Hallituksen julkaisemassa yrittäjyys- ja työllisyyspaketin linjauksessa yrittäjyyden aloittamisen kynnystä madalletaan ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Tämä kuulostaa hyvältä ja tutulta, toivottavasti tällä kertaa päästään aidosti toteutusvaiheeseen, niin ettei eri intressiryhmien päät kolise yhteen.
Kun yhtä porukkaa tuetaan, niin usein se johtaa kilpailun vääristymiseen ja tällöin joku toinen kärsiin. No erilaisia palkkatukimuotoja ja starttirahoja on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, joten toivokaamme että tällä kertaa löytyy malli, jota uskalletaan kokeilla eikä toteutus kaadu yksittäisen intressiryhmän venkoiluun. Tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mitkä ovat toki tervetulleita, ja mitä yrittäjät lupaavat, mikäli uskaltavat palkata uutta henkilökuntaa.
Yritystoiminnan aloittaminen on iso taloudellinen riski tällä hetkellä. Tämä on johtanut siihen, että töitä pyritään tekemään lukuisilla tavoilla, jotka olisivat luonteeltaan jotain muuta kuin yritystoimintaa. Se taas johtaa siihen, että työnteko ei välttämättä ole sellaista vakuutettua työtä/yrittäjyyttä, joka kerryttäisi tekijälleen sosiaaliturvaa.
Meidän on korkea aika hyväksyä erilaiset työnteon muodot perinteisen palkkatyön tai yritystoiminnan lisäksi ”normaalityöksi” ja muokata sosiaali- ja vakuutusjärjestelmämme tämän vuosituhannen edellytyksiä vastaavaksi. Uskon että nykyiset uberit, airbnb:t, feissaamiset, bloggaamiset yms. on vasta alkua ja vakuutusjärjestelmämme on taivuttava aikaslailla akrobaattiseen joustoon jatkossa. Kun mietimme mitä on perustuslakiin liittyvä yhdenvertaisuus ja oikeusturva, niin jotain tarttee tehdä jo nopealla aikataululla näiden periaatteiden painikkeeksi nyky-yhteiskunnassa.
 
