Talous nousee ja työttömyys laskee kohinalla. Ihan mahtavaa monen kitukasvuisen vuoden jälkeen. Työttömyys on meillä edelleen kasvuun ja kysyntään nähden korkealla tasolla, mihin vastaus on systemaattisesti kohtaanto-ongelma. Samaan aikaan väki vanhenee ja nuorten määrä vähenee, yhä useampi meistä pohtii miten eläkkeet ikinä tulevat riittämään kohtuulliseen toimeentuloon vanhemmiten.  Rakenteellisia muutoksia on vaadittu ja ongelmiin on vastattu esimerkiksi nipistämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mikä on johtanut toimeentuloturva- ja asumistukimenojen kasvuun.
Missä sitten maa makaa, meneekö meillä hyvin vai ei?  Kasvun vaiheessa meillä suomalaisilla on tapana tuudittautua hyvään oloon ja ehkä vähän jopa kieltäytyä kurkkaamasta, mitä nurkan takana odottaa.
Talousviisaiden mukaan nurkan takana ei näytä hyvältä, kriisikestävyytemme on heikko. Koko maailma on velkaisempi kuin koskaan, ja matalien korkojen aikana velkaa on otettu hulvattomasti. Edelleenkin toistellaan, että matalat korot jatkuvat vähintään seuraavaan vuoteen jne. Velkavuoresta selviäminen huolettaa toisia, toisia taas ei.
Mikäli USA:n ja Kiinan välinen kauppasota toteutuu oikein kunnolla, vaikutuksen ovat vakavat koko maailman taloudelle. USA on edelleen maailman veturi, toivomme me sitä tai emme. Suomi on vientivetoinen maa, ja kauppasodan vaikutukset iskevät meihin kuin tikari.  Jos siinä kohtaa ratkaisu talousongelmiin olisi elvytys, niin velkaantuminen syvenisi entisestään. Nyt elämme talouden noususuhdanteessa, mutta edelleen velkaannumme lisää, eli eikö meillä ole huolta huomisesta, kuka ne velkamme oikein maksaa? Talouden nousu on nyt syklin loppuvaiheessa, ja vaikka edelleen työllisyys paranee, niin esimerkiksi rakennusalalla käynnistyvät hankkeet ovat jo vähenemässä.
Nyt on myös havaittu, että talousennusteita on tarkisteltu ja kymmenyksiä vedetty alaspäin. Meillä SYT-kassassa on tietysti huoli omasta jäsenkunnastamme. Jäsenemme ovat yksin- tai pienyrittäjiä, useat työllistyvät alihankintaketjuissa, ja heillä on ehkä vain muutama toimeksiantaja. Vaikutukset osuvat nopeasti ja vakavasti, jos harvasta tilaajasta edes yksi jättää tilaamatta tuotteita tai palveluita.
Maksamme selvästi vähemmän päivärahaa tänä vuonna kuin viime vuonna vastaavalla ajalla. Kuitenkin alkavien työttömyyksien määrät eivät ole vähentyneet. Työttömyysjaksot ovat lyhentyneet, ja monet työttömät ovat saaneet töitä. Hyvä niin, mutta se mietityttää, että yhtä moni yrittäjä kuin aiemminkin on lopettanut yritystoimintansa, eli eikö tuotteilla tai palveluilla ole kysyntää, ja jos ei ole niin miksi ei ole.
Eniten tässä kohtaa toivomme ”maailmanrauhaa”, eli USA:n ja Kiinan tullinokittelun hiipumista. Sillä keinoin hyvää talouskehitystä pidettäisi yllä ja talouden laskukautta saataisi loivennettua.
Täytyy vielä muistuttaa, että SYT-kassaan kannattaa liittyä, silloin kun kaikki on vielä hyvin, sillä yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
Syysterveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT

 

