Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) etsii jälleen Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.
SYT avaa tänään nettikampanjanjan osoitteessa uhkarohkeinyrittaja.fi, jossa voi ilmiantaa Suomen uhkarohkeimman yrittäjän. Kilpailun keulakuvana toimii alppihiihdon maailmanmestari ja yrittäjä Kalle Palander.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena on löytää yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja joskus jopa uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
– Yrittäminen vaatii aina rohkeutta ja riskinottokykyä, töitä pitää tehdä paljon ja omaa tuotettaan ja osaamistaan pitää markkinoida ja myydä. Nyt herättelemme teitä kaikkia mukaan paljastamaan rohkeita, jopa uhkarohkeita yrittäjiä tai yrittäjätiimejä. Suomi tarvitsee lisää heidän kaltaisiaan riskinottajia ja oman tiensä kulkijoita, sanoo Jokinen
Kilpailu pyörii uhkarohkeinyrittaja.fi –sivuilla 30.6.2019 saakka.
Uhkarohkein yrittäjä julkistetaan 15.7.2019 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 11.00. Kilpailu järjestetään nyt neljättä kertaa.  Viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittiin LeaseGreen Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto.

 

SYT-kassan puhelinneuvonta on avoinna kesällä 10.6. – 30.8.2019 ma-to klo 9-11. Puhelinneuvonnan numero on (09) 622 4830.

Kun yrittäjien ansioturva mahdollistui lakimuutoksen myötä vuonna 1995, Suomeen perustettiin kaksi yrittäjäkassaa: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT-kassa). Nyt neljännesvuosisata myöhemmin kassat ovat päättäneet yhdistyä.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan ja Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan kassan kokoukset ovat tänään 23.5.2019 hyväksyneet sulautumissopimuksen, jonka perusteella AYT-kassa sulautuu SYT-kassaan 1.1.2020.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan puheenjohtajan Susan Äijälän mukaan sulautumisesta on odotettavissa positiivisia etuja yhdistetyn kassan talouteen, hallintoon ja palvelujen tuottamiseen.

– Yhdistyminen on meille mahdollisuus uudistaa ja kehittää palveluita molempien kassojen parhaiden käytäntöjen pohjalta.Suurempi kassakoko mahdollistaa paremmin varautumisen tulevaisuuden lakimuutoksiin ja viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen.

-Tietenkin sulautumiseen liittyy kertaluontoisia kustannuksia mm. henkilöstöön ja tietojärjestelmien yhdistämiseen liittyen, mutta nämä huomioiden jäsenmaksuumme ei kohdistu korotuspainetta, kertoo Äijälä.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan puheenjohtajan Mika Uusi-Pietilän mukaan yhdistyminen ei edellytä AYT:n jäseniltä mitään toimenpiteitä, ja jäseniä tullaan tiedottamaan prosessin etenemisen eri vaiheista.

– AYT-kassan jäsenten työttömyysturva jatkuu katkotta SYT-kassassa 1.1.2020 lukien mitään oikeuksiaan tai kerrytettyä työttömyysturvaansa menettämättä. Jäsenet siirtyvät SYT-kassaan ns. vanhoina jäseninä eli jäsentemme ei tarvitse olla huolissaan fuusiosta, sanoo Uusi-Pietilä.

Sulautumisen myötä SYT:n jäsenmäärä nousee noin 30 000 jäseneen. Kassat muodostavat yhdistyessään vakavaraisen ja kustannustehokkaan työttömyyskassan. Molemmat kassat vastaavat lain, sääntöjensä ja päätöstensä mukaisista velvoitteista sulautumiseen asti. Sulautuminen edellyttää vielä kassoja valvovan viranomaisen Finanssivalvonnan hyväksyntää.

Huhtikuun alusta lukien pienimuotoinen työ vaikuttaa työttömyysetuuteen vasta, kun palkka on maksettu. Muutos lisää tulojen säännöllisyyttä osa-aika- ja keikkatyötä tekevillä.

