Yrittäjäkassa etsii nyt jo kuudetta kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on rohkea, idearikas, lannistumaton puurtaja, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä. Ei edes korona-aikana.

”Tämän vuoden kampanjan kasvon olemme tietoisesti valinneet kulttuurin alalta. Maailman tämän hetkisten parhaiden kitaristien listalla kakkoseksi rankatun Erja Lyytisen oma yrittäjätaival on jo pitkä. Parikymppisestä lähtien muusikkona elantonsa tienannut artisti perusti osakeyhtiön vuonna 2007 helpottamaan käytännön asioita saksalaisen levy-yhtiön ja muiden kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

”Lähdin innolla mukaan, kun Yrittäjäkassan luova bränditoimisto otti minuun yhteyttä tämmöisestä upeasta mahdollisuudesta. Alkuvaiheessa kaikille osapuolille oli myös selvää, että kampanjaan halutaan musiikkia taustalle. Tuumasta toimeen, kuten yrittäjät tekevät, ja sävelsin tätä kampanjaa varten uniikin teoksen ja työllistin bändini näin vaikeina aikoina”, kertoo Lyytinen ja jatkaa ”vaikka korona tuli ja keikat lähtivät alta – oli keksittävä uutta, jotta liiketoiminnan pyörii eteenpäin. Lisäksi on hienoa, että yrittäjyys on mahdollistanut minulle oman näköisen elämän nyt ja tulevaisuudessa.”

Lyytinen kannustaa kaikkia yrittäjiä rohkeasti ideoimaan sekä ottamaan riskejä vaikeinakin aikoina, koska sitähän se yrittäjyys pohjimmiltaan on.

Uhkarohkein yrittäjä-kilpailu toimii kesäkuun ajan osoitteessa uhkarohkeinyrittaja.fi. Kilpailuun voi ilmiantaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailun voittaja julkistetaan 16.7.2021

Tutustu myös Erjan yrittäjätarinaan ja uniikkiin sävellykseen täältä:

Edellisvuosien voittajat:

2016 GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila. 

2017 FitFarm, Jutta Larm

2018 LeaseGreen Oy, Tomi Mäkipelto.

2019 Kiffel Oy, Jenni Parpala

2020 Luhangan kyläkauppa Oy, Jarno Ankerman

Hallitus on esittänyt jatkoa väliaikaisille poikkeussäännöksille, joiden perusteella työttömyysturvan suojaosa työtuloille on korotettu 500 euroon, liikkuvuusavustusta saa kevyemmin edellytyksin ja työmarkkinatukea voidaan maksaa myös yritystoiminnan ajalle.

Tällä hetkellä muutokset on säädetty päättymään 30.6.2021.

Suojaosan korotus

Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa kuukaudessa ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa.

Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa olisi voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.9.2021. Suojaosa olisi siis 300 euroa 1.10.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys

Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.

Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.

Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voisi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.9.2021.  Jos työsuhde alkaa 1.10.2021, työmatkaedellytys olisi jälleen kolme tuntia.

Lisätietoa liikkuvuusavustuksesta: Liikkuvuusavustus pitkiin työmatkoihin

Yrittäjien oikeus työmarkkinatukeen

Yrittäjät ovat voineet saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Hallitus esittää, että oikeus työmarkkinatukeen jatkuisi 30.9.2021 asti.

Lue lisää aiheesta: Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva (Kela)

Lisätietoa

STM:n tiedote (suojaosa ja liikkuvuusavustus): Työttömyysturvapoikkeuksia esitetään jatkettavaksi 30.9.2021 asti

Hallituksen esitys (suojaosa ja liikkuvuusavustus): HE 72/2021

TEM:n tiedote (yrittäjien työmarkkinatuki): Hallitus esittää yrittäjien työmarkkinatuelle jatkoa syyskuun loppuun

Hallituksen esitys (yrittäjien työmarkkinatuki): HE 86/2021

Suomen hallitus kokoontuu puoliväliriiheen 21.–22. huhtikuuta. Hallitus päättää riihessä keskeisistä linjauksistaan loppukaudelle.  Puoliväliriihestä odotetaan toimia, joilla työllisyys paranee ja julkinen talous lähtee tasapainottumaan.

