinoihin merkittäviä uudistuksia, joiden tarkoituksena on tehdä työllistymisestä ja yrittämisestä aiempaa helpompaa ja kannattavampaa. Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena onkin saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä.
Tulevan hallituskauden aikana hallitus uudistaa myös yrittäjien työttömyysturvaa. Esimerkiksi ansioturvan tasoa tullaan porrastamaan nykytasosta siten, että tuki laskee
Näin ollen muutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin henkilöihin, joiden työttömyys jatkuu pitkään. Esimerkiksi Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n tilaston mukaan vuoden 2021 lopussa ansiopäivärahan saajista 36 % oli ollut työttömänä alle kolme kuukautta, ja 56 %:lla saajista työttömyys oli puolestaan kestänyt alle puoli vuotta.
Lisäksi seuraavat muutokset tulevat koskemaan yrittäjän työttömyysturvaa:
Muutosten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2024 aikana.
Myös yrittäjän asumistukea uudistetaan, ja vastaisuudessa sen arvioinnin perusteeksi otetaan pelkän YEL-työtulon sijaan yrittäjän kaikki todelliset tulot. Vaikka uudistus ei sinänsä liity työttömyysturvaan, on sillä vaikutusta yksittäisen kassan jäsenen kokonaistuloihin.
Hallitusohjelmassa on lisäksi kirjaus siitä, kuinka vastaisuudessa työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Myös Yrittäjäkassassa aloitetaan keskustelu siitä, minkälaisia vaihtoehtoja tämä uusi mahdollisuus tarjoaa.
Lisäksi hallitus uudistaa työttömyysturvaa myös muilla tavoin kuten euroistamalla työttömyysturvan ja pidentämällä työssäoloehtoa 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Nämä muutokset eivät kuitenkaan kosketa Yrittäjäkassan jäseniä, joiden vaadittu työssäoloehto on jo valmiiksi 15 kuukautta.
Lisää tulevista lakimuutoksista voit lukea tästä TYJ:n artikkelista.
Yrittäjäkassa on yhdessä Akavalaisten yrittäjien AKY:n ja Korkeakoulutettujen työttömyyskassa KOKO:n kanssa ajanut yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa. Myös tuore hallitus on kiinnittänyt huomiota työelämän murrokseen, jossa yhä useamman työikäisen tapaan ansaita elantonsa kuuluu yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistäminen. Hallitus valmisteleekin puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutuksesta parantaakseen juuri samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina toimivien henkilöiden sosiaaliturvaa.
Yhdistelmävakuutuksen lisäksi Yrittäjäkassa tavoittelee myyntivoittojaksotuksen lopettamista. Myyntivoiton jaksotus siirtää päivärahan maksamisen alkua, mikäli yritykseen jää paljon varallisuutta yrityksen lopettamishetkellä. Vaikka myyntivoiton jaksotuksesta ei ole mainintaa hallitusohjelmassa, kassa jatkaa tavoitteidensa edistämistä.
Yrittäjäkassa teetätti alkuvuodesta 2023 sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn jäsenistöllään. Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan kassan erilaisia palveluita asteikolla 1–6 (1 huono, 6 erinomainen).
Vastausten perusteella kassan asiakaspalvelulle annettujen arvosanojen keskiarvoksi muodostui huikeat 5,02. Kassan puhelinpalvelu, viestintä sekä kokemus hakemusprosessin toimivuudesta saivat niin ikään erinomaiset arvosanat.
Kyselyssä erityistä kiitosta niitti Yrittäjäkassan henkilöstön ammattitaito, asiantuntemus sekä ystävällisyys. Lisäksi kassan verkkosivut, tiedotteet sekä uutiskirjeet nähtiin kyselyn mukaan toimivina, hyödyllisinä sekä kiinnostavina.
Myös kassan sosiaalinen media sai kyselyssä kelvot arvosanat, joskaan sosiaalisen median palveluita ei nähty kassan toiminnan kannalta yhtä kriittisinä kuin maksatuksen ja neuvonnan ydintehtäviä.
Vastaava kysely teetätettiin viimeksi vuonna 2021. Vastaajien antamat arvosanat esimerkiksi verkkosivuille, puhelinpalvelulle sekä kokemukselle kassan palveluista nousivat kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattaessa. Myös hakemusprosessien läpiviennille annetut arvosanat nousivat vuodesta 2021 muutamalla desimaalilla 4,78 prosenttiin.
”Oli ilo huomata, miten viime vuosien panostus asiakasviestintään ja -palveluun on tuottanut tulosta”, iloitsee Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen. ”Vaikka kyselystä ei noussut esiin merkittäviä kehityskohteita, Yrittäjäkassa pyrkii jatkossakin panostamaan palveluidensa kehittämiseen.”
Vastaajien ikäprofiili oli melko homogeeninen, sillä reilu 74 % vastanneista oli yli 50-vuotiaita. Lisäksi vastaajajoukon yrittäjätaipaleet olivat pitkiä: kaiken kaikkiaan 62 prosenttia kertoi yrittäneensä jo yli 11 vuotta.
Kyselyssä selvitettiin asiakaspalvelun toimivuuden lisäksi myös jäsenistön tietämystä työttömyysturva-asioista sekä kiinnostusta yhdistelmävakuuttamiseen. Vastaajista 44 % oli sitä mieltä, että palkkatyön vakuuttaminen Yrittäjäkassassa yrittäjätyön rinnalla olisi hyvä asia. Kaiken kaikkiaan 9 prosenttia vastanneista kertoikin tekevänsä yrittäjätyön ohella muuta työtä. Suurin osa vastaajista, 48 prosenttia, ei kuitenkaan ottanut aiheeseen kantaa.
Lisäksi kassan jäsenistön tietämys työttömyysturva-asioista oli hyvällä tolalla, joskin noin 25 % ei tiennyt yrittäjän työssäolo- ja vakuutusehdon olevan 15 kuukautta. Tämä 15 kuukauden työssäoloehto on aika, joka yrittäjän on tullut toimia yrittäjänä ja olla kassan jäsenenä saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa kassasta.
Kyselyn avoimissa vastauksissa korostui se, kuinka tärkeäksi nähtiin Yrittäjäkassan rooli selustan turvaajana. Seuraavassa on muutamia jäsenistön kommentteja kassan palveluista:
”Yksin elävänä yksinyrittäjänä katson tämän tarpeelliseksi.”
”[Kassa] toimii ja on tärkeä toimeentuloni kannalta.”
”Hyvä idea olla jäsen. Vaikka joskus ajattelin, että 15 kk:n vakuutusehtoaika on pitkä, niin lopulta se meni yhdessä hujauksessa.”
”Jäsenyys tuo välttämätöntä turvaa yrittäjän elämään.”
”Ihan hyvä juttu, sillä yrittäjän sosiaaliturva on muuten aika olematon. Eläkkeen karttuminen työttömyyden aikana on myös hyvin varteenotettava ja tärkeä asia, ja kassa turvaa sen.”
Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin yhteistyössä tutkimusyritys Onway Oy:n kanssa 14.2.-6.3.2023. Kyselyyn vastasi 910 Yrittäjäkassan jäsentä.
