Ensi vuoden alkuun odotellaan lakimuutosta työttömien aktivoitumisesta. Suunniteltu aktiivimalli menee lyhyesti niin, että mikäli työtön ei kolmen kuukauden jaksoissa osoita aktiivisuutta työpätkällä, koulutuksella tai esim. yrittäjyydellä, hänen päivärahansa laskee 4,65 %.
Aktivointi on ehdottomasti kannatettava ja suositeltava toimintamalli. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että sen sijaan että aktivoitumisesta palkittaisiin, hallituksen esityksen mukaan aktivoitumattomia rangaistaan. Ei oikein kuulosta nykyaikaiselta eikä kannustavalta toimintamallilta.
Itse kannattaisin ajattelutapaa, jota on jo tähän astikin toteutettu, eli palkitaan korkeammalla päivärahalla niitä, jotka osoittavat aktiivisuutta. Voisi enemminkin miettiä, että olisiko perustasoa syytä hieman alentaa, mikäli muutoksella haetaan säästöjä. Tosin säästöjä saadaan ensi vuoden alussa jo muutoinkin, kun etuuksissa yleisesti sovellettavat indeksikorotukset on jäädytetty, eli onkohan tässä mitään järkeä?
Lakimuutosta ei ole vielä vahvistettu, ja siihen liittyviä perustuslaillisia ongelmia yritetään ratkoa. Ongelmana on ennen kaikkea kysymys siitä, onko työttömien joka puolella Suomea mahdollista löytää töitä tai koulutusta. Perustuslain mukaan ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti eli aika huonolta näyttää sen osalta.
Mikäli muutos kuitenkin astuu voimaan, työttömyysetuuksien maksajilla astutaan digitalisaation ja automaattimaksatuksen hyödyntämisessä aika monta askelta taaksepäin. Hakemukset pitäisi jatkossa käsitellä manuaalisesti, konekielisiä päätöksiä ei edes selvissä tapauksissa voitaisi antaa. Ja hyvä lukija, luet viestiäni aivan oikein – maksatukseen tulee vääjäämättä viivytystä. Kaikkein eniten tästä kärsivät kokonaan työttömät, joilla ei ole muuta tuloa kuin työttömyysetuus.
Yritämme edelleen kehittää tietojärjestelmiämme ja luoda niin paljon automatikkaa kuin ikinä mahdollista, jotta työttömät jäsenemme kärsisivät mahdollisimman vähän. Jokainen muutos lainsäädännössä merkitsee kuitenkin suuria muutoksia järjestelmiin, joilla kassat maksavat päivärahaa jäsenilleen. Jos laki tulee voimaan joulunpyhinä, on aika haasteellista saada järjestelmä toimimaan oikein 1.1.2018.
Olisiko viisainta, että me kaikki aktivoituisimme ja löisimme viisaat päämme yhteen ja keksimme yhdessä paremmat tavat työllistää ja kouluttaa työttömät muuttuville työmarkkinoille, joita itse kukin voi näinä päivinä käydä ihmettelemässä esimerkiksi SLUSH –tapahtumassa. Maailma muuttuu idea kerrallaan, muutummeko mukana?
joulukuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 