Hallituksen kehysriihessä ehdotetaan irtisanomisen helpottamista alle 30-vuotiaiden ja alle 20 henkilöä työllistävien yritysten kohdalla. Ehdotus on kirvoittanut huikeaa keskustelua ja jossain määrin jopa yrittäjä-raivoa. Aika surullista, sanon minä.
Tarvitsemme työpaikkoja, joita luovat yrittäjät. Ja tarvitsemme työntekijöitä, jotka täyttävät tehtävänsä. Me kassassa olemme läheisessä yhteydessä työttömäksi jääneisiin jäseniimme, ja näemme, miten haasteellista elannon repiminen ajoittain on ja millaista taloudellista riskiä yrittäjät ottavat. Aika hurjalta tutuu lukea, millaisina riistäjinä näitä työpaikkojen luojia pidetään. Näemme myös sen, että yrittäjät tekevät kaikkensa, että saavat työntekijöiden palkat ja muut maksut maksetuksi vaikeissakin tilanteissa.
Yrittäjien ylivoimaisesti suurin este työntekijöiden palkkaamiselle on pelko rekrytoinnin epäonnistumisesta. Ajatus, että yrittäjät odottavat kieli pitkällä voidakseen irtisanoa työntekijöitä on täysin absurdi ja kohtuuton. Yrittäjät haluavat kaikin keinoin pitää kiinni osaavasta työvoimasta, joka on tae yrityksen menestykselle. Tämä on valtava este kasvulle ja lisätyöpaikkojen luomiselle. Tarvitsemme enemmän kasvuyrityksiä ja työllisyysasteen pitää kasvaa useita prosentteja, että tulevaisuudessa on varaa maksaa eläkkeitä ja sosiaalietuuksia. Lapsia ei synny tarpeeksi ja väki vanhenee, mikä on sangen huono yhtälö. Haluamme kuitenkin ylläpitää hyvinvointia ja jopa lisätä sitä.
Nyt on taloudessa kivaa vipinää ja toivotaan sen jatkuvan ja kannattelevan positiivista virettä mahdollisimman pitkään. Me SYT-kassassa näemme työttömyyden hienoisen laskutrendin, työttömyysaste kassan jäsenten keskuudessa on kolme prosenttia, kun se alkuvuodesta 2017 oli 3,7 prosenttia, eli mahtavaa laskua.
Aktiivimallin todelliset vaikutukset ja tilastot antavat vielä odottaa itseään. Saamme virallista tilastotietoa, kun huhtikuun hakemukset on käsitelty muutaman viikon kuluessa. Epävirallinen tuntuma on se, että kassan jäsenistä aika pieni osa olisi aktivoitunut. Kela tiedotti, että noin puolet heidän etuuden saajista olisi täyttänyt aktiivisuus edellytyksen, SYT:ssä se ei tule olemaan yhtä paljon. Mutta odotamme jännityksellä mitä tuleman pitää ja millaista aktivoituminen päivärahan saajien keskuudessa tulee olemaan.
Vielä lopuksi muistutus ja kutsu SYT-kassankokoukseen 25.5.2018 Helsinkiin. Kassankokous käyttää kassan ylintä valtaa ja kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Kokouksessa käydään läpi edellisen vuoden tilinpäätös ja muut keskeiset tapahtumat.
Kevätterveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Mo­net työttömyysturvassa yrit­tä­jäksi luokiteltavat ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi ol­la yrit­tä­jä­kas­sas­sa. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat kiltisti jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä – väärään kassaan kuuluminen huomataan usein liian myöhään.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta. Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä.
-Moni perheyrityksestä normaalia kuukausipalkkaa saava yrittäjän perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.  Puolison yrityksessä työskentelevä perheenjäsen on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa”, kertoo Jokinen
Työntekijästä osakkaaksi- status saattaa muuttua jo 15 % omistusosuudella
Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi esimerkiksi omistajanvaihdoksen yhteydessä. Väärään kassaan kuuluminen tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö on jäänyt työttömäksi ja hän hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin sieltä kielteisen päätöksen.

-Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 % omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana. Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina eli TyEL-vakuutettuina. Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien YEL-eläkevakuutusta. Tämä kannattaa huomioida myös yrityksen omistajanvaihdostilanteissa ja Startup-maailmassa, mainitsee Jokinen

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua, mikäli oma tilanne muuttuu palkansaajasta yrittäjäksi. Tilastojen valossa Suomessa on yli 300 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää, yrityksen osaomistajaa tai yrittäjän perheenjäsentä, jotka voisivat olla yrittäjäkassan jäseniä. Silti vain noin 12 % kuuluu yrittäjäkassoihin.