hyvää kevättä,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

Työmarkkinat ovat murroksessa. Työ- ja toimeksiantosuhteet pätkittyvät ja työtä tehdään yhä erilaisimmilla ammattistatuksilla. Suomen  työttömyysturvajärjestelelmä on rakennettu perinteisten työntekomuotojen aikana, joten uudet työntekotavat poikkeavat niistä useasti. Aika usein uusissa työntekotavoissa toiminta siirtyy tietoverkkoihin ja puhutaan digitalisaatiosta.
Muutamia tyypillisiä uusia ansaintatapoja ovat esimerkiksi Airbnb, Google AdSense ja Affiliate- markkinointi, bloggaus ja uber-taksipalvelu.
Airbnb yhteisöpalvelussa kuka tahansa voi ilmoittaa asuntonsa vuokratavaksi. Verottaja pitää siitä saatua tuloa pääomatulona. Työttömyysturvassa pääsääntönä on, että pääomatulot eivät vaikuta työttömyysetuuden maksamiseen. Pienimuotoisena Airbnb toiminnalla ei näin ole pienentävää vaikutusta työttömyysetuuden maksamiseen. Jos vuokraustoiminta on kuitenkin säännönmukaista, ammattimaista ja jatkuvaa, sen voidaan katsoa olevan yritystoimintaa ja silloin siitä saatu tulo huomioidaan työttömyysetuuden maksamisessa sovitellun päivärahan sääntöjen mukaan.
Googler AdSense on Googlen ohjelma, jonka avulla voi ansaita tuloja sijoittamalla mainoksia omalle verkkosivulleen. Google tilastoi klikkaukset, laskuttaa mainostajaa ja maksaa julkaisijalle mainostuloa.
Affiliate-markkinoinnissa blogin yhteyteen liitetään mainosmateriaalia ja mainostaja maksaa korvausta mainoksesta. Nämäkin tulot ovat luonteeltaan yritystuloa, ja ne pääsääntöisesti huomioidaan työttömyysetuuden maksamisen yhteydessä soviteltuna päivärahana.
Bloggaaja voi olla työsuhteessa blogiportaaliin, mutta useimmiten bloggaus tehdään toimeksiantosopimuksella. Tällöinkin kyseessä on sivutoiminen yritystoiminta ja etuus voidaan maksaa soviteltuna päivärahana tulot huomioiden.
Entä jos palkkio maksetaan tavarana, matkana tai lahjakorttina? Näiden arvo tulee silloin määrittää euroina jotta tulo voidaan sovitella oikein. Jos blogiteksti voidaan katsoa teokseksi, voidaan bloggaajan katsoa saavan tekijänoikeustuloa ja sekin huomioidaan etuuden maksatuksessa.
Kaikista työttömänä tehdyistä töistä tulee kuitenkin ilmoittaa TE-toimistoon. TE-toimisto tutkii onko palkkatyö osa-aikaista tai yrittäjäasemassa työskentely sivutoimista ja antaa asiasta lausunnon kassaan. Jos lausunto on myönteinen kassa voi maksaa soviteltua ansiopäivärahaa.
Uudet työnteon mallit tuovat lisää mielenkiintoa perinteisen yrittäjyyden ja palkkatyön rinnalle ja näin myös kassatyöskentely saa uusia ulottuvuuksia.
Lisätietoa sovitellusta päivärahasta https://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/ansiotulojen-ja-sosiaalietuuksien-vaikutus-paivarahaan/ 
keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Suomen Yrittäjät julkaisi alkuviikosta PK-barometrin, jonka mukaan yhä useampi yrittäjä näkee tulevan vuoden kääntyvän parempaan suuntaan. Samaan aikaan kuitenkin usea yrittäjä on haastavassa tilanteessa ja yritystoiminnan pyörittäminen on veitsenterällä, jolloin kaikista mahdollisista ylimääräisitä maksuista tingitään.
Yksi tinkimisen kohde voi olla myös työttömyyskassan jäsenyys ja jäsenmaksu, mitä me täällä työttömyyskassassa seuraamme huolestuneena. Työttömyyskassan jäsenyys on kuitenkin riskinhallintaa, eli jos yritystoiminta pitää lopettaa kannattamattomana, niin kassa maksaa ansiopäivärahaa. Esimerkkinä mainittakoon, että 25 000 euron vuositulolla päiväraha on reilut 1300 euroa kuukaudessa, ja verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on noin 508 euroa vuodessa. Eli mikäli kassan jäsen lopettaa yritystoiminnan, niin jäsenmaksu tuottaa moninkertaisesti takaisin sen summan, mitä kassaan on maksettu.
SYT:n jäsenistön työttömyysaste on noin 4 prosenttia, mikä on aika paljon pienempi kuin palkansaajilla. Emme odota tähän radikaalia muutosta tänä vuonna, kylläkin tasaista kasvua samalla kun uskomme talouden vauhdittuvan niin, että työttömyys kääntyy ensi vuonna laskuun. Tällä hetkellä maksamme työttömyysetuutta noin 1000 jäsenelle kuukaudessa, ja määrä on ollut hitaassa kasvussa, mikä isolta osalta on ollut selitettävissä jäsenmäärämme kasvulla. Iso haasteemme on edelleen se, että monet yrittäjät eivät tunne kassajärjestelmää, ja kaupunkilegendoissa toistellaan, kuinka ”yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa”. Eli jatkamme edelleen tiedottamista ja yrittäjien tavoittamista, jotta yhä useampi tiedostaisi SYT-kassan jäsenyyden tuoman turvan.
 
Talvisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja

Kevytyrittäjyys eli laskutusosuuskuntien kautta tehty työ on täyttänyt työttömyysturvassa yrittäjä-määritelmän vuoden 2016 alusta lähtien. Muutos on aiheuttanut huolta etenkin pienimuotoisten toimeksiantojen kohdalla, jotka lähtökohtaisesti ovat jatkossakin sivutoimista yritystoimintaa, mutta mietitäänpä mitä hyötyä muutoksesta voi olla.
Laskutusosuuskuntien kautta tehdään myös muuta kuin pienimuotoista työtä. Erään osuuskunnan edustajan mukaan heidän kauttansa työllistyvien keskiansio on 30 000-40 000 euroa vuodessa. Nyt he voivat vakuuttaa itsensä yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:n kautta ja työstä kertyy sitten eläkettä. Samoin he voivat liittyä yrittäjän työttömyyskassaan ja saada oikeuden ansiopäivärahaa, mitä oikeutta heillä ei aiemmin ole ollut.
Aiemmin ansiopäivärahaa ovat saaneet ne, joilla päivärahaoikeus on kerrytetty joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla ennen laskutusosuuskunnan kautta työllistymistä, ja ansiopäivärahaa on voitu maksaa siihen perustuen, mikäli päivärahapäiviä on jäljellä.
Nyt kannustaisinkin kevytyrittäjiä ottamaan itselleen YEL-vakuutuksen ja liittymään yrittäjien työttömyyskassaan SYT:iin. Päivärahaoikeuden voi saada 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydelllä.
15 kuukauden jälkeen kassa voi maksaa päivärahaa toimeksiantojen välisiltä ajoilta. Päivärahan maksaminen edellyttää, että kevytyrittäjänä työskentelevä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hän lakkauttaa YEL-vakuutuksen työnhaun ajaksi. Päivärahakauden aikana voi etsiä uusia toimeksiantoja ja työtehtäviä, ja kun sellaisen saa, niin YEL-vakuutus tulee laittaa taas uudelleen voimaan.
Muutos on hyvä askel siihen suuntaan, että kaikki erilainen työ on vakuutuksenalaista työtä ja se kerryttää niin eläke- kuin ansiosidonnaista työttömyysturvaoikeutta.
Talvisin terveisin,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja

Talouden tilanne näkyy monessa asiassa, mm. yrittäjien riskinsietokyvyssä ja –halusta. Ensimmäinen Iloinen keittiö- liikkeemme avattiin vuonna 2006 ja laajentuminen alkoi 2011. Tällöin avattiin toinen liike ja sitten vuosittain pari liikettä lisää.
Tänä vuonna liiketilatarjouksia on taas tullut yllin kyllin, mutta (erikois)kaupan haasteellisuudesta johtuen, emme ole tarjouksiin tarttuneet. Emme ole ainoita, sillä kauppakeskuksilla, ainakin uusilla, on pulaa vuokralaisista.
Avasimme erääseen kauppakeskukseen pop up-kaupan, joka palvelee asiakkaita marraskuusta tammikuuhun. Pop up- kauppoja taitaa olla siellä viitisen kappaletta. Kauppakeskus tulee näyttämään melko autiolta helmikuun alussa, kun pop upit sulkevat ovensa.
Pop up -kauppa joulun aikaan antaa meille yrittäjille mahdollisuuden myydä tuotteitamme pienemmällä riskillä. Riskiämme pienentää myös se, että kauppaa hoitavat meillä jo töissä olevat henkilöt, jolloin vältymme myös rekrytointiriskiltä. Ja näin lyhyeksi aikaa hyvän henkilökunnan löytyminen olisikin vaikeaa.
Aika näyttää, onko pop-upien lisääntyminen tulevaisuuden suuntaus, pidentyneiden aukioloaikojen, kuluttajien ostokäyttäytymisen muutosten ja nettikauppojen paineessa.
Hyvää Joulun odotusta,
Susan Äijälä
S&M Decor Oy / Iloinen Keittiö
SYT-kassan hallituksen varapuheenjohtaja
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Vuosi 2015 alkaa olla jo loppusuoralla, ja me SYT:ssa voimme todeta sen kuluneen aika lailla odotusten mukaan. Päivärahamaksatus kasvoi, mutta ihan arvioidun mukaisesti. Jäsenmaksu nousi reippaasti vuoden 2015 alussa, ja vaikka nosto kirpaisi, niin kassan talous on nyt tasapainossa.
Iloksemme voimme todeta, että vuoden 2016 jäsenmaksua ei tarvitse nostaa, vaikka edelleen odotamme työttömyyden kasvua ensi vuodelle.
Jäsenkehitys on ollut vuosikausia positiivinen, ja olemme saaneet 2000–2500 jäsenen nettokasvun vuosittain. Vuoden 2015 osalta saamme edelleen noin 4000 uutta jäsentä, mutta kun samaan aikaan eroajia on suunnilleen saman verran, niin tänä vuonna jäsenkasvua ei tulla näkemään. Ja tämäkin oli ihan odotettua, koska lakimuutoksen myötä jäsenyyden ehdot tiukentuivat merkittävästi.
Työmarkkinoilla siirrymme uuteen vuoteen aika sekavissa tunnelmissa. Hallitus poukkoillee ja työmarkkinaneuvottelut junnaavat. Isolla jännityksellä odotamme mitä pakkolaki-rintamalla tapahtuu ja miten yrittäjyys-asiat pysyvät agendalla.
Työttömyysturvaan saamme merkittävän lakimuutoksen ensi vuoden alussa, joka onkin saanut paljon keskustelua julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Eli ns. ”oman työn” käsite poistuu, ja oman työn tekijät katsotaan jatkossa yrittäjiksi. Muutoksessa on hyvää se, että ottamalla YEL-vakuutuksen nämä oman työn tekijät voivat liittyä SYT-kassaan ja kerryttää päivärahaoikeutta. Haasteena on se, että useat oman työn tekijät eivät halua olla yrittäjiä, ja nyt pelkona on päivärahaoikeuden menettäminen. Pääsääntönä on, että jos työ on laajuudeltaan päätoimista, päivärahaoikeutta ei ole, mutta jos se on laajuudeltaan sivutoimista, niin samalta ajalta voidaan maksaa soviteltua päivärahaa. Arvion sivu-/päätoimisesta tekee TE-toimisto. Odotamme tätä kirjoitettaessa lain vahvistusta sekä ministeriöltä tarkennusta soveltamisesta. Tulemme tiedottamaan kotisivuilla, Facebookissa ja sähköpostitse kun täsmennyksiä saadaan.
Haluan kiittää koko jäsenkuntaa kuluneesta vuodesta. Me SYT-kassassa siirrymme uuteen vuoteen ihan optimistisella mielellä ja jatkamme omalta osaltamme etuusjärjestelmän kehittämistä sekä jäsenmäärän kasvattamista.
RAUHALLISTA JOULUN AIKAA
Merja Jokinen,
kassanjohtaja

 

