Yrittäjät pääsevät ensi vuonna pienemmällä työttömyyskassan maksulla, sillä Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa SYT-kassa alentaa jäsenmaksuaan. Alimmillaan työttömyyskassan jäsenmaksu on ensi vuoden alussa 152,46 euroa vuodessa.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi sekä kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi. Päivärahansaajien määrä on laskenut noin 20 % viime vuoteen verrattuna.
-Jäsenmaksumme laskee 2,65 prosentista 2,25 prosenttiin eli verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan alle 13 €/kk. Toiveemme on aina ollut se, että ainakaan jäsenmaksun taso ei olisi yrittäjälle syy olla liittymättä SYT-kassaan. Muutama vuosi sitten jäsenmaksumme oli vielä matalampi, mutta sitten työttömyysetuuksien maksu nousi 30 prosenttia parina vuotena peräkkäin, jolloin jäsenmaksua jouduttiin nostamaan aika rajusti, sanoo Jokinen
Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä ja voi liittyä SYT-kassaan, jos YEL-vakuutuksen työtulo on ensi vuonna vähintään 12 576 euroa vuodessa. SYT-kassa maksaa ansiopäivärahaa työttömäksi jäävälle yrittäjälle. Päivärahan suuruus riippuu SYT-kassan vakuutustasosta, jonka yrittäjä valitsee itselleen. Taso on sidottu YEL-vakuutuksen työtuloon. Yrittäjät, jotka eivät kuulu kassaan, voivat saada työttömyysajalta Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea (32,40 e/päivä v. 2017). Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä.
SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta.
 

SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alennus tuli mahdolliseksi sekä kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi. Päivärahansaajien määrä on laskenut noin 20 % viime vuoteen verrattuna.

Valtionvarainministeriön mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna rivakasti. Nopea kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on vahvaa. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 47 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Usko parempiin aikoihin vahvistuu päivä päivältä. Talouskasvusta huolimatta alkuvuonna lähes 2700 yrittäjää on liittynyt SYT:n jäseneksi.
Suomen yrittäjäin työttömyyskassan (SYT) kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttavat monet seikat esimerkiksi hallituksen työstämä sote-uudistus ja liikennepalvelulaki, mutta suurimmat syyt ovat työelämän murros, digitalisaatio ja yrittäjien yleinen asennemuutos työttömyysturvaa kohtaa.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n alkukesästä julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa, sanoo Jokinen.
Puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa kolmen ensimmäisen vuoden aikana
Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan.
Sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahojen taso on suoraan riippuvainen itse maksetuista maksuista. Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on yrittäjän ulottuvissa, jos vain liittyy ajoissa kassan jäseneksi.
Työttömyyskassaan kannattaa Jokisen mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
– Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei ehkä edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään ja kokeilemaan. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksistä menee todella hyvin. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Jokinen.
Yrittäjäkassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jos yrittäjä ei kuulu kassaan, työttömyyskorvauksen maksaa Kela. Tällöin tuen suuruus on 696,60 euroa kuukaudessa.
 

SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 10. – 14.7.2017. SYT on mukana SuomiAreenan kansalaistorilla ma-ke 10-12.7, telttapaikka nro 51a. Kts kartta http://suomiareena.fi/kansalaistori/yleista
SYT järjestää 10.7.2017 klo 10-11.15  Porin kaupungintalon pihalla, hallituskatu 12, tulevaisuuskeskustelun otsikolla paluu tulevaisuuteen vai menneisyyteen.  SYT:n järjestämässä keskustelussa puhuvat mm. Stan Saanila, Heikki Hiilamo, Jaakko Männistö, Silvia Modig, Timo Lindholm ja Merja Jokinen. Keskustelua ennen on näyttelijä Lars Hjeltin 15 minuutin näytelmä satavuotiaan Suomen historiasta.
Puheenvuoro MTV:n lavalla ti 11.7 klo 12.20-12.40, lavalla lapset haastavat ja palkitsevat Suomen uhkarohkeimman yrittäjän 2017. Uhkarohkein yrittäjä-kilpailu on käynnissä 2.7.2017 saakka osoitteessa http://www.uhkarohkeinyrittaja.fi/fi/lomake.html. Katso kilpailun mainosvideo: https://m.youtube.com/watch?v=wTBore6efAw
Tule vierailemaan SYT:n teltalla ja kuuntelemaan keskustelujamme.
Kansalaistorin kartan löydät tästä.SuomiAreenaan ohjelmaan voit tutustua tästä.
 