Oletko oikean työttömyyskassan jäsen? Testaa oletko työttömyysturvassa yrittäjäasemassa https://syt.fi/jaseneksi/testaa-oletko-tyottomyysturvassa-yrittaja/
 
 

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) etsii jälleen Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Oletko se sinä vai kaverisi?
SYT avaa tänään nettikampanjanjan osoitteessa uhkarohkeinyrittaja.fi, jossa voi ilmiantaa Suomen uhkarohkeimman yrittäjän. Kilpailun keulakuvana toimii tänä vuonna, viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittu, hyvinvointialan yrittäjä ja tv-persoona Jutta Gustafsberg 
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena on löytää yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan lippu Nordic Business Forumiin.
– Suomen taloudella porskuttaa hyvin; työttömyys vähenee, vienti on alkanut vetämään ja suomalaiset suhtautuvat entistä suopeammin yrittäjyyteen. Tämä voisi olla hyvä hetki myös yrittäjille ja mahdollisille tuleville yrittäjille ottaa rohkea askel yrittämiseen tai yritystoiminnan kasvattamiseen, kertoo Jokinen.
Suomen uhkarohkein yrittäjä kilpailu järjestetään nyt kolmatta kertaa. Jokisen mukaan kilpailuun tuli viime vuonna toista sataa ilmiantoa. Nyt tavoitteena on vähintäänkin tuplata ilmiantojen määrä.
-Nyt herättelemme teitä kaikkia mukaan paljastamaan rohkeita, jopa uhkarohkeita yrittäjiä tai yrittäjätiimejä. Suomi tarvitsee lisää heidän kaltaisiaan riskinottajia ja oman tiensä kulkijoita, sanoo Jokinen
SYT:n kilpailu pyörii uhkarohkeinyrittaja.fi –sivuilla 30.6.2018 saakka.
Uhkarohkein yrittäjä julkistetaan 16.7.2018 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 12.00.
Kilpailuun voit osallistua: http://www.uhkarohkeinyrittaja.fi/fi/lomake.html
Katso kilpailun mainosvideo:

 

Sinisten suht koht näkymätön ministeri Pirkko Mattila heräsi männä viikolla eloon ja asetti selvitysmiehen pohtimaan työttömyysturvajärjestelmän kehittämistä. Selvitysmieheksi valittiin Mauri Kotamäki, jolla on jo valmiiksi mielipide millainen järjestelmän pitää olla – toivottavasti tämä ei kahlitse selvityksen objektiivisuutta.
Tosiasia on se, että palkansaajien ansiopäivärahan rahoituksessa on epäkohta –  kaikki palkansaajat maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksua. Myös työnantajat maksavat työnantajan osuuden. Näillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiopäivärahan ansio-osuutta. Vain työttömyyskassaan kuuluville maksetaan kuitenkin ansiopäivärahaa. Ne jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, saavat Kelan maksamaa peruspäivärahaa, joka on valtion verovaroin rahoittamaa. Valtio rahoittaa myös ansiopäivärahasta peruspäivärahan osuuden. Viime aikoina käydyissä keskustelussa jää kuitenkin pääsääntöisesti huomioimatta se, että osa työttömyysvakuutusmaksuista siirretään kuitenkin Kelan etuuksien rahoittamiseen, eli asia ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin annetaan ymmärtää.
Lähes kaikki palkansaajat voisivat halutessaan liittyvä työttömyyskassaan ja saada työttömänä ansiopäivärahaa. Kassaan kuuluminen jokaisen oma valinta. Vuosikustannus eri kassoissa vaihtelee, mutta asian voi hoitaa esimerkiksi keskimäärin 100 eurolla. Erittäin, jopa käsittämättömän, edullista kun ajattelee mitä sillä saa.
Palkansaajapuolella asiaa voisi kehittää kahdella eri tavalla. Joko yrittää saada nykyiset kassoihin kuulumattomat palkansaajat kassojen jäseniksi tai kumota koko systeemin ja rakentaa universaali malli. Nykyinen malli on toimiva ja kustannustehokas. Itsenäisesti toimivat työttömyyskassat osaavat hoitaa lakisääteisen tehtävänsä.
Koko työttömyysturva-reformi on ollut keskustelussa jo vuosia. Nykyjärjestelmä on paikoin äärettömän monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Miten ikinä järjestelmää kehitettäisiinkin, joku aina tarvitaan etuuksia maksamaan, joten nykyisten maksajien ammattitaidon hyödyntäminen olisi ensisijainen vaihtoehto tavalla tai toisella.
Universaalin mallin kritiikiksi on jo heti todettu, että kalliiksi tulisi. Eli todennäköisetsi kävisi niin kuten monessa Euroopan maassa, että kaikille maksettaisi ansiopäivärahaa, mutta taso olisi pienempi kuin nykyinen. Ja tällöin lisätoimeentulo jouduttaisiin hakemaana Kelan asumis- ja toimeentulotuesta. Tiedä sitten olisiko siinäkään mitään järkeä!
Yrittäjät erikseen
Entäpä yrittäjät? Meillä yrittäjäkassoissa etuuksien rahoitus poikkeaa oleellisesti palkansaajapuolesta. Valtio osallistuu etuuksien rahoituksiin peruspäivärahan osuudella, mutta koko ansio-osa rahoitetaan jäseniltä kerätyillä jäsenmaksuilla. Järjestelmä on siis puhtaammin vakuutuspohjaista. Yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat selvästi korkeammat kuin palkansaajakassoissa, mutta se saa ansiopäivärahaa kuka siitä maksaa. Yrittäjistä kuitenkin alle 15 prosenttia on työttömyyskassan jäsenenä, eli reilut 32 000 yrittäjää on tehnyt tämän ratkaisun – tuhannet työttömyysturvassa yrittäjäksi luokiteltavat kuuluvat virheellisesti palkansaajakassoihin.
Yrittäjälle kassan jäsenyys on keino varautua yritystoimintaa liittyvän riskin varalle. Koskaan ei voi tietää onnistuuko yritystoiminta. SYT-kassasta maksetaan päivärahaa tällä hetkellä noin 800 jäsenellä kuukausittain. Jokainen heistä on varmasti tyytyväinen ratkaisustaan liittyä aikoinaan kassan jäseneksi. Aika paljon mukavampi saada päivärahaa tuplasti peruspäivärahan verran.
kevättä odotellessa,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