Vuoden vaihteessa saamme lakimuutoksen yrittäjämääritelmästä. Tästä johtuen ja suoraviivaisesti oikoen ns. oma työ rinnastetaan yritystoimintaan. Muutos tarkoittaa sitä, että TE-toimisto arvioi jatkossakin, onko tämä tehty oma työ luonteeltaan sivutoimista vai päätoimista yritystoimintaa. Jos päätoimista, niin etuuden hakijalla ei ole oikeutta päivärahaan, jos taas sivutoimista, niin etuuden hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa niin että kalenterikuukauden yli 300 euron työtuloista puolet huomioidaan vähentävästi. TE-toimiston rooli on merkittävä ja edellyttää, että ratkaisu-/arviointikäytäntö on yhtenäinen ja johdonmukainen joka puolella Suomea.
Mikä sitten muuttuu? Muutos juontaa erityisten laskutusosuuskuntien kautta tehtävän, laskutettavan työn lisääntymiseen. Eli ihmiset ovat hankkineet itsellensä työtehtäviä, joista laskutus tehdään laskutusosuuskunnan kautta, ja tällöin työn tekijän ei tarvitse perustaa yritystä. Tällaista työtä kutsutaan työttömyysturvassa omaksi työksi. Ja kun tehdään omaa työtä, niin samaan aikaan voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli työtulot eivät ole suuremmat kuin päiväraha. Maksaminen on edellyttänyt, että hakija on aiemmin kerryttänyt päivärahaoikeuden joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla. Oma työ ei ole palkkatyötä eikä yritystoimintaa, eikä sillä voi kerryttää ns. työssäoloehtoa, eli vakuutuskautta, joka edellytetään päivärahan maksamiseen (palkansaajilla 26 viikkoa, yrittäjillä 15 kuukautta).
Eli jatkossa jää nähtäväksi, mitä tälle porukalle tapahtuu. Millä kriteereillä TE-toimisto katsoo heidät sivutoimisiksi tai päätoimisiksi yrittäjiksi? Jos alkaa näyttää siltä, että heidät katsotaan usein päätoimisiksi yrittäjiksi, niin halukkuus näihin työtehtäviin vähenee. Kuitenkin kaikki työ on arvokasta ja ihmisiä pitäisi kannustaa kaikin keinoin työn tekoon. Toisaalta yrittäjämääritelmä avittaa siinä, että jatkossa tällä ns. omalla työllä voidaan kerryttää yrittäjäkassassa päivärahaoikeutta. Se taas edellyttää, että henkilö ottaa YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulotasolla.
PS. Lisäinfoa tulevasta lakimuutoksesta voit lukea Suomen Yrittäjien nettisivulta: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/etusivun-uutiset/suomen-yrittajat-lakimuutos-ei-heikenna-omassa-tyossa-tyollistyvien-tyottomyysturvaa
Hallituksen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp173312″>http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp173312
 
 

 
 
 
 
Merja Jokinen,
kassanjohtaja,
SYT-kassa
 
 
 
 
 
 
 

Sosiaalinen media pursui viime viikonvaihteessa ja alkaneella viikolla tarinoita yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvasta ja miten hankalaa asiointi TE-toimistossa on asian tiimoilta. Tällaiset tarinat ja keskustelut huolettavat meitä asiantuntijoita; niissä kerrotaan osat taustoista, mutta jotain jää pois, jolloin tarina saa vääristyneen lopputuleman.
Ilman että kertaan yksityiskohtaisetsi tarinaa, jossa perheenjäsenen edellytettiin täyttävän 12-sivuinen selvitys puolisonsa yrityksestä kun hän jäi omasta palkkatyöstään työttömäksi ja kuinka häntä painostettiin työllistymään perheyritykseen, niin korostan muutamaa perusasiaa.
Työttömyysturvalain säädökset yrittäjästä ja yrityksessä työllistymisestä ovat yksiselitteisiä. Perhesuhde yrittäjään ei tee kenestäkään työttömyysturvalain silmissä yrittäjää eikä mikään laki myöskään velvoita yrittäjää työllistämään perheenjäseniään missään tilanteessa. Perheenjäsen ei siis ole työttömyysturvassa yrittäjä, ellei hän työskentele perheyrityksessä.
Toinen asia on sitten se, että asia aina tutkitaan, kun ilmenee että perheenjäsen harjoittaa yritystoimintaa. Tästä TE-toimistoilla on toimintamalli. Selvittäminenhän sinänsä on perusteltavissa, tiedä sitten pitääkö lomakkeen olla 12-sivuinen… Mutta mikäli perheenjäsenen yrityksessä ei työllistytä, niin toiselle puolisolle/muulle perheenjäsenelle voitaisiin maksaa päivärahaa. Valitettavaahan tässä on se, että tämän asian selvittäminen vie aikaa, koska asiantuntijoita on vähän ja asioiden tutkimisessa lienee erilaisia käytäntöjä eri puolella maata.
Tämä asian vatvominen on harmillista, koska se antaa signaalin yritystoiminnan hankaluudesta ja kuinka silloin pitää pelätä etujen menettämistä lähes mielivaltaisesti. Eli selvästi este halukkuuteen aloittaa yritystoimintaa. TE-toimistoissa on monen asian osalta siirrytty kevennettyyn ilmoitusvelvollisuuteen ja toiminnan painopistettä on tarkoitus siirtää työnvälitykseen ennemminkin kun työttömyyteen liittyvien selvitysten tekemiseen. Hyvä niin. Tällöin olisi perusteltua, että yritystoiminnan selvittäminen annettaisi maksajan tehtäväksi, eli joko työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle. Ainakin meillä SYT-kassalla on rautainen ammattitaito asian hoitamiseen ja hakemusten käsittelyaika on vain muutama viikko, niin uskon vakaasti että tilanne hoituisi aika lailla rivakammin kun me kassat voisimme tehdä selvityksen ja ratkaista asian.
 

