Vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta crossfityrittäjä Miitta Kopralle. Kopra pyörittää yhtä Suomen suurinta crossfitsalia Vantaan Nikinmäessä. Yrittäjän mukaan Nousu on enemmän kuin sali: se on nikinmäkeläisten oma yhteisö.

Yrittäjyyden haastava alku

Porista kotoisin oleva yrittäjä muutti pääkaupunkiseudulle vuonna 2013. Ensihoitajan päivätyönsä ohella Kopra harrasti ja valmensi crossfitia. Lopulta vuonna 2018 hän ryhtyi saliyrittäjäksi kolmen muun osakkaan kanssa.

Yrittäjätaipaleen alku oli haastava. Yrityksessä työt eivät jakautuneet tasaisesti, ja Kopra koki olevansa lähellä loppuun palamista. Samaan aikaan yrittäjä alkoi aavistella, että yhden osakkaan toiminnassa oli jotakin hämärää. Pian tätä osakasta syytettiinkin rikoksista, joista hänet sittemmin on tuomittu. Tämän myötä Kopra päätti ostaa muut osakkaat ulos yhtiöstä, ja jatkaa yrittämistä itsenäisesti.

− Vaikka alku oli kivulias, näin jälkikäteen ajateltuna kaikki meni niin kuin oli tarkoitettu. Jouduin ikään kuin pakon sanelemana ottamaan vastuun, enkä tiedä, olisinko muuten ryhtynyt tähän hommaan, yrittäjä muistelee.

Ulkotreenit kantoivat yli vaikean korona-ajan

Pian yksinyrittäjäksi ryhtymisen jälkeen alkoi korona. Lannistumisen sijaan Kopra päätti kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Koronasulun aikana hän veti ulkotreenejä ja remontoi Nousua.

− Nikinmäen puskaradiossa puhuttiin kuinka ”Miitta oli pistänyt haisemaan”, yrittäjä nauraa.

Rohkea yrittäminen kannatti, sillä ensimmäisen koronavuoden aikana Kopra onnistui lähes tuplaamaan salijäsenyyksien määrän.

Vuonna 2023 yritys joutui kuitenkin pakkomuuton eteen. Toimivan liiketilan etsintä ehti tuottaa yrittäjälle harmaita hiuksia, kunnes lopulta uusi tuhat neliöinen tila löytyi niin ikään Nikinmäestä.

− Vetäessäni nimiä paperiin ajattelin, että joko mokaan pahasti tai sitten onnistun isosti.

Tätä nykyä salilla on jo yli 200 jäsentä. Salin pyörittämisen lisäksi yrittäjä tekee myös henkilökohtaista valmennusta ja järjestää crossfitkilpailuja.

Lapsiystävällinen nousu tuo Nikinmäkeä yhteen

Erityisen paljon yrittäjää kiinnostaa lasten ja nuorten hyvinvointi. Nousu onkin lapsiystävällinen sali, josta löytyy viihdykettä perheen pienimmille. Myös lähikoulujen ja päiväkotien lapset käyvät aika ajoin tutustumassa salin toimintaan.

Ennen kaikkea crossfit ja saliyrittäjyys ovat Kopralle intohimoja.

− Sali on minulle, ja monille asiakkailleni, kuin toinen koti. Yhteisöllinen ja tiivistunnelmainen Nousu eroaa siinä mielessä monesta muusta perussalista.

“Et tarvitse selkeää päämäärää onnistuaksesi”

Yrittäjyydessä on saliyrittäjän mukaan pitkälti kyse riskinottamisesta ja siitä, kuinka hyvin yrittäjä sietää vastoinkäymisiä. Kopra kertookin isojen ja nopeiden käännösten kielivän hänen uhkarohkeudestaan.

− Kun aloitin yrittäjänä, minulla ei ollut selkeää päämäärää. Yrittäminen lähti puhtaasti intohimosta. Mielestäni moni yrittäjä saattaa epäonnistua, koska heillä on liian tiukka suunnitelma ja tavoite. Sellaisessa on harvoin joustovaraa.

Kopra uskoo, että kovalla työllä ja itseluottamuksella kuka tahansa pystyy ylittämään itsensä.