SYT-kassan alkuvuosi on alkanut vauhdikkaasti. Kassaan on liittynyt Ystävänpäivään mennessä yli tuhat uutta jäsentä, mikä on yli 15 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Yrityksiä ei perusteta merkittävästi enempää kuin aiempana vuonna, mutta yrityksillä menee juuri nyt taloudellisesti vähän paremmin, eli tuloksesta voidaan irrottaa kassan jäsenmaksun verran rahaa. Ehkä myös uskalletaan ottaa vähän uusia liiketoiminnallisia riskejä, mutta samalla halutaan varautua siltä varalta, etteivät uudet avaukset onnistukaan. Kaiken kaikkiaan työttömyyskassan jäsenyydestä on tullut yrittäjien keskuudessa astetta arkisempi asia, eli tiedostetaan se mahdollisuus, että yritystoiminta voi loppua, olla syklistä tai yhteiskunnalliset muutokset voivat johtaa kannattamattomuuteen. Myös yrittäminen alkaa olla monimuotoista, yhä yleisempää on kevytyrittäjyys, eli pieniä työkeikkoja tehdään laskutusosuuskuntien kautta niin, että laskutusosuuskunta hoitaa kirjanpidon ym. viralliset asiat.
Erilaiset megatrendit mietityttävät perinteisillä aloilla toimivia yrittäjiä melkoisesti. Digitalisaatio, robotisaatio, mobilisaatio ja keinoäly kuuluvat yhä useammissa keskusteluissa ja hyvä niin, koska ne ovat jo arkipäivää ja vähintään oven takana useimmilla aloilla. Nyt ehkä mietitään, miten niitä voidaan hyödyntää, minkä hintaista se on ja mistä siihen löytyy resursseja ja osaamista. Toki aivan ymmärrettävästi aihepiiri myös ahdistaa ja herättää pelkoja, mitä voidaan helpottaa ainoastaan tietoa lisäämällä.
Suomen yrittäjät järjestivät viime viikolla koulutusjohdon keskustelufoorumin, missä useat asiantuntijat keskustelivat näistä kysymyksistä. Yrittäjän ja kaiken työelämää pärjäämisen kulmakiviä ovat ”minä selviän” -asenne, osaaminen ja oppiminen sekä itsensä jatkuva kehittäminen sekä ylipäänsä yrittäjämäinen työote. Myös yhä enemmän puhutaan yhdessä tekemisestä, eli yrittäjät kokoavat eri osaamisaloista entistä vanhempia pooleja ja osaavat näin tarjota entistä yksilöllisempää asiantuntijuutta suoraan asiakkaan tarpeisiin.
Kaiken kaikkiaan yrityksiä perustetaan rohkeasti uusille aloille. Yrittäjyyskasvatus alkaa yhä aikaisemmin, meillä on Pikkuyrittäjät, Nuori Yrittäjyys on kasvattanut jo 30 000 nuorta ja koulujen opetussuunnitelmiin lisätään yrittäjyyttä. Nämä antava hyvän sysäyksen ja yrittämiseen liittyvät ennakkoluulot vähenevät. Ja samaan aikaan yrittäjyyteen liittyvä riski tai jaksottaisuus on luonnollista, mitä luontevasti paikataan SYT-kassan jäsenyydellä.
vauhdikkain terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Paljon parjattu aktiivimalli on ollut voimassa kuukauden päivät. Tähän mennessä SYT-kassan käyttämä tietojärjestelmä (YAP Solutions) on viilattu käyttövalmiuteen eikä maksatukseen odoteta merkittäviä ongelmia sen suhteen. Toki käytännön tilanteet tuovat esiin yllättäviä päivitystarpeita, mutta ne saataneen hoidettua ilman että työttömille jäsenille koituu haittaa.
Tähän mennessä olemme huomanneet, että erilaiset TE-toimiston järjestämät työllisyyttä edistävät palvelut ovat lisääntyneet, etenkin viikon kestävä työnhakuvalmennus –koulutus. Uudenmaan TE-toimisto juuri uutisoikin, että kurssien toteutusta on siirretty alkuvuoteen, mutta silti kaikki kurssit alkavat olla täynnä.  Seuraavaksi odotamme, että hallitus myöntäisi lisärahoitusta kurssien ja muiden palvelujen toteuttamista varten. Joulukuussa 2017 maksoimme päivärahaa 70 TE-palveluissa olevalle, kun tammikuussa 2018 yhteensä 91 jäsenellemme — nousua peräti 30 prosenttia. Tämä osoittaa, että ainakin SYT-kassan työttömät ovat aktiivisia.
Aktiivimallin työaikavelvoitteen voi täyttää työskentelemällä 18 tuntia tai ansaitsemalla 241 euroa yritystoiminasta 65 päivän aikana. Jäsenten uusia lyhyitä yrittäjyys-jaksoja ei vielä ole tullut vastaan. Jo tähänkin asti lyhyt- tai osa-aikaista palkkatyötä tekeville on maksettu soviteltua päivärahaa. Sovitellun päivärahan saajien määrä on noussut, joulukuussa maksoimme sitä 153 jäsenellemme ja tammikuussa 171 jäsenellemme, eli kasvua 12 prosenttia.
Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen arveli, että 40 prosenttia Kelan asiakkaista tulisi täyttämään aktiivisuusvelvoitteen. Me SYT-kassassa toivomme luvun olevan suurempi. Tammikuussa aktiivisuuden täytti 30 prosenttia työttömistä jäsenistämme, joten alku ainakin näyttää ihan hyvältä. Pitää kuitenkin muistaa, että aktiivimallin yksi merkittävimpiä epäkohtia on se, että alueelliset erot työnsaannille ja mahdollisuudelle osallistua erilaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin ovat merkittäviä, joten varisnaisia lukuja saamme vasta huhtikuussa, kun alennettua päivärahaa ensimmäistä kertaa maksetaan.
Aktiivimallin onnistumisen arviointi tulee olemaan haasteellista. Elämme nyt taloudellisessa nousukaudessa, uusia työpaikkoja syntyy ja työttömyys alenee. Eli kuinka paljon ihmisten aktivoituminen johtuu työmarkkinatilanteesta tai siitä että aktiivimalli ”potkii heitä eteenpäin” jää osittain arvailujen varaan. Edelleen työttömyyttä vaivaavat rakenteelliset ongelmat, joten jos niitä ei ratkota, ei aktiivimallikaan ihmisten työtilannetta pelasta.
Helmikuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT

Toissa vuoden syksyllä viimeistelin liiketoimintasuunnitelmaani. Siinä konkretisoitui kirjallisessa muodossa, kuinka itseni tulevaisuudessa elätän. Oli perhosia vatsassa, kuten yritykseni uudessa logossakin. Päivät olivat kuluneet tutustuessani laskutusohjelmiin, kirjanpitoyrityksiin, web-hotelleihin ja domain-tarjoajiin. Valmennuskeskuksen järjestämän yrittäjäkurssin ”vertaisryhmän” ja siellä solmittujen suhteiden avulla sparrasimme toinen toisiamme. Yksin yrittäminen tulisi olemaan yksinäistä puuhaa, joten verkostoituminen kannattaa. Verkostoitumisen voimaa ei korosteta koskaan liikaa. Verkostoon kuuluvat paitsi oman ammattialan piiriin kuuluvat tahot, myös lähiverkosto eli oma perhe ja ystävät.
Olin yritykseni rekisteröintivaiheessa useaan otteeseen yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH), koska firmani nimi aiheutti päänvaivaa. On syytä varautua siihen, että PRH ei hyväksy ensimmäistä ehdotusta. Nimen taustatutkimukseen kannattaa nähdä vaivaa ja varautua muuttamaan sitä tai sen muotoa. Itselleni kävi juuri näin, joskaan jälkeenpäin ajateltuna sillä ei ole ollut kovin suurta merkitystä. Viestintäviraston verkkosivuilta voi etsiskellä .fi -domainia ja varata heti sopivan sen löytyessä.
Olin tuskaisen tietoinen siitä, että minua tullaan ensimmäisenä lähestymään lähinnä laskujen merkeissä. Vakuutusyhtiö; YEL ja vastuuvakuutukset. Markkinointiin upposi oma siivunsa, verkkosivut ja käyntikortit tosin saivat tässä vaiheessa riittää. Käännätin sivuni myös ruotsiksi ja suppeammin englanniksi, sillä alallani on hyvä pystyä palvelemaan vähintään myös toisella kotimaisella. Useista pienehköistä kuluista kertyy helposti sievoinen summa aloituskustannuksia, joihin pitää olla varautunut. Erilaiset markkinointitahot alkavat soittelemaan ja tarjoamaan palveluitaan – näistä on löydettävä jyvät akanoista. Enimmäkseen on valitettavasti niitä akanoita, joten kannattaa pitää pää kylmänä ja muotoilla ystävällisen jämäkkä ”ei-kiitos” -fraasi jo valmiiksi.
Viranomais- ym. tahot ohjaavat asiakaskontaktit mielellään verkkoon, mikä on luonnollista. Surffaaminen netissä tietoja etsiessä oli välillä hieman sekavaa ja aikaa vievää, mutta tarvittaessa olen aina löytänyt myös puhelinnumeron, josta olen saanut henkilökohtaista palvelua. NewCo Helsingin konsultaatiota ja sparrausta kiitän. Arvostan suuresti, kuinka mahtavaa palvelua Helsingin kaupunki tarjoaa yrittäjilleen. NewCo:ssa on jatkuvasti tarjolla erilaisia verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia.