 
 
 
 
Merja Jokinen,
kassanjohtaja,
SYT-kassa
 
 

Jokainen hallitus ja melkein jokainen poliitikko sanoo ääneen: “Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä ja yrityksiä”. Kuitenkaan mitään ei tapahdu. Yrityksiä syntyy, mutta ei siihen tahtiin kuin hallitukset toivovat. Miksi näin?
Yksi syy on varmasti siinä, ettei kaikista ole yrittäjiksi. Ehkä askel yrittäjyyteen lyhenee kun työpaikka menee alta ja muita työllistymiskeinoja ei ole näkyvissä. Korkeasti koulutettujen keskuudessa yrittäjyys ei ole ensimmäinen vaihtoehto työllistymiseen eikä yrittäjyydessä ole muutenkaan tarpeeksi imua. Johtuisiko tämä osaksi vääränlaisesta yrittäjän julkisuuskuvasta?
Jos esimerkiksi kysymme kadulla, mitä mieltä ihmiset ovat yrittäjistä? Usein kuulemme väitteen, että yrittäjähän on se rikas kroisos, joka asuu isossa talossa. Hän ajaa Mersulla tai Bemarilla. Hän harrastaa golfia, pukeutuu merkkivaatteisiin ja hän on aina hyvällä tuulella jne.
Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa Suomen yrityksistä on yhden naisen tai miehen yrityksiä, missä yrittäjä tienaa (jos hyvin menee) oman palkkansa ja hän joutuu itse maksamaan omat sosiaalikulunsa eli hän maksaa lakisääteistä YEL-vakuutusta (Yrittäjäeläkettä). Tämän lisäksi hän maksaa kaikki muut liiketoimintaan kuuluvat vakuutukset, verot ja kulut. Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään.
Kun asiaa katsoo tältä kantilta, niin yrittäjä ehkä ei olekaan niin rikas. Hän ei välttämättä aja sillä Bemarilla, harrasta golfia, pukeudu merkkivaatteisiin, eikä hän edes hymyile koko ajan. Tavallisen palkannauttijan kun ei tarvitse ajatella sosiaaliturvansa kuluja. Hänhän on vaan töissä ja saa siitä palkkansa – työnantaja huolehtii hänestä. Yrittäjän pitää sopeuttaa tulot, menot, varat ja velat, jotta hän pystyisi huolehtimaan myös omasta sosiaaliturvastaan.
Jotta hallituksen kaavailemat uudet yritykset syntyvät niin Suomeen on luotava vahva pohja sille, ettei yrittäjä yhtäkkiä jää tyhjän päälle, jos hänen työt loppuvat tai hän sairastuu vakavasti. SYT (Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa) on viimeisten 20 vuoden aikana tehnyt valtavasti töitä yrittäjien sosiaaliturvan eteen ja niin teemme jatkossakin
SYT:ssa on tällä hetkellä 26.000 jäsentä mikä on hyvä luku, mutta suhteutettuna yrittäjien kokonaislukuun se on kuitenkin suhteellisen pieni. Miksiköhän näin?
Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Moni aloitteleva yrittäjä ajattelee, että hänen liikeideansa on niin timantti, ettei mikään voi estää menestystä, mainetta ja mammonaa. Tällöin SYT:n luoma turvaverkko tuntuu kaukaiselta ja mahdottomalta ajatukselta. Eihän yrittäjä voi jäädä työttömäksi. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksestä menee todella hyvin. Mitä jos homma ei menekään niin kuin oppikirjoissa?
Kuka uskaltaa tai haluaa ajaa autoa ilman turvavöitä? Kuka uskaltaa kävellä kadun yli silmät peitettyinä? Tuskin kukaan, mutta yrittäjissä on monia, jotka luulevat ja uskovat, että heillä menee aina hyvin, koska he ovat tähänkin saakka pärjänneet.
Jospa palataan tuohon ensimmäiseen lauseeseen: Suomi tarvitsee lisää yrityksiä. Niitä syntyy varmasti, jos yrittäjillä on turvaverkkoja. Jos yrittäjä tietää, että hän voi elää suhteellisen hyvää elämää vaikka työt loppuu.
En ole pakottamisen puolestapuhuja, mutta olisiko politiikkojen syytä tarkistaa tilanne? Jos halutaan lisää yrittäjiä ja yrityksiä, niin turvankin pitäisi olla yrittäjillä kunnossa.
 
