Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.

”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”

“Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.

Tutustu Jaajon yrittäjätarinaan paremmin täältä.

Nyt on sinun vuorosi! Tiedätkö Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailu on käynnissä 31.5.2024 saakka, ja voittaja julkistetaan perjantaina 28.6.2024.

Arvomme ilmiantaneiden kesken viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

Työttömyysturvan suojaosa ja lapsikorotukset lakkautetaan huhtikuun alussa. Muutokset näkyvät päivärahansaajilla tyypillisimmin ensi kerran toukokuussa, kun maksamme ansiopäivärahaa huhtikuulta.

Suojaosan poisto

Työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistuu 1.4.2024. Suojaosa on se euromäärä, jota ei ole huomioitu, kun ansiopäivärahaa ja osa-aikaisesta työstä maksettua tuloa on soviteltu yhteen.

Ennen lakimuutosta 500 euron työtulo vähensi päivärahaa 100 euroa. 500 eurosta vähennettiin ensin 300 euron suojaosa, minkä jälkeen jäljellä jääneestä 200 euron työtulon osuudesta vähennettiin puolet.

Lakimuutoksen jälkeen 500 euron työtulosta puolet eli 250 euroa vähentää ansiopäivärahan määrää.

Tämä sovittelusääntö on vielä muutoksen jälkeen kannustava, sillä vain puolet saadusta tulosta vähentää maksettavaa työttömyysetuutta. Toisin sanoen osa-aikaisen työn vastaanottaminen työttömänä on edelleen kannattavaa.

Lapsikorotuksen poisto

Myös lapsikorotukset poistuvat 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotusten poistaminen vähentää maksettavaa ansiopäivärahaa 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.

Lisää lakimuutoksia syksyn aikana

Eduskunnan käsittelyssä on lisäksi lakimuutos ansioturvan porrastamisesta.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen laskee työttömyysturvaa ensin

• kahdeksan työttömyysviikon jälkeen 80 % tasolle alkuperäisestä tasosta ja sitten
• 34 työttömyysviikon jälkeen 75 % tasolle alkuperäisestä tasosta.

Nykyisin työttömyysturvaa ei porrasteta ja sen taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan. Tämänhetkisen käsityksen mukaan ansiopäivärahan porrastaminen koskee vain niitä uusia ansiopäivärahan hakijoita, joiden työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Löydät lisää tietoa tulevista lakimuutoksista Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n lakimuutosverkkosivuilta.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.

Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

− Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinen kertoo.  

− Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %. 

Yrittäjäkassan rahoituspohja eroaa palkansaajakassoista

Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. 

− Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.  

− Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.  

Monet vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa

Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.  

− Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.  

− Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.   

Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen. 

Kassa tarjoaa tulevaisuuden turvaa

Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla. 

− Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.  

Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.  

− Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.  

Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys oli menneenä vuonna odotettua alhaisempaa. Jäsenten työttömyysaste pysyi tasaisesti noin 2,3 prosentissa koko vuoden. Vuonna 2022 vastaava luku oli 2,5 prosenttia. Korkeimmillaan vuoden 2023 työttömyysaste oli syys-marraskuussa 2,4 prosenttia ja matalimmillaan tammikuussa 2 prosenttia. 

– Yrittäjien työttömyyden lasku on jokseenkin yllättävää, kun ottaa huomioon uutiset taantumasta ja konkurssien määrän kasvusta, kommentoi Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.  

Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin ja kriiseihin.  

– Yrittäjillä on korkea sietokyky. He tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi, Jokinen pohtii. 

– Maksoimme etuuksia lopulta 1287 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1451 ja sitä edellisenä 1657 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 573 ja joulukuussa 620 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 10,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2022 vastaava luku oli 12,4 miljoonaa euroa. 

Jäsenmaksu aleni

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laski tuntuvasti vuoden alussa. Alimmillaan jäsenmaksu on tänä vuonna noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laski 14,50 eurosta 9,10 euroon. 

Jäsenmaksun laskemisen mahdollistaa Jokisen mukaan kassan vakavaraisuus ja hyvä taloustilanne. 

Yrittäjäkassa postittaa vuoden 2024 jäsenmaksulaskut porrastetusti joulu-helmikuun aikana. Voit tarkistaa eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi erittelyn.

