Suomen Yrittäjät julkaisi alkuviikosta PK-barometrin, jonka mukaan yhä useampi yrittäjä näkee tulevan vuoden kääntyvän parempaan suuntaan. Samaan aikaan kuitenkin usea yrittäjä on haastavassa tilanteessa ja yritystoiminnan pyörittäminen on veitsenterällä, jolloin kaikista mahdollisista ylimääräisitä maksuista tingitään.
Yksi tinkimisen kohde voi olla myös työttömyyskassan jäsenyys ja jäsenmaksu, mitä me täällä työttömyyskassassa seuraamme huolestuneena. Työttömyyskassan jäsenyys on kuitenkin riskinhallintaa, eli jos yritystoiminta pitää lopettaa kannattamattomana, niin kassa maksaa ansiopäivärahaa. Esimerkkinä mainittakoon, että 25 000 euron vuositulolla päiväraha on reilut 1300 euroa kuukaudessa, ja verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on noin 508 euroa vuodessa. Eli mikäli kassan jäsen lopettaa yritystoiminnan, niin jäsenmaksu tuottaa moninkertaisesti takaisin sen summan, mitä kassaan on maksettu.
SYT:n jäsenistön työttömyysaste on noin 4 prosenttia, mikä on aika paljon pienempi kuin palkansaajilla. Emme odota tähän radikaalia muutosta tänä vuonna, kylläkin tasaista kasvua samalla kun uskomme talouden vauhdittuvan niin, että työttömyys kääntyy ensi vuonna laskuun. Tällä hetkellä maksamme työttömyysetuutta noin 1000 jäsenelle kuukaudessa, ja määrä on ollut hitaassa kasvussa, mikä isolta osalta on ollut selitettävissä jäsenmäärämme kasvulla. Iso haasteemme on edelleen se, että monet yrittäjät eivät tunne kassajärjestelmää, ja kaupunkilegendoissa toistellaan, kuinka ”yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa”. Eli jatkamme edelleen tiedottamista ja yrittäjien tavoittamista, jotta yhä useampi tiedostaisi SYT-kassan jäsenyyden tuoman turvan.
 
Talvisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen suurimpaan yrittäjäkassaan SYT-kassaan liittyi viime vuonna yli 4000 yrittäjää. SYT-kassaan kuuluu nykyisin yli 26 000 yrittäjää.
-Yrittäjät ovat huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.
-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi.
Jokisen mukaan Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa.
-Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, täsmentää Jokinen
-Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Työttömyysturvalakiin tuli muutoksia 1.1.2016 lähtien. Lakimuutokset vaikuttavat muun muassa niiden henkilöiden tilanteeseen, joita on aiemmin pidetty yritystulon pienuuden vuoksi omaa työtä tekevinä.
Yrittäjäksi katsominen ei enää edellytä sitä, että henkilö on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän mukaisen vakuutuksen. Jatkossa yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. Freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ). TyEL-vakuutetut yrityksen osaomistajat ja yrittäjän perheenjäsenet ovat edelleen työttömyysturvassa yrittäjiä.
Omana työnä pidetään jatkossa lähinnä sellaista työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa.
Yrittäjän työssäoloehtoa kertyy yrittäjäkassassa lakimuutoksen jälkeenkin vasta, kun YEL-/MYEL-vuosityötulo on vähintään 12 420 € / v (2016). TyEL-vakuutetun yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan työssäoloehtoa kerryttävän palkan pitää olla vähintään 1035 €/kk (12 420 €/v).
Yrittäjämääritelmän muutos ei vaikuta kuitenkaan siihen, kuka voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan.
Kts. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
Parannus yksityisen elinkeinonharjoittajan työttömyyden edellytyksiin
Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan jatkossa lopetetuksi myös, kun:
1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja
2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.
 