Riihessä on pohdinnassa myös yrittäjille koronatilanteeseen säädetyn työmarkkinatuen jatko. Yrittäjät ovat voineet saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea tulojen vähetessä ilman, että yritystoimintaa on edellytetty lopetettavaksi. Tämä on pelastanut kymmeniä tuhansia yrityksiä, jotka olisivat elinkelpoisia ilman koronaa. Jo pariin kertaan jatkettu tukimuoto on voimassa 30.6.2021 asti.

Yrittäjän Työttömyyskassan kassanjohtaja Merja Jokinen toivoo hallituksen jatkavan väliaikaisen työttömyysturvan maksamista mielellään vuoden loppuun saakka.

-Yrityksen lopettaminen on yrittäjälle raju liike. Kuukausien epävarmuuden, toivon ja pettymysten jälkeen yrittäjä ei todellakaan ole seuraavana päivänä täynnä tarmoa ja valmiina nappaamaan ensimmäistä työkkärissä vapaana olevaa työpaikkaa. Yrityksen lopettaminen tuo mukanaan tyhjyyden, jopa elinikäisen merkityksellisyyden katoamisen ja pahimmassa tapauksessa valtavan velkataakan. Siksi meidän tulee tehdä kaikkemme, että yritykset pysyisivät pystyssä kriisin yli. Työmarkkinatuen jatkaminen on erinomainen lääke tähän, sanoo Jokinen.

Työmarkkinatuen määrä on bruttona noin 730 euroa kuukaudessa. Kela maksoi työmarkkinatukea viime vuoden aikana 44 000 yrittäjälle. Tukea maksettiin yhteensä noin 165,8 miljoonaa euroa. Työmarkkinatuki rahoitetaan lähinnä verovaroin.

-Jos työmarkkinatuen maksamista jatketaan heinäkuusta vuoden loppuun saakka esimerkiksi 30 000 yrittäjille, olisi valtion menoerä rapiat 130 miljoonaa euroa. Jos tämä porukkaa etuuden loppumisen jälkeen joutuisi tilanteeseen, että yritystoiminta on pakko lopettaa, jotta saisi työttömyyskorvausta, olisi lasku valtiolle samasta porukasta edelleen samat 130 miljoonaa euroa. Mikäli yrittäjä on Yrittäjäkassan jäsen, saisi hän ansiopäivärahaa, mutta valtionosuuden jälkeinen osuus maksetaan kassan varoista, joten se ei lisää valtion kuluja.

-Me työttömyyskassassa tiedämme, että kerran yritystoimintansa lopetettuaan yrittäjä ei hevin ryhdy uudelleen yrittäjäksi. Työttömyysjaksot pitenevät, ja tämän välttämiseksi työmarkkinatuen jatko olisi keskeinen keino saada yrittäjät yli sen ajan, kunnes kassa alkaisi taas kilistä reippaammassa tahdissa. Yksikään yrittäjä ei ehdoin tahdoin halua tukia, vaan toivoo että business pelittää ja tulot perustuvat kassavirtaan. Työmarkkinatuki varmistaisi sen, että yrittäjällä riittäisi leipä pöytään, mistään juustosta tai makkarasta ei ole puhettakaan, kertoo Jokinen.

Pääsiäisen arkipyhäpäivät vaikuttavat työttömyyspäivärahojen maksupäiviin.

Työttömyyspäivärahoja maksetaan seuraavasti:

• 30.3.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan torstaina 1.4.2021
• 31.3.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan tiistaina 6.4.2021
• 1.4.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan keskiviikkona 7.4.2021
• 6.4.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan torstaina 8.4.2021
• 7.4.2021 käsitellyt hakemukset maksetaan perjantaina 9.4.2021

Arkipyhät vaikuttavat myös aukioloaikoihimme. Olemme suljettuna 2.– 5.4.2021. Voit käyttää sähköistä asiointipalveluamme eAsiointia silloinkin, kun emme ole tavoitettavissa. Palvelemme sinua jälleen normaalisti tiistaista 6.4.2021 alkaen.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jolla jatketaan yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen yritystoiminnan ajalta. Yrittäjät voivat saada Kelasta työmarkkinatukea, vaikka yritystoiminta jatkuu, jos yrityksen tulot ovat laskeneet koronaepidemian myötä. Kela voi maksaa yrittäjälle työmarkkinatukea 30.6.2021 asti.

Yrittäjäkassan maksamaa ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan jatkossakin vain yritystoiminnan lopettaneille kassan jäsenille.