Vuoden varrella toimeksiantoni ovat olleet hyvin vaihtelevia. Liiketoimintasuunnitelma on elänyt valtavasti. Jotkut todennäköisiksi ajattelemani asiakasryhmät eivät olekaan osoittautuneet omikseni. Olen todennut, ettei kannata jumiutua liikaa siihen, mitä on suunnitellut. On jatkuvasti oltava avoinna uusille mahdollisuuksille. Uusi asiakassuhde on saattanut löytyä yllättävältä taholta, joka etukäteen ei ollut käynyt edes mielessä. Silti suunnitelmallisuus on hyvä, suorastaan ehdoton edellytys yrittäjänä toimimiselle.
Kaikki tuntemani yrittäjät korostivat etukäteen hyvän kirjanpitäjän merkitystä. Tämä siis niille, jotka haluavat käyttää työaikansa omaan osaamisalueeseensa ja jättää kirjanpidon sen ammattiosaajalle. Kävin etukäteen tutustumassa pariin tilitoimistoon kirjanpidon merkeissä. Tunsin jo etukäteen kokeneen kirjanpitäjän, joka myös on yksityisyrittäjä ja jonka kanssa olimme alun perin keskustelleet yhteistyöstä. Onneksi päädyin tähän tuttavaani, alansa ammattilaiseen, joka itsekin yksityisyrittäjänä pystyi samaistumaan tilanteeseeni ja lisäksi oli todellakin kilpailukykyinen hinnoitellultaan. Olen tämän vuoden varrella tullut läheiseksi kirjanpitäjäni kanssa ja saanut rahanarvoisia neuvoja, myös jämäköitä ohjeita erilaisissa itselleni hankalissa tilanteissa. Saamani neuvon –  Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän parhaita ystäviä – allekirjoitan painavalla musteella.
Yksinyrittäjänä olen tullut huomaamaan, kuinka yksin olen arjen keskellä. On hyvä pitää arkirytmi mahdollisimman normaalina ja säännöllisenä. Työni luonteen vuoksi saattaa usein olla töitä, kun muut ovat jo kotona. Arki olisi silti hyvä saada rytmittymään muun maailman menon mukaiseksi. Omasta kunnosta, terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Liikunta, ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit ystäviin – sekä vanhoihin että uusiin – ovat itselleni olleet henkireikiä.
On myös suuri etuoikeus tehdä töitä erilaisissa paikoissa ja poikkeaviin aikoihin. Kahviloissa kirjoittaminen on inspiroivaa, yhteistyökumppanin tapaaminen lounaan tai aamiaisen merkeissä, ulkoilu keskellä päivää ja suuntaaminen asiakkaan luo, kun normityöaika päättyy ovat yrittäjyyden parhaita puolia.  Kohta taakse jäävä vuosi yrittäjänä on antanut paljon ja opettanut itsestäni. Parhaimmillaan, yrityksen ja erehdyksen kautta, ehkä myös muutaman huonosti nukutun yön jälkeen, saattaa löytää itsenä unelmatyössään, jossa huomaakin tekevänsä juuri sitä, minkä parhaiten osaa ja pystyvänsä keskittymään sellaisiin työtehtäviin, jotka itselle ovat erityisen mielekkäitä. Toivotan kaikille rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta ottaa askeleet kohti yrittäjyyttä!
Kirjoittaja
Mari Wilenius
Taidearviointi kultainen Valööri
www.valoori.fi
 

