Vaasalainen ohjelmistoyrittäjä halajaa jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta

test

Vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta vaasalaiselle ohjelmistoyrittäjä Jussi Mäntylälle. Mäntylä perusti ensimmäisen yrityksensä ollessaan vain 14-vuotias. 25 vuotta myöhemmin samainen yritys tunnetaan paremmin korkeatasoista ohjelmistopalvelua asiakkailleen tarjoavana Skycodena.

Itseoppinut ohjelmointiyrittäjä

Alahärmästä kotoisin olevalla Jussi Mäntylällä oli tapana lukea Kauppalehteä isänsä yrityksen takahuoneessa. Kun lehdessä mainittiin kotisivujen tekemisen olevan tuottoisaa puuhaa, Mäntylä sai idean ryhtyä itsekin myymään yrityksille nettisivuja. Innokkaan tietokonepelaamisen ansiosta hiiri pysyi hyvin nuorukaisen kädessä, ja pian Mäntylä saikin myytyä ensimmäiset kotisivunsa.

Pian nettisivujen rakentamisen lisäksi mukaan tulivat ohjelmointipalvelut. Mäntylä sai puhuttua itsensä ohjelmointipalveluiden tarjouskilpailuun, ja malliopetteli ohjelmoinnin salat tuolloin vajaassa viidessä viikossa. Vaikka hän ei lopulta voittanut tarjouskilpailua, ohjelmointi jäi yrityksen repertuaariin.

Optimaalinen työjärjestys tekoälyn avulla

Tätä nykyä Vaasassa toimiva Skycode työllistää jo 15 ihmistä. Työntekijäjoukko koostuu esimerkiksi matemaatikoista, ohjelmoijista ja insinööreistä. Yrittäjä itse kauppaa firmansa tuotteita ja hoitaa tavanomaisia toimitusjohtajan tehtäviä.

Mäntylä kertoo yrityksen päätuotteen olevan tuotannonsuunnitteluohjelma SkyPlanner. SkyPlanner optimoi esimerkiksi teollisuustuotannon työjärjestystä tekoälyä hyödyntäen.

 ”Tuotannon työjärjestyksellä on valtava merkitys yritykselle. Tehdas saa valmistettua samoilla resursseilla enemmän tuotteita, kun tehtaan työjärjestys on paras mahdollinen”, yrittäjä kertoo.

Mäntylän mukaan lukemattomissa tehtaissa ympäri maailman tuotannonsuunnittelua tehdään yhä manuaalisesti. ”Ihminen osaa kyllä miettiä järkevän työjärjestyksen, mutta tekoäly löytää optimaalisimman ratkaisun”, Mäntylä selittää.

Mäntylän mukaan Suomessa voitaisi profiloitua vieläkin vahvemmin tuotannonsuunnittelun edelläkävijänä. Yrittäjän tarkoituksena onkin vallata jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta.

Korkea punainen tiilitalo
Skycoden toimisto sijaitsee Vaasan Rantakadun vanhan siilorakennuksen katolla.

Yrittämisessä parasta on kausaliteetti”

Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun kunniamaininta tulee yrittäjälle yllätyksenä, mutta hän on otettu saadessaan tunnustusta työstään. Tunnustusta työstään Mäntylä on saanut myös voitettuaan vuoden 2021 Kasvu Openissa Suomen lupaavimman automaatioyrityksen pokaalin. Samaisessa Suomen suurimmassa kasvuyrityskilpailussa Skycode valittiin viime vuonna myös yleisön suosikiksi.

Yrittämisen hyvistä puolista kysyttäessä Mäntylällä on selkeä vastaus valmiina.

”Yrittämisessä parasta on kausaliteetti. Jos teen hyviä päätöksiä, hyödyn siitä. Jos taas teen huonon päätöksen, sillä on seurauksia”, Mäntylä selittää ja jatkaa:

”Jatkuvan syy-seuraussuhteen alaisena toimiminen tekee mielestäni ajattelulle hyvää. Yrittäjänä ei oikeastaan voi välttyä suurelta surulta, muttei myöskään suurelta onnelta.”

Työmatka taittuu meloen

Vastapainoa hektiseen yrittäjän arkeen tuovat kalastus ja metsästys. Lisäksi Mäntylällä on tapana tulla merenrannassa sijaitsevalle toimistolleen kesäisin meloen ja talvisin puolestaan hiihtäen tai moottorikelkkaillen.

”Meillä yrittäjillä on mielestäni hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, vedämmekö itsemme piippuun vai pidämmekö hyvinvoinnistamme huolta”, Mäntylä pohtii.