Ansiopäiväraha verotetaan ansiotulona. SYT-kassa saa alkuvuodesta verohallinnolta kassan jäsenten palkkaa varten määrätyt alkuperäiset ennakonpidätysprosentit muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. portaikkoverokortti).
Tänä vuonna palkkaa varten annettua ennakonpidätysprosenttia korotetaan ansiopäivärahaa maksettaessa niin, että ennakkopidätys on vähintään 25 %. Jos etuudensaaja kuitenkin toimittaa työttömyyskassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.
Verohallinto ja SYT-kassa suosittelevat muutosverokortin hakemista etuutta varten. Etuutta varten haetun verokortin pidätysprosenttia käytetään sellaisenaan. Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä.
Jos haet verovuoden aikana ennakonpidätystietoihin muutosta, on sinun itse toimitettava työttömyyskassalle alkuperäinen muutosverokortti.
Lisätietoja verohallinnon sivuilta.

SYT-kassaan voi liittyä henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. Freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ).  Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.
Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä kun hän työllistyy yritystoiminnassa niin että hänen eläkevakuutuksen (YEL,MYEL, TyEL) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 420 euroa vuodessa.
Jos toimit palkkatyössä ja yritystoimintasi on sivutoimista, kannattaa työttömyysvakuutus yleensä järjestää palkansaajakassan kautta.

SYT-kassaan voi liityä henkilö, joka

• on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja)

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

• omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
• omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.
Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.
Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.
Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6).
Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.
Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.
Jäsenmaksu vuonna 2016:
Jäsenmaksun suuruus vuonna 2016 on 2,65 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta. Jäsenmaksu on alimmillaan 14,62 €/v. Lue lisää https://syt.fi/jaseneksi/jasenmaksut/
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible” margin_top=”10px” margin_bottom=”10px” background_color=”rgba(255,255,255,0)”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”][fusion_separator style_type=”none” sep_color=”” icon=”” width=”” class=”” id=””/]
[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container][fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”][fusion_button link=”https://syt.fi/jaseneksi/liity-jaseneksi/” color=”default” size=”large” type=”” shape=”” target=”_self” title=”” gradient_colors=”|” gradient_hover_colors=”|” accent_color=”” accent_hover_color=”” bevel_color=”” border_width=”0px” shadow=”” icon=”fa-user” icon_position=”left” icon_divider=”yes” modal=”” animation_type=”” animation_direction=”down” animation_speed=”1″ alignment=”left” class=”” id=””]Liity jäseneksi[/fusion_button][/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016! Ollaan rohkeita jatkossakin.

Ansiopäivärahan perusosan määrä laskee 0,4 % vuonna 2016 indeksitarkistuksen seurauksena. Myös ansio-osan ja lapsikorotusten määrät muuttuvat. Ansiopäivärahan määrän muutos koskee myös niitä ansiopäivärahan saajia, joiden päiväraha on laskettu vuonna 2015 tai aikaisemmin.
Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisista lapsikorotuksista. Perusosan määrä on sama kuin peruspäivärahan. Perusosan määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella.
Perusosan määrän muuttuminen vaikuttaa myös ansio-osaan. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos henkilön palkka ylittää taitekohdan, ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Taitekohta lasketaan kertomalla perusosa luvulla 95.
Lähde: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
Etuustasot indeksitarkituksen jälkeen

STM on vahvistanut palkkakertoimen ensi vuodelle. Palkkakertoimen perusteella korotetaan vähimmäisansiota työstä, joka kerryttää yrittäjän työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehtoon luetaan ensi vuonna sellaiset kuukaudet, joina henkilön YEL- tai MYEL- työtulo on vuonna 2016 vähintään 12 420 euroa vuodessa tai TyEL-vakuutetun yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen palkka on vähintään 1035 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna minimitaso, joka kerryttää yrittäjän työssäoloehto on 12 326 €/v.
Huom. Eläkeyhtiön YEL-  tai MYEL- työtuloon tehtävä indeksikorotus ei välttämättä riitä ensi vuoden työttömyysturvan minimitasoon 12 420 €/v. Jos työtulosi on tällä hetkellä 12 330 tai sen alle ota yhteyttä eläkeyhtiöösi ja päivitä ensi vuoden työtulosi vähintään 12 420 €/v.
Muistathan tehdä vakuutustason muutoksen vuodelle 2016 https://syt.fi/tietoa-jasenille/vakuutustason-muutos-on-jasenen-omalla-vastuulla/
 
 