− Nousulla ei harrasteta perinteistä hikijumppaa, vaan täällä ihan tavallisista vanhemmista kuoriutuu kovia crossfittaajia.

---

Teksti ja kuvat: Katariina Bergström

Yrittäjäkassan vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut tietotubettaja, teologian tohtori, tietokirjailija ja yrittäjä Ville Mäkipelto. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkipellon teot luotettavan tiedon levittämiseksi.   

”Mäkipellon videoiden punaiseksi langaksi on muodostunut taistelu valetiedon leviämistä vastaan. Se on nykypäivänä arvostettava ja ennen kaikkea rohkea teko”, kassanjohtaja perustelee valintaa.

”Lisäksi lupaavan akateemisen uran ja yrittäjyyden yhdistäminen on varmasti vaatinut hyppysellisen uhkarohkeutta.”

Kilpailun voitto oli yrittäjälle iloinen yllätys.

”Ilahduin kovasti, kun sain kuulla voittaneeni. Mielestäni kilpailu tuo hienosti esiin erilaisten yrittäjien rohkeutta. Tämä onkin suuri kunnia”, Mäkipelto kertoo.   

Yrittäjäperheen vesa päätyi akateemiselle polulle

Vuoden 2024 uhkarohkein yrittäjä tulee suvusta, jossa lähes kaikki ovat yrittäjiä.

”Isäni rohkaisemana perustimme serkkuni kanssa ensimmäisen yrityksemme jo 16-vuotiaina. Teimme tuolloin toiminimellä taikuri- ja äänentoistokeikkoja”, yrittäjä muistelee.

Sittemmin Mäkipelto päätyi kuitenkin akateemiselle urapolulle. Ensin hän opiskeli teologiksi, minkä jälkeen hän luki tutkinnon myös psykologiasta. Koska väitöskirjatyö Raamatun tekstien historiasta oli pitkälti yksinäistä puurtamista, kaipasi Mäkipelto sen rinnalle jotain yhteisöllisempää. Yrittäjä päätyikin perustamaan tiedeviestintään keskittyvän Youtube-kanavan.

Ensimmäiset neljä vuotta Mäkipelto pyöritti kanavaa harrastusmielessä, mutta katsojamäärien ja mainostulojen kasvaessa hän perusti sivutoimisen yrityksen vuonna 2019. Kanavan kasvettua entisestään Mäkipelto heittäytyi lopulta täysipäiväiseksi yrittäjäksi lokakuussa 2022, eikä ole sittemmin katunut valintaansa.

Tietovideoita ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Suurin osa yrittäjän työpäivistä kuluu tietovideoiden tuottamiseen. Videoilla yrittäjä kertoo muun muassa salaliitoista, muinaisen maailman ihmeistä ja urbaanilegendoista. Videoiden kuvaamista edeltää perusteellinen tutkimustyö ja luotettavien tieteellisten tai journalististen lähteiden läpikäynti.

Youtubessa Mäkipellon videoita seuraa yli satatuhatpäinen joukko, ja yrittäjän suosituimmalla, Suomen suojelluimmista ihmisistä kertovalla videolla, onkin jo runsaat 500 000 katselukertaa. Vaikka videoita katsovat kaikenikäiset, on niiden suurin katsojakunta nuoret aikuiset.

Videoiden lisäksi Mäkipelto on julkaissut kaksi tietokirjaa, ja kolmas on paraikaa tekeillä. Yrittäjä saikin kesäkuussa Raamatun tekstien historiaa ravistelevasta teoksestaan tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Lisäksi Mäkipelto tekee sosiaalisen median yhteistöitä, käy puhujakeikoilla ja toimii videovaikuttajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Videoilla lisää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Yrittäjän mukaan hänen videoidensa tärkein tehtävä on saada katsoja havahtumaan siihen, että jokaisen oman mielipiteen lisäksi on olemassa muitakin näkökantoja. Mäkipelto toteaakin, että kaikkien tulisi joskus haastaa omaa ajatteluaan.