Aloittelevalla yrittäjälle Mäntylällä on selkeä viesti.

”Kannattaa kokeilla, toimiiko oma liikeidea käytännössä. Ei ole olemassa montaa asiaa, jonka toimivuutta ei voisi etukäteen testata. Kannatan siis rohkeasti tarttumaan eteen tuleviin tilaisuuksiin”, Mäntylä tiivistää.   

Mäntylän omista tulevaisuuden suunnitelmista ei myöskään puutu kunnianhimoa.

”Meillä täällä Skycodessa on tarkoitus tehostaa teollista tuotantoa niin monella miljardilla, että siitä riittää yksi meillekin”, Mäntylä naurahtaa pilke silmäkulmassaan.


Jutun on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Koulutus yrittäjän ansioturvasta perjantaina 25.11.

test

Mitä sinun tulisi tietää yrittäjän ansioturvasta?

Yrittäjäkassa järjestää suositun yrittäjän työttömyysturva -koulutuksen jälleen perjantaina 25.11. kello 9-10. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki yrittäjän työttömyysturvan saloista kiinnostuneet. Koulutus nauhoitetaan, ja nauhoite lähetetään jälkikäteen kaikille ilmoittautuneille. Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittaudu tapahtumaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@yrittajakassa.fi. Paluuviestinä saat osallistumislinkin Teams-koulutukseen.

Tilaisuudessa puhujana toimii Yrittäjäkassan työttömyysturva-asiantuntija Teemu Ariluoma. Teemu on työttömyysturva-asioiden rautainen ammattilainen. Hänelle on karttunut kokemusta työttömyysturvan toimeenpanijana sekä yrittäjä- että palkansaajakassan puolelta. Esityksessään Teemu pyrkii avaamaan työttömyysturvajärjestelmän pykäläviidakkoa selkokielisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

Kassan maksamat etuudet nousevat vuoden 2023 alusta

test

Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan 4,2 prosenttia 1.1.2023 alkaen. Korotuksen vaikutuksesta peruspäiväraha ja ansiopäivärahan perusosa nousevat 35,72 eurosta 37,21 euroon päivässä. Korotus nostaa myös kassan maksamia etuuksia. Liikkuvuusavustus nousee 4,2 prosenttia eli 37,21 euroon päivässä. Ansiopäivärahaan korotus vaikuttaa sen sijaan vähemmän, koska indeksikorotus tehdään vain ansiopäivärahan perusosaan.

Myös työttömyysetuuksiin maksettaviin lapsikorotuksiin tehdään 4,2 prosentin indeksikorotus. Lisäksi hallitus on esittänyt lapsikorotuksiin väliaikaista 20 prosentin korotusta. Jos lakiesitys hyväksytään, lapsikorotusta maksetaan 1.1.2023 alkaen yhdestä huollettavasta lapsesta 7,01 euroa päivässä (korotus 1,4 euroa), kahdesta lapsesta 10,29 euroa päivässä (korotus 2,06 euroa) ja kolmesta tai sitä useammasta lapsesta 13,26 euroa päivässä (korotus 2,65 euroa).

Yrittäjän ansioturvan alaraja on 14 088 € vuonna 2023

test

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen takia. Vuonna 2023 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 14 088 euroa vuodessa.

Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, mikäli hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 14 088 euroa vuodessa. 

Kuluneena vuonna 2022 työttömyysturvan alaraja on ollut 13 573 euroa vuodessa.

Päiväraha nousee 1.8. alkaen

test

Kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin tehdään ylimääräinen indeksikorotus 1.8.2022. Tästä johtuen muun muassa päivärahan määrä nousee 34,50 eurosta 35,72 euroon.

Ylimääräinen indeksikorotus tehdään peruspäivärahan lisäksi peruspäivärahan korotusosaan sekä työmarkkinatuen, työmarkkinatuen korotusosan ja lapsikorotuksen määrään. Näin ollen myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, vuorotteluvapaakorvauksen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen määrät nousevat. Toisin sanoen indeksikorotus nostaa peruspäivärahan suuruista perusosaa, jonka avulla myös ansiopäiväraha lasketaan.

Tyypillisesti indeksikorotukset tehdään vuodenvaihteessa. Eduskunta kuitenkin hyväksyi keväällä lakialoitteen, jonka myötä kansaneläkkeeseen sidottuja sosiaalietuuksia korotetaan 3,5 prosenttia nyt elokuussa. Tämän ylimääräisen indeksikorotuksen tarkoituksena on turvata etuudensaajien maksukykyä kiihtyvän inflaation aikana.