Nykyään osa-aika- tai keikkatyötä tekevän työttömän saama palkka vaikuttaa työttömyysetuuteen sillä ajanjaksolla, jona se on ansaittu. Jotta päivärahan määrä palkan ansaintajaksolle on voitu laskea, on täytynyt kuitenkin aina odottaa palkan maksua. Tämä on viivästyttänyt etuuden maksua niillä henkilöillä, jotka saavat palkan ja palkkatiedot vasta viikkoja sen jälkeen, kun työ on tehty.
Muutos tulee voimaan siten, että ennen 1.4.2019 tehty työ huomioidaan työn ansainta-ajankohdan mukaan. 1.4.2019 ja sen jälkeen tehty työ huomioidaan silloin, kun työstä maksetaan palkka.
Käytännössä voimaantulon vaikutus etuuteesi riippuu hakujaksostasi ja palkanmaksupäivistäsi. On mahdollista, että et juurikaan huomaa muutosta etuuden maksussa tai määrässä. Jos ensimmäiselle huhtikuun puolelle sijoittuvalle hakujaksolle ei osu palkanmaksupäivää, on myös mahdollista, että saat etuuden tältä jaksolta täytenä. Voimaantulon kohdalla on hyvä huomata myös se, että samaa palkkaa ei huomioida etuudessa kahteen kertaan. Jos tietty palkanosa on huomioitu ansainta-ajan perusteella maaliskuussa, se ei vaikuta etuuteen maksupäivän mukaan huhtikuussa.
 
 

Huhtikuun alussa tulee voimaan työttömyysturvan muutos, jonka myötä aktiivisuusedellytyksen voi täyttää entistä useammalla tavalla. Esimerkiksi kuntien, ammattiliittojen ja julkista rahoitusta saavien järjestöjen järjestämä työllistymistä tukeva toiminta aletaan lukea aktiivisuusedellytykseen.

Aktiivisuusedellytyksen täyttävää työllistymistä tukevaa toimintaa voi jatkossa etsiä Suomi.fi-palvelusta. Palvelun järjestäjältä kannattaa varmistaa, että toiminta täyttää aktiivisuusedellytyksen ehdot. Työllistymistä tukevaan toimintaan osallistumisesta on toimitettava myös todistus työttömyysetuuden maksajalle eli omalle työttömyyskassalle tai Kelaan.
Muutos tulee voimaan siten, että uudet toiminnan muodot kerryttävät aktiivisuutta vain silloin, jos aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa 1.4.2019 tai sen jälkeen.
Huomaathan, että esimerkiksi työtä ja palveluaikaa ei voi laskea yhteen aktiivisuusedellytystä laskettaessa. Myös osa eri palveluista ja opinnoista on sellaisia, joita ei voi laskea yhteen.
Lue lisää https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/jos-jaat-tyottomaksi/aktiivisuuden-seuranta-1-1-2018-lahtien/

SYT paketoi viime vuoden kassan kokouksessa Oulussa 23.5.2019. Kokoukseen on viemisinä hyviä uutisia, sillä vuosi sujui kaikin puolin mukavasti, kun kassan jäsenten työttömyys laski tammikuun kolmesta prosentista joulukuun 2,4 prosenttiin. Kassan talous on vakaalla pohjalla, joten jäsenmaksuun ei  myöskään kohdistu nostopaineita. Lisäksi kassan kokouksessa tehdään yksi kassan historian merkittävimmistä päätöksistä.
Kun yrittäjien ansioturva mahdollistui lakimuutoksen myötä vuonna 1995, Suomeen perustettiin kaksi yrittäjäkassaa: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT ja ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT. Nyt neljännesvuosisata myöhemmin kassat ovat yhdistymässä, mikä edelleen vahvistaa SYT:n asemaa. Merkittävä osuus yhdistymisen hyödyissä on hallinnollinen, sillä kassojen kaikki hallinnollinen työ lisääntyy jatkuvasti. Esimerkkinä tietojärjestelmien kehittämiset, tietoturva, sisäinen tarkastus jne. jne.
Viime vuotiset lakimuutokset ovat myös aiheuttaneet sen, että kassan jäseneksi pääsyn rajoja on muutettu, oleellisempana työttömyysturvan alarajan nosto reilusta 8000 eurosta yli 12 500 euroon. Tulevana kesänä yrittäjän ei-omistavat perheenjäsenet siirtyvät palkansaajiksi, joten yrittäjäkassan jäsenprofiili kaventuu hieman. SYT-kassaan on kuitenkin liittynyt vuositasolla noin 4000 uutta jäsentä, eli vaikka edellä mainittujen poistumien lisäksi myös eläköityminen ja palkansaajaksi siirtyminen vie jäseniä, niin SYT on säilyttänyt asemansa hyvin toimivana kassana.
Sulautumisen myötä SYT:n jäsenmäärä nousee noin 30 000 jäseneen, ja saamme entistä enemmän vahvuutta ja vaikuttavuutta toimintaamme. Sulautumisneuvotteluissa SYT-kassan ehdoton edellytys on ollut se, että jäsenmaksuun ei saa kohdistua nostopainetta sulautumisesta johtuen, ja kun sitä vaaraa ei ole, niin olemme hyvillä mielin yhdistämässä toimintaamme.
Päätös sulautumisesta tehdään siis kassan kokouksessa 23.5.2019, ja toivotammekin mahdollisimman monen jäsenemme tervetulleeksi osallistumaan historiallisen päätöksen tekemiseen.
 