”Pidän esimerkiksi psykologiaan, mielenterveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja merkityksellisenä. Haluan, että toiminnallani olisi positiivista yhteiskunnallista vaikutusta”, yrittäjä valottaa ja jatkaa: ”Näiden tiedevideoiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole ”käännyttää” ketään ajattelemaan toisin.”

Yrittäjyydestä ihmisillä on Mäkipellon mukaan melko mustavalkoinen kuva.

”Yrittäjyys ei aina vaadi hirveää riskinottamista. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys on oiva tapa aloittaa. Jos homma ei onnistukaan, toiminnan voi aina lopettaa.”

Myös Mäkipelto itse suhtautui yrittäjyyteen ensin kapeakatseisesti.

”Minulla meni pitkään myöntää, että tubettaminen on oikea elinkeinon ja yrittäjyyden muoto”, yrittäjä toteaa. Sittemmin nämä luulot ovat osoittautuneet vääriksi.  

---

Uhkarohkein yrittäjä -kisa järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa, ja siihen tuli ilmiantoja lähes 200. Voittajan valitsi yrittäjistä ja Yrittäjäkassan henkilökunnasta koostuva valintaraati.

Uhkarohkein yrittäjä 2024 – Ville Mäkipelto

Uhkarohkein yrittäjä 2023 – Anu Mäkinen

Uhkarohkein yrittäjä 2022 – Aarni Pahajoki

Uhkarohkein yrittäjä 2021 – Laura Salonen

Uhkarohkein yrittäjä 2020 – Jarno Ankerman

Uhkarohkein yrittäjä 2019 – Jenni Parpala

Uhkarohkein yrittäjä 2018 – Tomi Mäkipelto

Uhkarohkein yrittäjä 2017 – Jutta Larm

Uhkarohkein yrittäjä 2016 – Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila

Teksti ja 1. kuva: Katariina Bergström

Yrittäjä Taika Jalohaikara on Suomen ensimmäisiä tekoälytaiteilijoita. Tekoälyn avulla taiteilija valmistaa teoksia yritysasiakkaille ja taidenäyttelyihin. Vaikka Jalohaikara haaveili taiteilijan urasta jo lapsena, polku yrittäjäksi ja taiteilijaksi ei ole ollut suoraviivainen.

Kirjastovirkailijasta kohti lapsuuden unelmaa

Iisalmesta kotoisin olevalle Taika Jalohaikara haaveili pitkään urasta taiteilijana.

“Kun olin pieni, kummitätini kysyi, mitä haluaisin tehdä isona. Vastasin, että minusta tulee sarjakuvataitelija”, Jalohaikara kertoo.

Lopulta Jalohaikarasta ei tullut sarjakuva- vaan tekoälytaiteilija. Ennen taiteilijauraansa Jalohaikara ehti opiskella medianomiksi ja työskennellä mainos- ja suunnittelutoimistoissa. Hetken alalla työskenneltyään hän kuitenkin huomasi, että vaikka työ oli mukavaa, siitä puuttui intohimo.

Pian Jalohaikara sairastui, ja jäi sen myötä useamman vuoden kuntoutustukijaksolle. Kuntoutustuelta hän pääsi kirjastoon ammatilliseen kuntoukseen.

Sairastuminen ja pitkä poissaolo työelämästä saivat Jalohaikaran pohtimaan tulevaisuuttaan uudelleen. Kun koronapandemia lopulta sekoitti työrutiinit ja kuntouttavasta kirjastovirkailijan työstä tuli yllättäen kuormittavaa, Jalohaikara näki tilaisuutensa koittaneen.

”Mietin pitkään, milloin uskallan ryhtyä yrittäjäksi. Viimein oma halu ylitti pelon siitä, mitä muut valinnastani ajattelevat”, Jalohaikara valottaa.

Tekoälytaidetta ja yrittäjyyttä

Vuoden 2022 alussa hän lopulta perusti ensimmäisen oman yrityksensä, joka tarjosi alkuun perinteisempiä graafisen suunnittelun palveluita. Samaisen vuoden joulukuussa yrittäjä törmäsi somepostaukseen tekoälytaiteesta.

“Halusin kokeilla sitä heti. Kokeiltuani innostuin asiasta, ja päätinkin lähteä täysillä mukaan,” hän kertoo.

