Ansiopäiväraha auttoi yrittäjyyden jälkeen

test

Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.

Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.

Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui

Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.

– Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.

Päiväraha antoi aikaa toipua

Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.

Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.

– Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.

Takaisin asiakaspalvelutyöhön

Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.

– Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.

Teksti: Johanna Haveri

Yrittäjän työttömyysturvaan parannuksia 1.1.2016

test

Työttömyysturvalakiin tuli muutoksia 1.1.2016 lähtien. Lakimuutokset vaikuttavat muun muassa niiden henkilöiden tilanteeseen, joita on aiemmin pidetty yritystulon pienuuden vuoksi omaa työtä tekevinä.
Yrittäjäksi katsominen ei enää edellytä sitä, että henkilö on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän mukaisen vakuutuksen. Jatkossa yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. Freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ). TyEL-vakuutetut yrityksen osaomistajat ja yrittäjän perheenjäsenet ovat edelleen työttömyysturvassa yrittäjiä.
Omana työnä pidetään jatkossa lähinnä sellaista työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa.
Yrittäjän työssäoloehtoa kertyy yrittäjäkassassa lakimuutoksen jälkeenkin vasta, kun YEL-/MYEL-vuosityötulo on vähintään 12 420 € / v (2016). TyEL-vakuutetun yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan työssäoloehtoa kerryttävän palkan pitää olla vähintään 1035 €/kk (12 420 €/v).
Yrittäjämääritelmän muutos ei vaikuta kuitenkaan siihen, kuka voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan.
Kts. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
Parannus yksityisen elinkeinonharjoittajan työttömyyden edellytyksiin
Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan jatkossa lopetetuksi myös, kun:
1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja
2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.