Jos kysyisin kadulla vastaantulijoilta luonnehdintaa Suomen työttömyysturvajärjestelmästä, saisin luultavasti vastauksia kuten byrokraattinen, vaikeaselkoinen, monimutkainen tai turhan kapulakielinen kokonaisuus. Työttömyysturvajärjestelmässä on kuitenkin kyse ihmisen toimeentulosta, joten aika kaukana ollaan ideaalitilanteesta, jos sen saamisehdoista on syvää epätietoisuutta.
Jo muutaman vuoden ajan työkkärissä (TE-toimisto) on otettu ns. luottamusloikkaa, eli asiakkaiden omat ilmoitukset riittävät, ilman erilaisia todistuksia, asioiden selvittämiseksi. Samaan suuntaan myös työttömyyskassojen pitäisi mennä. Ei ehkä ihan niin, ettei mitään tietoja tarkasteta, mutta asiakkailta pyytämisen sijaan kassat ja muutkin organisaatiot voisivat hankkia tarkastettavan tiedon sähköisesti eri viranomaisilta jne.
Digitalisaation tuomat mahdollisuudet muuttavat käytäntöjämme. Meiltä julkista tehtävää hoitavilta organisaatioilta edellytetään yhä enemmän luottamusta. Vuotuisessa Nordic Business Forumissa alkuviikolla puhunut Oxfordin yliopiston tutkija Rachel Botsman valotti luottamuksen uusia merkityksiä nyky-yhteiskunnassa, jota ei ole rakennettu niin, että instituutiot luottaisivat asiakkaisiinsa, vaan näiltä edellytetään erilaisia todistuksia asioiden hoitamista varten ja vakuutteluun.
Muutoksen tuulet tulevat digitalisaation myötä. Jo nyt on helpotus, että niitä pyydettyjä todistuksia voi lähettää sähköisesti ja ottamalla valokuvia tms. Huomaamme työttömyyskassatyössä, että meidän pitää vähän ravistella ja nipistellä itseämme, että osaamme luopua vanhoista toimintatavoistamme, mutta sekin on luonnollinen osa nopeaa muutosvauhtia. Vieraiden ihmisten välinen luottamus on tärkeää, kun toimimme henkilökohtaisella alueella.
Rachel Botsman analysoi puheenvuorossaan luottamuksen uusia ulottuvuuksia ja lähinnä vieraiden ihmisen välistä luottamusta (Trust between strangers). Olemme siirtyneet vaiheeseen, jossa on jo nyt havaittavissa sukupolvien välisiä eroja. Tarvitsemme ihan uudenlaista luottamusta vieraisiin ihmisiin, kun käytämme uberiä, majoitumme Airbnb:ssä tai lataamme profiilin vaikkapa Tinderiin. Nämä ovat kaikki digitaalisia alustoja, joiden toiminta perustuu luottamiseen. Oikeastaan aika pelottavaakin, ainakin näin keski-ikäisen näkökulmasta!
Mitä enemmän luottamukseen perustuvia digitaaliseen alustatalouteen perustuvia palveluja tulee, sen rohkeampia loikkia meiltä edellytetään. Nämä loikat ohjaavat myös organisaatio-yhteiskuntaa, ja me työttömyyskassojen kaltaiset toimijat tulemme perässä. Ehkä kuitenkin vähän varovaisemmin sipsutellen, mutta ihan tosissamme ja tolkulla.
 
Hyvää syksyn jatkoa,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Valtionvarainministeriön mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna rivakasti. Nopea kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on vahvaa. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 47 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Usko parempiin aikoihin vahvistuu päivä päivältä. Talouskasvusta huolimatta alkuvuonna lähes 2700 yrittäjää on liittynyt SYT:n jäseneksi.
Suomen yrittäjäin työttömyyskassan (SYT) kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttavat monet seikat esimerkiksi hallituksen työstämä sote-uudistus ja liikennepalvelulaki, mutta suurimmat syyt ovat työelämän murros, digitalisaatio ja yrittäjien yleinen asennemuutos työttömyysturvaa kohtaa.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n alkukesästä julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa, sanoo Jokinen.
Puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa kolmen ensimmäisen vuoden aikana
Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan.
Sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahojen taso on suoraan riippuvainen itse maksetuista maksuista. Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on yrittäjän ulottuvissa, jos vain liittyy ajoissa kassan jäseneksi.
Työttömyyskassaan kannattaa Jokisen mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
– Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei ehkä edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään ja kokeilemaan. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksistä menee todella hyvin. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Jokinen.
Yrittäjäkassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jos yrittäjä ei kuulu kassaan, työttömyyskorvauksen maksaa Kela. Tällöin tuen suuruus on 696,60 euroa kuukaudessa.
 