Tekoälytaide on nyt hänen työnsä ytimessä. Taiteilija tekee tilauksesta teoksia muun muassa yrityksille. Tekoäly ei kuitenkaan tee varsinaista lopputuotetta, vaan se auttaa Jalohaikaraa ideoimaan. Lopullisen teoksen taiteilija kasaa itse Photoshopissa.

Jalohaikaran mukaan hän voi tekoälyn avulla tuottaa kuvia nopeammin ja kustannustehokkaammin kuin perinteisin menetelmin. Varsinaisten tekoälytaideteosten lisäksi yrittäjä tarjoaa asiakkailleen brändikuvituksia ja erilaisia tekoälytyöpajoja.

Yrityksen perustaminen vaatii uskoa itseen

Vaikka oman yrityksen perustamisen oli yrittäjän mukaan melko suoraviivaista, vaati se rohkeutta ja uskoa omaan tekemiseen.

”Tykkään verrata yrityksen perustamista tietokoneen käyttöönottoon. Ensin täytyy huolellisesti asentaa koneeseen kaikki järjestelmät, minkä jälkeen se pyörii aika lailla itsekseen. Sama pätee mielestäni yritystoimintaan,” yrittäjä tuumaa.

Tällä hetkellä Jalohaikara pyörittää kahta yritystä. Toinen yrityksistä on Jalohaikaran oma yritys, jossa hän tekee juuri asiakastöitä tekoälyllä. Toisessa yrityksessä Jalohaikaralla on kaksi yhtiökumppania, joiden kanssa he tekevät ohjelmistoja ja käyttöliittymäsuunnittelua.

Aloitteleville yrittäjille Jalohaikaralla on selkeät neuvot.

“Jos oikeasti kiinnostaa yrittäminen, älä kuuntele liikaa muiden mielipiteitä. Ota asioista selvää perusteellisesti, ja sitten vain perustat yrityksen. Tärkeintä on ennen kaikkea uskoa itseensä, sillä itseluottamus on kaiken perusta,” hän painottaa.

Tekoälyala entistä kilpaillumpi

Jalohaikara haaveilee kansainvälisestä taidenäyttelystä ja toivoo, että hänen taiteensa voisi levitä Suomen rajojen ulkopuolelle.

“Ensimmäinen taidenäyttelyni on tällä hetkellä esillä Entressen kirjastossa. Olisi upeaa saada näyttely myös ulkomaille,” taiteilija haaveilee.

Tekoälyala on kuitenkin entistä kilpaillumpi, ja Jalohaikara on havainnut yritysten lisääntyvän kiinnostuksen tekoälyä ja tekoälykoulutuksia kohtaan. Tekoälytaide ei kuitenkaan Jalohaikaran mukaan ole vielä saavuttanut suurta suosiota. Hän onkin alalla jonkin sortin pioneeri.

”Tekoälytaiteilijoiden ja perinteisten taiteilijoiden välillä on nähtävissä selvä kahtiajako. Osa jälkimmäisestä ryhmästä näkee tekoälyn uhkana omalle taiteelleen. Itse yritän kuitenkin hälventää tätä jakoa, sillä toivoisin, että me taiteilijat olisimme yhtenäinen porukka.”

Videopelit tuovat vastapainoa luovalle työlle

Sopivaa vastapainoa yrittäjäarkeen ja taiteilijuuteen Jalohaikara on löytänyt videopeleistä.

“Roolipelit kuten Minecraft ja World of Warcraft ovat minun juttuni,” hän kertoo. Lisäksi yrittäjä kertoo nauttivansa sulkapallopeleistä, itsensä kehittämisestä ja päiväkirjan kirjoittamisesta.

“Minusta on tärkeää käsitellä omia kokemuksiani kirjoittamalla. Huomaan olossani heti muutoksen, jos en ole hetkeen reflektoinut kuluneiden päivien tapahtumia. Vain kirjoittamalla voin jatkaa eteenpäin,” Jalohaikara tiivistää.

---

Teksti: Katariina Bergström

Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.

Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. “Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti”, kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.

Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.

Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan

Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.

Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.