Alla olevasta taulukosta näet, kuinka etuuksien tasot, maksut sekä vähennykset muuttuvat elokuun alusta lukien. Lisätietoja aiheesta löydät esimerkiksi Valtioneuvoston sivuilta.

Aarni Pahajoki on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2022

test

Yrittäjäkassan vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut nuori rovaniemeläinen sirkusyrittäjä, Aarni Pahajoki. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraati vakuuttui Pahajoen rohkeudesta ja innovatiivisuudesta, ja päätti siksi palkita hänet vuoden uhkarohkeimpana yrittäjänä. Lisäksi raatiin teki vaikutuksen Sirkus Saarnin tavoite edistää pienten suomalaiskuntien elinvoimaisuutta ja madaltaa kulttuurin saavutettavuutta.

”Pahajoki päätti perustaa kiertävän sirkuksen samaan aikaan kun tapahtuma-ala oli suurimmassa ahdingossaan. Tämä kertoo ennen kaikkea nuoren yrittäjän uhkarohkeudesta, ennakkoluulottomuudesta sekä rautaisesta asenteesta”, Jokinen tiivistää.

Kilpailun voitto tuli sirkustaiteilijalle yllätyksenä. ”Yhtenä iltana puoliso kehotti katsomaan sähköpostia ja toden totta, siellä oli viesti voitostani. Sillä hetkellä fiilis oli melko epätodellinen”, yrittäjä kuvailee.

Tie yrittäjyyteen käy sirkuksen kautta

28-vuotias Pahajoki on harrastanut sirkusta lapsesta saakka. Pahajoki ehti käydä sirkuskoulussa muutaman vuoden ajan, kunnes vanhemmat totesivat harrastuksen käyvän liiaksi kukkaron päälle. Tämä ei kuitenkaan pidellyt sirkuksesta innostunutta nuorukaista, vaan harjoittelua jatkettiin kavereiden kanssa paikallisen urheiluopiston permannolla.   

”Kerroin vanhemmilleni haluavani esiintyä työkseni. He epäröivät ja yrittivät ehdottaa muita urapolkuja. Lopulta lukion jälkeen päädyin kuitenkin seuraamaan sydäntäni, ja aloitin opinnot Lahden sirkuskoulussa”, Pahajoki kertoo. ”Valmistuttuani esiinnyin muun muassa Sirkus Finlandian kanssa.”

Kuvassa punainen sirkusteltta

Keväällä 2020 pandemia vei kuitenkin sirkustaiteilijalta työt alta. ”Silloin tajusin, että nyt jos koskaan on aika työllistää itse itseni”, Pahajoki muistelee.

Vaikka aika ei ollut otollisin tapahtuma-alan yrityksen perustamiselle, Pahajoki päätti kokeilla siipiään yrittäjänä. ”Ajattelin, että jos pohjalta lähdetään ja silti saadaan homma pyörimään, niin suunta ei voi olla kuin ylöspäin”, yrittäjä naurahtaa.

Komiikkaa ja kuolemanpyörä

Saarni Sirkuksen ensiesiintyminen nähtiin toukokuussa 2022 yrittäjän kotikaupungissa Rovaniemellä. Esityksessä yhdistyy sirkus, tanssi ja laulu. Ohjelmanumeroihin lukeutuu esimerkiksi ilma-akrobatia, keinutrapetsi sekä Aarnin oma bravuuri, kuolemanpyörä.

Sirkustaitelija kieppuukin tottuneesti hurjan pyörän kyydissä. ”Olen itse asiassa ollut esiintymiskammoinen suurimman osan elämästäni”, Pahajoki paljastaa. ”Nyt keikkoja alkaa olla takana se reilut 600, joten kammokin alkaa hiljalleen väistymään.”

Kuvassa punainen kuolemanpyörä

Sirkus Saarnin Dreamer-esitys perustuu kepeään tarinaan, mutta katsoja voi halutessaan keskittyä nauttimaan esitysnumeroista myös erikseen. ”En tykkää käyttää sana nykysirkus, mutta Saarni Sirkus kuitenkin jollain tapaa pyrkii tuomaan sirkuksen nykypäivään”, Pahajoki selittää. ”Meillä ei ole esimerkiksi pellejä tai eläimiä, vaan menemme pikemminkin komiikka ja hassut hahmot edellä.”

Yrittäjälle tärkeintä on se, että ihmiset poistuvat teltasta hyvillä mielin. ”Myös perheen pienimmät jaksavat seurata koko esityksen. Se, jos mikä, on onnistuneen show’n mittari”, Pahajoki summaa.