Starttiraha on yksi perinteinen kannuste yritystoiminnan aloittamiselle. Se on loistava tuki yrittäjyyden alkutaipaleella, kun yritystoiminnasta ei vielä ole tuloa, jolla henkilökohtaista elämää rahoittaisi. Ja sen tarkoitus on nimenomaan se, eikä yritystoiminnan rahoittaminen.
Aina kun taloudessa menee heikommin, niin etenkin työttömiä kannustetaan yrittäjiksi. Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtaja Jari Jokilampi on Hesarin kolumnissaan (HS 21.8.2017) huolestunut, että starttirahaa jaetaan edesvastuuttomasti. Huoli on aiheellinen, ja kuten Jokilampi toteaa, niin kaikista ei ole yrittäjiksi. Yrittäjyyteen ei riitä asiantuntijuus tai osaaminen oman tuotteensa osalta, vaan tuote tai palvelu pitää myös saada myytyä ja markkinoitua.
Starttirahaa on myönnetty harkitusti ja asiantuntijalausuntoihin perustuen. Nyt ollaan kokeilemassa menettelyä, jossa TE-toimisto myöntää starttirahaa kevennetysti. Monessa kohtaa varmasti toimii, mutta annetaanko yrittäjyydestä liian heppoinen kuva. Eli että yrittäjyys olisi helppo ratkaisu.
Yrittäjyyteen liittyy vastuita ja velvoitteita, jotka ovat monessa kohtaa työläitä hoidettavaksi. Oleellista nykyisessä menettelyssä on se, että starttirahaa ei myönnetä aloille, joilla jo toimii paljon yrittäjiä ja kilpailua on paljon. Toivottavasti kokeilu ei johda siihen, että perustetaan yrityksiä, joilla ei ole menestymismahdollisuuksia tai yritystoiminnan harjoittamiseen ei ole riittävää osaamista.
Yrittäjyys on monelle unelma ja ainoa oikea tapa työllistyä, mutta jos lähtökohdat ovat väärät, niin yrittäjyystaival voi muodostua tuskalliseksi vaellukseksi. Nostan kokeilulle periaatteessa peukkua, kunhan reunaehdoista on selkeys. Ja jokaista yrittäjäksi aikovaa voisi vähintäänkin velvoittaa hoitamaan työttömyyskassajäsenyytensä kuntoon – ihan vaan varmuuden vuoksi!
elokuisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
SYT
 

 
 