Yrittäjä luottaa yrityksensä menestykseen ja huomiseen. Tämä todettiin Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa, jossa kartoitettiin yrittäjän tulevaisuudenuskoa sekä huolenaiheita. Vastaajista 79 prosenttia kokee tilanteensa yrittäjänä juuri nyt melko tai erittäin positiivisena. Tulevaisuutensa näkee valoisena vielä suurempi osuus, 83 prosenttia.
Vaikka yrittäjien tulevaisuudenusko on positiivinen signaali SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen muistuttaa talouden realiteeteista.
– Tällä hetkellä puhutaan paljon työn muuttumisesta. Yrittäjien luottamus omaan tekemiseen on kuitenkin poikkeuksellisen vahvaa, sillä peräti 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä ei ole järjestänyt omaa työttömyysturvaansa. Kuitenkin digitalisaation ja robotiikan myötä kokonaisia ammatteja tulee käytännössä katoamaan. Myös yrittäjyyden arvioidaan lisääntyvän, jolloin myös kilpailua tulee lisää, sanoo Jokinen
Tilastojen mukaan Suomessa on noin 300 000 työttömyysturvalain mukaisesti luokiteltavaa yrittäjää, koska myös yrityksen osaomistajat ja yrittäjän yritystoiminnassa työllistyneet perheenjäsenet ovat lain mukaan myös yrittäjiä.  Silti vain noin 12 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassoihin. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 80 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä laisinkaan. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.
Riittävätkö eläkkeet tulevaisuudessa? Eläkeköyhyys uhkaa yrittäjiä
Tutkimuksen mukaan yrittäjää eivät niinkään huolestuta työn muutos tai kiristyvä kilpailu vaan työttömyyden lisääntyminen, julkisen talouden maksurasite sekä eläkkeiden riittävyys tulevaisuudessa.  Ylipäätään vastaajat pelkäävät, että Suomen talouden kokonaistilanne heikentyy jatkuvasti kohti kestämätöntä tilannetta.
– Toimialoista kuljetus ja varastointi sekä kiinteistöalan toiminta ovat muita enemmän huolissaan kehitystrendeistä. Luottavaisimmin mielin ollaan teollisuudessa, rakentamisessa sekä palveluissa. Töitä arvioidaan riittävän tulevaisuudessa etenkin palveluissa, rakentamisessa, terveys- ja sosiaalialalla sekä ICT- alalla, kertoo Jokinen
60 prosenttia tutkimukseen vastaajista maksaa yrittäjän eläkevakuutusta eli YEL-vakuutusta tulojensa mukaan. Jos vakuutusta ei makseta, perusteluissa mainitaan tavallisimmin, että maksuihin ei ole varaa tai niitä ei kannata maksaa.
– Usein unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) vuosityötulo vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuden lisäksi kaikkiin Kelan maksamiin etuuksiin. YEL-vakuutuksen vuosityötulo vaikuttaa mm. yrittäjän sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahaan. Myös työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha on sidoksissa yrittäjän YEL-työtuloon, mainitsee Jokinen
Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat vakuutusmaksut. Eläkemaksut ovat verovähennyskelpoisia.
– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä vakuutusmaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena. Se ei kuitenkaan kannata, sillä pieni työtulo kostautuu huonompana sosiaaliturvana ja eläkkeenä. Osa yrittäjistä on toki voinut kasvattaa eläkettään tekemällä yrittämisen ohella palkkatyötä. Jos se ei riitä, hyvällä tuurilla yrittäjä saa myytyä yrityksensä ennen eläkepäiville jäämistä. Riski on kuitenkin suuri, Jokinen muistuttaa.
Alhaisesta eläkevakuuttamisesta on seurannut se, että yrittäjien eläkkeet ovat palkansaajien eläkkeitä pienemmät.  Esimerkiksi vuonna 2015 keskimääräinen maksussa ollut yrittäjän eläke oli noin 1 100 euroa.
Tutkimukseen vastaajat arvioivat kuitenkin tulevaksi eläkkeekseen 2149 euroa. Tavallisimmin odotetaan eläkettä 1000–3000 euron väliltä. Mediaani eläkeodotus on 2000 euroa. Kun kysytään kohtuullisena pidettävää eläkettä, summa nousee peräti 2979 euroon, mediaanina 2500 euroon.
SYT-kassa toteutti tutkimuksen nyt toista kertaa, edellinen tutkimus on vuodelta 2015. Tutkimukseen vastasi 2321 yrittäjää, joista kassan nykyisiä jäseniä on 18 prosenttia. Vastaajien yrityksistä 41 prosenttia toimii valtakunnallisilla markkinoilla Suomessa, kansainvälisillä markkinoilla toimii 12 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Vastaukset kerättiin sähköisenä tutkimuksena ja puhelinhaastatteluina.
Tulevaisuustutkimuksen raportti:  SYT-kassa-Tulevaisuustutkimus 2017 9.6.2017
 