Sekä työmarkkinatuen että ansiopäivärahan maksaminen edellyttää ilmoittautumista työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa. Etuutta voi hakea takautuvasti kolmenkin kuukauden ajalta, mutta sitä voi saada vain ajalta, jona on ollut ilmoittautuneena TE-toimistoon.

Millä edellytyksillä yrittäjä voi saada työmarkkinatukea?

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Työmarkkinatuki on yksi työttömyysetuuden muoto.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että

• yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai
• yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta. Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja että TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Tämän jälkeen yrittäjä voi hakea työmarkkinatukea Kelasta.

Lisätietoa: https://www.kela.fi/tyottomyysturva-yrittaja

Neuvonnan sähköpostiosoitteemme on muuttunut 12.3. alkaen muotoon neuvonta@yrittajakassa.fi.

Vanhaan neuvonnan osoitteeseen lähetetyt viestit välittyvät toistaiseksi uuteen osoitteeseen.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaan maaliskuun lopusta kesäkuun loppuun. Myös liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys saa jatkoa.

Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa kuukaudessa (465 euroa neljän kalenteriviikon hakujaksoilla) ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 euron ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa.

Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.6.2021. Suojaosa on siis 300 euroa 1.7.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Voit arvioida osa-aika- tai keikkatyön palkan vaikutuksen päivärahaasi laskurillamme.

Laskuri huomioi 500 euron suojaosan, suojaosan ylittävän palkan vaikutuksen sekä enimmäis- ja vähimmäismäärän vaikutuksen. Enimmäismäärä tarkoittaa, että päivärahan ja työtulon yhteenlaskettu summa ei voi ylittää ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa. Vähimmäismäärä taas tarkoittaa, että ansiopäiväraha on aina vähintään saman suuruinen, kuin maksettaisiin Kelan peruspäivärahana.

Liikkuvuusavustuksen matka-aika jatkossakin kaksi tuntia

Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.

Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.

Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.6.2021.  Jos työsuhde alkaa 1.7.2021, työmatkaedellytys on jälleen kolme tuntia.

Lisätietoa liikkuvuusavustuksesta: https://yrittajakassa.fi/tietopankki/liikkuvuusavustuksen-edellytykset/

Kuntakokeilussa noin kolmannes TE-toimistojen asiakkaista siirtyy kuntien asiakkaiksi. Mukana on 118 kokeilukuntaa, jotka muodostavat 25 kokeilualuetta.

Kuntakokeilun tarkoituksena on selvittää, voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa järjestämällä työnhakijoiden palvelut kuntien kautta. Palvelujen kehittämisellä tavoitellaan entistä nopeampaa työllistymistä. Kuntakokeilu on käynnissä 1.3.2021-30.6.2023.

Kokeilun aikana kunta vastaa suuresta osasta TE-toimistolle kuuluvista tehtävistä. Näihin kuuluvat muun muassa muun muassa työnhakijan palvelut ja työllistymisen edistäminen. Kokeilukunnat antavat myös lausuntoja työttömyysturvan maksajille oikeudesta ansiopäivärahaan tai Kelan työttömyysturvaan.

Jos kuulut kuntakokeilun piiriin, toimi näin

Kuntakokeilun piiriin kuuluville ilmoitetaan asiasta kirjeellä tai TE-toimiston Oma asiointi -palvelussa. Jos saat tiedon palvelujen siirrosta:

• Noudata tarkasti kunnan antamia ohjeita. Kunnan toimet ovat velvoittavia, aivan kuten TE-toimistonkin. Tämä tarkoittaa, että kunnan ohjeiden noudattamatta jättämisestä voi seurata karenssi.
• Hae ansiopäivärahaa työttömyyskassasta normaalisti. Asiointi kassan kanssa tai saamasi etuudet eivät muutu kokeilun vuoksi.

TE-toimiston Oma asiointi -palvelu on käytössäsi myös kokeilun ajan. Viestisi ja tietosi ohjautuvat kuntaan.

Saat henkilökohtaista neuvontaa työllistymiseen ja työnhakuun liittyen kunnasta.

Kokeilualueet

Klikkaa kokeilualuetta päästäksesi kokeilualueen omille verkkosivuille. Huom. osaa verkkosivuista ei ole vielä avattu tai lisätty linkkilistaan. Linkit pyritään päivittämään listaan mahdollisimman pian.