Christoffer Wiik
SYT- kassan hallituksen jäsen
Mediatoimisto Christoffer Wiik Oy
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Suomen talous on lamaantunut. Yt-neuvottelut ovat arkipäivää. Investoinnit maassamme ovat vähäisiä. Talouskasvua pitäisi saada aikaiseksi, jotta meidän hyvinvointivaltiota voidaan pyörittää ilman jatkuvaa velaksi elämistä.
Ekonomistien talousennusteet eivät povaa hyvää. Onko Suomella mahdollisuuksia nousta kohta seitsemän vuotta jatkuneesta taantumasta? Varmasti on. Meidän pitää uskoa tulevaisuuteen eikä vaipua epätoivoon, vaikkakin jokainen Suomessa asuva joutuu osallistumaan tuleviin yhteiskunnallisiin talkoisiin.
Uutiset, joita päivittäin kuulemme tai luemme, ovat pääsääntöisesti negatiivisia. Miksi näin? Ilmeisesti positiivisten asioiden uutisointi on huomattavasti hankalampaa kuin negatiivisten.
Tilastokeskuksen ja EK:n elokuussa tekemän luottamuskyselyn mukaan kuluttajien ja yritysten tulevaisuudenusko on mollivoittoinen. Miten tämä jatkuva epävarmuudentila käännetään, jos vain harva Suomessa asuva uskoo tulevaisuuteen? Ei ainakaan sillä, että annamme negatiivisen ilmapiirin hallita elämäämme.
Pari kolme vuotta sitten eräs Suomalainen yritys tiedotti aloittavansa käänteiset yt-neuvottelut eli he palkkasivat lisää henkilökuntaa, samaan aikaan muut yritykset uutisoivat vähentävänsä työntekijöitänsä.  Käänteisten yt-neuvottelujen aikana kyseisessä yrityksessä sovittiin myös useista toimenpiteistä, joiden avulla yritys voisi jatkaa menestystään myös tulevaisuudessa. Tämä sama yritys on tällä hetkellä yksi Suomen nopeimmin kasvavista ja kannattavimmista yrityksistä.
Voisiko positiivisista asioista kertominen edesauttaa talouskasvua? Ainakin minua ilahduttaa, jos Kauppalehden päivittäinen protestilista on lyhempi kuin perustettujen yritysten listaus.
Pitäisiköhän Suomeen perustaa esim. nettipalvelu, jossa yritys tai yhteisö joka palkkaa työntekijän, saisi kertoa tämän ilouutisen maksutta? Palkkausuutiset kun tuppaavat jäädä usein huomiotta.  Uskoisin, että tällaisella palvelulla voisi olla tarvetta, ainakin näin korkean työttömyyden aikana.
Pekka Salokoski
SYT-kassa