Palasimme juuri SuomiAreenasta kesäisestä Porista. Olihan aikamoinen vilinä ja kansaa liikkui kävelykaduilla, rantapromenadilla ja sadoissa tilaisuuksissa. SYT-kassakin on nyt ollut mukana useampana vuonna, ja tämä on meille yksi tapa saada yhä useammat yrittäjät tutustumaan ja tunnistamaan kassan olemassaolon.
Teimme keväällä kyselyn, ja edelleenkään yli puolet yrittäjistä ei tiedä yrittäjän työttömyyskassan olemassaoloa. Kesäkuussa herättelimme some-kansaa ehdottamaan meille Suomen uhkarohkeinta yrittäjää netissä pyörineessä kilpailussa. Kilpailun voitti mm. FitFarm yrityksen perustanut, monessa erilaisessa bisneksessä mukana ollut Jutta Gustafsberg. Palkitsimme Jutan Suomi Areenalla ja hän oli vilpittömän ilahtunut ja otettu valinnasta.
Jutta totesi, ettei ollut koskaan aiemmin saanut mitään yrittäjäpalkintoa, joten valinta osui kaikin puolin oikeaan osoitteeseen. Haastattelussa Jutta kertoi yrittäjätaipaleestaan, niin menestyksistä kuin epäonnistumisista, ja miten ne ovat häntä opettaneet ja koulineet: ”tärkeää ei niinkään ole se raha, vaan ilo tehdä sitä mistä tykkää ja nauttii elämässä”.
Järjestimme Porissa myös keskustelutilaisuuden otsikolla ”Paluu tulevaisuuteen vai menneisyyteen?”. Keskustelun juonsi yrittäjä, stand up-koomikko, näyttelijä ja käsikirjoittaja Stan Saanila, joka toimi myös uhkarohkein yrittäjä kampanjamme keulakuvana. Keskustelussa peilattiin mennyttä sataa vuotta taaksepäin ja suunnattiin tulevaisuuteen. Keskustelun voit katsoa seuraavasta linkistä https://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001006/suomiareena/784686/7-paluu-tulevaisuuteen-vai-menneisyyteen
Selkeä, jo sangen tuttu muustakin keskustelusta oleva lopputulema oli, että työelämä on hurjassa murroksessa ja muutosvauhti on kova. Keskustelemassa kanssani olivat kansanedustaja Silvia Modig, sosiaalipolittikan professori Heikki Hiilamo, Sitran työlämä-johtaja Timo Lindholm sekä nuori start up-yrittäjä, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jaakko Männistö.
Suomi ei enää hiljene kesäksi, vaan erilaisia tapahtumia on joka viikonloppu useammassakin paikassa. Siitä kansa nykyään tykkää, enää ei riitä pelkkä mökeille piiloutuminen. Eli nyt minäkin otan hieman huilia työarjesta ja suuntaan mielenkiinnon kaikkeen kivaan ja mukavaan meininkiin !
kesäisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Keväällä 2016 tein päätöksen ryhtyä yrittäjäksi. Olen koko tähänastisen työurani ollut toisen työnantajan palveluksessa toimien asiantuntijatehtävissä museo- ja huutokauppa-alalla. Nyt olisi sopiva aika tehdä muutos työelämässäni.
Fakta oli myös se, ettei valintani ollut omani ja ”täysin vapaaehtoinen”. Jäin työttömäksi. Työnäkymät melkein viisikymppiselle eivät näyttäneet kovin valoisilta. Olin monesti aiemmin miettinyt millaista olisi ryhtyä yrittäjäksi. Pitäisi olla humanistin koulutuksen lisäksi myös kaupallista koulutusta. Pitäisi olla suvussa yrittäjätaustaa. Pitäisi olla paljon pääomaa. Väärin, väärin, väärin. Lisäkoulutusta voi hankkia, yrittäjäsukutausta on vain pinttynyt myytti, pääomahan minulla on – paljon osaamista, verkostoja jne. –  muuta esim. taloudellista tukea on saatavilla. Tietysti aikamoista riskinottoa yrittäjäksi lähteminen vaatii, mutta mitkä olivat vaihtoehdot. Jäädä ansiosidonnaiselle odottamaan, että töitä tarjottaisiin?
Unelmaani vei eteenpäin ajatus, että voisi tehdä juuri sitä mitä parhaiten osaa. Voisi olla oma pomonsa. Voisi valita mihin keskittyä. Voisi hankkia mielenkiintoista lisäkoulutusta ja todeta, että vielä voi saada aikaan jotain erilaista vielä tässä elämässä.
Viime kevät, kesä ja syksy kuluivat pohdiskelun, opiskelun, laskelmien, suunnittelun, verkostojen verestämisen ja uusien luomisen merkeissä. Oli onnekasta tuntea ja huomata, että en ole yksin painiskelemassa näiden asioiden parissa. Sain valtavasti tukea eri tahoilta; valtiolta (TE-toimisto, verovirasto), kaupungilta (NewCo, Helsingin uusyrityskeskus), muilta yrittäjiltä, entisiltä kollegoilta, eri yhteisöiltä, unohtamatta lähitukiverkostoani, joka jaksoi ja jaksaa edelleen valaa uskoa ja innostua kanssani yritysideastani ja sen kannattavuudesta. Suuri merkitys oli myös rohkaisuilla puhua ääneen ja kertoa avoimesti tilanteestani. Ei ole häpeällistä eikä tavatonta olla työtön ja joutua vaihtamaan työelämän suuntaviivoja. Se on osoittautunut suureksi mahdollisuudeksi.
Muutaman asian haluan mainita vielä tarkemmin, TE-toimisto järjesti yrittäjä-kurssin korkeakoulutaustaisille yrittäjäksi aikoville. Pääsin tähän kuukauden mittaiseen koulutukseen, jonka järjesti Valmennuskeskus. Sen systemaattisesti rakennettu sisältö sekä ammattitaitoiset kouluttajat Marika Roth ja Pia Petäjä valoivat ryhmäämme todellisen yrittäjähengen.
Tästä kehittyi minulle henkilökohtaisesti todella tärkeäksi muodostunut Creatiimi -yhteisö – 15:n aloittavan yrittäjän porukka, jonka kanssa saatoimme vaihtaa ajatuksia kokemuksia, ideoita, myös epätoivon hetkiä ja onnistumisia. Vuorotellen joku meistä on rekisteröinyt yrityksen. Jotkut ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Tapaamme säännöllisesti edelleen ja sparraamme toisiamme. Myöskään ei voi unohtaa hyvän kirjanpitäjän merkitystä, joka monen asi antuntijan mukaan on ”yrittäjän paras ystävä”. Tämän kyllä myös allekirjoitan.
Yrittäjänä aloittamisen varjopuolena olen kokenut mm. tiedonsaannin vaikeuden. Verkkoviidakko jossa elämme, on hämmästyttävän monimutkainen ja aikaa viepä. Myös markkinointiosaaminen on taito, jota ei ole korostettu tarpeeksi missään vaiheessa – ilman tätä ei ole asiakkaita ja kassavirtaa. Tässä vaiheessa se viekin leijonanosan työpäivästäni – sparraajani tekee kanssani korvaamatonta työtä. Haastavaa on myöskin uskaltaa laskuttaa ja hinnoitella oikein ja tarpeeksi, jotta on mahdollista peittää kustannukset ja tehdä vielä tulostakin.
Olen kiitollinen SYTille, jonka jäsen nykyään olen, siitä että saan kertoa omista kokemuksistani yrittäjyyden alkutaipaleella. Nyt on ensimmäinen kvartaali takana ja olen päässyt jo jonkinlaisten rutiinien herraksi. Katson innostuksella tulevaan ja uusiin mielenkiintoisiin haasteisiin. Kevät tulee iloisella ja vaihtelevaisella kohinalla.
Jutun kirjoittaja,
Mari Wilenius
Taidearviointi kultainen Valööri
www.valoori.fi
 