hyvää kesän odotusta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Yrittäjät eivät tunne työttömyysturvaansa kovinkaan hyvin. Tämä selviää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan tekemästä tutkimuksesta.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Innolink Research Oy teetti helmikuussa tutkimuksen työttömyyskassan jäsenyyden kiinnostavuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yrittäjien tietoisuus työttömyyskassasta, kassaan liitetyt mielikuvat sekä ylipäätään tietoisuus yrittäjän mahdollisuudesta työttömyysturvaan.
Kartoitukselle on tarvetta, sillä Suomessa on laskutavasta riippuen noin 300 000 työttömyysturvalain mukaiseksi luokiteltavaa yrittäjää, koska 260 000 YEL- ja MYEL-vakuutettujen yrittäjien lisäksi yrittäjän perheenjäsenet, yrityksen osaomistajat luetaan useimmiten työttömyysturvassa yrittäjiksi ja yrittäjä-asemassa tehdyn työn määrä lisääntyy koko ajan.
SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokinen on huolissaan tilanteesta, sillä 38 prosenttia tutkimuksen vastaajista ei tiennyt lainkaan, että yrittäjälläkin on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos yritystoiminta joudutaan lopettamaan.
-Valitettavasti vain harva yrittäjä tietää, että he voivat myös liittyä työttömyyskassaan tai ylipäätänsä edes saada työttömyysturvaa. Meillä on suuri haaste tiedottaa asiasta.  Monet yrittäjät saattavat lisäksi kuulua virheellisesti entisen palkkatyön perusteella palkansaajakassaan eli he ovat tällöin vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa,sanoo Jokinen.
Jokinen kehottaakin yrittäjiä, osakkaita ja yrittäjän perheenjäseniä tarkistamaan oman statuksensa ennen kuin on liian myöhäistä.
-Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa. Tosi paikan tullen yrittäjä ei kuitenkaan saa palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan. Onneksi yrittäjän ei-omistavien perheenjäsenten asema paranee heinäkuun alussa, ja he voivat tällöin liittyä palkansaajakassan jäseneksi, kertoo Jokinen.
Jäsenmaksu mielikuvaansa edullisempi
Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia Suomen kaikista yrittäjiksi luokiteltavista henkilöistä on ottanut itselleen vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen, kun taas palkansaajista yli 80 prosenttia kuuluu johonkin kassaan.
Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassaan rajoittavat Jokisen mukaan työttömyysturvan YEL-sidonnaisuus, virheellinen käsitys jäsenyyden kustannuksesta sekä yleinen asenne työttömyysturvajärjestelmää kohtaan.
-YEL-sidonnaisuus vaikuttaa osaltaan jäsenyyden kiinnostavuuteen, koska yhä useammalla yrittäjällä YEL-työtulo on alle työttömyysturvan alarajan 12 816 euroa vuodessa ja näin ollen he eivät voi myöskään liittyä kassan jäseneksi.
Jokinen myöntää, että yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, johtuen erilaisesta rahoituspohjasta.
-Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä. Lopusta rahoituksesta yrittäjäkassa vastaa itse eli kulut katetaan jäsenmaksuilla. Yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia, palkansaajakassojen omavastuuosuus on 5,5 %.
-SYT-kassan jäsenyys on kuitenkin nykyisin suhteellisen edullista ja simppeliä riskien hallintaa. Tutkimuksessa keskimääräiseksi jäsenmaksuksemme arvioitiin 53,5 €/kk, mutta todellisuudessa keskimääräinen verovähennyskelpoinen jäsenmaksumme on noin 28 €/kk, eli hintamielikuvassa on 25 euron heitto. Tällä summalla ansiosidonnainen päiväraha on jo 511 € enemmän kuukaudessa kuin Kelan maksama työttömyyskorvaus, mainitsee Jokinen.
Tulevaisuus kannattaa turvata ajoissa
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yrittäjän kannattaa miettiä tulevaisuutta silloin kun menee hyvin.
–  Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin, niin silloin työttömyysturva-asiat eivät häntä juurikaan kiinnosta. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.
-Tutkimustulosten valossa positiivisena signaalina voidaan pitää, että noin 49 prosenttia vastaajista oli erittäin tai melko kiinnostunut liittymään SYT-kassan jäseneksi ja 63 prosenttia piti kassan jäsenmaksua kohtuullisena, kertoo Jokinen
Helmikuussa tehty sähköpostikysely lähetettiin 28 024 pk-yrityksen toimitusjohtajalle. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1489 yrittäjää, joista 22 % kuului työttömyyskassaan. Tutkimusotos koostui pk-yrityksistä jakautuen tasaisesti maantieteellisesti sekä eri toimialoille. Valtaosa tutkimukseen vastaajista oli toiminut yrittäjänä pidempään kuin 3 vuotta. Tutkimuksen tuloksiin voit tutustua: SYT-kassa – Potentiaalikartoitus 2019 12.4.2019
 

Työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto on yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työaikaan ja palkkaan sovelletaan palkansaajan työssäoloehtoa koskevia yleisiä säännöksiä, jolloin pääsääntö on, että työajan on oltava vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Työssäoloehdon tulee kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyseisessä yrityksessä. Työssäoloehtoa ja muita palkansaajia koskevaa, 26 kalenteriviikon mittaista työssäoloehtoa ei voi yhdistää.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan jo kaksi viidestä uudesta yrittäjästä asettaa eläkkeensä perustana olevan YEL-vuosityötulon minimiin 7 799,37 € tai sen tuntumaan. Kaikista yrittäjistä alarajan tuntumaan vakuuttaa joka viides. Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta maksamillaan vakuutusmaksuilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan YEL-työtulon vaikutusta yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan ei ole tarpeeksi korostettu.
-Yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
-Yrittäjät usein kritisoivat YEL-vakuutuksen kalleutta ja joustamattomuutta, mutta eri foorumien keskusteluissa usein unohtuu, että YEL on verovähennyskelpoinen, joko henkilökohtaisessa tai yrityksen verotuksessa. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että monet yksinyrittäjät eivät yksinkertaisesti pysty maksamaan lakisääteisiä eläkemaksuja ja näin ollen heidän sosiaaliturvansa on pakon edessä perustulon varassa, mainitsee Jokinen.
Yrittäjä, nyt tarkkana! Työttömyysturvan alaraja nousi 12 816 euroon 2019
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama palkkakerroin vaikuttaa merkittävästi yrittäjän sosiaaliturvaan. Vuoden alussa palkkakertoimella tehdyn indeksikorotuksen takia osa yrittäjistä on nyt vaarassa jäädä työttömyysturvan ulkopuolelle.
-Osa niistä yrittäjistä, jotka vielä viime vuonna olivat työttömyysturvan piirissä, ovat vaarassa tippua tänä vuonna työttömyysturvan ulkopuolelle. Tämä johtuu työttömyysturvalain ja yrittäjän eläkelain erilaisista pyöristyssäännöistä.
Pudokkaita ovat ne yrittäjät, joiden YEL-työtulo oli viime vuonna työttömyysturvaan oikeuttavalla vähimmäistasolla 12 576 euroa. 12 576 euron YEL-työtulo nousi vuoden alussa yrittäjän eläkelain mukaisen indeksikorotuksen myötä 12 811 euroon, mikä jää viisi euroa alle yrittäjän tämän vuoden työttömyysturvan vähimmäistason 12 816 €.
-Tähän pyöristyssääntöön liittyvään epäkohtaan piti tulla lakimuutos jo viime vuonna, mutta lain valmistelu siirtyi eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kiireen takia. Nyt kehottammekin kaikkia yrittäjiä, joiden YEL-työtulo on ollut viime vuonna työttömyysturvan vähimmäistason tuntumassa ottamaan yhteyttä eläkeyhtiöön ja päivittämään tasonsa vähintään tämän vuoden työttömyysturvan vähimmäistasoon 12 816 €, jotta yrittäjän päivärahaoikeuteen oikeuttava työssäoloehto kertyy myös tänä vuonna, sanoo Jokinen
SYT:n jäsenyys kiinnostaa yrittäjiä
Suomalaiset yrittäjät liittyvät Jokisen mukaan tällä hetkellä aktiivisesti työttömyyskassan jäseneksi. Lähes 500 yrittäjää onkin liittynyt SYT:n jäseneksi vuoden ensimmäisten viikkojen aikana.
Hänen mukaansa juuri nyt on hyvä hetki varautua epävarmoihin aikoihin ja liittyä kassan jäseneksi.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin, niin silloin työttömyysturva-asiat eivät häntä juurikaan kiinnosta. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa. Ja kuten tiedämme, niin talous on syklistä ja seuraava taantuma tulee vääjäämättä 2020-luvun alkupuolella. SYT-kassaan kuuluminen helppo ja suhteellisen edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy..
Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, voivat saada Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 € nettona kuukaudessa. Sen lisäksi voi mahdollisesti saada toimeentulotukea sekä esim. asumistukea, eli toimeentulo on tällöin äärimmäisen niukkaa. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen.
– Toki yrittäjäkassan jäsenmaksu on kalliimpi palkansaajakassoihin verrattuna, johtuen erilaisesta rahoituspohjasta. Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (32,40 euroa v. 2019) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työllisyysrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia. Lisäksi yrittäjäkassan tasoitusrahaston pitää olla merkittävästi korkeampi kuin palkansaajakassoilla, Sanoo Jokinen.
 