Työttömyyskassojen asemaa ja tehtäviä pohditaan jatkuvasti. Lähtökohtaisesti työttömyyskassat ovat yksityisiä toimijoita, jotka hoitavat julkista tehtävää, eli suurin osa kassojen maksamista etuuksista on rahoitettu julkisilla varoilla.
Palkansaajakassat rahoittavat itse etuusmenoistaan 5,5 % ja yrittäjäkassat noin 40 %. Työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana. Kassaan kuulumaton voi saada työttömyyden aikana Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 696 €/kk.
Yleinen työttömyyskassa YTK avasi isosti aamun lehdissä, että työttömyyskassat ja Kela voisivat hoitaa työnvälitystä. Tämä sopisi sikäli hyvin kassojen toimintakenttään, koska vuoden 2019 alussa osa TE-toimistojen tehtävistä siirtynee kassoille ja Kelalle ja toisaalta siksi, että kassoissa ja Kelassa tiedetään ne henkilöt, jotka ovat työttöminä ja hakevat päivärahaa. Työnhakijoilta jäisi tässä systeemissä yksi välikäsi työttömyysasioiden hoidossa pois, kun ei tarvitsi asioida TE-toimistojen kanssa. TE-toimistot muuttunevat maakuntauudistuksen myötä jo nykyisilläkin suunnitelmilla joksikin ihan muiksi toimijoiksi, ja tämä voisi olla luonteva askel eteenpäin.
Tänä päivänä työtä välittää TE-toimisto sekä lukuisat yksityiset työnvälittäjät.  YTK:n toimitusjohtajan Auli Hännisen mukaan YTK-kassa tekisi yhteistyötä jo olemassa olevan toimijan kanssa. Myös jotkin ammattiliitot ovat kertoneet kiinnostuksestaan välittää työtä juuri yhdessä ulkoisen toimijan kanssa. Haluaisin katsoa asiaa vähän pidemmälle ja miettiä tehokkaampaa synenergiaa.
Voisiko alustataloudessa eri toimijat yhdistää niin, että työttömälle riittäisi kirjautuminen yhteen paikkaan, mistä hän voisi kartoittaa kaikki profiiliinsa sopivat työpaikat? Järjestelmä vaatisi toki aika paljon yhteistyötä yksityisiltä toimijoilta tai ainakin uuden ajatuksen työnvälittäjien kustannusten ja palkkioiden muodostumistekniikasta.
Yksittäiselle työnhakijalle se olisi huikea parannus sen sijaan, että hänen pitää etsiä avoimia työpaikkoja tai jättää työnhakuilmoituksia useaan verkkopalveluun. Myös työntekijää hakeva yritys tai organisaatio saisi kattavamman kontaktipinnan.
Työnhakuun liittyvän prosessin siirto ei kuitenkaan ole kokonaisuutena ihan näin simppeli juttu. Saadakseen työttömyysetuutta pitää työnhakijan olla aktiivinen. Jos esimerkiksi työtön ei ota tarjottua työtä vastaan, hän ei hae tarjottua työtä tai hän eroaa työstään ilman hyväksyttävää syytä, TE-toimisto määrää siitä hänelle ns. karenssia eli korvauksetonta määräaikaa.
Mikä on tai mikä taho haluaisi olla tulevaisuudessa se ”pahis” ja karenssien jakaja? Itse näkisin aika herkullisena tilanteen, että kassa voisi välittää jäsenilleen töitä ja maksaa etuutta, mutta joku toinen taho esim. maakunta hoitaisi karenssien antamiset jatkossa.
Työttömyyden hoitaminen ja työttömyysetuuksien maksaminen ovat nyt erityisen aktiivisen keskustelun ja kehittämisen kohteena. Vahvuutena meillä Suomessa on hyvin toimiva kassajärjestelmä, jonka ympärille kokonaisuus on hyvä rakentaa tulevaisuudessa.
keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT

Suomen taloudessa on havaittavista hienoista kasvua. Työttömyys on vähenemässä. Kotitalouksien ostovoima paranee. Kuluttajaluottamus on ennätyslukemissa. Helmikuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 44 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Usko parempiin aikoihin vahvistuu päivä päivältä. Silti alkuvuonna SYT-kassaan on liittynyt 1386 yrittäjää.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttavat monet seikat kuten esimerkiksi hallituksen työstämä sote-uudistus ja liikennepalvelulaki, mutta suurimmat syyt ovat työelämän murros ja yrittäjien asennemuutos työttömyysturvaa kohtaa.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta. Yhteiskuntamme tarvitsee digiherätysliikkeen, sanoo Jokinen.
Puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa kolmen ensimmäisen vuoden aikana
Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan.
Sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahojen taso on suoraan riippuvainen itse maksetuista maksuista. Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on yrittäjän ulottuvissa, jos vain liittyy ajoissa kassan jäseneksi.
Työttömyyskassaan kannattaa Jokisen mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
– Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei ehkä edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään ja kokeilemaan. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksistä menee todella hyvin. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Jokinen.
Yrittäjäkassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jos yrittäjä ei kuulu kassaan, työttömyyskorvauksen maksaa Kela.
 

Useiden arvioiden ja barometrien mukaan Suomen talous on nousemassa aallonpohjasta. Tämä näkyy myös SYT-kassassa niin, että uusia työttömiä tulee aikaisempaa vähemmän. Kun vuonna 2015 uusia työttömyyshakemuksia saatiin 949 kappaletta, niin viime vuonna luku oli pudonnut 21 prosentilla 751:een. Kuulostaa hyvältä, mutta samaan yhteyteen on kuitenkin todettava, että ne jotka jäävät työttömäksi, pysyvät työttömänä entistä pidempää.
Koko vuoden 2016 aikana maksoimme etuuksia 1723 jäsenellemme, kuukausitasolla etuutta sai 950 jäsentä. Euromäärässä etuuksia maksoimme noin 15 miljoonaa, mikä on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Vuosi 2017 on lähtenyt liikkeelle jotakuinkin samoissa lukemissa. Jäsentemme työttömyysaste on alle 4 prosenttia, eli puolet pienempi kuin palkansaajilla.
Pohdimme jatkuvasti, miten voisimme palvella jäseniämme niin, että jäsenyys koettaisi entistä merkityksellisemmäksi. Etenkin sosiaalisessa mediassa useissa kirjoituksissa välitetään virheellistä tietoa ja toistuvat argumentit ”ei sieltä kuitenkaan koskaan mitään saa” välittävät virheellistä kuvaa koko ansioturvajärjestelmästä.
Useat toivovat, että järjestelmä tulisi vastaan siinä kohtaa, kun menee vähän huonosti tai markkinatilanne on huono, mutta lakisääteistä etuutta maksetaan vain aidossa työttömyystilanteessa, eli yritystoiminta pitää todisteellisesti lopettaa etuuden saamisen edellytyksenä. Yritystoimintaan liittyy aina riski, ja onneksi nykyinen yrittäjän työttömyysturva on hyvä perälauta, millä riskiä voi hallita.