 
 
 

Laskutusosuuskuntien kautta työllistyvät ns. kevytyrittäjät voivat myös vakuuttaa itsensä SYT-kassassa, kun eläkevakuuttamisen laji muuttuu 1.5.2017 työntekijän TyEL:stä yrittäjän YEL-vakuutukseen. SYT:n jäseneksi voi liittyä, jos YEL-vakuutuksen vahvistettu vuosityötulo on vähintään 12 564€.
Ansiopäivärahaan on oikeus yrittäjäkassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 kuukauden ajan, ja joka on vakuutettuna ollessaan täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon.
SYT-kassaan voi liittyä koska tahansa. Kassaan liitytään liittymislomakkeella. Jäsenyys alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin liittymislomake saapuu kassaan ja josta alkaen myös jäsenmaksu on maksettu. Jäsenmaksua maksetaan liittymiskuukaudesta lukien. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Laske jäsenmaksusi ja päivärahasi suuruus laskureilla.
 

Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan vuosi vuodelta.  Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta. Ehkä tunnetuin kevytyrittäjyyspalvelu Ukko.fi kertoo saavansa tuhat uutta asiakasta kuukausittain.
Kevytyrittäjistä on viime aikoina riittänyt puhetta, koska laki ei tunne kyseistä yrittäjyyden muotoa. Työttömyysturvassa kevytyrittäjien asema on kuitenkin lainsäädännöllä vahvistettu. Lähtökohtaisesti kaikki henkilöt, jotka eivät ole työ- tai virkasuhteessa, ovat yrittäjiä. Kevytyrittäjät hankkivat omat työnsä itse ja hoitavat rahaliikenteen laskutusosuuskunnan kautta, joten työ- tai virkasuhdetta ei synny.
Monet laskutusosuuskunnat perivät laskutuksessa työntekijän työttömyysvakuutusmaksuja, mutta tuore laskutuspalvelun tarjoaja Omapaja toimii toisin. Se tunnustaa että kyse on yritystoiminnasta, jolloin maksuista ei peritä työntekijöille kuuluvia maksuja. Omapaja myös kannustaa jäseniään ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen YEL:in, jotta omapajalaisille kertyy yrittäjien vakuutusturvaa. Ja mikäli YEL on vähintään 12 564 euroa vuodessa, niin silloin voidaan myös liittyä SYT-kassan jäseneksi ja kerryttää oikeutta yrittäjän ansiopäivärahaan.
Omapajan kehittämispäällikkö Heikki Karjalainen kertoo, että he haluavat olla muutakin kuin laskutuspalveluyritys, eli tarkoituksena on tukea Omapajan jäseniä kokonaisvaltaisesti pajayrittäjyysajatuksella, johon kuuluu laskutuksen lisäksi mm. vakuutusten järjestäminen. Monet kevytyrittäjiksi ryhtyneet ovat olleet aiemmin palkansaajia ja kuuluneet palkansaajien työttömyyskassaan. He näkevät työttömyysvakuutuksen tärkeänä, ja SYT-kassan jäsenyys tulee tällöin luontevana osana vakuutuspakettia.
Kevytyrittäjyys on upea työntekomuoto. Aiemmin ”oma työ” tai ”freelancerit” jäivät usein työttömyys- ja vakuutusturvan ulkopuolelle, mutta nyt yhä erilaisempi työ saadaan vakuutetuksi ja se kerryttää sosiaaliturvaa. Eivätkä muutokset kevytyrittäjyyteen jää, uskon että viiden vuoden päästä meillä on lisää erilaista etenkin digitaalisiin alustoihin perustuvaa työtä, ja sosiaaliturvaankin liittyvät vanhakantaiset rakenteet on saatu päivitettyä joustaviksi ja erilaiset, toinen toistaan mielenkiintoisemmat työntekotavat huomioiviksi.
Myös työttömyyskassojen pitää muuttua niin, että kassassa voidaan yhdistelmävakuuttaa erilaisia työntekomuotoja kun nyt rajaus menee palkansaajiin ja yrittäjiin ja vakuutus kertyy vain toisesta työstä. Meidän kaikkien tavoite on saada työttömyys- ja muu sosiaalivakuutus vastaamaan tämän ajan tarpeita.
Kannattaa muuten tutustua Omapajan palvelukonseptiin omapaja.com
 