”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia. 

Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.

”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.

”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.” 

---

Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.

”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”

“Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.

Tutustu Jaajon yrittäjätarinaan paremmin täältä.

---

Nyt on sinun vuorosi! Tiedätkö Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailu on käynnissä 31.5.2024 saakka, ja voittaja julkistetaan perjantaina 28.6.2024.

Arvomme ilmiantaneiden kesken viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.

Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

− Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinen kertoo.  

− Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %. 

Yrittäjäkassan rahoituspohja eroaa palkansaajakassoista

Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. 

− Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.  

− Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.  

Monet vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa

Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.  

− Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.  

− Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.   

“Usein väärään kassaan kuuluminen käy ilmi liian myöhään.”

Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen. 

Kassa tarjoaa tulevaisuuden turvaa

Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla. 

− Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.  

Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.  

− Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.  

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.

Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.

Omavastuuaika pitenee tammikuun alussa

Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa.

Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.

Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa

Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.

Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.

Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta

Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.

Koonti lakimuutosten voimaantulosta

Omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.

Lapsikorotusta ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Vieraskynä

Rakennusala on aina ollut dynaaminen ja muuttuva toimiala. Vuosikymmenten ajan se on mukautunut erilaisiin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin. Viime vuosina yrittäjyyden murros ja työmuotojen modernisoituminen ovat kuitenkin tuoneet rakennusalalle uudenlaisia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. 

Yrittäjyyden rooli on muuttunut

Kun aiemmin yrittäjyys nähtiin usein raskaana ja riskialttiina, nykyään yhä useampi rakennusalan ammattilainen valitsee yrittäjyyden. Tämä on suoraa seurausta kilpailun kasvamisesta sekä yrittäjyyden muotojen lisääntymisestä, yrittäjyyden arvostuksen kasvusta, mahdollisuuksista, vapaudesta, ja taloudellisista kannusteista. Etenkin osuuskuntayrittäminen on vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen nostanut päätään hyvin nykyajan velvoitteisiin soveltuvana, yksilölle matalariskisenä ja edullisena yhtiömuotona. 

Osuuskuntayrittäjyydessä arvostetaan erityisesti byrokraattisten vastuiden keveyttä keskitetyn taloushallinnon ansiosta, sekä osuuskunnan joukon tuomaa osaamista, avustusta ja turvaa. Osuuskuntayrittäjänä myös yrityksen perustamisen ja lopettamisen ongelmat on poistettu, kun yrittäjä voi liittyä ja poistua osuusmaksua vastaan vapaasti. 

Työmuotojen modernisoituminen

Samalla kun yrittäjyys on yleistynyt, myös muut työmuodot rakennusalalla ovat modernisoituneet. Perinteisten työsopimusten rinnalle on tullut monenlaisia joustavia työmuotoja, kuten projektiluontoista työtä, kevytyrittäjyyttä, freelancer-toimintaa ja vuokratyötä. Tämä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja yksilöllisyys korostuu. 

Kannustettava kehityksen suunta on kuitenkin kompastellut rakennusalalla alan erityisluonteesta johtuen – vaihtoehtoisten työmuotojen tarjoajat eivät useinkaan osaa vakuuttaa rakennusalan toimijoita riittävän kattavasti, ja yhteiskunnallisten velvoitteiden seuranta saattaa olla heikkoa. Tämä on johtanut esimerkiksi kevytyrittäjien täyssulkuun työmailta, joka osaltaan on tukenut aidon yrittäjyyden suosion kasvua. 

Rakennusalan yrittäjyyden haasteet ja mahdollisuudet

Vaikka työmuotojen modernisoituminen ja yrittäjyyden murros tuovat mukanaan monia mahdollisuuksia, ne tuovat myös haasteita. Yrittäjän vastuiden määrä on vain lisääntynyt vuosien varrella. Rakennusalan monimutkainen lainsäädäntö asettaa omia ongelmiaan aloittavalle yrittäjälle, ja vakuuttaminenkin on normaalia monimutkaisempaa. Virheet voivat olla todella kalliita, ja riitaprosessit pitkiä. 