Käynnistämme juuri jäsenkyselyä, jolla kartoitamme jäsentemme toiveita ja ajatuksia kassan suuntaan. Vaikka kassan perustehtävä on etuuksien maksaminen, niin pyrimme olemaan jäsentemme tavoitettavissa ja arjen äänitorvena, jotta yrittäjyyteen liittyviä epäkohtia saataisi parannettua myös meidän kauttamme. Mitä useampi kyselyyn vastaa, sen paremmin saamme yhteistä ääntämme kuuluviin.
Keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Minulla on haave. Ja minulla on huoli. Toivon, että tämä kirjoitus tavoittaisi edes osan niistä työntekijöistä, jotka työskentelevät perheenjäsenensä omistamassa yrityksessä!
Yrittäjä-määritelmä työttömyysturvassa on poikkeava ja kattaa myös perheenjäsenet, jotka työllistyvät toisen perheenjäsenen omistamassa yrityksessä ja asuvat samassa taloudessa. Tarkka määrittely perheenjäsenestä löytyy kotisivuiltamme: https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen
ESIMERKKI TAVALLISESTA TARINASTA:
Maija Möttönen on ammatiltaan kirjanpitäjä. Hän työskenteli vuosia palkkatöissä, mutta vaihtoi töihin puolisonsa firmaan kolme vuotta sitten. Puoliso Matti Möttönen on palkannut hänen 100-prosenttisesti omistamaansa kuljetusliikkeeseen hoitamaan yrityksen talousasiat. Yrityksen nimi on Mäkikylän Kuljetus Oy.
Maijalle on tehty työsopimus, jossa on määritelty työajaksi 40 h/viikko ja säännöllinen kuukausipalkka. Maija ei osallistu yrityksen hallitustyöskentelyyn eikä hänellä ole valtaa päättää yrityksen asioista. Maija saa tavallista TyEL-palkkaa, mistä peritään kaikki palkansaajan maksut. Työttömyysturvassa Maija katsotaan kuitenkin yrittäjäksi, koska hän työllistyy yrityksessä, josta hänen puolisonsa omistaa yli 50 %.

• Maija on palkansaajakassan jäsen. Oletetaan, että Maija kuuluu vaikkapa Erityisalojen ammattiliittoon ERTOon ja sitä kautta ERTO:n työttömyyskassaan. Maija on ollut kummankin jäsenenä 15 vuotta. Maija ilmoitti liittoon työpaikan vaihdoksesta kolme vuotta sitten, mutta siinä kohtaa ei tullut esiin, että kyseessä on puolison omistama yritys.
• Mäkikylän Kuljetus tekee konkurssin ja Maija hakee päivärahaa ERTOn kassasta.
• Maija saa kielteisen päätöksen, päivärahaa ei makseta, koska Maija ei täytä palkansaajan työssäoloehtoa, koska Maija katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, koska yrittäjä-asemassa tehty työ ei kerrytä päivärahaoikeutta palkansaajakassassa.
• Mitä Maijan olisi pitänyt tehdä? Maijan olisi pitänyt liittyä yrittäjän työttömyyskassaan aloittaessaan työt puolisonsa omistamassa yrityksessä. Yrittäjäkassan jäsenmaksu ja päiväraha määräytyvät jäsenen työtulon mukaan (yrittäjillä YEL tai MYEL, yrityksen osaomistajilla ja yrittäjän perheenjäsenillä TyEL-palkan), eli Maija olisi arvioinut yrittäjäkassaan vuosipalkkansa, mistä jäsenmaksu ja päiväraha olisi laskettu. Yrityksen mentyä konkurssiin yrittäjäkassa olisi maksanut Maijalle ansiopäivärahaa 400 päivää, mikäli Maija ei olisi työllistynyt muualle.