hyvää kevättä,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

 
 

Useiden arvioiden ja barometrien mukaan Suomen talous on nousemassa aallonpohjasta. Tämä näkyy myös SYT-kassassa niin, että uusia työttömiä tulee aikaisempaa vähemmän. Kun vuonna 2015 uusia työttömyyshakemuksia saatiin 949 kappaletta, niin viime vuonna luku oli pudonnut 21 prosentilla 751:een. Kuulostaa hyvältä, mutta samaan yhteyteen on kuitenkin todettava, että ne jotka jäävät työttömäksi, pysyvät työttömänä entistä pidempää.
Koko vuoden 2016 aikana maksoimme etuuksia 1723 jäsenellemme, kuukausitasolla etuutta sai 950 jäsentä. Euromäärässä etuuksia maksoimme noin 15 miljoonaa, mikä on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Vuosi 2017 on lähtenyt liikkeelle jotakuinkin samoissa lukemissa. Jäsentemme työttömyysaste on alle 4 prosenttia, eli puolet pienempi kuin palkansaajilla.
Pohdimme jatkuvasti, miten voisimme palvella jäseniämme niin, että jäsenyys koettaisi entistä merkityksellisemmäksi. Etenkin sosiaalisessa mediassa useissa kirjoituksissa välitetään virheellistä tietoa ja toistuvat argumentit ”ei sieltä kuitenkaan koskaan mitään saa” välittävät virheellistä kuvaa koko ansioturvajärjestelmästä.
Useat toivovat, että järjestelmä tulisi vastaan siinä kohtaa, kun menee vähän huonosti tai markkinatilanne on huono, mutta lakisääteistä etuutta maksetaan vain aidossa työttömyystilanteessa, eli yritystoiminta pitää todisteellisesti lopettaa etuuden saamisen edellytyksenä. Yritystoimintaan liittyy aina riski, ja onneksi nykyinen yrittäjän työttömyysturva on hyvä perälauta, millä riskiä voi hallita.
Käynnistämme juuri jäsenkyselyä, jolla kartoitamme jäsentemme toiveita ja ajatuksia kassan suuntaan. Vaikka kassan perustehtävä on etuuksien maksaminen, niin pyrimme olemaan jäsentemme tavoitettavissa ja arjen äänitorvena, jotta yrittäjyyteen liittyviä epäkohtia saataisi parannettua myös meidän kauttamme. Mitä useampi kyselyyn vastaa, sen paremmin saamme yhteistä ääntämme kuuluviin.
Keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Minulla on haave. Ja minulla on huoli. Toivon, että tämä kirjoitus tavoittaisi edes osan niistä työntekijöistä, jotka työskentelevät perheenjäsenensä omistamassa yrityksessä!
Yrittäjä-määritelmä työttömyysturvassa on poikkeava ja kattaa myös perheenjäsenet, jotka työllistyvät toisen perheenjäsenen omistamassa yrityksessä ja asuvat samassa taloudessa. Tarkka määrittely perheenjäsenestä löytyy kotisivuiltamme: https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen
ESIMERKKI TAVALLISESTA TARINASTA:
Maija Möttönen on ammatiltaan kirjanpitäjä. Hän työskenteli vuosia palkkatöissä, mutta vaihtoi töihin puolisonsa firmaan kolme vuotta sitten. Puoliso Matti Möttönen on palkannut hänen 100-prosenttisesti omistamaansa kuljetusliikkeeseen hoitamaan yrityksen talousasiat. Yrityksen nimi on Mäkikylän Kuljetus Oy.
Maijalle on tehty työsopimus, jossa on määritelty työajaksi 40 h/viikko ja säännöllinen kuukausipalkka. Maija ei osallistu yrityksen hallitustyöskentelyyn eikä hänellä ole valtaa päättää yrityksen asioista. Maija saa tavallista TyEL-palkkaa, mistä peritään kaikki palkansaajan maksut. Työttömyysturvassa Maija katsotaan kuitenkin yrittäjäksi, koska hän työllistyy yrityksessä, josta hänen puolisonsa omistaa yli 50 %.