Vuoden vaihteessa saamme lakimuutoksen yrittäjämääritelmästä. Tästä johtuen ja suoraviivaisesti oikoen ns. oma työ rinnastetaan yritystoimintaan. Muutos tarkoittaa sitä, että TE-toimisto arvioi jatkossakin, onko tämä tehty oma työ luonteeltaan sivutoimista vai päätoimista yritystoimintaa. Jos päätoimista, niin etuuden hakijalla ei ole oikeutta päivärahaan, jos taas sivutoimista, niin etuuden hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa niin että kalenterikuukauden yli 300 euron työtuloista puolet huomioidaan vähentävästi. TE-toimiston rooli on merkittävä ja edellyttää, että ratkaisu-/arviointikäytäntö on yhtenäinen ja johdonmukainen joka puolella Suomea.
Mikä sitten muuttuu? Muutos juontaa erityisten laskutusosuuskuntien kautta tehtävän, laskutettavan työn lisääntymiseen. Eli ihmiset ovat hankkineet itsellensä työtehtäviä, joista laskutus tehdään laskutusosuuskunnan kautta, ja tällöin työn tekijän ei tarvitse perustaa yritystä. Tällaista työtä kutsutaan työttömyysturvassa omaksi työksi. Ja kun tehdään omaa työtä, niin samaan aikaan voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli työtulot eivät ole suuremmat kuin päiväraha. Maksaminen on edellyttänyt, että hakija on aiemmin kerryttänyt päivärahaoikeuden joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla. Oma työ ei ole palkkatyötä eikä yritystoimintaa, eikä sillä voi kerryttää ns. työssäoloehtoa, eli vakuutuskautta, joka edellytetään päivärahan maksamiseen (palkansaajilla 26 viikkoa, yrittäjillä 15 kuukautta).
Eli jatkossa jää nähtäväksi, mitä tälle porukalle tapahtuu. Millä kriteereillä TE-toimisto katsoo heidät sivutoimisiksi tai päätoimisiksi yrittäjiksi? Jos alkaa näyttää siltä, että heidät katsotaan usein päätoimisiksi yrittäjiksi, niin halukkuus näihin työtehtäviin vähenee. Kuitenkin kaikki työ on arvokasta ja ihmisiä pitäisi kannustaa kaikin keinoin työn tekoon. Toisaalta yrittäjämääritelmä avittaa siinä, että jatkossa tällä ns. omalla työllä voidaan kerryttää yrittäjäkassassa päivärahaoikeutta. Se taas edellyttää, että henkilö ottaa YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulotasolla.
PS. Lisäinfoa tulevasta lakimuutoksesta voit lukea Suomen Yrittäjien nettisivulta: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/etusivun-uutiset/suomen-yrittajat-lakimuutos-ei-heikenna-omassa-tyossa-tyollistyvien-tyottomyysturvaa
Hallituksen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp173312″>http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp173312
 
 

 
 
 
 
Merja Jokinen,
kassanjohtaja,
SYT-kassa
 
 
 
 
 
 
 

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on ilmoittanut lakoista, joista ensimmäinen alkaa torstaina 19.11. klo 16.00. Lakko häiritsee sekä sanomalehtien jakelua että kirje- ja muun postin kulkua.
Jos olet juuri postittanut tai olet postittamassa päivärahahakemustasi, sen saapuminen kassaan viivästynee työnseisauksen aikana. SYT suosittelee täyttämään päivärahahakemuksen sähköisesti kassan eAsioinnissa.  eAsioinnissa voit täyttää ja lähettää ansiopäivärahahakemuksesi ja liittää siihen tarvittavat selvitykset. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.
Kassasta ulospäin lähtevän postin saapuminen vastaanottajalle viivästyy myös työnseisauksen aikana.
Lakoista aiheutuvien ruuhkien purku voi tämän hetkisen arvion mukaan kestää useita päiviä tai pahimmillaan viikkoja.
Kirjaudu SYT:n eAsiointiin: https://secure4.yap.fi/EA/SYT/Auth/Auth.aspx?ReturnUrl=%2fEA%2fSYT%2f
Lisätietoja lakon vaikutuksista http://www.posti.fi/tiedotteet/2015/paun_lakon_vaikutukset_2015.html