On kuitenkin olemassa yrityksiä, jotka auttavat yrittäjiä edellä mainituissa asioissa. Lisäksi esimerkiksi edellä mainittu osuuskuntamalli tarjoaa kaikki edellä mainitut hallinnolliset toimet osana osuuskunnan palveluita. Myös yhteisyrittäminen voi olla varteenotettava vaihtoehto. Vaatimuksia ei siis kannata säikähtää – tärkeää on vain etsiä oikea tapa yrittää sekä oikeat yhteistyökumppanit ympärille. Suhdanteiden kääntyessä taas nousuun yrittäjien kysyntä tulee todennäköisesti kasvamaan räjähdysmäisesti patoutuneen kysynnän purkautuessa. Nyt on se aika, jolloin tulevaisuuden ratkaisut tehdään. 

Asiantuntijat: Anette Fersel, Eurowork & Tia Kiiskinen, Eurowork

Vuoden 2023 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun toinen kunniamaininta myönnettiin vaateyritys Ommellisen perustajalle, Liisa Häklille. Ommellinen tunnetaan ennen kaikkea laadukkaista tuotteistaan ja värikkäistä kuoseistaan. Yrityksen suurin arvo on kuitenkin kotimaisuus: tuotteet ommellaan Kinkomaalla Jyväskylän kupeessa.

Ompeluharrastus vei koko käden

Vuonna 2012 Liisa Häkli hullaantui ompeluharrastuksesta, ja ryhtyi tekemään värikkäitä vaatteita itselleen ja lapsilleen. Koska Häkli postasi vaatteista kuvia blogiinsa, kyselivät niiden perään pian muutkin. Lopulta suuren kysynnän vuoksi Häkli päätyi perustamaan oman yrityksen.

Ommellisen perustamisen kunniaksi yrittäjä järjesti kotikutsut, joissa hän esitteli ensisijaisesti lasten vaatteita, mutta myös muutamia naisten vaatteita.

”Kaikki kotikutsujen vieraat juoksivat lastenvaatteiden ohi tutkimaan naisten vaatteita”, Häkli muistelee. ”Ne juoksuaskeleet määrittivät Ommellisen suunnan: keskitymme ensisijaisesti tekemään laadukkaita naisten vaatteita.”

Erityisopettajasta täysipäiväiseksi yrittäjäksi

Kaksi vuotta yrityksen perustamisen jälkeen Häkli luopui erityisopettajan virastaan. Virka oli tuonut turvaa yrittäjyyden alkutaipaleelle, mutta liiketoiminnan kasvettua Häkli päätti ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Aikaisemmin Ommellisen kehtona toiminut kotiullakko vaihtui samalla isompiin yritystiloihin.

Häklin mukaan yrittäjyyden alkuvuosiin mahtui paljon tärkeitä käännekohtia. Näistä yksi oli kangasliiketoimintayrityksen osto vuonna 2016. Muita isoja virstanpylväitä olivat ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen sekä Häklin aviomiehen hyppääminen mukaan yritystoimintaan.

Tätä nykyä Ommellinen työllistää 15 työntekijää. Vaikka vuosien saatossa Ommellisen toiminta onkin kasvanut vauhdikkaasti, yrityksen ydin on pysynyt samana: laadukkaat vaatteet tuotetaan käsityönä lähellä asiakasta.

Näkyväksi Ommellisen kuoseilla

Ommellisen kuosit tunnistaa suurista kuvioistaan ja leikkisästä värien käytöstään. Verkkosivuillaan Ommellinen kertookin tekevänsä asiakkaansa näkyväksi. Yritys panostaa myös vaatteiden huolelliseen ompeluun ja siten tuotteiden laatuun.  

Ommellisen suurin arvo syntyy kuitenkin sen kotimaisuudesta. Koko bisnes pyörii ketterästi yhden katon alla Muuramessa. Kankaat tuodaan Ommellisen tehtaalle, josta ne siirtyvät muutaman metrin matkan ompelijoiden työpöydille. Työpöydiltä valmiit vaatteet siirtyvät edelleen verkkokaupan varastokaappeihin, josta ne lähetetään asiakkaalle.