Jos käytössäsi on paperinen lasku, laskukopio tallentuu laskun lähetyksen jälkeen eAsioinnin Viestit-välilehdelle. eLaskut toimitetaan suoraan henkilökohtaiseen verkkopankkiisi.

Maksan jäsenmaksuni kuukausittain

Olemme lähettäneet kuukausittaisen laskutuksen valinneille jäsenille vuoden 2024 jäsenmaksulaskut viikolla 51. Jos et ole saanut laskuasi, voi sinulla edelleen olla rästissä vuoden 2023 jäsenmaksua. Voit tarkistaa tämän eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä. Jos sinulla ei ole rästissä edellisvuoden jäsenmaksuja, työstämme laskutustasi parhaillaan. Ethän maksa vuoden 2024 laskuja vuoden 2023 laskujen tiedoilla.

Maksan jäsenmaksuni yhdessä tai neljässä erässä

Yhdessä tai neljässä erässä jäsenmaksunsa maksavien laskut postitetaan viikoilla 3-5. Näiden yksi- ja neljäeräisten laskujen ensimmäinen eräpäivä on vasta 1.3.2024. Vaikka laskua ei ole lähetetty, voit tarkistaa eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi summat, erät ja eräpäivät. Mikäli laskuerittelyssäsi näkyy jokin poikkeava eräpäivä (esim. 29.12.), oikea eräpäivä korjaantuu laskujen lähettämisen myötä.

Uudet verokortit tulevat voimaan 1.2.2024. Vuoden 2023 verokorttisi on voimassa vielä tammikuun 2024 ajan. Nollaamme verokorttisi tulokertymän vuodenvaihteessa ja tulojen laskenta alkaa uudelleen alusta.

Saamme palkkaa varten lasketut ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, joten sinun ei tarvitse toimittaa automaattisesti kotiin saamaasi verokorttia kassaan.

Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi. Jos toimitat Yrittäjäkassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaan.

Kätevimmin uuden muutosverokortin saa tilattua Verohallinnon OmaVero-palvelusta.

Sähköiset muutosverokortin tiedot päivittyvät meille automaattisesti seuraavan yön aikana. Jos haluat, että päivärahahakemuksesi käsitellään uusien verotietojen mukaisesti, lähetä jatkohakemus meille aikaisintaan seuraavana päivänä siitä, kun olet tilannut uuden verokortin.

Työttömyysturvan lapsikorotukseen tehtiin tänä vuonna ylimääräinen korotus. Tämä ylimääräinen korotus poistuu vuoden 2024 alussa.

Eduskunta on hyväksynyt indeksikorotusten jäädyttämisen vuosille 2024–2027. Tämän seurauksena lapsikorotukseen ei myöskään tehdä vuodenvaihteessa tavanomaista indeksikorotusta. Lapsikorotusten maksaminen loppuu kokonaan 1.4.2024.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.

Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.

Omavastuuaika pitenee tammikuun alussa

Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa.

Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.

Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa

Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.

Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.

Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta

Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.

Koonti lakimuutosten voimaantulosta

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen takia. Vuonna 2024 alin mahdollinen yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä eläkevakuutuksen vuosityötulo on 14 803 euroa.

Jos eläkevakuutuksesi vuosityötulo on alle työttömyysturvan alarajan 14 803 €/v, voit hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua. Työttömyysturvasi kannalta ei kuitenkaan ole vaikutusta, jos YEL-työtulosi jää eläkeyhtiön ja kassan pyöristyssäännön eroavaisuuden vuoksi alle työttömyysturvan alarajan 14 803 €.

Kuluneena vuonna 2023 työttömyysturvan alaraja on ollut 14 088 euroa vuodessa.

Yrittäjän työssäoloehto

Yrittäjäkassan jäsenelle kertyy työssäoloehtoa niiltä kuukausilta, kun hän toimii työttömyysturvalain mukaisena yrittäjänä. Yrittäjänä toimiminen tarkoittaa sitä, että yrittäjä työllistyy yrityksessään siten, että hänen YEL- tai MYEL-vuosityötulonsa tai TyEL-vakuutuksen alainen palkkansa on vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen. Tämä alaraja on vuonna 2024 yllä ilmoitettu 14 803 €.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on toiminut yrittäjänä 15 kuukautta työttömyyttä välittömästi edeltäneiden neljän vuoden (48 kuukauden) tarkastelujakson aikana ja samanaikaisesti ollut vakuutettuna Yrittäjäkassassa. Tarkastelujaksoa ei voida ulottaa kassan jäsenyyden ulkopuolelle. Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Kukin työskentelyjakso voidaan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Myös eläkevakuutusten tulee olla maksettu vakuutusajalta.