Kukaan ei tarkkaan ottaen tiedä kuinka paljon Maijan kaltaisia perheenjäseniä on jäsenenä palkansaajien työttömyyskassoissa. He voivat edelleen olla liitoissa jäseninä ammattinsa mukaan, mutta työttömyyskassan osalta he ovat väärin vakuutettuja.
Pääsääntöisesti asia valkenee vasta silloin kun päivärahaa haetaan, eli kaikkien osapuolten kannalta erittäin ikävään päivärahan epäämiseen. Näitä henkilöitä ei työttömyyskassajärjestelmässä saada viran puolesta kiinni heidän työssäoloaikanaan, vaan heillä olisi velvollisuus itse pitää huolta omasta vakuutusturvastaan.
Ja huom! Sinä joka luet tämän, niin kerrothan kaverillesi, jos hän on esimerkkitapauksen ”Maija”.
Aurinkoista helmikuuta,
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
(HUOM! Yrittäjän ei omistavan perheejäsenen työttömyysturvaan tuli parannus 1.7.2019, lue lisää https://syt.fi/yrittajan-ei-omistavien-perheenjasenten-asema-paranee-1-7-2019/)
 

Pari päivää sitten oikeus- ja työministeri Jari Lindström kirjoitti Helsingin Sanomissa, että työ- ja elinkeinoministeriö on aloittamassa lainvalmistelun itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantamiseksi. Ykköskeinoksi on asiaa selvitelleen työryhmän joulukuisen raportin perusteella noussut, että alkavan yrittäjän yritystoiminta katsottaisiin ensimmäiset neljä kuukautta sivutoimiseksi.
Tämä olisi erittäin hyvä uudistus- yritystoiminnan aloittamisen kynnys madaltuisi.
Asiaa selvitteli Jari Lindströmin asettama työryhmä ahkerasti viime syksyn ajan. Työryhmässä olivat mukana Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellstén ja Akavan johtajan Maria Löfgren, jotka kuulivat selittelytyön aikana lukuisia asian tiimoilla toimivia tahoja.
SYT-kassa toi kuulemisissa esiin, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi jopa kuusi kuukautta. Yritystoiminnan käynnistyminen on usein hidasta ja tulovirrat saattavat odotuttaa itseään, joten riittävän pitkä siirtymä takaa sen, että yrittäjäksi alkavan henkilökohtainen talous pysyy riittävissä kantimissa. Kun yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, samalta ajalta voidaan maksaa päivärahaa, josta vähennetään saadut tulot niin, että yli 300 euroa ylittävästä tulosta puolet vähentää päivärahaa.
Entäs se YEL ?
Pidämme tärkeänä myös sitä, että sivutoimisen jakson jälkeen yrittäjät ottaisivat itselleen kunnollisen yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:in. YEL-vakuutuksen alaraja on alle 8000 euroa, mutta raja on niin matala, että sillä ei kerry ansiosidonnaista vakuutusturvaa. Yrittäjän työttömyyskassan alin vakuutustaso on 12 564 euroa vuodessa, eli sillä YEL-tasolla voi saada jo perustasoa tuntuvamman vakuutusturvan. YEL-vakuutuksen mukaan määritellään eläkkeen lisäksi sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke ja vanhemmuuteen liittyvät päivärahat, joten se ei ole pelkkää eläkettä varten.
YEL-vakuutuksen ympärillä liikkuu keskustelua, joissa toinen ääripää pitää sitä jokseenkin turhana ja hukkaan heitettynä rahana, kun taas toinen laita vakuuttaa itsensä tulojensa mukaan ja pitää sitä parhaana mahdollisena yrittäjän sosiaaliturvan varmistamiskeinona. Se mikä tässä välillä ihmetyttää, on se, että vakuutustaso voi olla valinnainen eikä sen tarvitse vastata yrittäjän todellisia tuloja. Koska YEL-vakuutuksella on liittymäkohta työttömyysvakuutukseenkin, niin meidän mielestä olisi enemmän kuin aiheellista, että YEL-vakuutuksen määräytymistä pohdittaisi uudemman kerran ja se vastaisi paremmin yrittäjän todellisia tuloja. Tämä karsisi asian ympärillä liikkuvaa ylimääräistä kikkailua, joka johtaa ainoastaan epäluottamukseen yrittäjävakuutuksia kohtaan.
 