Vuoden alusta tulleen lakimuutoksen myötä työtön voi kokeilla uutta yrittäjyyttä huoletta neljä kuukautta ilman pelkoa työttömyysetuuden menetyksestä. Tähän asti yritystoiminnan aloittaminen on pääsääntöisesti katsottu päätoimiseksi, ja työttömyysetuuden maksaminen on loppunut heti kun yritystoimina on aloitettu.
Lakimuutoksen mukaan yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Eli yritystoimintaan käytetty aika tai tulot eivät ole este työttömyysetuuden maksamille. Kun yritystoiminnasta saa tuloja, ne huomioidaan työttömyysetuuden maksamisessa sovitellun päivärahan sääntöjen mukaan.
Lisäksi työttömyysturvan aktiivimallin mukaisen aktiivisuusedellytyksen voi myös täyttää toimimalla yrittäjänä.  Yrittäjillä aktiivisuusedellytys täyttyy, jos yritystoiminnasta on tuloa 241,04 euroa 65 maksupäivän aikana.
Mitä tapahtuu neljän kuukauden kuluttua?
TE-toimisto arvioi yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden neljän kuukauden kuluttua kuten se aiemmin arvioitiin yritystoiminnan alkaessa. Mikäli yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, työttömyysetuuden maksu lakkaa. Mikäli se todetaan sivutoimiseksi, voidaan edelleen maksaa soviteltua päivärahaa.
Ja tämä on se hetki, jolloin yritystoiminnan voi lopettaa, mikäli näyttää siltä ettei se kannata. Tällöin yrittäjä saa edelleen vanhaa työttömyyskorvausta, ellei sen saamiselle ole muita esteitä.
Vaikka neljä kuukautta on lyhyt aika, niin jonkinlaisen tuntuman yritystoiminnan potentiaalista jo näkee. Tämä on myös hetki, jolloin voi aidosti siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi, ottaa YEL-vakuutus vähintään 12 576 euron vuosityötulolla ja liittyä SYT-kassan jäseneksi, ja hakea vaikkapa TE-toimiston myöntämää starttirahaa.
Työttömyysturvajärjestelmän perisyntinä on ollut juuri yritystoiminnan aloittamiseen liittyvä jäykkyys, mikä on saanut aikaan sen, ettei yrittäjyyttä uskalleta kokeilla etuuksien menetyksen pelosta. Ja koska aloittava yrittäjä ei saa yritystuloa heti niin taloudellinen epävarmuus on ollut liian suuri uhka. Tämä lakimuutos on kannustava, ja vastaa aiempaan epäkohtaan.
Kun kaikki taloudellinen aktiviteetti on nyt nousussa, niin yhä useamman työttömän kannattaa miettiä omaa osaamistaan ja ryhtyä rohkeasti kokeilemaan, josko sille löytyisi kysyntää ja markkinoita. Yrittäminen vaatii aina rohkeutta ja riskinottokykyä, töitä pitää tehdä paljon ja omaa tuotettaan ja osaamistaan pitää markkinoida ja myydä. Loppupelissä asiakkaat kuitenkin päättävät, halutaanko juuri Sinun myymääsi tuotetta tai palvelua.
Lakimuutos koskee lähtökohtaisesti uutta yritystoimintaa, joka on aloitettu 1.1.2018 tai sen jälkeen. Lisätietoja voi kysy TE-toimistoista
Tammikuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
 