”Sirkuksen pyörittäminen on yhtä sirkusta”

Pahajoen mukaan sirkus on hyvin pitkälti muuta kuin teltassa nähtävää glamouria.

”Itse esitys on vain jäävuoren huippu”, Pahajoki toteaa. ”Taustalla on lukuisia harjoitustunteja, paljon markkinointia sekä jatkuvaa asioiden organisointia. Kymmenhenkisen sirkuksen pyörittäminen on itseasiassa melkoista sirkusta.”

Erityisesti logistiikka on ehtinyt aiheuttaa harmaita hiuksia. Valtava punainen sirkusteltta kohoaa 13 metrin korkeuteen, ja katsojia sinne mahtuu peräti 600. Teltan kasaaminen vie Pahajoen mukaan hyvässä lykyssä 14 tuntia, ja sen purkaminenkin kestää lähes työpäivän verran.

”Teltta mahtuu vain nipin napin sille varattuun rekkaan”, Pahajoki nauraa.

Esittävää taidetta on vaikea korvata

Yhtenä perusteena Pahajoen voitolle oli nimenomaan Sirkus Saarnin tavoite elävöittää Pohjois-Suomen pieniä kuntia.

”Me haluamme viedä suomalaista sirkuskulttuuria eteenpäin. Ala on hyvin kasvava, mutta samaan aikaan vielä suhteellisen pieni”, yrittäjä tuumaa.

Kysyttäessä sirkustemppujen vaaroista, Pahajoella on selkeä vastaus valmiina. ”Epäonnistumiset kuuluvat tähän lajiin. Tämä on kuitenkin siitä hyvä työ, ettei tällä alalla mikään robotti voi koskaan korvata ihmistä. Kukaan ei nimittäin halua mennä katsomaan täydellistä esitystä”, Pahajoki summaa.

Vaikka vaarat kuuluvat lajiin, haavereita sattuu kuitenkin harvakseltaan.

”Ensinnäkin harjoitustunteja on takana valtava määrä. Toisekseen luja luotto omiin taitoihin auttaa onnistumaan esiintymistilanteessa”, sirkustaitelija vakuuttaa.

Klikkaamalla tästä pääset katsomaan voittajan videon.


Yrittäjäkassan Uhkarohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin tänä vuonna seitsemättä kertaa. Kisaan sai ilmiantaa kenet tahansa rohkeana ja ennakkoluulottomana pitämänsä yrittäjän. Yrittäjäkassan valintaraati valitsi lukuisista ehdotuksista voittajan. Kilpailun kampanjakasvona toimi tänä vuonna yrittäjä, näyttelijä ja vaikuttaja Sara Parikka.

Kisassa kunniamaininnat myönnettiin seuraaville yrittäjille:

Niina Kuhta, Niinatar

Jussi Mäntylä, Skycode

Yrittäjäkassa onnittelee lämpimästi sekä vuoden 2022 uhkarohkeinta yrittäjää että kunniamaininnan saaneita!

Puhelinpalvelun aukioloajoissa muutoksia kesällä

test

Yrittäjäkassan puhelinneuvonta on avoinna kesällä 20.6. – 29.8.2022 maanantaista torstaihin klo 9.00-​11.00. Puhelinneuvonnan numero on (09) 622 4830.

Puhelinaikojen ulkopuolella kiireellisissä asioissa suosittelemme käyttämään yhteydenpitoon sähköistä eAsiointia, jonka kautta voi lähettää viestejä sekä liitteitä nopeasti ja tietoturvallisesti. eAsiointiin voit kirjautua tästä

Hyvää kesää!

Yrittäjäkassa etsii Suomen uhkarohkeinta yrittäjää

test

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo seitsemättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran rohkea, idearikas ja lannistumaton puurtaja, joka ei kavahda epäilijöiden lannistavia mielipiteitä.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet niin ikään inspiroivan ja rohkean yrittäjän. Sara Parikka on tehnyt merkittävän uran muun muassa vaikuttajana, näyttelijänä sekä kirjoittajana. Saran aurinkoinen henkilöbrändi istuu loistavasti yhteen kassan uudistuneen brändi-ilmeen kanssa”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

”Parasta projektissa oli päästä pysähtymään yrittäjyyden äärelle, sillä sen merkityksen pohtiminen jää usein varsin pienelle huomiolle päivittäisen tekemisen rinnalla”, Parikka pähkäilee. ”Lisäksi kampanjan toteutus oli inspiroiva, ja sen myötä kunnioitan taas asteen verran enemmän omaa yrittäjätaivaltani. Yrittäjiä ei mielestäni voi koskaan kannustaa liikaa”, vaikuttaja summaa.

Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi tästä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 30.6. saakka ja voittaja julkaistaan 19.8.2022. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 € K-ryhmän lahjakorttia.

Tutustu tästä Saran uniikkiin yrittäjämatkaan!

Koulutus yrittäjän ansioturvasta perjantaina 22.4.

test

Mitä sinun tulisi tietää yrittäjän ansioturvasta?

Yrittäjäkassa järjestää Teams-koulutuksen yrittäjän työttömyysturvasta perjantaina 22.4. kello 9-10. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki yrittäjän työttömyysturvan saloista kiinnostuneet.

Ilmoittaudu tapahtumaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@yrittajakassa.fi. Paluuviestinä saat osallistumislinkin Teams-koulutukseen.

Tilaisuudessa puhujana toimii Yrittäjäkassan työttömyysturva-asiantuntija Teemu Ariluoma. Teemu on työttömyysturva-asioiden rautainen ammattilainen. Hänelle on karttunut kokemusta työttömyysturvan toimeenpanijana sekä yrittäjä- että palkansaajakassan puolelta. Esityksessään Teemu pyrkii avaamaan työttömyysturvajärjestelmän pykäläviidakkoa selkokielisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

Omavastuuaikaa ja yrittäjän työmarkkinatukea koskevat parannukset työttömyysturvaan on hyväksytty

test

Eduskunta on päättänyt väliaikaisista muutoksista työttömyysturvalakiin. Muutosten myötä työttömyysturvaa maksetaan ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa. Lisäksi Kela voi maksaa yrittäjille työmarkkinatukea yritystoiminnan ajalta.

Lakimuutokset vaikuttavat etuusoikeuteen ajalla 1.1.-28.2.2022.

Omavastuuaika

Lakimuutoksen mukaan ansiopäivärahan maksaminen alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa. Tavallisesti työttömyyden alussa asetetaan viiden päivän omavastuuaika, jolta ei makseta työttömyysturvaa. Jos henkilö on osittain työssä, omavastuuaika kertyy työttömyys- tai lomautuspäiviltä.

Omavastuuaikaa koskevaa muutosta sovelletaan silloin, kun omavastuuajan ensimmäinen päivä on ajalla 1.1.-28.2.2022.

On hyvä huomata, että muutos ei koske tilanteita, joissa omavastuuaika on alkanut jo joulukuussa tai aiemmin, vaikka osa omavastuuajasta ajoittuu tammi- tai helmikuulle. Vastaavasti omavastuuajalta voidaan maksaa työttömyysturva myös maalikuussa tai tämän jälkeen, kunhan ensimmäinen omavastuupäivä on ollut helmikuun aikana.

Yrittäjän työmarkkinatukea haetaan Kelasta

Lakimuutoksen mukaan yrittäjä voi saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi tai päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt.

Kela voi maksaa yrittäjälle työmarkkinatukea 1.1.–28.2.2022, jos toinen seuraavista ehdoista täyttyy:

  • päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt
  • yrittäjätulo on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1 103,92 e/kk.

Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja että TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Tämän jälkeen yrittäjä voi hakea työmarkkinatukea Kelasta.

Työmarkkinatukea hakevien yrittäjien tulee ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään 15.2.2022, jotta Kela voi maksaa työmarkkinatukea koko tammi- ja helmikuun ajalta. 

Yrittäjäkassa voi maksaa etuutta jäsenelleen ainoastaan silloin, kun hänellä on voimassa työssäoloehto ja yritystoiminta tai yrittäjänä työllistyminen on päättynyt.

Etuus voidaan maksaa jälkikäteen

Jos henkilön työttömyys on alkanut 1.1.2022, on mahdollista, että hän on jo saanut ensimmäisen päätöksen ansiopäivärahasta. Ensimmäisen päätöksen yhteydessä ei ole tällöin voitu maksaa etuutta omavastuuajalta, sillä lakimuutoksen käsittely on ollut kesken. Puuttuva maksu omavastuuajalta maksetaan, kun lakimuutos on vahvistettu. Työttömyyskassat huolehtivat takautuvasta maksusta automaattisesti ilman erillistä pyyntöä.

Lisätietoa:

Näin haet yrittäjän työmarkkinatukea Kelasta

TE-toimiston ohjeet työnhaun aloittamiseen