• Maija on palkansaajakassan jäsen. Oletetaan, että Maija kuuluu vaikkapa Erityisalojen ammattiliittoon ERTOon ja sitä kautta ERTO:n työttömyyskassaan. Maija on ollut kummankin jäsenenä 15 vuotta. Maija ilmoitti liittoon työpaikan vaihdoksesta kolme vuotta sitten, mutta siinä kohtaa ei tullut esiin, että kyseessä on puolison omistama yritys.
• Mäkikylän Kuljetus tekee konkurssin ja Maija hakee päivärahaa ERTOn kassasta.
• Maija saa kielteisen päätöksen, päivärahaa ei makseta, koska Maija ei täytä palkansaajan työssäoloehtoa, koska Maija katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, koska yrittäjä-asemassa tehty työ ei kerrytä päivärahaoikeutta palkansaajakassassa.
• Mitä Maijan olisi pitänyt tehdä? Maijan olisi pitänyt liittyä yrittäjän työttömyyskassaan aloittaessaan työt puolisonsa omistamassa yrityksessä. Yrittäjäkassan jäsenmaksu ja päiväraha määräytyvät jäsenen työtulon mukaan (yrittäjillä YEL tai MYEL, yrityksen osaomistajilla ja yrittäjän perheenjäsenillä TyEL-palkan), eli Maija olisi arvioinut yrittäjäkassaan vuosipalkkansa, mistä jäsenmaksu ja päiväraha olisi laskettu. Yrityksen mentyä konkurssiin yrittäjäkassa olisi maksanut Maijalle ansiopäivärahaa 400 päivää, mikäli Maija ei olisi työllistynyt muualle.

Kukaan ei tarkkaan ottaen tiedä kuinka paljon Maijan kaltaisia perheenjäseniä on jäsenenä palkansaajien työttömyyskassoissa. He voivat edelleen olla liitoissa jäseninä ammattinsa mukaan, mutta työttömyyskassan osalta he ovat väärin vakuutettuja.
Pääsääntöisesti asia valkenee vasta silloin kun päivärahaa haetaan, eli kaikkien osapuolten kannalta erittäin ikävään päivärahan epäämiseen. Näitä henkilöitä ei työttömyyskassajärjestelmässä saada viran puolesta kiinni heidän työssäoloaikanaan, vaan heillä olisi velvollisuus itse pitää huolta omasta vakuutusturvastaan.
Ja huom! Sinä joka luet tämän, niin kerrothan kaverillesi, jos hän on esimerkkitapauksen ”Maija”.
Aurinkoista helmikuuta,
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
(HUOM! Yrittäjän ei omistavan perheejäsenen työttömyysturvaan tuli parannus 1.7.2019, lue lisää https://syt.fi/yrittajan-ei-omistavien-perheenjasenten-asema-paranee-1-7-2019/)