• Espoon kuntakokeilu: Espoo
• Etelä-Pohjanmaan seudun kuntakokeilu: Alavus, Isojoki, Karijoki, Kurikka, Kauhajoki, Teuva ja Soini
• Helsingin kuntakokeilu: Helsinki
• Hämeenlinnan seudun kuntakokeilu: Hämeenlinna, Hattula, Janakkala
• Joensuun seudun kuntakokeilu: Joensuu, Outokumpu, Liperi, Polvijärvi, Kontiolahti
• Jyväskylän seudun kuntakokeilu: Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Äänekoski
• Jämsä-Keuruu-Saarijärvi kuntakokeilu: Jämsä, Keuruu, Saarijärvi
• Kainuun seudun kuntakokeilu: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Sotkamo, Suomusalmi, Paltamo, Ristijärvi
• Kokkolan seudun kuntakokeilu: Kokkola, Kannus, Perho, Kaustinen, Veteli, Halsua, Toholampi, Lestijärvi
• Kuopion seudun kuntakokeilu: Kuopio, Iisalmi, Lapinlahti, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Vieremä
• Lahden seudun kuntakokeilu: Lahti, Hollola, Asikkala, Kärkölä, Orimattila
• Mikkelin seudun kuntakokeilu: Mikkeli, Juva, Hirvensalmi, Mäntyharju, Kangasniemi, Puumala, Pertunmaa
• Oulun seudun kuntakokeilu: Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä, Muhos
• Pirkanmaan kuntakokeilu: Tampere, Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi
• Porin seudun kuntakokeilu: Pori, Kokemäki, Ulvila
• Porvoon kuntakokeilu: Porvoo
• Raahen seudun kuntakokeilu: Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki
• Raaseporin ja Hangon kuntakokeilu: Raasepori, Hanko
• Rovaniemen seudun kuntakokeilu: Rovaniemi, Tornio, Kemijärvi, Sodankylä
• Salon seudun kuntakokeilu: Salo, Marttila, Koski Tl
• Savonlinnan kuntakokeilu: Savonlinna
• Seinäjoen ja Ilmajoen kuntakokeilu: Seinäjoki, Ilmajoki
• Turun seudun kuntakokeilu: Turku, Laitila, Paimio, Sauvo, Uusikaupunki
• Vantaan ja Keravan kuntakokeilu: Vantaa, Kerava
• Ylivieskan seudun kuntakokeilu: Ylivieska, Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen

Yrittäjäkassan talous- ja hallintopäälliköksi on valittu KTM, MBA Antti Vienola. Hän aloittaa tehtävässä 1.4.2021. Vienola on toiminut aikaisemmin Myynnin- ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassan kassanjohtajana kolme vuotta ja sitä ennen IAET-kassan (nyk. KOKO-kassa) talous- ja hallintojohtajana.

”Antti tuo erinomaisen lisän Yrittäjäkassaan niin koulutuksensa, kassakokemuksensa kuin yrittäjyysosaamisensa ansiosta”, iloitsee kassanjohtaja Merja Jokinen.

Antin pääasiallisia vastuualueita ovat talouden strateginen suunnittelu, varainhoidon vastuutehtävät ja varainhoitajasuhteet, Futunio-järjestelmän ohjaustehtävät, kassan toimintojen kehittäminen sekä kassanjohtajan sijaisena toimiminen.

Yrittäjät ovat voineet saada työmarkkinatukea koronaviruspandemian takia. Oikeus on perustunut työttömyysturvalain väliaikaiseen muutokseen, joka on nykyisellään voimassa maaliskuun loppuun asti. Hallitus antoi eduskunnalle 18.2.2021 esityksen, jolla yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen jatkettaisiin 30.6.2021 asti. Tarkoituksena on turvata yrittäjien toimeentuloa pandemian jatkuessa.

Millä edellytyksillä yrittäjä voi saada työmarkkinatukea?

Työmarkkinatuki on yksi työttömyysetuuden muoto. Yrittäjä voi saada väliaikaisen muutoksen perusteella työmarkkinatukea, jos

• yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai
• yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta. 

Väliaikaisen muutoksen perusteella maksettavan työmarkkinatuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista. Jos yrittäjä lopettaa koko yritystoiminnan, työttömyysetuutta voidaan maksaa työttömyysturvalain toistaiseksi voimassa olevien säännösten perusteella.

Työmarkkinatuen hakeminen ja maksaminen etenevät seuraavasti:

1. Yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.
2. TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.
3. Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta.
4. Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.

Lisätietoja: https://www.kela.fi/tyottomyysturva-yrittaja