Vieraskynä

Rakennusala on aina ollut dynaaminen ja muuttuva toimiala. Vuosikymmenten ajan se on mukautunut erilaisiin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin. Viime vuosina yrittäjyyden murros ja työmuotojen modernisoituminen ovat kuitenkin tuoneet rakennusalalle uudenlaisia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. 

Yrittäjyyden rooli on muuttunut

Kun aiemmin yrittäjyys nähtiin usein raskaana ja riskialttiina, nykyään yhä useampi rakennusalan ammattilainen valitsee yrittäjyyden. Tämä on suoraa seurausta kilpailun kasvamisesta sekä yrittäjyyden muotojen lisääntymisestä, yrittäjyyden arvostuksen kasvusta, mahdollisuuksista, vapaudesta, ja taloudellisista kannusteista. Etenkin osuuskuntayrittäminen on vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen nostanut päätään hyvin nykyajan velvoitteisiin soveltuvana, yksilölle matalariskisenä ja edullisena yhtiömuotona. 

Osuuskuntayrittäjyydessä arvostetaan erityisesti byrokraattisten vastuiden keveyttä keskitetyn taloushallinnon ansiosta, sekä osuuskunnan joukon tuomaa osaamista, avustusta ja turvaa. Osuuskuntayrittäjänä myös yrityksen perustamisen ja lopettamisen ongelmat on poistettu, kun yrittäjä voi liittyä ja poistua osuusmaksua vastaan vapaasti. 

Työmuotojen modernisoituminen

Samalla kun yrittäjyys on yleistynyt, myös muut työmuodot rakennusalalla ovat modernisoituneet. Perinteisten työsopimusten rinnalle on tullut monenlaisia joustavia työmuotoja, kuten projektiluontoista työtä, kevytyrittäjyyttä, freelancer-toimintaa ja vuokratyötä. Tämä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja yksilöllisyys korostuu. 

Kannustettava kehityksen suunta on kuitenkin kompastellut rakennusalalla alan erityisluonteesta johtuen – vaihtoehtoisten työmuotojen tarjoajat eivät useinkaan osaa vakuuttaa rakennusalan toimijoita riittävän kattavasti, ja yhteiskunnallisten velvoitteiden seuranta saattaa olla heikkoa. Tämä on johtanut esimerkiksi kevytyrittäjien täyssulkuun työmailta, joka osaltaan on tukenut aidon yrittäjyyden suosion kasvua. 

Rakennusalan yrittäjyyden haasteet ja mahdollisuudet

Vaikka työmuotojen modernisoituminen ja yrittäjyyden murros tuovat mukanaan monia mahdollisuuksia, ne tuovat myös haasteita. Yrittäjän vastuiden määrä on vain lisääntynyt vuosien varrella. Rakennusalan monimutkainen lainsäädäntö asettaa omia ongelmiaan aloittavalle yrittäjälle, ja vakuuttaminenkin on normaalia monimutkaisempaa. Virheet voivat olla todella kalliita, ja riitaprosessit pitkiä. 

On kuitenkin olemassa yrityksiä, jotka auttavat yrittäjiä edellä mainituissa asioissa. Lisäksi esimerkiksi edellä mainittu osuuskuntamalli tarjoaa kaikki edellä mainitut hallinnolliset toimet osana osuuskunnan palveluita. Myös yhteisyrittäminen voi olla varteenotettava vaihtoehto. Vaatimuksia ei siis kannata säikähtää – tärkeää on vain etsiä oikea tapa yrittää sekä oikeat yhteistyökumppanit ympärille. Suhdanteiden kääntyessä taas nousuun yrittäjien kysyntä tulee todennäköisesti kasvamaan räjähdysmäisesti patoutuneen kysynnän purkautuessa. Nyt on se aika, jolloin tulevaisuuden ratkaisut tehdään. 

Asiantuntijat: Anette Fersel, Eurowork & Tia Kiiskinen, Eurowork