Hyvää alkanutta vuotta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 

 

Nyt näkyy, kuuluu ja tuntuu, että muutoksia on ilmassa. Yrittäjät ovat liittyneet tammikuun alussa SYT-kassaan muutamaa vuotta selvästi aktiivisemmin. Puhelinkeskusteluissa ovat liittymissyiden osalta nousseet esiin etenkin epätietoisuus tulevien vuosien muutoksista. Eli kärjessä ovat hallituksen isot hankkeet: sote, liikennekaari ja maakuntahallinto. Yrittäjät ovat selvästi huolissaan, miten muutokset vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa toimia yrittäjinä ja miten he pärjäävät tulevaisuuden kilpailussa.
Sosiaali- ja terveysuudistuksen osalta sanotaan, että yhä useampi pieni yritys pääsee mukaan hankintakilpailuihin, mutta nyt on noussut esiin kysymys, millä hinnalla palveluja joudutaan myymään ja tuoko se yrittäjälle riittävästi tuloja. Kela-korvaukset puhuttavat niin ikään, eli jos yksityinen toimija ei kuulu sote-porukkaan, hänen palveluistaan ei korvauksia enää saisi. Tyssääkö yritystoiminta asiakaskatoon?
Liikennekaari huolettaa etenkin  taksi-autoilijoita. Kuka jatkossa hoitaa koulukyydit yms, ja onko muilla enää toimintaedellytyksiä? Liikenneministeri Anne Berner keskusteli kanssamme viime kesän Suomi Areenassa Porissa, ja toi vahvasti esiin positiivisen suhtautumisensa kaikkeen jakamistalouteen. Jakamistaloutta ovat AirBNB ja Uberit yms. Uberien toiminta ei edelleenkään ole Suomessa luvallista, mutta miten jatkossa ja miten se vaikuttaa vakiintuneeseen taksiliikenteeseen?
Maakuntahallinto on meille monelle vielä iso kysymysmerkki. Me SYT-kassassa jo tiedämme, että nykyisten työkkäreiden (TE-toimistojen) toiminta työttömyysetuuksien saamiseen liittyen loppuu. Tähän asti työttömäksi jäänyt on käynyt ilmoittautumassa työkkäriin työnhakijaksi, minkä jälkeen työkkäri lähettää päivärahan maksajalle lausunnon voiko päivärahaa maksaa, ja sitten joko Kela tai työttömyyskassa maksaa päivärahan. Jatkossa maksaja tutkii itse voiko päivärahaa maksaa. Me SYT-kassassa otamme tämän muutoksen ilolla vastaan, uskomme että pystymme palvelemaan jäseniämme nopeammin ja tehokkaammin kuin nyt.
Mutta aika paljon tässä on sulateltavaa itse kullakin. Onneksi useat yrittäjät ovat valveutuneita ja tiedostavat, että nyt jos koskaan on hyvä varmistaa oma taloudellinen turvansa ja liittyvät SYT.n jäseneksi.
Hyvää alkanutta vuotta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]