Laskutamme jäsenmaksusi kassaan valitsemasi vakuutustason perusteella. Postitamme/lähetämme vuoden 2019 laskut porrastetusti.  Vuoden 2019 jäsenmaksulaskut postitetaan viimeistään helmikuussa kaikille jäsenille, jotka ovat maksaneet edellisvuoden jäsenmaksun kokonaan. Uudet jäsenet saavat laskut 1-2 viikon kuluessa liittymislomakkeen saapumisesta kassaan.
Jos olet kadottanut laskusi tai et ole saanut niitä lainkaan, ota yhteys kassaan, niin toimitamme sinulle uudet laskut.
Jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia henkilökohtaisessa verotuksessasi. Tiedot maksetuista jäsenmaksuista ja etuuksista lähetetään suoraan verottajalle.
Vuotuisen jäsenmaksun voit maksaa joko yhdessä, neljässä tai kahdessatoista erässä .  SYT-kassa lähettää valmiit pankkisiirrot postitse jäsenilleen.
Halutessaan kassan jäsen voi vaihtaa paperisen laskun e-laskuksi, joka lähetetään suoraan jäsenen verkkopankkiin. Ilmoita kassaan, mikäli teet e-laskusopimuksen kesken laskutuskauden, jotta voimme lähettää sinulle e-laskut uusintalaskuina.
Jäsenyyden ja jäsentietojen luottamuksellisuuden turvaamiseksi toimitamme e-laskut ainoastaan henkilökohtaiseen verkkopankkiisi, emme esimerkiksi yrityksesi verkkopankkiin.
Lisätietoa e-laskusta saat omasta pankistasi.