Varsinaisen ompelimon ja tehdasmyymälän lisäksi Ommellisen rakennuksesta löytyy isot ja viihtyisät henkilökunnan taukotilat. Häkli kertookin henkilökunnan hyvinvoinnin olevan yksi yrityksen kivijaloista. Talossa vallitsevan hyvän hengen aistivat myös asiakkaat.

”Koska kyseessä on perheyritys, myös työntekijöistä kasvaa väistämättä osa isoa Ommellisen perhettä”, yrittäjä tuumaa ja jatkaa:

”Työskentelin itse ennen yrityksen perustamista melko hierarkkisessa työyhteisössä. Meillä täällä Ommellisessa ei sen sijaan viljellä titteleitä, vaan kaikki työntekijät ovat samanarvoisia”, yrittäjä kertoo.

Yrittäjän vapaus on näennäistä

Liisa Häkli ei koe koskaan pitäneensä itseään erityisen rohkeana yrittäjänä.

”Varasuunnitelmani on hyvä koulutus – sitä kun ei kukaan voi viedä pois. Toki mitä isommaksi bisnes ja sen myötä riskit kasvavat, sitä rohkeammaksi tässä tulee.”

Häklin mukaan usein kuulee puhuttavan, kuinka yrittäjällä on vapaus valita. Ommellisen perustaja toteaa sen olevan osittain totta, osittain ei.

”Voin näennäisesti valita, menenkö maanantaina töihin, mutta en tietenkään oikeasti voi jättää töitäni tekemättä”, yrittäjä nauraa.

Vaikka yrittäjyys onkin aika ajoin raskasta, Häkli kertoo kuitenkin nauttivansa työstään. Yrittäjää, saati taitavaa ompelijaa Häklistä ei kuitenkaan pitänyt tulla. Yliopistossa käsitöitä vieroksunut Häkli onnistuikin uravalinnallaan yllättämään myös entiset opiskelutoverinsa.

”Ehkä yrittäjätarinani on opetus siitä, että kaiken voi oppia”, Häkli summaa.

---

Teksti ja kuvat: Katariina Bergström

Jäitkö hiljattain työttömäksi? Yrittäjäkassan asiantuntijat listaavat kolme yleisintä päivärahan hakemiseen liittyvää sudenkuoppaa, ja ohjeet niiden välttämiseen.  

Ensimmäinen sudenkuoppa

Unohdat ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Miten välttää tämä kuoppa? Toimi nopeasti jäädessäsi työttömäksi, ja ilmoittaudu TE-palveluun työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.

Toinen sudenkuoppa

Olet lopettanut yrityksesi tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan, mutta TE-toimisto katsoo sinun olevan yhä päätoiminen yrittäjä. Mistä tämä voi johtua? Jos olet ollut yrittäjänä osakeyhtiössä, avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä, sinulla on saattanut jäädä Verohallinnon rekistereitä auki. Tämän vuoksi TE-toimisto tulkitsee sinut päätoimiseksi yrittäjäksi.

Miten välttää tämä kuoppa? Kun yrityksesi tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättänyt, irtisano eläkevakuutuksesi ja poista yrityksesi Verohallinnon ennakonperintä-, työnantaja- ja ALV-rekistereistä. Yrityksesi saa jäädä Patentti- ja rekisterihallituksen Kaupparekisteriin. Jos olet yksityinen elinkeinoharjoittaja, voit jättää yrityksesi verottajan rekistereihin, mutta YEL-vakuutuksesi tulee olla päättynyt.

Kolmas sudenkuoppa

Et ole kerryttänyt jäsenyysaikanasi riittävää työssäoloehtoa.

Miten välttää tämä kuoppa? Liity kassan jäseneksi riittävän ajoissa. Saadaksesi ansiopäivärahaa työssäoloehtosi tulee olla voimassa ja sinun tulee olla ollut kassan jäsenenä vähintään 15 kuukautta edellisen 48 kuukauden aikana. Lisäksi jäsenmaksujen tulee olla maksettu jäsenyysajalta.

+1 sudenkuoppa

Unohdat hakea päivärahaa kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä. Toisin sanoen muista hakea päivärahaa ajoissa, mieluiten neljän viikon kuluttua työttömyyden alkamisesta.