Kaikki talouden mittarin viittaavat kasvun jatkumiseen vuonna 2018. Samaan aikaan kokonaistyöttömyys laskee suhteessa paljon hitaammin, ja yhä selkeämmin sen syyksi osoittautuvat rakenteelliset syyt. Esimerkiksi ICT-ala olisi valmis palkkaamaan tuhansia työntekijöitä, mutta osaavaa työvoimaa ei tahdo löytyä.
Viime vuosina koulutuksesta on leikattu, mutta tämä konkretisoituu nyt siis osaamispulana. Rahaa pitäisi saada reippaasti etenkin erilaiseen muuntokoulutukeen, jolla vanhentunutta osaamista saataisi päivitettyä tämän ajan tarpeisiin.
Työttömyys kuitenkin vähenee, mikä näkyy myös SYT-kassassa. Hakemuksia saimme tammikuussa 2017 yhteensä 1090, kun marraskuussa luku oli 802, eli vuoden aikana pudotusta oli 26 %.

 
 
 
 
 
 
Myös euromääräinen päivärahan maksu on laskenut merkittävästi. Kun tammikuussa maksoimme etuuksia lähes 1,2 miljoonaa euroa, niin marraskuussa enää 970 000 euroa. Laskua oli lähes 18 prosenttia. Kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi kassan jäsenmaksu laskee 2,65 prosentista 2,25 prosenttiin eli verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan alle 13 €/kk.

 
 
 
 
 
 
 
 
Näistä positiivisista tunnelmista siirrytään ensi vuoteen, jolloin työttömyysturvalakiin tulee muutama merkittävä muutos. Ensinnäkin alkavan yrittäjän yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Eli jos saa yritystoiminnasta tuloa, maksetaan soviteltua päivärahaa. Uskomme tämän rohkaisevan työttömiä aloittamaan yritystoimintaa. Toivottavasti huomaavat myös liittyä SYT-kassaan, koska usein kassajäsenyys jää vaihtamatta kun siirrytään palkansaajasta yrittäjäksi.
Toinen merkittävä muutos on ns. aktiivimallin käyttöönotto. Tästä emme ole ihan yhtä ilahtuneita. Aktivoiminen on lähtökohtaisesti kannatettavaa, mutta kun katsomme tätä mallia puhtaasti kassan näkökulmasta, niin toteutus on maksajille, eli kaikille työttömyyskassoille ja kelalle, työlästä ja perustuu manuaaliseen työhön. Olemme kehittäneet tietojärjestelmiämme ja automatisoineet prosessejamme niin, että päivärahan maksu sujuisi nopeasti ja tehokkaasti. Aktiivimallin toteutus ei harmillista kyllä ole nopeaa eikä tehokasta. Aiomme kuitenkin hoitaa asian niin, etteivät työttömät jäsenemme kärsi vaan saavat päivärahansa viiveettä. Kassamaailmassa olemmekin todenneet, että tällä puolella aktivoinnissa ainakin onnistutaan hyvin!
Nyt on kuitenkin aika siirtyä hetkeksi juhlapyhiä viettämään.
Lämmin Kiitos kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta ja Hyvää Uutta Vuotta 2018
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT